Learning Bridge -hankkeen palautekysely. Generated on 27.06.2014 14:26



Samankaltaiset tiedostot
Välkkyä koulutusvientiä Kokemuksia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia

Verkostot ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä. Nov- 10

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

Kananpäitä ja kansainvälistä kauppaa ammatillisen koulutuksen vientiponnisteluja TAKKissa

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yritysten osaamisen kehittämisen verkostot ja vaikuttavuus Keski-Suomessa

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Maaseudun parhaat hankkeet tulevat Hämeestä! Ke Hämeenlinna

Kehittämiskysely Tulokset

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Aiesopimus - Future Learning Finland

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

3. Arvot luovat perustan

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

Kuinka hankkeiden hyvät kokemukset, toimintatavat ja tulokset hyötykäyttöön? Tiivistelmä ryhmien ajatuksista

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen

Työnjohtokoulutuskokeilu Kaupan lähiesimies. Intoa ja inspiraatiota ammattikorkeakouluyhteistyöstä - vaan kenelle?

Minne menet virtuaaliyliopisto? Hannu Peltola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

Verkostot kehittämistyössä

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Strategian tekeminen yhdessä

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Kv-strategiasta käytäntöön: Verkostot koulun johdon ja koulutoimen näkökulmasta Case Joensuu Esa Räty, lukion rehtori, kv-koordinaattori, Joensuun

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna Siru Korkala

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum Case: Wärtsilä

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

Miten asiakas tekee valintansa?

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Kohti uutta menestystä!

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin?

Kela / Terveysosasto / Työkykyneuvonta. Työkykyneuvonta. Ismo Hiljanen Suunnittelija

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Rakennus- ja puualan verkostot ja niiden kehittäminen Kaustisen seutukunnassa (Kaustinen, Veteli, Halsua, Lestijärvi, Perho)

Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin. Oskari Lammi

TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Future Learning Lapland

Tilaisuuden järjestelyt: % % 3 1 3,4 % ,3 % ,3 % Total 129 Average 4,45

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, , Jyväskylä

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

Innovaatioseteli. Kokemuksia/Ajatuksia Seppo Hoffrén. 31 August Name of Event Seppo Hoffrén Consultancy

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja

Suunnitelmallisuus ja organisoituminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Liiketoimintamallin muutoksella kohti uusia markkinoita Isto Vanhamäki

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

Valmennusjärjestelmässä mukana huippuosaajien-, WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics - valmennus

Kansainvälisten asioiden kevätpäivät 2019 Visioiden ja strategioiden vuodet kansainvälisyys kaikkialla Jouni Ahonen, Haaga-Helia amk

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

Rakennetaan asiakaslähtöinen, digitaalinen kunta case Tyrskylä

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

YRITTÄJYYSINFO torstai Auvo Turpeinen

Alaskasta Antarktikselle Team Finland-tilaisuus Kuopio Neuvoja bisnekseen Yhdysvalloissa. Juha Markkanen / UM Vientisuurlähettiläs

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

1 Minkä energiaosuuskunnan toimija olette? 1.Enon 2. Kiihtelysvaaran 3. Kontio-Energian 4. Tuupovaaran

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Terveysliikuntapalveluiden tuotteistaminen. SHF-hankkeen loppuseminaari

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Hankeidea

Miten ymmärrät Venäjää? Venäläinen busineskulttuuri, -tavat ja käytännöt

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes

Transkriptio:

Learning Bridge -hankkeen palautekysely Generated on 27.06.2014 14:26

Vastaajastatistiikat Name Evals Answering Answered Learning Bridge 20 16 15 Yhteensä 20 16 15 Vastausprosentti 80% Lopettaneet 75% Kesken jättäneet 5% Eivät osallistuneet 20%

1. Organisaationne on (EOS: 0) Oppilaitos Yritys Muu, mikä? Muu, mikä? - Kunta

2. Roolinne koulutusviennissä organisaatiossanne (EOS: 0) Vapaasti muotoillut vastaukset: - Suunnittelija, tarjousten tekijä, kouluttaja - Koulutusviennin koordinaattori - Minulla ei ole selkeää roolia koulutusviennissä, koska koulutusvienti ei ole organisoitunut organisaatiossamme. Olen kuitenkin ns. tukihenkilö asioiden eteenpäin viemisessä. - Keskeinen operatiivinen toimija - Olla mukana toiminnassa, mutta ei aktiivinen toimija. Olemme liian pieniä ja osaamattomia yksin. - Kv-koordinaattori - Suunnittelu - Strategi - Myynti ja kehitys, vientistrategiat - Koulutussisältöjen tuottaja, kouluttajaorganisaatio - Päättävä ts. Yksinyrittäjä - Koordinaattori - Strategisen tason toimija, suunnittelija, koordinoija - Projektipäällikkö - Järjestelmätoimittaja - Vetäjä

Yleistä 3. Kuinka aktiivisesti organisaationne on osallistunut Learning Bridge -hankkeen toimintaan viimeisen kahden vuoden aikana (EOS: 0) Hyvin aktiivisesti: meillä on useita ihmisiä mukana eri toiminnoissa Meiltä on yksi ihminen osallistunut aktiivisesti eri toimintoihin Meiltä on osallistuttu jonkin verran eri toimintoihin Meiltä on osallistuttu harvakseltaan eri toimintoihin Meiltä ei ole osallistuttu juuri lainkaan mihinkään toimintoihin

4. Mikä on viimeisen kahden vuoden aikana ollut haasteellisinta organisaatiollenne koulutusviennin saralla ja onko asia helpottunut tänä aikana? (EOS: 0) (Vastauksia on editoitu vastaajan tunnistamisen estämiseksi sekä ymmärrettävyyden lisäämiseksi.) Yhteistyö ja kontaktit: - Haasteellisinta on ollut löytää oikeat yhteistyökumppanit, mutta tämä on jossain määrin helpottunut kahden vuoden aikana. - Kontaktien luominen, mutta asia on helpottunut hankkeen aikana selvästi. - Verkostoon mukaan pääseminen luo uudet mahdollisuudet. Strategia ja panostukset: - Tampereella ei ole selkeää yhteistä strategiaa ja toimijoilta puuttui johdon tuki. Oppilaitoksissa ei ole ollut varmuutta miten vientiä tekevät ja tekevätkö yhdessä ollenkaan. - Yhteisen ymmärryksen löytäminen ja koulutusviennin merkityksen/mahdollisuuden ymmärrys. - Koulutusvienti nähdään mahdollisuutena, mutta sitä ei ole vielä systemaattisesti organisoimaan. - Koulutuskentässä tapahtuneet muutokset ja tulevaisuudessa tapahtuvat rahoitukselliset muutokset luovat paineita koulutusvientiin. Toisaalta koulutusviennin osaamiseen ei panosteta rahallisesti juuri ollenkaan eikä koulutusvientiä ei johdeta strategisesti. Olemme saaneet paljon tietoa koulutusviennistä ja nähneet miten vaikea ja haasteellinen kenttä se on. - Koulutusvienti ei ole ollut aktiivisesti ohjelmassamme. Tuotteistus ja liiketoiminta: - Tuotteistus ja asiakkuuksien hankinta. Asiat ovat edelleen haasteita, mutta kehitystä on tapahtunut. - Haasteellisinta saada aikaan oikeaa liiketoimintaa. Lisäksi haasteellista on koko ajan tarkan markkinatiedon saaminen ja esim. kilpailija-analyysien laatiminen. Kehitystä on kahden vuoden aikana tapahtunut. - Tuotteistaminen on helpottanut. - Koulutuspalveluiden tuotteistaminen ja vientikanavien rakentaminen. - Kauppojen saaminen. - Vienti Venäjälle on tällä hetkellä pysähdyksissä. - Tuotteen paketoiminen. Muut: - Haastavaa on ollut saada kokonaiskuvaa siitä, mitä kaikkea koulutusvientiin liittyy ja mitä pitäisi osata. Tämän ymmärtäminen on huomattavasti selkeentynyt kahden vuoden aikana. - Toiminnan rahoitus. - Tiedonvälityksen vaikeus, väärien käsitysten oikaiseminen, eri toimintojen koordinointi samojen päämäärien eteen, ihmisten motivointi. Kyllä asiat ovat menneet eteenpäin.

5. Mikä on ollut parasta ja positiivisinta organisaationne kannalta koulutusviennin saralla viimeisen kahden vuoden aikana? (EOS: 0) (Vastauksia on editoitu vastaajan tunnistamisen estämiseksi sekä ymmärrettävyyden lisäämiseksi.) Yhteistyö: - Parasta on ollut se, että olemme saaneet koulutusviennin käyntiin. Positiivisinta on ollut myös erittäin hyvän yhteistyöverkoston syntyminen koulutusviennin ympärille Pirkanmaalla. - Yhteistyö Learning Bridge -toimijoiden kanssa. - Verkostoituminen oman alueen toimijoiden kesken, koulutusvientiin liittyvän yhteistyön rakentaminen. - Onnistuneita kontaktointeja. - Olemme verkostoituneet erilaisten ja eri koulutusasteiden toimijoiden kanssa. - Organisaatiossamme on useita asiasta kiinnostuneita henkilöitä ja kun organisaatiotilanne ja resurssit selviävät, niin olemme merkittävä tekijä koulutusviennissä. Osaamispohjaa ja tuotemahdollisuuksia on laajalti ja jopa jonkin verran taustaa. Myös yhteistyöverkostomme ovat merkittävät ja Learning Bridge -hanke on tukenut tätä. - Toimijat ovat tulleet tutummaksi ja verkostot ovat vahvistuneet. Strategia ja panostukset: - On tehty tiettyjä päätöksiä, joiden ainakin odotetaan helpottavan koulutusviennin edellytyksiä. Samoin yleinen tietous asiasta on lisääntymään päin. - Tietämyksen lisääntyminen, mahdollisuuksien näkeminen, toimialaan tutustuminen, business-konseptien luominen. - Johto on ainakin osin sitoutunut toimintaan, ja siihen on resursoitu aikaa. Yleensäkin ymmärrys ko. bisneksestä on kasvanut. Muut: - Kiinnostus koulutusvientiin on herännyt. - Päänavaukset kansainvälisille markkinoille. - Tuotteistuksen kehittäminen. - Kysyntä ja kiinnostus. - Saimme selvitettyä Lontoon alueen viennin esteet, jotka olisivat ratkaistavissa rahalla. Päätimme luopua viennistä, koska rahaa ei ollut.

Koulutusviennin asema ja merkitys omassa organisaatiossanne viimeisen kahden vuoden aikana 1. Koulutusviennin aseman muutos organisaatiossanne (EOS: 0) Koulutusviennin asema on organisaatiossamme selkeämpi ja vahvempi kuin kaksi vuotta sitten Keskustelua on käyty ja askelia koulutusviennin aseman kohentamiseksi on otettu Asiasta on käyty hajanaisia keskusteluja, mutta ei strategisella tasolla Asiasta ei ole edes keskusteltu

10 2. Vapaa sana koulutusviennin tilasta ja kehittymisestä omassa organisaatiossa viimeisen kahden vuoden aikana (EOS: 0) (Vastauksia on editoitu vastaajan tunnistamisen estämiseksi sekä ymmärrettävyyden lisäämiseksi.) Muutosta on tapahtunut: - Käsitys koulutusviennistä on huomattavasti selkiintynyt organisaatiossamme viimeisen kahden vuoden aikana. Meillä on parempi käsitys kentästä ja selkeä tahtotila kehittää koulutusvientiä. - Kansainvälistyminen on otettu selkeäksi tavoitteeksi. - Huomasimme, että olemme liian pieni toimija nykyisillä varoilla tekemään vientiä. - Koulutusvienti ja -tuonti on kehittynyt hyvään suuntaan. Ei muutosta tai muutos hidasta: - Ei varsinaista muutosta ja ns. odottava tila on edelleen meneillään. - Kehitys ei ehkä ole ollut niin nopeaa kuin odotin. Paljon on vielä tehtävää ja vaikka nyt onkin verkostoiduttu kahden muun vastaavan toimijan kanssa, se ei ainakaan vielä ole selkeyttänyt tai helpottanut tilannetta, vaikka on tulevaisuutta ajatellen hyvä ratkaisu. Liian paljon vieläkin mietitään, että pitäisikö/halutaanko tätä tehdä. - Iso prosessi. Paljon huomioitavaa, mutta linjaa myös yrityksen toimintaa uudella tavalla. - Suuri mahdollisuus, mutta vaatii panostusta ja työtä. - Hidasta on ja päämäärätietoinen ja tavoitteellinen pitää jaksaa olla. Omaa väkeä pitää kannustaa ja motivoida osallistumaan. - Koulutusvienti on ajankohtainen asia ja taloudellisesti merkittävä päänavaus. En vain yhtään osaa sanoa, koska se voisi tapahtua meidän organisaatiossamme. - Ei ole ollut pääpainopisteissä. 2/07/2014

3. Henkilökunnan sitoutuminen koulutusvientiin organisaatiossanne (EOS: 1) Henkilökunta tukee koulutusvientitoimintaa laajasti ja näkee sen kasvavan merkityksen tulevaisuudessa Henkilökunnan tietoisuus ja kiinnostus asiasta on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana Koulutusvientitoimintaa ei juuri nähdä omaan toimenkuvaan ja organisaation tehtäviin kuuluvana osana

Koulutusviennin asema ja merkitys omassa organisaatiossanne viimeisen kahden vuoden aikana 4. Vapaa sana henkilökunnan sitoutumisesta koulutusvientiin omassa organisaatiossa (EOS: 0) (Vastauksia on editoitu vastaajan tunnistamisen estämiseksi sekä ymmärrettävyyden lisäämiseksi.) Henkilökunta on sitoutunutta: - Henkilökuntamme on tehnyt tietoisen päätöksen satsata koulutusvientiin. Henkilöillä on erilaisia rooleja koulutusviennissä: osa haluaa olla mukana suunnittelemassa, osa kouluttamassa jne. - Hyvällä tasolla. - Koulutusvienti nähdään organisaatiossamme tulevaisuuden suuntana, johon henkilöstömme sitoutuu. - Henkilöstö on hyvin sitoutunutta. Henkilökunnan sitoutumisessa on haasteita: - Koulutusvientiin 100% sitoutuneen henkilökunnan määrä on suhteessa vielä liian vähäinen verrattuna niihin, jotka vielä miettivät asiaa tai ovat sitä mieltä, että aisa ei koske heitä. Koulutusvienti ei kuitenkaan voi olla muutamien yksittäisten, marginaalissa toimivien henkilöiden urakka, vaan siihen tulee vaatia ainakin jonkinasteista sitoutumista jokaisen yksikön tasolta. - Huono ja rappeutunut kielitaito estää ainakin osaa opettajista ottamasta osaa tai olemaan aktiivisesti mukana. Toiseksi, aihe ei kiinnosta ja sitä ei koeta ajankohtaiseksi oman työn kannalta. - Henkilökunnan sitouttaminen vaatii toimenpiteitä. Koulutusviennin merkitys pitää avata ja perustella, halukkaat ja kykenevät pitää kartoittaa ja heille tarjota motivaation vahvistusta esim. osaamista kehittämällä. - Odotamme organisoitumista, työnkuvia ja resursseja viedä asiaa eteenpäin. - Ei kokemusta.

5. Henkilökunnan ymmärrys hanketoiminnan ja koulutusvientitoiminnan erosta organisaatiossanne (EOS: 1) Hanketoiminnan ja koulutusvientitoiminnan ero ymmärretään ja asioita hoitavat eri henkilöt Nämä kaksi tuppaavat sekoittumaan Meillä on vain hanketoimintaa En ymmärrä kysymystä

6. Vapaa sana hanketoiminnan ja koulutusvientitoiminnan eroista omassa organisaatiossa (EOS: 0) (Vastauksia on editoitu vastaajan tunnistamisen estämiseksi sekä ymmärrettävyyden lisäämiseksi.) Koulutusvienti omana kokonaisuutenaan: - Pienessä yrityksessä ihmisillä voi olla erilaisia projekteja meneillään yhtä aikaa, mutta hanketoiminta ja varsinainen markkinaperustainen koulutusvienti ovat meillä eri asioita ja niitä myös kehitetään toisistaan erillään. - Yrityksessämme pyritään välttämään hanketoimintaa ja keskitytään koulutusvientitoimintaa. - Hanketoiminta on varsin organisoitunutta omassa oppilaitoksessamme. Koulutusvienti ei ole, eikä näitä pidä sekoittaa keskenään. Toki joidenkin hankkeiden kautta saadaan resurssia koulutusvientitoiminnan edistämiseen ja osin toiminta voi olla hankemaista. - Vienti on bisnestä, jossa on maksava asiakas. Hankkeet kehittämistä, joissa useimmiten myös omarahoitus eikä siten katetta. Toisaalta hankkeet voivat avata väyliä varsinaiseen vientiin ja jotkut rahoitukset tukea myös varsinaista bisnestä. Koulutusvienti osana hanketoimintaa: - Hanke on helpompi toteuttaa, koska siihen on yleensä rahoitus. Vienti vaatisi sijoituksia, joita ei valitettavasti tässä taantumassa ole ollut mahdollista tehdä. Tuote olisi kiinnostanut, mutta meillä ei ole varaa ostaa lisenssejä, joita asiakkaat vaativat. - Koska hanketoimintaan on aina saatu rahoitus jostain muualta, on varsinaisten koulutusvientituotteiden realistinen hinnoittelu osoittautunut vaikeaksi. Akateemisesta osaamisen hinnoittelu koetaan yhä hankalaksi ja hanketoiminnassa on totuttu kyllä pyytämään rahaa toimintoihin, mutta ei koskaan siltä yhteistyökumppanilta vaan joltain ulkopuoliselta. Koulutusvientiä ei ole: - Meidän tapauksessamme hanketoiminta on organisoitunutta, mutta koulutusvienti ei. Koulutusvienti ei näyttele tällä hetkellä minkäänlaista roolia organisaatiossamme. Johdolla voi olla jotain suunnitelmia asian suhteen, mutta työntekijätasolle niitä ei ole jalkautettu.

7. Koulutusvientitoiminnan resursointi omassa organisaatiossa viimeisen kahden vuoden aikana (EOS: 1) Asia on meillä ymmärretty ja koulutusvientiä resursoidaan asiaankuuluvasti (henkilötyötunnit, markkinointi, yms.) Resursseja on kohdennettu koulutusvientiin jonkin verran Koulutusvientiä hoidetaan meillä oman toimen ohessa eikä erityistä resurssia koulutusviennin tekemiseen ja kehittämiseen ole annettu

8. Vapaa sana koulutusvientiin kohdistetuista resursseista omassa organisaatiossa (EOS: 0) (Vastauksia on editoitu vastaajan tunnistamisen estämiseksi sekä ymmärrettävyyden lisäämiseksi.) Resursseja on ja niitä on jopa lisätty: - Lisää resurssia on satsattu vientiin. Resurssin kohdentaminen oikeisiin asioihin tällä hetkellä haastavaa, koska strategisen tason valinnat ja päätökset eivät ole selvät. Resursseja on rajallisesti tai ei ollenkaan: - Pienellä yrityksellä on rajallinen määrä resursseja, joten esim. koulutusviennin markkinointiin ei ole ollut mahdollisuutta resursoida niin paljon kuin olisi tarvetta. - Koulutusvientiin sijoitetut rahat tuottivat yritykselle tappiota, jota nyt yritetään korjata keskittymällä kotimaan markkinoihin. - Resursseja on, mutta edelleen liian vähän. Voisi osoittaa osaksi olemassa olevien toimijoiden työtä, eikä välttämättä perustaa uusia tehtäviä. Lisäksi toivoisin enemmän talon sisäisiä työryhmiä ko. toimintaa tukemaan. - Ei varsinaisia resursseja tällä hetkellä. - Omaan piikkiin menee vielä valtaosa tekemisestä, ei ns. korvausta tehdystä työstä. - Jos toiminta halutaan aloittaa tai jotain päänavauksia tehdä, niin silloin olisi syytä myös resursoida asia jotenkin.

9. Koulutusviennin parissa työskentelevien määrän muutos viimeisen kahden vuoden aikana (EOS: 0) Määrä on kasvanut (kirjoita kenttään monellako hengellä määrä on kasvanut) Määrä on pysynyt samana Määrä on vähentynyt (kirjoita kenttään monellako hengellä määrä on vähentynyt) Määrä on kasvanut: - 3-0,5 - Vajaa yksi henkilö Määrä on vähentynyt: - 2 myyjää irtisanottu, jälleenmyyjän sopimus lopetettu

10. Organisaationne ketteryys vastata koulutusviennin haasteisiin (EOS: 0) Olemme joustavia ja toimimme ketterästi muuttuvien tilanteiden vaatimalla tavalla Byrokratia hidastaa toimintaamme, mutta pystymme silti toimimaan tasokkaasti Nykyinen organisaatiomme ei taivu koulutusviennin nopeasti muuttuviin haasteisiin

11. Vapaa sana oman organisaation ketteryydestä koulutusvientikentällä (EOS: 0) (Vastauksia on editoitu vastaajan tunnistamisen estämiseksi sekä ymmärrettävyyden lisäämiseksi.) Ketterää: - Pieni yritys on erittäin ketterä toimimaan koulutusviennissä: pystymme nopeasti vastaamaan tarjouspyyntöihin, järjestämään koulutuksia lyhyelläkin varoitusajalla ja tarvittaessa irrottamaan henkilöitä pitkillekin ulkomaan komennuksille. Ihmiset yrityksessämme tekevät sitä, mitä kulloinkin tarvitaan, eivätkä jäykät tehtävänkuvat ole esteenä. - Ketteryys ei ole ongelma, vaan se, ettei ole rahaa tehdä niitä toimenpiteitä, joita eteneminen vaatisi. Ei niin ketterää: - Periaatteessa mahdollisuudet ketteryyteen ovat olemassa, jos oma tahtotila ja toimintamallit saadaan vielä kuntoon. - Muu työtilanne määrittelee kuinka aktiivisesti pystyy olemaan mukana. - Kaupunki ei ole ketterä organisaatio. - Toivottavasti Finland Universityn perustaminen tulee muuttamaan tätä asiaa parempaan suuntaan. Esim. laskutusten tekeminen nopeutuu pienen organisaation ketteryydellä huomattavasti.

Koulutusvientitoimintaan liittyvä liiketoimintaosaaminen 1. Koulutusvientiin liittyvä kouluttautuminen organisaatiossanne (EOS: 1) Meillä on termit ja toimintatavat hallussa emmekä ole tarvinneet koulutusta Koulutukset on käyty, joten termit ja toimintatavat ovat hallinnassa Meillä on käsitys koulutusviennin vaatimista liiketoimintataidoista, mutta tarvitsemme lisää koulutusta Tarvitsemme koulutusta koulutusviennin perusasioissa

2. Vapaa sana koulutusvientiin liittyvistä koulutustarpeista omassa organisaatiossa (esim. mitkä koulutukset ovat olleet hyödyllisiä ja mitä koulutustarpeita vielä on) (EOS: 0) ) (Vastauksia on editoitu vastaajan tunnistamisen estämiseksi sekä ymmärrettävyyden lisäämiseksi.) Hyödylliseksi koetut koulutukset: - Kaikki LB:n järjestämät koulutukset ovat olleet hyödyllisiä: tuotteistaminen, Teaching in English, CV-talkoot, some-koulutus jne. - Esim. tuotteistamiseen liittyvää koulutusta tarvitaan jatkossa. Itse olen pitänyt Learning Bridgen järjestämiä koulutuksia todella hyvinä, harmillista vaan ettei aika ole antanut myöten osallistua niin usein kuin olisin toivonut. Lisäkoulutustarve: - Tarvitsisimme vielä koulutusta mm. koulutusvientiin liittyvistä sopimusasioista ja hinnoittelustakin voisi olla tarvetta oppia lisää. - Kaikkea koulutusta tarvitaan lisää, mutta pääongelma ovat työnkuvat, joissa koulutusviennin pallo ei ole kenelläkään. - Tarpeen vielä tuotteistus- ja markkinointikoulutusta. - Tarpeina edelleen kielet, kansainvälinen myynti, markkina-analyysien laadinta, kilpailija-analyysien laadinta, eri kulttuurien liiketoimintatavat, verkosto-osaaminen... - Tuotteistaminen olisi tarpeellista, jos meillä tunnistettaisiin oikeat asiat tuotteiksi ja kehitettäisiin niitä. Ei koulutusta, vaan: - Emme tarvitse koulutusta, vaan kansainvälistä vientiä tekevän alueellisen verkoston, jolla olisi yhteinen EduCloud-tuotapaketti tai palveluja. - Koulutuksen sijasta olisi paljon hyödyllisempää alueellinen myyjäyksikkö, joka olisi tulosvastuullinen toimijoille ja voisi viedä eteenpäin yhteistä asiaa.

3. Organisaationne koulutusvientituotteiden kehitys viimeisen kahden vuoden aikana (EOS: 0) Olemme tuottaneet useita erilaisia myyntivalmiita koulutusvientituotteita Tuotteistaminen on työn alla Emme ole vielä alkaneet tuotteistaa omaa osaamistamme koulutusvientiä ajatellen Emme aio tuotteistaa osaamistamme koulutusvientiä ajatellen ennen kuin osaamisellamme on kysyntää

4. Vapaa sana koulutusvientituotteiden kehityksestä omassa organisaatiossa (EOS: 0) (Vastauksia on editoitu vastaajan tunnistamisen estämiseksi sekä ymmärrettävyyden lisäämiseksi.) Tuotteistus on edennyt: - Koulutusosaamistamme on tuotteistettu useiksi valmiiksi kokonaisuuksiksi. Meillä on hyvä valmius räätälöidä uusia koulutuskokonaisuuksia asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Tuotteistus on työn alla: - Parituksen kanssa tehty yhteistyö on kehittänyt toimintaamme, mutta me olemme olleet lähinnä kumppanina toiminnassa. - Ensi syksynä on tarkoitus käynnistää systemaattinen tuotteistamistoiminta työpajojen muodossa. - Tuotteistaminen alkoi suhteellisen hyvin, mutta koska organisointi ja työnkuvat ovat kesken, niin asiaa ei viedä eteenpäin. - Kuinka valmiiksi tuotteita kannattaa kehittää ja kuinka paljon niihin jätetään asiakastarpeen mukaista räätälöintivaraa? Emme ole tarpeeksi hyvin pystyneet kytkemään tuotteisiin erilaisten oppimisympäristöjen mahdollisuuksia.

5. Koulutusviennin markkinointi organisaatiossanne (EOS: 1) Koulutusviennin markkinointia hoidetaan ja kehitetään meillä tavoitteellisesti ja ammattimaisesti Markkinointi on aloitettu ja kehitämme sitä koko ajan Markkinoinnin eteen ei ole tehty juuri mitään, vaikka sille olisi tarvetta Ei meidän tarvitse markkinoida

6. Vapaa sana koulutusviennin markkinoinnin tilasta omassa organisaatiossa (EOS: 0) (Vastauksia on editoitu vastaajan tunnistamisen estämiseksi sekä ymmärrettävyyden lisäämiseksi.) Markkinointi on kunnossa tai kehittyy: - Jatkossa meillä on selkeä markkinoinnista vastaava taho Finland Universityn muodossa. Tämä parantaa koulutusviennin markkinointia huomattavasti. - Ei ongelmia. Markkinointi on haasteellista tai puutteellista: - Meillä on todella niukasti resursseja käytettävissä markkinointiin, eikä edes selkeää käsitystä, miten sitä kannattaisi tehdä. - Markkinoinnin tarve ymmärretään, keinot tiedetään, mutta siihen ei ole varaa investoida. - Markkinointi lähinnä kotisivujen kautta uutiskirjein. Kohdennettua markkinointia kohdemarkkinatietoon perustuen tarvitaan. Samaten referenssien kerääminen ja käyttö edelleen kovin puutteellista. Markkinointia ei tarvita: - Ei tarvitse markkinoida, koska teemme koulutusvientiä tällä hetkellä pääosin yhteistyössä muiden kanssa ja oma organisoituminen on kesken. Meitä kohtaan on valtavasti kiinnostusta myös ilman markkinointia.

7. Koulutusviennin liiketoimintaosaaminen ja kustannustietoisuus organisaatiossanne (EOS: 1) Koulutusviennin liiketoimintaosaaminen on organisaatiossamme kunnossa ja hinnoittelu selkeällä pohjalla Käytännöt ovat parantuneet viimeisen kahden vuoden aikana, mutta parannettavaakin on Nämä asiat ovat vielä varsin epämääräisellä pohjalla Nämä asiat vaativat vielä perusteellista keskustelua ja sopimista

8. Vapaa sana liiketoimintaosaamisen ja hinnoittelun tilasta omassa organisaatiossa (EOS: 0) (Vastauksia on editoitu vastaajan tunnistamisen estämiseksi sekä ymmärrettävyyden lisäämiseksi.) Liiketoimintaosaamisessa on parantamisen varaa: - Liiketoimintaosaaminen voisi olla vahvempaakin organisaatiossamme. Hinnoittelu on varsin haastavaa koulutusviennissä ja siitä olisi hyvä oppia lisää. - Hinnoittelu on byrokratiasyistä haasteellista. Akateemisesta osaamisesta on jostain syystä vaikea pyytää kunnon korvausta. - Emme ole vielä organisoituneet, mutta taustaosaamisemme on myös kaupallinen. Aikuiskoulutus yms. toki hinnoittelee tuotteet. - Opeteltu on. Hinnoittelu on kansainvälisissä koulutusviennin tarjouksissa aivan oma juttunsa, jossa pitää huomioida paljon muutakin kuin kansallisissa tarjouksissa. Mistä tietää sopivan hintatason, jonka ko. kohdemarkkinan asiakas on valmis maksamaan, ja joka tuottaa varmasti silti voittoa!?!

Koulutusvientitoiminnan laajuus 1. Tarjouspyyntöihin vastaaminen (EOS: 1) Meillä vastataan tarjouspyyntöihin kiihtyvällä tahdilla Meillä vastataan tarjouspyyntöihin harvakseltaan, mutta kuitenkin vastataan Meillä vastataan tarjouspyyntöihin todella harvoin Emme ole tehneet yhtään tarjousta

2. Vapaa sana tarjouspyynnöistä omassa organisaatiossa (EOS: 0) (Vastauksia on editoitu vastaajan tunnistamisen estämiseksi sekä ymmärrettävyyden lisäämiseksi.) Tarjouksia tehdään: - Tarjouspyyntöjä tulee koko ajan ja yhä kiihtyvällä tahdilla. Teemme useita erialaisia tarjouksia eri asiakkaille joka kuukausi. - Tämäkin osa-alue siirtyy Finland Universityn piiriin, ja sitä myöten nopeus todennäköisesti paranee tälläkin saralla. - Kunta toimii kumppanina niille, jotka tekevät tarjouksia. Tarjouksia ei tehdä tai tehdään todella harvoin: - Päätimme luopua viennistä. Se kävi liian kalliiksi. - Satunnaista. - Pienenä toimijana ei omia tarjouksia - Ei ehkä ole ollut meidän strategian mukaista toimintaa, toki tarjouspyyntöihin vastataan, kun kohdennettu myynti pääsee siihen vaiheeseen että pyyntö asiakkaalta tulee. - En osaa sanoa, olemmeko olleet kumppanina tarjouspyynnöissä.

3. Koulutusvientiin liittyvät tulot (EOS: 0) Olemme tyytyväisiä koulutusviennistä saatuihin tuloihin ja näemme ne merkittävänä tulonlähteenä tulevaisuudessa Emme ole vielä täysin tyytyväisiä koulutusviennistä saatuihin tuloihin, mutta näemme, että niissä voi piillä merkittävä tulonlähde tulevaisuudessa Koulutusviennillä ei ole taloudellista merkitystä organisaatiollemme Koulutusviennillä ei ole taloudellista merkitystä organisaatiollemme emmekä näe, että näin olisi tulevaisuudessakaan

4. Vapaa sana koulutusvientiin liittyvistä tuloista ja niiden kehityksestä viimeisen kahden vuoden aikana (EOS: 0) (Vastauksia on editoitu vastaajan tunnistamisen estämiseksi sekä ymmärrettävyyden lisäämiseksi.) Tulot ovat lisääntyneet: - Koulutusvientiin liittyvät tulot ovat organisaatiossamme selvästi kasvaneet viimeisen kahden vuoden aikana. Toivomme niiden kasvavan vielä merkittävästi tulevaisuudessa. - Kaupan aikaansaaminen vaatii näköjään pitkäjänteistä ponnistelua. Sentään ensimmäisiä tuloksiakin on jo saatu. Tulot ovat vähentyneet tai niitä ei ole: - Ei ole tuloa. - Pohjatyötä tehty, ei varsinaisia kauppoja, joista palkkarahoja. Asiaan ei ole tullut muutosta: - Moni ei edelleenkään usko, että koulutusviennissä mitään tuloja voisi piilläkään ja se on hyvä tekosyy olla panostamatta asiaan täysillä. Toisilla taas lienee myös hieman epärealistiset käsitykset siitä, millä aikajänteellä ja millä resursoinnilla näitä tuloja voisi alkaa tulla. Eli vähän on välillä se fiilis että tavoitellaan sitä suurta kauppaa panostamalla asiaan vähän kuin "toisella kädellä ja puolitosissaan" ajatellen että se riittää. - Asia ei ole edennyt, mutta se nähdään tärkeänä tulevaisuudessa.

Palautetta Learning Bridge -hankkeen verkoston yhteistyöstä 1. Yhteistyö koulutusvientiasioissa oman organisaationne kannalta (EOS: 0) Learning Bridge -hankkeen ansiosta yhteistyö eri toimijoiden välillä on selvästi lisääntynyt ja meillä on nyt enemmän yhteistyökumppaneita Learning Bridge -hankkeen toiminnan aikana yhteistyön määrä on pysynyt ennallaan Learning Bridge -hankkeen toiminnan aikana yhteistyön määrä on vähentynyt

2. Vapaa sana yhteistyön muutoksesta Learning Bridge -hankkeen aikana (EOS: 0) (Vastauksia on editoitu vastaajan tunnistamisen estämiseksi sekä ymmärrettävyyden lisäämiseksi.) Yhteistyö on lisääntynyt ja monipuolistunut: - Learning Bridge -hanke on merkittävästi lisännyt verkostoamme koulutusviennissä. Nyt meillä on hyvät kontaktit eri organisaatioihin Pirkanmaalla ja tiedämme, millaista osaamista eri organisaatioista löytyy. Yhteistyön henki on positiivinen ja avoin. - Kahden vuoden aikana tietoisuus yhteistyökumppaneista on lisääntynyt ja nyt aletaan hieman tuntea toistemme organisaatioita ja toimintatapoja - tämä on ollut tärkeää jatkoa ajatellen. - Verkostot ovat kasvaneet omassa organisaatiossa ja sen ulkopuolella varsin laajasti. - Hanke tuli juuri oikeaan saumaan ja ajankohtaan. Kiitos! Verkostoon uiminen ollut helppoa. - LB:n ansioista olemme varmaan pystyneet hahmottamaan sen, ketkä alueellisista toimijoista voivat oikeasti olla kumppaneitamme kun varsinaiseen bisneksen tekoon ryhdytään. - Learning Bridge-hanke on ollut hyödyllinen verkostoitumisen kannalta, mutta sen konkreettisempaa hyötyä emme ole saaneet. - Olemme saaneet uusia henkilökohtaisia kontakteja hankkeen aikana. Yhteistyö on pysynyt ennallaan: - En koe, että hanke olisi auttanut yhteistyön kehittämisessä.

3. Learning Bridge -hankkeen ansiosta syntyneet uudenlaiset yhteistyö- ja organisointimallit (EOS: 0) Meille on syntynyt uusia yhteistyö- ja organisointimalleja Meille ei ole syntynyt uusia malleja

4. Vapaa sana mahdollisista uudenlaisista yhteistyö- ja organisaatiomalleista (esim. osuuskunta, organisaatioyhteistyö tms.) (EOS: 0) (Vastauksia on editoitu vastaajan tunnistamisen estämiseksi sekä ymmärrettävyyden lisäämiseksi.) - Meillä on monenlaista yhteistyötä eri organisaatioiden kanssa (suunnitteluyhteistyö, yhteiset tarjoukset, alihankinta isommille organisaatioille, asiantuntijavaihto jne.). Yksi tärkeimmistä yhteismalleista, jota parhaillaan käynnistämme, on koulutusvientiin erikoistunut osuuskunta Learning Scoop. - Olemme selvästi tiivistäneet yhteistyötämme Tampereen kaupungin ja TAMKn kanssa, joka on hyvä juttu! - Kaikenlaista muutosta eri tahoilla. - Yhteistyö on selvästi tiivistynyt ja uusia konsepteja luodaan. Hienoa, kun voi aina kysyä joltakulta! Ei tunnu siltä, että ollaan kilpailijoita.

5. Yhteiset koulutusvientitarjoukset (EOS: 0) Olemme Learning Bridge -hankkeen verkostossa tehneet yhteisiä koulutusvientitarjouksia Olemme tehneet yhteisiä koulutusvientitarjouksia yhdessä toisen/toisten organisaatioiden kanssa, mutta Learning Bridge - hankkeella ei ollut vaikutusta tähän yhteistyöhön Emme ole tehneet yhteisiä koulutusvientitarjouksia muiden toimijoiden kanssa

6. Nimeä pirkanmaalaiset ja suomalaiset organisaatiot ja tahot, joiden kanssa organisaationne tekee koulutusvientiyhteistyötä tällä hetkellä sekä ne joiden kanssa haluaisitte tehdä yhteistyötä (EOS: 0) Mainitut nykyiset yhteistyötahot aakkosjärjestyksessä: CCE Finland Oy EduCluster Future Learning Finland Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Itä-Suomen yliopisto UEF Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK Learning Scoop - Oppimisen osuuskunta Lempäälän kunnan koulutoimi OFinn Oy Partus Oy Savonia Sininen kolmio Oy Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK Tampereen kaupunki Tampereen yliopisto Urwise Oy Mainitut toivotut yhteistyötahot aakkosjärjestyksessä: Kaikki yllä mainitut sekä: Mediamaisteri Group ja muut IT-alan yritykset Poliisiammattikorkeakoulu POLAMK Tampereen teknillinen yliopisto TTY Tredu Muita toiveita: Tekisimme koulutusvientiyhteistyötä kaikkien niiden organisaatioiden kanssa, jotka haluaisivat koulutusvienti-tuotteeseensa osaksi myös verkkopalvelun tai online-työkaluja.

7. Nimeä kansainväliset organisaatiot ja tahot joiden kanssa organisaationne tekee koulutusvientiyhteistyötä sekä ne joiden kanssa haluaisitte tehdä yhteistyötä (EOS: 0) Mainitut nykyiset yhteistyötahot aakkosjärjestyksessä: CCE Finland Oy Finland Universityn kumppanuudet NAPA (Vietnam) OFinn Oy Urwise Oy Sekä toimijoita Saksassa, Venäjällä, Britanniassa ja Kiinassa Mainitut toivotut yhteistyötahot aakkosjärjestyksessä: City and Guilds (UK) Muita toiveita: - Haluaisimme edelleen löytää jälleenmyyjiä. - suorat asiakaskontaktit eri maista.

Palautetta Learning Bridge -hankkeesta yleisesti 1. Mitkä ovat olleet Learning Bridge -hankkeen luomat suurimmat hyödyt organisaatiollenne? (EOS: 0) (Vastauksia on editoitu vastaajan tunnistamisen estämiseksi sekä ymmärrettävyyden lisäämiseksi.) Verkostoituminen ja koulutus: - Verkostoituminen, koulutusvientiosaamisen kasvu sekä konkreettiset mahdollisuudet tehdä ja kehittää koulutusvientiä. - Koulutus ja verkostoituminen, asian pitäminen esillä sekavassa organisaatiotilanteessa. - Verkostoituminen. - Koulutusviennin tietoisuuden ja verkostoitumistoiminnan lisääntyminen Pirkanmaan toimijoiden kesken. - Alueelliseen vientiverkostoon tutustuminen, mahdollisuus tehdä omaa osaamista ja tuotteita tutuksi verkoston toimijoille, hankkeen tarjoamat osaamisen kehittämisen toimenpiteet, asian "vireillä pitäminen - Verkostoituminen. - Verkostoitumismahdollisuudet. - Tutustuminen muihin paikallisiin toimijoihin - Henkilökohtaiset uudet suhteet ja kumppanuudet - Verkostoituminen. - Konseptit eri tekijöiden kanssa. Tietoisuuden lisääntyminen siitä, mitä haasteita kentällä on: - Ymmärrys siitä, että koulutusvientikenttä on ihan kesken Tampereen seudulla ja että oppilaitosten johto ei ole ollut yhteisen tekemisen takana. - Opittiin uskaliaasta kokeilusta, että ei viedä enää samalla tavalla. - Business-potentiaalin näkeminen. - Tietoisuus koulutusviennin laajasta kentästä ja kovista toimijoista maailmalla. Suomella on vielä paljon opittavaa... Muuta: - Uuden toimialan haltuunotto.

2. Mitä kehitettävää Learning Bridge -hankkeessa olisi mielestänne ollut? (EOS: 0) (Vastauksia on editoitu vastaajan tunnistamisen estämiseksi sekä ymmärrettävyyden lisäämiseksi.) - Konkreettisiin toimenpiteisiin pyrkivät workshopit alkuun, joissa tehdään toimintasuunnitelma ja aikataulu, joihin toimijat sitoutuvat. Sen jälkeen toimenpiteet perustuen näihin workshopeihin. Enemmän painopistettä yhteiseen suunnitteluun kuin yleiseen keskusteluun. - Hankekausi olisi saanut olla pidempi, sillä tässä ajassa toimijoiden yhteen saaminen on vasta ensimmäinen askel. - Learning Bridgen olisi pitänyt keskittyä edistämään nimenomaan yritysten vientimahdollisuuksia. Toisaalta sen on hyvin verkottanut koulutuksen tarjoajat (oppilaitokset). - Hankkeen rajoitukset estivät ehkä tarpeellisimmat jutut, mutta niihin on olemassa myös muita tahoja. - Kaupungin rooli hankkeessa oli epäselvä ja syy osin tilaaja-tuottajaorganisaatiossa. - Jos markkinointiosaamiseen olisi saanut käyttää hankerahoja. - Jos olisi saanut tehdä oikeita myyntimatkoja. Yhdessä tekemistä alueemme vientiyritysten kanssa olisi voinut viritellä pontevammin. - Tavoitteellisuus ei tuntunut olevan aina mukana toiminnassa. - Hankkeen toimijaverkosto oli laaja. Vuoropuhelu eri koulutusasteiden välillä on hyvin vähäistä. Ammatillisen perusopetuksen ja yliopisto/amk opetuksen välillä on kuilu. En osaa sanoa, miten tämä olisi pitänyt ratkaista. - Olen hieman pettynyt oman organisaatiomme tapaan toimia. LB-hankkeesta olisi ollut mahdollisuus saada enemmän irti, jos organisaatiomme olisi linjannut koulutusvientiä tarkemmin. - Isot organisaatiot eivät kaikilta osin lähteneet hankkeeseen täysillä mukaan ja sitoutuminen hankkeen toimintaan oli niissä vaihtelevaa. Isot organisaatiot olisivat aktiivisemmin voineet käyttää LB-hanketta oman koulutusvientinsä ja koulutusvientiyhteistyön kehittämiseen.

3. Muuta palautetta Learning Bridge -hankkeesta (EOS: 0) (Vastauksia on editoitu vastaajan tunnistamisen estämiseksi sekä ymmärrettävyyden lisäämiseksi.) Positiivinen palaute: - Hanke on ollut organisaatiollemme elintärkeä! Harmi, että se nyt päättyy ja yhteistyö on vaarassa vähentyä. Verkostokumppaneista on löytynyt uskomaton määrä osaamista ja intoa kehittää koulutusvientiä, mitä emme ilman hanketta olisi koskaan saaneet selville. - Suurkiitos hienosta hankkeesta! - Mukavia ihmisiä hankkeessa ja uskon kuitenkin, että verkostot kantavat myös tulevaisuudessa, kun oman organisaation tilanne selkiintyy. Koulutus ja verkostot selkeyttivät nykytilanteen kartoitusta ja realismia koulutusviennin osalta. - Iso kiitos! - Elinan ja Johannan innostavat työtavat ovat olleet koko hankkeen suola. Kiitos siitä! - Hieno hanke ja paljon mielenkiintoista toimintaa. Koska koulutusvienti ei ole ollut prioriteettilistalla kärkipäässä, organisaatiomme osallistuminen valitettavan vähäistä. Negatiivinen palaute: - Hanke jäi kaukaiseksi. Muuta: - Toivoisin vastaavan koordinaatiotahon toiminnan jatkuvan jossain muodossa jatkossakin, koordinaation osuutta isoissa kuvioissa usein aliarvioidaan, vaikka se on täysipäiväistä työtä.

Ja vielä 1. Mitä tarvitsisitte jatkossa koulutusviennin kehittämiseen organisaatiossanne? (EOS: 0) (Vastauksia on editoitu vastaajan tunnistamisen estämiseksi sekä ymmärrettävyyden lisäämiseksi.) - Resursseja ja osaamista markkinointiin. - Kontakteja potentiaalisiin asiakkaisiin. - Yhteistyötä tarjousten tekemisessä verkostokumppaneiden kanssa. - Ajantasaista tietoa koulutustarpeista maailmalla. - Suomi (ja alalla toimivat organisaatiot) tarvitsisivat keskitetyn yksikön markkinoimaan suomalaista koulutusosaamista ja kehittämään suomalaisen koulutuksen brändiä (esim. TEM:n tai OKM:n alaisuuteen). Pirkanmaa tarvitsisi "hubin", johon suomalaisesta koulutuksesta kiinnostuneet voisivat ottaa yhteyttä, joka välittäisi koulutusvientitarjouspyyntöjä eri organisaatioille ja kokoaisi tiettyyn tarjoukseen tarvittavat tahot yhteen. - Rahaa ja apua myyntiin. - Lisää henkilöstöä, osaamista ja visiointia. - Aikaa liikkua ja viedä kauppaa eteenpäin. - Pysyvää yhteistyöverkostoa ja partneritukea. Koulutusvientiä tehdään varsin suurissa verkostoissa ja yksi (isokaan) organisaatio ei pysty kaikkeen. - Kaupungin ja oman organisaation tilanteen ja työnjaon selkiintymistä. Resursseja, strategiaa ja työnkuvia. - Myyntiosaamista. - Asiakaskeisseihin perustuvia yhteistyörakenteita ja kumppanuuksia, toisilta oppimista ja kokemusten jakamista sekä talon sisällä edelleen strategian päivitystä ja kirkastusta ja vientiin liittyvien osa-alueiden jatkuvaa kehittämistä ja skarppaamista. - Ihmisresurssia ja selkeän linjauksen siitä, miten toimintaa organisaatiossamme viedään eteenpäin.