HÄMEENKYRÖN TALOUDEN TASAPAINOTUSOHJELMA

HÄMEENKYRÖN TALOUDEN TASAPAINOTUSOHJELMA 2021-2023 Hämeenkyrön tulevaisuus: 2023-2025 Hämeenkyrö on saavuttanut asemansa sekä asukkaiden että elinkeinoelämän näkökulmasta katsottuna yhtenä Pirkanmaan kehyskuntavyöhykkeen kiinnostavimpana kasvukuntana. Kunnan talous on tasapainossa. Hallitus 19.4.2021 Valtuusto 26.4.2021

2 Sisällys TALOUDEN TASAPAINOTUKSEN PERUSTELUT JA NÄKÖKULMAT... 3 Johdanto... 3 Miten työ on edennyt... 3 Tilannekuva... 4 Talouden sopeutumistarve vuoteen 2023... 4 Tasapainotuksen kolme näkökulmaa... 9 Yleiset lähtökohdat... 9 Oman toiminnan kustannukset...10 Tulopohjan vahvistaminen on välttämätön osa tasapainotusta...11 Vetovoimaa vahvistavat toiminnot tuovat pysyvyyttä...12 Kaikkien yhteinen tehtävä...13 Henkilöstömenojen sopeuttamisen periaatteet...13 Talouden tasapainotuksen ajoitus vuosille 2021 2023...14 TALOUDEN TASAPAINOTUKSEN KONKREETTISET TOIMET...14 Henkilöstömenot...14 Täyttölupamenettely...14 Sairauspoissaolojen hallinnasta...14 Muita toimenpiteitä...15 Yhteenvetona henkilöstömenosäästöistä...15 Hankkeet...15 Hankinnat...15 Investoinnit...15 Tasapainotuksen toimet...16 Seuranta...19

3 TALOUDEN TASAPAINOTUKSEN PERUSTELUT JA NÄKÖKULMAT Johdanto Joulukuussa 2020 hyväksytyssä vuoden 2021 talousarviossa todettiin, että se joudutaan hyväksymään pahasti, yli kolme milj. euroa, alijäämäisenä. Samalla päätettiin, ettei sitä voida sellaisenaan toteuttaa, vaan tilanteen korjaamiseen tarvitaan kuntalain tarkoittama talouden tasapainottamisohjelma. Tasapainotusohjelman suuruusluokaksi arvioitiin talousarviossa karkeasti 5 milj. euroa ja ohjelman kestoksi kolme vuotta. Tässä vaiheessa ei ollut tietoa verorahoituksesta. Talouden tasapainotuksen kokonaisuus on kaksiosainen. Vuoden 2021 talouteen vaikuttavat tasapainotustoimet sisältyvät muutostalousarvioon ja tulevat hyväksyttyä sen osana. Se on tasapainotuksen ensimmäinen vaihe. Toinen vaihe on tämä talouden tasapainotusohjelma, jossa kuvataan ne vuoden 2021 aikana vielä erillistä päätöksentekoa vaativat asiat, joiden vaikutus ulottuu suunnitelmavuosille sekä luetellaan lisävalmistelua vaativat asiat. Tätä asiakirjaa toteutetaan vuoden 2022 talousarviolla. Tämä ohjelma sisältää myös tänä vuonna toteutettavia asioita, jotka vaativat erilliset päätökset lautakunnilta. Talousarvion yhteydessä hyväksyttiin myös periaatteita tasapainotuksen toteuttamiseen, ne ovat mukana tässä ohjelmassa asianomaisten asioiden kohdalla. Hallitus antoi ohjeistuksen muutostalousarvioon15.2.2021. Toimintakatetasoksi asetettiin 58,4 milj. euroa. Tavoite jaettiin palvelualuekohtaisiksi luvuiksi. Tavoitteeseen ei päästy. Muutostalousarviossa toimintakate on 58,9 milj. euroa. Syksyllä varaudutaan tekemään toinen muutostalousarvio, kun on saatu valmisteltua tämän ohjelman sisältämiä asioita ja vietyä niitä päätöksentekoon. Siihen otetaan mukaan myös suunnitelmavuodet. Tavoitteeksi vuoden 2021 toteutuvaksi toimintakatteeksi otettiin 58,4 milj. euroa. Tämä tasapaino-ohjelma koostuu perusteluosasta sekä toimeenpano-osasta. Perusteluosassa kerrotaan tausta ja sopeuttamisen periaatteet. Toimenpano-osaan on koottu selvitettävät asiat. Miten työ on edennyt Muutostalousarvion ja tasapainotusohjelman valmisteluun lähdettiin heti vuodenvaihteen jälkeen. Johtoryhmä käsitteli talousasioita viikoittain. Hämeenkyrö on mukana Kuntaliiton ja konsulttiyhtiö FCG:n Kestävä kuntatalous hankkeessa. Siitä olemme jo saaneet materiaalia tasapainotustyön tueksi, saamme vertaistukea ja vinkkejä muilta tasapainotustyötä tekeviltä kunnilta.

4 FCG:n tekemä Hämeenkyrö 360 analyysi esiteltiin johtoryhmälle helmikuussa ja se on esitelty luottamushenkilöille seminaarin 15.3.2021 yhteydessä. Analyysi sisältää kuvauksen Hämeenkyrön tilanteesta ja tulevaisuudesta. Painelaskelma kuvaa kunnan tulevaisuutta tiettyjen oletusten perusteella. Tilannekuva Palvelutuotannon tarpeet kasvavat nyt selvästi nopeammin kuin verorahoituksen mahdollisuudet. Hämeenkyrön toimintojen laatutaso on korkea, palveluvalikoima monipuolinen, niitä käytetään hyvin ja kysyntä näyttää joiltakin osin kasvavan selvästi. Asukasluku ei kuitenkaan ole vuoden 2017 jälkeen kasvanut, joten vanhempien ikäluokkien osuuden kasvu selittää pääosan palvelutarpeen kasvusta. Talousarviossa 2021 todettiin, että toimintakate ei voi kasvaa talousarviossa esitetyllä tavalla sekä verotulojen ja valtionosuusrahoituksen on vahvistuttava. Talouden sopeutumistarve vuoteen 2023 Joulukuussa 2020 hyväksytty vuoden 2021 talousarvio Alkuperäinen talousarvio 2021 jouduttiin hyväksymään 3,3 milj. euroa alijäämäisenä. Samalla valtuusto päätti, että sitä ei voida sellaisenaan toteuttaa, vaan tilanteen korjaamiseen tarvitaan talouden tasapainottamisohjelma ja keväällä hyväksyttävä muutostalousarvio. Talousarviota tehtäessä vuoden 2020 tulos arvioitiin toteutunutta pienemmäksi. Suunnitelmakausi 2021 2023 oli talousarviossa jokaisena vuonna alijäämäinen. Kolmen vuoden alijäämä oli 7 milj. euroa. Taloussuunnitelma ei ollut tasapainossa. Muutostalousarvio 1/2021 Hallitus antoi ohjeistuksen muutostalousarvioon 15.2.2021. Toimintakatetasoksi asetettiin 58,4 milj. euroa. Tavoite jaettiin palvelualuekohtaisiksi luvuiksi. Tavoitteeseen ei päästy. Muutostalousarviossa toimintakate on 58,9 milj. euroa. Muutostalousarvio on puoli miljoonaa euroa alijäämäinen. Tavoitteena on edelleen toimintakatteen toteutuminen talousarviota alempana 58,4 milj. euron suuruisena. Työtä jatketaan tavoitteen saavuttamiseksi. Tällä tavoitetaso tulos on nollan luokkaa. Verotulot Verotulot arvioidaan taloussuunnitelmaan Kuntaliiton verotulojen ennustekehikon mukaisesti. Ennusteita saadaan vuoden aikana useita.

5 Viimeisin verotulojen ennustekehikko saatiin tammikuussa. Sen perusteella verotuloennusteet muuttuivat suunnitelmavuosille seuraavasti: Verotulot yhteensä 1000 euroa Taloussuunnitelma 2021-2023 luvut Ennuste 2021 39 000 40 556 2022 39 350 40 068 2023 40 300 41 030 2021-2023 118 650 121 654 Yhteensä kolmen vuoden verotulot paranevat ennusteen mukaan reilut kolme miljoonaa euroa. Ennusteet muuttuvat paljonkin vuoden ja vuosien mittaan taustalla tapahtuvien verotuloihin vaikuttavien muutosten takia. Vuoden aikana julkaistaan useita ennusteita. Seuraava ennuste on luvattu toukokuussa 2021. Syksyn muutostalousarvioon ja tasapaino-ohjelman seuraavaan vaiheeseen otetaan luvut tuoreimmista ennusteista. Valtionosuudet Valtionosuuksista saadaan ennakkolaskelmat keväällä talousarvion valmistelua varten. Laskelmat tarkentuvat syksyn mittaan valtion budjetin valmistelun myötä. Lopulliset valtionosuustiedot saadaan vuoden vaihteessa. Valtionosuuksiin voi tulla myös muutoksia vuoden mittaan. Koronavuonna 2020 muutokset olivat isompia kuin koskaan aiemmin. Vuoden 2021 valtionosuudet tammikuussa saatujen päätösten mukaan ovat 23,4 milj. euroa. Syksyn muutostalousarvioon ja tasapaino-ohjelman seuraavaan vaiheeseen otetaan luvut tuoreimmista laskelmista. Painelaskelmat Hämeenkyrö 360 Kestävä kuntatalous hankkeen myötä olemme saaneet Hämeenkyrö 360 analyysin. Siihen sisältyy painelaskelma tuleville vuosille. Painelaskelma antaa laskennallisen kuvan kunnan tulevaisuudesta perustuen tiettyihin oletuksiin esim. kustannusten nousun ja taustalla olevan väkilukutiedon perustella. Painelaskelman avulla saadaan selville suuruusluokka talouden tasapainottamisen eurotarpeelle. Painelaskelmat kuvaavat sellaista tulevaa tilannetta, jossa toimintakate kasvaa ennakoidulla tavalla ja verorahoitus kehittyy arvioidulla tavalla. Painelaskelmat ovat selvästi alijäämäisiä, jos toimintakatteen kasvu pääsee tapahtumaan painelaskelman mukaisesti.

6 Hämeenkyrön peruspainelaskelma ennen sote-ratkaisun toteutumista Laskelman perusteet toimintakatteen kasvu määritelty puhtaasti 2020 eteenpäin kasvukertoimen avulla korkokulut talousarvion mukaiset Laskelman tulos talous on alijäämäinen ja lainakanta kasvaa taseeseen ehtii kertyä lähes neljä miljoonaa euroa alijäämään ennen vuosikymmenen puoliväliä tämä kehitys ei saa toteutua

7 Hämeenkyrön peruspaine, jos/kun sote-ratkaisu toteutuu 2023 Laskelman perusteet toimintakatteen kasvu määritelty puhtaasti 2020 eteenpäin kasvukertoimen avulla korkokulut talousarvion mukaiset Laskelman tulos sote-uudistus hidastaa talouden heikentymistä Hämeenkyrö häviää tämän hetken tietojen mukaan uudistuksessa 55 euroa/asukas, se näkyy tarkastelujaksolla verorahoituksen kehityksessä talous on alijäämäinen ja lainakanta kasvaa taseeseen kertyy seitsemän miljoonaa alijäämää ennen vuosikymmenen puoliväliä tämä kehitys ei saa toteutua Laskelmien mukaan talouden tasapainotuksen tarve on neljästä seitsemään miljoonaan euroon. 2020 tilinpäätös Vuoden 2020 tilinpäätös toteutui muutostalousarviota parempana. Hyvä tilinpäätös on seurausta siitä, että kuntatalous vaurastui hetkellisesti koronatukien ansiosta. Rakenteelliset perusongelmat ovat kuitenkin ennallaan ja samoin sopeuttamisen tarve. Lisäksi ei tiedetä, millainen loppulasku koronasta tulee vuosien aikana.

8 Tilinpäätöksen tulos 1,9 milj. euroa antaa hiukan liikkumavaraa tuleville vuosille. Vuoden 2020 lopussa taseen kertynyt ylijäämä on 1,2 milj. euroa. Se ei vielä ole merkittävä puskuri, mutta hyvä lähtökohta tasapainotustehtävälle on kuitenkin taseen kertynyt ylijäämä. Tuloslaskelma Tässä tuloslaskelmassa suunnitelmavuosien toimintakate on jo tasapainotusohjelman tavoitteiden lukujen mukaisia. Talousarvio on muutostalousarvion suuruinen. Toimintakatetavoite vuodelle 2021 on puoli miljoona muutostalousarviota pienempi. Laskelmaan otettiin tässä vaiheessa hyväksyttävän muutostalousarvion 1/2021luku. 1000 euroa 2021 2022 2023 Toimintakate -58 933-57 400-58 400 Verotulo 40 500 40 000 40 500 Valtionosuudet 23 400 23 200 23 700 Rahoitustuotot ja -kulut 50 50 50 Korko ja muut rahoitustuotot 300 300 300 Rahoituskulut -900-900 -900 Muut rahoituskulut -50-50 -50 Vuosikate 4 367 5 200 5 200 Suunnitelman muk. poistot -5 000-4 950-4 950 Tilikauden tulos -633 250 250 Poistoeron muutos 77 77 77 Tilikauden yli-/alijäämä -556 327 327 Laskelman perusteet vuoden 2021 toimintakateluku on muutostalousarvion 1/2021 suuruinen verotulot ja valtionosuudet on korjattu uusien ennusteiden ja laskelmien mukaiseksi vuoden 2022 toimintakate on asetetun tavoitteen mukainen muut erät taloussuunnitelman 2021 2023 mukaisia Toimintakate 2022 on määritelty niin, että taso saa olla enintään tilinpäätöksen 2020 taso. Tämä määritellään tässä vaiheessa taloussuunnitelman 2022 2024 vuoden 2022 toimintakatekehykseksi. Vuoden 2022 toimintakate tarkoittaa vuoden 2021 muutostalousarvioon verrattuna puolen puolentoista milj. euron alentumista vuoden 2021 muutostalousarvion toimintakatteeseen. Se on miljoonan euron verran pienempi kuin vuoden 2021 toimintakatetavoite. Toimintakatetavoitteen toteuttaminen edellyttää hallinnollisia ja toiminnallisia muutoksia nykyiseen toimintatapaan. Näillä toimilla on saatava aikaan pysyviä vähennyksiä.

9 Ali/ylijäämätilanne Ali/ylijäämän kannalta suunnitelmavuosista vuosi 2021 on alijäämäinen. Vuodet 2022 ja 2023 ovat ylijäämäisiä. vuosi vuoden lopussa tilinpäätöksen ali/ylijäämä kertynyt ali/ylijäämä 2019-733 427 2020 1 954 000 1 220 573 2021-556 000 664 573 2022 327 000 991 573 2023 327 000 1 318 573 Kaikkina vuosina taseessa on kertynyttä ylijäämää. Nämä laskelmat ovat tasapainotetun tuloslaskelman perusteella tehtyjä. Jos vuoden 2021 toimintakate ja muut tuloslaskelman erät toteutuvat tavoitteen ja laskelman mukaisina, kertyneen ylijäämän luku on puolta miljoonaa euroa suurempi. Tasapainotuksen kolme näkökulmaa Yleiset lähtökohdat Talouden tasapainotus koostuu kolmen näkökulman yhteisvaikutuksesta. Näkökulmia ovat kustannukset tulopohja vetovoimaa vahvistavat toimet. Kaikkien palvelualueiden on tarkasteltava näitä kaikkia, koska vaikutusmahdollisuudet näkökulmiin ovat erilaisia. Palvelualueiden on tunnistettava ne kohteet, joihin niiden toiminnassa pystytään vaikuttamaan. Varmimmin toivotut ja pysyvät talousvaikutukset aikaansaa toimintamalli, joka ei ole ensisijaisesti leikkaamista, vaan toimintaa, jossa edistetään toiminnan muuttumista ja uudistumista. Se edellyttää, että henkilöstö ymmärtää muutoksen tärkeyden ja haluaa olla mukana ratkaisuja hakemassa ja niitä toteuttamassa. Päämääränä on, että vuosina 2023-2025 Hämeenkyrö on saavuttanut asemansa sekä asukkaiden että elinkeinoelämän näkökulmasta yhtenä Pirkanmaan kehyskuntavyöhykkeen kiinnostavimpana kasvukuntana. Kestävä taloustilanteen korjaaminen ei ole mahdollista, ellei kuntastrategian mukainen päämäärä toteudu. Kunta tavoittelee asukasmäärän kasvua tai vähintään sen säilyttämistä nykytasolla verorahoituksen ja elinvoiman vahvistamiseksi. Tämä on oltava tietoisena tavoitteena kaikessa toiminnassa. Erityisesti tähdätään toimiin, jotka vaikuttavat vuosina 2022-2023, ja jotka toteuttavat kuntastrategiaa ja muita valtuuston hyväksymiä ohjelmia ja suunnitelmia keskeisiltä osiltaan.

10 Talouden tasapainottamislinjan on annettava uskottavuutta sille, että selvästi suurin osa kunnan toiminnoista jatkuu, mutta uudistuneessa muodossa. Jatkuvuus kuitenkin edellyttää, että palvelukysyntä ei vähene. Kaikkien tulee tietää, että jos Hämeenkyrön vähenevä väestökehitys jatkuu, se merkitsee myös kunnan toiminnan supistumista. Kehittämisaktiivisuuden ylläpito edellyttää, että henkilöstömenosäästöjä tavoitellaan ensisijaisesti luonnollisella poistumalla, vapautuvien vakanssien avulla ja vapaaehtoisten säästöjen avulla. Jos kysyntä merkittävästi laskee, luonnollinen poistuma ei todennäköisesti riitä. Oman toiminnan kustannukset Toimintakate ei voi kasvaa talousarviossa alkuperäisessä talousarviossa esitetyllä tavalla, vaan tilanne edellyttää keskeisten toimintojen tuottavuuden kehittämistä sekä vähemmän keskeisten toimintojen ja toimintatasojen supistamista. Uusia pysyviä kustannuksia lisääviä toimintoja ei ole mahdollista aloittaa. Tuottavuuden kehittäminen edellyttää uudenlaisia tehokkaampia toimintatapoja, joilla nykyisistä resursseista saadaan aikaan vaikuttavampi lopputulos eli esimerkiksi palveluprosessi toimii nopeammin. Tarkastelussa on oltava myös henkilöstömenot ja palveluiden ostot. Toimintojen supistaminen edellyttää priorisointia ja erikseen tehtäviä valintoja siitä, mihin panostukset suunnataan ja missä esim. kysynnän vuoksi toimintaa supistetaan. Kustannuksia kunnalle aiheuttavat monet juurisyyt kuten terveyserot, ikärakenteen muutos, hyvinvointi, yksinäisyys, työttömyys, toimeentulo, päihteet, mielenterveys. Arviointia voi tehdä myös ikäryhmittäin. On tunnistettava mihin niistä tulee erityisesti ja nopeasti vaikuttaa, jotta juurisyyn tilannetta korjataan ja samalla kunnalle aiheutuvaa kustannuspainetta kevennetään. Nämä asiat eivät ehdi vaikuttaa 2021, mutta ovat ratkaisevia pysyvien vaikutusten aikaansaamiseksi. Äkilliset leikkaukset on helppo löytää, mutta niiden vaikutus jää lyhytaikaiseksi. Oman toiminnan kustannustasojen kehittäminen on ensisijaisempaa kuin asiakkaiden palvelutasoon puuttuminen. Huomiota tulee kiinnittää mm. Henkilöstömenoihin, sairauslomien vähentämiseen, sijaisten käyttöön, prosessien sujuvuuteen, sillä ajankäyttö maksaa aina suhteessa suoritteisiin Ostopalveluiden tarpeeseen Hankintojen määrään ja toteuttamiseen Avustuksiin ja yhteistyöosuuksiin Tilakustannuksiin, energian käyttöön ja kustannuksiin, jätehuoltoon Käyttöasteiden tehokkuuteen Kuljetuspalveluiden toteuttamiseen, matkakuluihin Ict-välineiden ja ohjelmien tehokkaaseen käyttöön, osaamiseen. Kestävä kuntatalous verkoston tuottama kustannusanalyysi osoittaa, että Hämeenkyrön kunta kuuluu toimintakatteeltaan 50 edullisimman vertailukunnan joukkoon. Toimintojen kalleus/yksikkökustannukset eivät saa nousta nykyistä vertailutasoa korkeammalle. Jos nykytaso osoittaa toiminnan kalleutta ja tehottomuutta, syyt on haettava ja tilannetta on korjattava. Asiakasmäärän kasvu on tavoiteltavaa varsinkin silloin, kun käyttöaste uhkaa

11 heikentyä ja käyttöasteen tehottomuus kasvaa. Jos käyttöaste/asiakasmäärä pysyy laskevana, myös toiminnon kustannusten tulee laskea. Oman toiminnan tarkastelun jälkeen on arvioitava palveluvalikoimaa ja palvelutasoa ja niiden yhteyttä kunnan talouteen. Palvelut perustuvat toisaalta aitoon palvelutarpeeseen ja kysyntään ja toisaalta kunnalle säädettyyn järjestämisvelvoitteeseen. Vaikka kunnalla on palvelun järjestämisvelvoite, sillä on kuitenkin valinnanvaraa siihen, miten palvelu käytännössä tuotetaan. Välttämätöntä on tunnistaa, mitä palvelutarpeelle on tapahtunut 5-10 vuoden aikana ja mitä on odotettavissa lähivuosina. Edellisen vaiheen jälkeen on arvioitava mihin palvelutasossa on tarpeen heti puuttua ja mitä on linjattava jatkosta. Palvelun tarpeen perusteella on arvioitava myös palvelun tuottamisen jatkuvuutta sekä sitä, onko nykyinen tuotantotapa tarkoituksenmukaisin. Tässä tasapainotustilanteessa palvelualueiden on tehtävä myös palvelutuotannon supistamista ja muuttamista koskevia muutosehdotuksia päätöksentekoa varten. Palvelualueille kuuluu myös priorisoinnin tehtävä eli strategian ja vaikuttavuuden kannalta tärkeimpien ydintoimintojen määrittely. Nämä tulevat korostumaan vuoden 2022 talousarvion valmistelussa. Tulopohjan vahvistaminen on välttämätön osa tasapainotusta Verotulojen ja valtionosuusrahoituksen on vahvistuttava. Se edellyttää positiivista väestöja työllisyyskehitystä. Nämä molemmat edellyttävät aktiivista vetovoiman ja pitovoiman kehittämistä kaikissa toiminnoissa mikä tarkoittaa tarkasti kohdistettuja panostuksia ja investointeja. Tasapainottamisessa on tunnistettava, mitkä ovat nopeavaikutteisia toimenpiteitä tulopohjan vahvistamiseksi seuraavissa tulopohjaa vahvistavissa asioissa: Verotulot Mitä on tehtävissä kunnallisveron ja kiinteistöveron veropohjan vahvistamiseksi eli verotulojen kasvattamiseksi ilman veroprosentin korottamista? Asukasmäärä, ikärakenne, kehitysarvio Työvoima, Työllisyys/työttömyys -> kunnan rooli kasvaa työllisyyskokeilussa. Eläkeläiset, taakka vai palveluidenkäytön resurssi Kiinteistökanta: tontit ja rakennukset tehokkaaseen käyttöön. Käyttötulot Palvelumaksujen ajantasaisuus Myyntituottojen lisäämismahdollisuudet Vuokratulot, ovatko käypien vuokrien suuruiset Valtionosuudet, siihen vaikuttavat tekijät Asukasluku, ikärakenne Työttömyys Hyvinvointitekijät ja -indikaattorit Verotulot, työllisyys, elinkeinopolitiikka Valtionosuuteen oikeuttava toiminta

12 Hanketoiminta toisaalta kehittämisenä, toisaalta säännöllisen toiminnan uutena rahoitustapana. Vetovoimaa vahvistavat toiminnot tuovat pysyvyyttä Pysyvä ratkaisu alijäämäiseen taloustilanteeseen syntyy noin kolmen vuoden suunnitelmallisella vetovoiman kehittämisellä. Uuden asuntotuotannon mahdollisuudet realisoituvat viiveellä, joten on pakko varautua siihen, että asukasluvun väheneminen vielä jatkuu eikä nopeaa käännettä kasvuun tapahdu. Vaikka asukasluku saataisiin vahvistumaan, se parhaimmillaankin vahvistaa verorahoitusta viiveellä. Vetovoimakehittäminen ei saa jäädä odotusten varaan, vaan edellyttää ainakin seuraavien asioiden konkreettista valmistelua, toteuttamista ja seurantaa: Vuokra- ja omistusasuntojen uustuotannon vuosittainen toteutuminen ja nykyisen asuntokannan peruskorjausten lisääminen Kunnan ja yksityisen pientalotonttien tarjonnan ja myynnin näkyvyys ja lupakäytäntöjen tavoitteellisuus Asumisen tarjonnassa ei tuoda esiin vain maaseutumaista, luonnonläheistä asumista, vaan myös kaava-alueiden tiiviimpää ja palveluihin liittyvää asumista Kaava-alueiden valmiiden tonttien ja nykyisten rakennusten kaavamääräysten sitovuuden vähentäminen. Tavoitteena on lisätä tonttien ja rakennusten tehokkaampia ja uusia käyttömahdollisuuksia ja siten edistää myös yksityisten omistajien realisointimahdollisuuksia erityisesti Kyröskoskella Sekä kunnan että yksityisten omistamien valmiiden kaavatonttien markkinointi rakennusliikkeille. Hollitien lähialueen aluekehittäminen etenee 2021 sekä Hämeenkyrötalon että alueen asuntotuotannon ja palveluiden suunnitelmilla ja asuntotarjonta alkaa 2022-2023. Yritys- ja liikepaikkatonttien kaavavalmius ja myyntivalmius viimeistään 2023 Varmistetaan kaupanteon sujuvuus kunnassa ensimmäisestä tiedustelusta kauppakirjaan asti sekä lupaprosessien sujuvuus. Nykyisen valtatien varren asuntorakentamisen mahdollistaminen erityisesti Kirkonkylän - Kalalahden välisellä alueella. Suunnittelussa otetaan huomioon, että nykyinen valtatien osuus lakkaa valtatienä ja se muuttuu myös ulkoisesti kunnan sisäiseksi väyläksi Opiskelumahdollisuudet Hämeenkyrössä on tuotava tehokkaammin esille, varsinkin toisella asteella myös aikuiskoulutus mukaan lukien (yli tuhat koulutusmahdollisuutta kolmostiellä, oppisopimus mahdollistaa lähes mitä vain). Tämä on välttämätöntä, koska 15-25 vuotiaat ovat ylivoimaisesti suurin lähtömuuton ikäryhmä ja siksi pitää huolehtia, että kaikki paikalliset opiskelumahdollisuudet ovat tiedossa.

13 Kaikkien yhteinen tehtävä Talouden tasapainotuksessa on korostuttava toiminnan uudistaminen ja kehittäminen. Tuloksia kaikissa näissä on saatava aikaan jo 2021. Taloutta tasapainottava vaikutus syntyy viiveellä, joten keskeisin tavoitevaihe on vuosi 2023, jolloin Hämeenkyrönväylä valmistuu. Edellä olevat asiat vaativat kaikkien yhteistyötä. Henkilöstömenojen sopeuttamisen periaatteet Henkilöstömenosäästöjä tavoitellaan ensisijaisesti näillä keinoin eläköitymisten ja irtisanoutumisten myötä vapautuvien vakanssien täyttämättä jättäminen määräaikaisten palvelussuhteiden erityisen tarkka harkinta sairauspoissaolojen määrän tavoitteellinen väheneminen nk. vapaaehtoisilla säästöillä, kuten tarjoamalla mahdollisuus lomarahan vaihtamiseen vapaaksi ja palkattomat vapaat. Henkilöstösuunnitelman hyväksymiseen saakka noudatetaan seuraavia yleisiä periaatteita henkilöstön ottamisen suhteen: Vakituisten vakanssien ja yli 1 vuotta kestävien määräaikaisten sijaisuuksien täyttöluvat käsitellään keskitetysti johtoryhmässä. Vakituisten vakanssien osalta tulee tehdä vaihtoehtoisten toimintatapojen tarkka selvittäminen ja harkita vakanssien täyttäminen alkuvaiheessa osa-aikaisesti, määräaikaisesti tai täyttämisen siirtäminen myöhemmäksi Uusia vakituisia vakansseja ei perusteta, elleivät ne johda merkittäviin ostopalveluiden/palveluseteliostojen vähentymiseen; pakollinen lisäresurssitarve ratkaistaan sisäisin vakanssisiirroin ja tehtäväjärjestelyin Määräaikaiset tehtävät, joiden taustalla ei ole vakituista vakanssia: uusia määräaikaisia ei perusteta, päättyviä ei jatketa ja vapautuvia ei täytetä (pakollisissa tapauksissa vapautuvien täyttölupamenettely kuten vakituisissakin) Sijaisten ja vuokrahenkilöstön käytössä tarkkaa harkintaa lakiin perustuvien mitoitusten mahdollistamissa rajoissa. Toiminnalliset muutokset arvioidaan osana tasapainotusohjelman jatkotyötä palvelualueittain ja niiden avulla pyritään vakanssien määrän vähentämiseen. Vakanssipohjan muutos tarkentuu valmisteluprosessin edetessä. Sairauspoissaolojen määrät ovat vuosina 2017-2020 olleet hienoisessa kasvussa, vuotta 2020 lukuun ottamatta. Sairauspoissaolojen määrään tavoitellaan vuosittain 2 % laskua (kumulatiivinen lasku) kalenteripäivien määrään. Vuonna 2020 henkilöstöllä oli yhteensä 11936 kalenteripäivää poissaoloja. Vuotuinen 2 % lasku olisi päivien määrässä 240 päivän pienennys ensimmäisenä vuonna. Ensimmäisenä vuonna sairauspoissaolojen määrän vähentyminen tarkoittaa euroissa 84 000 euron säästöä. Laskennallisena perusteena sairauspoissaoloa kohden on tässä laskelmassa käytetty 350 euroa / pv. Koko henkilökuntaa koskevia lomautuksia vältetään, koska niillä ei ratkaista rakenteellista ongelmaa. Yksittäisten toimintojen osalta arvioidaan niiden sisäinen järjestämistapa sekä se, että toteutetaanko omana tuotantona vai hankitaanko palvelu muutoin.

14 Henkilöstöjärjestöt ovat mukana keinovalikoimien suunnittelussa, mikä tarkoittaa käytännössä niiden käsittelyä yhteistoimintalain mukaisessa yhteistoimintamenettelyssä. Talouden tasapainotuksen ajoitus vuosille 2021 2023 Heti käynnistettävät vuoteen 2021 vaikuttavat välittömät tasapainottamistoimet sisältyvät valtuuston huhtikuussa hyväksymään muutostalousarvioon 2021. Lisäksi otetaan käyttöön tässä asiakirjassa mainitut muut heti toteuttamiskelpoiset asiat. Tässä asiakirjassa asetetaan vuoden 2022 talousarvion valmisteluun liittyvät valmisteltavat tasapainottamistoimenpiteet, jotka vaativat vielä erillistä päätöksentekoa. Vuonna 2021 tehtävät tasapainotusratkaisut eivät ehdi vaikuttaa koko tehollaan, joten tasapainotus jatkuu suunnitelmavuosille. TALOUDEN TASAPAINOTUKSEN KONKREETTISET TOIMET Henkilöstömenot Täyttölupamenettely Rekrytoinnin käynnistäminen edellyttää palvelujohtajan kirjallisia perusteluja sekä henkilöstöpäällikön ja hallinto- ja talousjohtajan kannanottoa, jonka jälkeen kunnanjohtaja myöntää täyttöluvan. Sairauspoissaolojen hallinnasta Sairauspoissaolojen tavoitteelliseen vähentämiseen pyritään työhyvinvointia kehittämällä ja tukemalla, mikä pitkällä aikavälillä tarkoittaa työkykyisyyden parantumista ja ylläpitoa. Myös sijaisten palkkaamisen tarve vähenee ja sitä kautta syntyy kustannussäästöjä. Sairauspoissaolojen määrän laskua tavoitellaan seuraavin toimenpitein otetaan käyttöön aiempaa tarkempi seuranta ja analysointi päivitetään varhaisen välittämisen malli, koulutetaan esihenkilöt ja toteutetaan mallin jalkauttaminen koko organisaatioon hallitusti yhteistyössä työterveyshuollon kanssa kohdennetaan henkilöstöresurssia työhyvinvointikokonaisuuden valmisteluun ja jalkautukseen palvelualueilla

15 Muita toimenpiteitä Työnantaja tarjoaa työntekijöilleen lomarahan vaihdon mahdollisuutta sekä palkattomien vapaiden pitämistä niissä tehtävissä, jotka eivät edellytä sijaisen palkkaamista. Arvion mukaan lomarahojen vaihtamisella vapaaksi sekä harkinnanvaraisilla palkattomilla voidaan saavuttaa tavanomaisena vuonna noin 35 000 euron säästö palkkamenoihin. Jatkossakin hyödynnetään koronaviruspandemia-aikana saatuja kokemuksia työn uudelleen organisoinnista erilaisia työskentelytapoja ja -välineitä hyödyntämällä. Samoin kokous- ja koulutuskäytäntöjen uudistaminen tehostaa työaikaa ja vähentää mm. matkakuluja. Näin voidaan saavuttaa vuosittain noin 20 000 euron säästö. Yhteenvetona henkilöstömenosäästöistä Tasapainotusohjelman sisältämät toiminnalliset muutokset tarkoittavat toteutuessaan henkilöstömenosäästöjä ja esillä olevat ehdotukset käsitellään yhteistoiminnassa henkilöstöjärjestöjen kanssa. Nämä toiminnalliset muutosehdotukset ja niiden säästöpotentiaali on käsitelty palvelualueiden osiossa jäljempänä tässä asiakirjassa. Tämän lisäksi vuoden 2022 talousarvion laadinnan yhteydessä neuvotellaan yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa muiden toimenpiteiden tarve, ellei muilla keinoilla ole saatu riittäviä tehostamistoimia aikaiseksi. Hankkeet Uusiin hankkeisiin osallistuminen (panos/hyöty) harkitaan tarkoin ja jokainen hankehakemus tuodaan johtoryhmän arvioitavaksi. Johtoryhmä arvioi hankkeen tarpeellisuuden ja hankehakemuksen allekirjoittaja sitoutuu hankkeeseen tämän jälkeen. Tämä menettely on otettu käyttöön jo vuoden 2021 alkupuolella. Hankinnat Kunta oli mukana pilottikohteena Tuomi logistiikan hankintapäällikköprojektissa. Hankkeessa tehtiin kunnalle hankintastrategian luonnos sekä esitettiin kehittämiskohteena hankintojen luokittelu ja hankintatoimien organisointiin uudistuksia. Selvitetään, mitkä esitetyt asiat auttaisivat hankintojen tehokkaassa ja toimivassa järjestämisessä. Vuoden aikana käydään läpi voimassa olevat ostopalvelusopimukset. Investoinnit Investointimenoille asetetaan rahoitukseen perustuva enintään 5 milj. euron vuosittainen raami. Vetovoimainvestoinneista keskeisiä ovat Hämeenkyrönväylän toteutuksen vaatimien ja sen mahdollistamien investointien suunnittelu ja toteutus. Myös asuntotuotantoa tukevat infrainvestoinnit ovat keskeisiä. Lähtökohtaisesti kunta ei suunnittele omalla taserahoituksella rahoitettavia rakennusinvestointeja.

16 Tasapainotuksen toimet Tähän taulukoon on koottu palvelualueittain kohteet, joiden osalta tehdään selvitys vuoden 2022 talousarvion tekoon mennessä. Taulukossa on erikseen myös yhteisiä selvityskohteita, näiden vaikutus koskee useampaa kuin yhtä palvelualuetta. Tasapainotustoimet tuodaan valtuuston käsittelyyn syksyllä ennen talousarvion käsittelyä. Silloin on kunkin asian eurovaikutus selvillä. Valtuusto päättää siinä yhteydessä, mitkä asiat sisältyvät vuoden 2022 talousarvioon. Listaan sisältyy myös toimia, joista voidaan tehdä päätökset nopeasti ja asia toteutettua jo tämän vuoden aikana. Näiden asioiden eurovaikutus otetaan huomioon syksyn muutostalousarviossa. Yhteisiä 1. Kunnan omaisuuden läpikäynti (taseanalyysi) Käydään läpi taseen kaikki omaisuuserät ja pohditaan, onko omistaminen tarpeellista omistajapolitiikan näkökulmasta 2. Toimistotyön prosessien uudistaminen Selvitetään esim. laskutusprosessien toimivuus ja työnjako 3. Sähköautot ja leasingautot matkakulujen vaihtoehtona Tehdään selvitys siitä, alentaisiko yhteiskäytössä oleva leasingauto matkakuluja niin, että se olisi edullisempi ratkaisu Selvitetään sähköautojen hankinta 4. Kiinteistörekisteriselvitys Toteutetaan kiinteistörekisteriselvitys eli hankintaan ostopalveluna konsultti selvittämään, ovatko kaikki kiinteistöt kiinteistöverotuksen piirissä 5. Henkilöstöosassa kerrotut tehtävät täyttölupamenettely sairauspoissaolojen hallinnan menettelyt lomarahan vaihto vapaaksi vakanssien vähennys Perusturvapalvelut 1. Tehostetun palveluasumisen tuleva tarve ja ratkaisukeinot Selvitetään hoito- ja hoivatyön palveluiden (kotihoito, ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen, terveyskeskussairaalan osastot) henkilöstöresurssien käyttö ja kohdentaminen. Arvioidaan osastojen paikkamäärän ja mitoituksen/henkilöstön tarve.

17 Vanhuspalvelulain henkilöstömitoitus tehostetussa palveluasumisessa edellyttää lisäresurssointia. Selvitetään, paljonko voidaan kohdentaa sisäisillä siirroilla. 2. Digitalisaation vaikutus avosairaanhoidon ja lapsiperheiden palveluihin Selvitetään digitalisaation mahdollisuudet palveluiden tuottamisessa ja vaikutukset resursseihin Vaikutukset kohdistuvat suunnitelmavuosille 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädännön vaikutukset Asiakasmaksulainsäädännön muutokset (1.7.2021 alkaen) vähentävät maksutuloja, selvitetään vaikutukset tuloihin. Sivistyspalvelut 1. Kansalaisopiston järjestämistavan muutos Naapurikunnissa kansalaisopistopalvelut on järjestetty eri malleilla kuntien yhteistyönä; Ylöjärvi (Tampereen seudun työväenopisto, Nokia (Pirkan opisto), Sastamala (Sastamalan opisto), Ikaalinen (Jämijärvi) ja Parkano (Petäjäopisto/SASKY). Selvitetään toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset eri toimijoiden kanssa sisältäen myös liikkeenluovutuksen mukaisen toiminnan siirron. 2. Esiopetuksen järjestämistavan muutos (perusopetus varhaiskasvatus) Arvioidaan mahdollisuus siirtää esiopetus ja sitä täydentävä hoito perusopetukselta varhaiskasvatuksen vastuualueelle. Kartoitetaan siirtoa puoltavat toiminnalliset ja taloudelliset perusteet. Perusopetuksessa koulunkäynninohjaajien resurssi mitoitetaan vain opetustyötä tukevaan tarpeeseen. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tarve tarkistetaan mitoituksen ja koulutusasteen tavoitteen mukaiseksi. 3. Aamupäivä/iltapäivä toiminnan järjestämistavan muutos Toiminta on tarveharkintaista 1.- ja 2.luokkalaisille sekä erityisen tuen oppilaille suunnattua toimintaa koulupäivän yhteydessä. Selvitetään kilpailutuksen kautta toiminnan järjestämisestä ostopalveluna kiinnostuneet toimijat kunnassa. Hallintopalvelut 1. Hämeenkyrölipun vaikuttavuusarviointi Tehdään selvitys Hämeenkyrölipun käytöstä ja vaikutuksista, onko tällä palvelusetelillä saatu aikaan toivottu hyöty

18 2. Palkanlaskentapalvelujen osto Valmistellaan palkanlaskennan ulkoistus 3. Perinnän ulkoistaminen Selvitetään perintäyhtiön tuottamat palvelut ja palvelun hyöty kunnalle ja valitaan sopiva palveluntuottaja Elinympäristöpalvelut 1. Tuottotavoite valmistuvien yritystonttien myynnille Hämeenkyrönväylähankkeen rinnalla valmistaudutaan kaavoittamaan yritystontteja Heinijärven, Heiskan ja Tippavaaran alueille. Niiden hinnat tulee arvioida esim. joko vertaamalla vastaaviin yritysalueisiin Pirkanmaalla tai hankkia auktorisoidun kiinteistövälittäjän arviot. Lopullinen nettotuoton suuruus riippuu kunnallistekniikan suunnittelun ja toteutuksen kustannuksista. 2. Hollitien alueen rakennusoikeuden myyntitavoite Hollitien alueen suunnittelu on jaettu kahteen osaan, ns. Hämeenkyrötalon (nykyinen kunnantalon) alue ja NCC:n kanssa tehty suunnitteluvarausalue. Hämeenkyrötalon alue on 9 065 m2 ja sen rakennusoikeuden määrä on 5 439 krs-m2. Suunnitteluvarausalue on 8 214 m2 ja sen rakennusoikeuden määrä on 2 691 krs-m2. Rakennusoikeuden hinta selvitetään auktorisoidulta kiinteistönvälittäjältä. 3. Investointien suunnitelmallinen läpikäynti Investointien suunnitteluun käytetään riittävästi aikaa, jotta hankkeiden todellinen määrä ja niiden kustannusten taso voidaan määritellä talousarvioon nykyistä todenmukaisemmin. Tämä tarkoittaa investointien suunnitteluvaiheen tehostamista suhteessa palvelualueiden tarpeisiin ja toteuttamisen realistisempaa aikataulutusta. Hankeaikaista kustannusseurantaa tehostetaan. 4. Kiinteistöjen salkutus Vuonna 2021 käynnistetään kunnan omistamien palvelukiinteistöjen tarkastelu suhteessa eri palvelualueiden tarpeisiin ja sen tuloksena syntyy ehdotus säilytettävistä, kunnostettavista sekä realisoitavista kohteista. Korjausvelkalaskentaa tehostetaan osana kiinteistöjohtamista ja omaisuuden hallintaa. Tässä työssä hyödynnetään olemassa olevia kuntoarvioita ja puuttuvia tilataan.

19 Seuranta Hallitus on linjannut talouden tasapainotuksen suuruuden ja antanut tehtäväksi sen vaatimien eurotasojen saavuttamisen. Kunnanjohtaja johtaa talouden tasapainotuksen valmistelua ja koordinoi valmistelun kokonaisuutta. Palvelujohtajat toteuttavat tasapainotuksen tehtävät alueellaan ja esittävät keinoja tasapainotuksen toteuttamiseksi. Vastuualueiden tehtävänä on huolehtia vastuualueiden kustannustehokkuudesta. Seuranta tehdään näissä asiakirjoissa - osavuosikatsaus 2/2021, elokuun lopun tilanteen raportointi - syksyn muutostalousarvio - talouden tasapainotusohjelman syksyn versio Talouden seurannan järjestäminen otetaan kaikkien sisäisen tarkastuksen kohteeksi. Talous- ja hallintojohtaja ohjeistaa tämän.