Heplan kulu 1. Kulun timinta-ajatus ja arvt Kulu: Heplan kulu Osite: Satamalehdntie 2, 94830 Kemi Heplan kulu n 1-9 vusilukkien yhtenäiskulu. Kulutuslautakunta päätti 28.2.2018, että Takajärven ppilaat siirtyvät Heplan kulun ppilaiksi 1.8.2018-31.7.2021 väliseksi ajaksi. Takajärven henkilökunnan sijituspaikaksi vastaavaksi ajaksi määrätään Heplan kulu. Kulun timinnan suunnittelu perustuu valtakunnallisiin Peruspetuksen petussuunnitelman perusteisiin 2014 sekä Meri- Lapin alueelliseen petussuunnitelmaan 2016. Heplan kulun timinta-ajatus n Oppiva pinreitti yksilöllisesti ykkösestä ysiin - yhdessä lemme paljn. Tuemme lasta kasvamaan itseensä luttavaksi, ppimishaluiseksi ja yhteistyökykyiseksi ihmiseksi, jka haluaa ttaa vastuuta itsestään ja ympäristöstään. Tavitteenamme n, että kdit ja kulu, vanhemmat, lapset ja pettajat sekä kulumme eri sidsryhmät timivat mahdllisimman paljn yhdessä. Pyrimme timinnallamme mudstamaan kulustamme Heplan alueen eri-ikäisille asukkaille sekä ppilaillemme lämpimän, viihtyisän ja timinnallisen keskuksen. Opetuksessa käytämme mnipulisia työtapja. Pyrimme kehittämään saamisalueitamme: yhteispettajuutta, yhteistiminnallista ppimista, liikkuva kulu -timintaa, kk kulun yhteisiä prjekteja ja elämyksellistä ppimista, jssa hyödynnämme lähiseudun luntympäristöä. Kannustamme ppilaita matimisuuteen ja vastuullisuuteen. Kehitämme kulun ppilaskuntatimintaa edelleen. Oppimisessa krstamme itsehjautuvuuden kehittymistä, itsenäistä suunnittelua, luvuutta, ppimaan ppimisen ja ajattelutaidn kehittämistä. Kemin peruspetuksen arvphjan ja kehittämisen lähtökhtana vat Kemin kaupunkistrategian 2030 arvt sekä strategiset päämäärät. Arvt Ihmisläheisyys - Me asukkaat lemme keskiössä. Ihmisläheisyyttä n avimuus, kuunteleminen, välittäminen ja vahva suvaitsevaisuus. Luvuus - Luvuus kukkii, kun ideimme yhdessä, etsimme ratkaisuja rhkeasti kkeillen ja avimina uusille tuulille. Vastuullisuus - Olemme vastuussa vaikuttavuuden varmistamisesta. Vastuullamme n taludellinen, eklginen, ssiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Pidämme lupauksemme. Ideat muuttuvat tdeksi vain tekemällä. Strategiset päämäärät Vetvimainen peruspetus Kuluissa timitaan Vihreä ja kestävä Kemi - timintamallin mukaisesti. Kuluille n myönnetty keväällä 2020 Ympäristösertifikaatti ISO 14001. Kulumme vat vetvimaisia ja viihtyisiä. Yhdistämme vimia kulujen kesken. Hyvinvivat ppilaat ja henkilökunta Kuluissa hyvinvinti kuuluu kaikille ja se n tasaisesti jakautunut. Vahvistamme yhteisöllisyyttä mahdllistamalla ppilaiden ja työntekijöiden sallistumisen. Lisäämme vaikuttamisen mahdllisuuksia. Kulutuksella ja saamisella nstamme ppilaiden ja perheiden hyvinvintia. Syrjäytymistä ehkäisevän timinnan vahvistaminen. Sujuva arki Olemme perheiden arjen kumppani. Timintakulttuurimme n ppilaslähtöistä. Palvelumme n helpsti saatavilla. Kuluissa sujuvitetaan arjen prsesseja jatkuvan parantamisen avulla. (Lean ajattelumalli) Heplan kulun mat keskeisimmät arvt n valittu yhdessä vanhempien, ppilaiden ja henkilökunnan kanssa. Ne vat yhteisöllisyys, vastuullisuus, yksilöllisyys, turvallisuus, tasa-arv ja kasvatus.
Turvallisuus ja tasa-arv Turvallisuus n kknaisvaltaisesti ymmärrettynä perusta, jnka vahvistamiseen kaikki muut arvt tähtäävät ja jlle ne myös rakentuvat. Turvallisen ja tasapainisen kulutyön edellytykset vat kunnssa, js kaikki khtelevat tisiaan tasa-arvisesti kaikki tuntevat vastuunsa tisiaan ja kk kuluyhteisöä khtaan kaikki vivat luttaa tistensa avimuuteen ja rehellisyyteen sekä tukeen ja apuun, jtka yhdessä mudstavat yhteisöllisyyden Yhteisöllisyys Vastuullisuus, yhteiset spimukset ja niihin situtuminen sekä kulun avin ilmapiiri vat avainasemassa kehitettäessä yhteisöllisyyttä. Oppilaat, vanhemmat ja pettajat vat yhteisvastuullisia ppilaan ppimisesta. Avin tiedttaminen ja keskusteluyhteys eri sapulien välillä mahdllistaa kulun, jta kehitetään yhdessä. Lisäksi krstamme yhteistä sallistumista esimerkiksi erilaisiin tehtäviin, ppilaskuntaan, tukippilastimintaan, vertaissvittelutimintaan ja vanhempainyhdistyksen timintaan. Myös tistuvien juhlien ja perinteiden avulla lumme yhteisöllisyyttä tukevia tilanteita. Vastuullisuus Vastuullisuus kulussamme n sitä, että siellä timivat aikuiset ja lapset/ nuret ttavat kykyjensä mukaan vastuuta itsestään, tisista ihmisistä, masta tehtävästään, kuluyhteisön timinasta ja siitä, että hyvä petus ja ppiminen tteutuvat. Vastuullisuus edellyttää vapautta timia ja halua ttaa vastuu vastaan. Kasvatus Oppilaille ludaan turvallinen ppimisympäristö. Se sisältää esimerkkejä, malleja, sääntöjä, vastuuta ja palautteen. Esimerkkejä ja malleja vat pettajat, ppilastverit ja kulun muu henkilökunta mukaan luettuna timintakeskus Siipi. Kulussamme n yhteisesti svitut säännöt, timinta- ja turvallisuusstrategiat, jihin kaikki situtuvat. Oppilas saa harjitella vastuun kantamista henkilökunnan kasvattavassa hjauksessa. Hän saa palautetta suullisesti, wilman tuntimerkintöjen, arviinti/ tavitekeskustelujen, tdistusten yms. mudssa. Ensin ppilas ttaa vastuuta mista pienistä asiista ja lpulta tavitteena kestävään kehitykseen sallistuminen ja vaikuttaminen man elämän ja sen valintjen kautta maailmanlaajuiseen vastuunkantn ihmiskunnan hyvinvinnista. Yksilöllisyys Oppilaalla n ikeus tulla humiiduksi yksilönä. Jkaista ppilasta pidetään yhteisössä yhtä arvkkaana ja tärkeänä. Oppimisen ja petuksen perustana vat lapsen mat edellytykset ja kyvyt. Tuemme ppilaan kehittymistä persnana ja vahvistamme itsetunta ttamalla humin ppilaiden erilainen tapa ppia ja käsitellä tieta. Pyrimme, että ppiminen ja petus kulussamme n psitiivisia kkemuksia tuttavia ja myönteistä minäkuvaa vahvistavia. Yksilöllisyys yhdistyy yhteisöllisyyden kehittymiseen. Yksilöllisyyteen kuuluu myös velvllisuuden ja vastuun ymmärtäminen ja tisten tunteiden humin ttaminen. Kasvaessaan yhteisönsä humiivaksi yksilöksi ppilas saa myös mahdllisuuksia ja ikeuksia. Kulussamme ppilas ppii tuntemaan ja löytämään mat vimavaransa. Tuemme hänen rhkeuttaan lla ma persnansa. Hänellä n ikeus kerta ma mielipiteensä ja sallistua esimerkiksi piskelunsa suunnitteluun ja valintihinsa. Oppilas asettaa itselleen tavitteita, etsii ratkaisuja sekä pystyy arviimaan ja perustelemaan valintjaan. Hän arvstaa maa ja tisten työtä, säilyttää ppimisen iln ja innstuksen sekä uskaltaa luvasti khdata uudet ppimishaasteet. Oppiminen ja petus n vurvaikutuksellista. 2. Kulun timintakulttuuri, kulu ppimisympäristönä Kemin kaupunkistrategian 2030 mukaisesti kulujen timintakulttuurin tavitteena n ppilaslähtöisyys ja perheiden arjen kumppanuus. Kuluyhteisöjen hyvinvinti phjautuu yhteisölliselle timintakulttuurille, jssa kaikkia - ppilaita, hultajia ja henkilöstöä - kuullaan ja heidän sallisuuttaan vahvistetaan. Myönteistä ilmapiiriä n tärkeä tukea kaikin tavin. Henkilöstö: kuluissa tuetaan ja vahvistetaan tiimimäistä ja yhteisöllistä timintaa sekä samanaikais- ja yhteispettajuutta Oppilaat: tuetaan ja vahvistetaan kuluun kiinnittymistä edistäviä tekijöitä - hyvä pettaja-ppilassuhde, vahva perussaaminen, vahvuuspedaggiikka, pissalihin puuttuminen, ppilaskuntatiminta, pintjen hjaus
Hultajat: tuetaan ja vahvistetaan vanhempien sallisuutta - säännöllinen yhteydenpit, arviintikeskustelut, vanhempainyhdistystiminta Oppilaita, hultajia ja henkilökuntaa sallistetaan erilaisilla kyselyillä, mm. Hyvinvintiprfiili ja kuluterveyskysely Kulut tekevät yhteistyötä nuristimen kanssa, mm. lukkien ryhmäytykset ja kulunuristyö. Lukuvunna 2020-2021 Kemin peruspetukseen n suunnattu Opetus- ja kulttuuriministeriön tasa-arvn edistämis- ja laadun kehittämishankeavustusta sekä COVID-19-avustusta krnaviruksen aiheuttamien pikkeusljen vaikutusten tasittamiseksi. Avustusten tuella lemme vineet palkata resurssipettajan ja kulunkäynninhjaajan sekä lisätä erityispetustunteja ja jaktunteja. Lisäksi vallitsevan COVID-19-pandemian vuksi nudatamme vimassa levia THL:n antamia hygieniahjeita sekä OKM:n ja OPH:n antamia hjeita krnaviruksen leviämisen hillitsemiseksi (Liiteet). Tiedn- ja ppimiskäsitys Heplan kulussa ppilas nähdään kknaisvaltaisena ppijana, jllin ppimiseen vaikuttavat lennaisesti elämykset, tunteet ja ppimisen il. Kulussamme pyritään vahvistamaan terveen itsetunnn kehittymistä kannustavalla palautteella, myönteisillä kkemuksilla ja vurvaikutuksella. Näillä n tärkeä tehtävä kasvatettaessa tavitteellista nurta. Oppilas nähdään aktiivisena tiedn hankkijana, käsittelijänä, jäsentäjänä ja esittäjänä. Hän timii aktiivisesti uuden tiedn maksujana ja löytäjänä sekä pystyy ratkaisemaan khtaamiaan ngelmia. Oppilaalla n keskeinen vastuu ppimisestaan. Humita kiinnitetään tiedn hankinnan ja hallinnan lisäksi myös sen kriittiseen arviintiin. Kulumme arkitiminnassa susitaan kiireetöntä, turvallista ja mnipulista työskentelyä, jtta jkainen ppilas kykenee etenemään mien edellytystensä mukaisesti psitiivisia ppimiskkemuksia saaden. Yhteiskunnan kehitys ja kulun arki tuvat esille yhteisöllisiä ja yksilöllisiä kehittämistarpeita. Tilanteet ratkaistaan mahdllisimman npeasti, avimesti ja tasapulisesti keskustellen vimassalevia pelisääntöjä nudattaen. Asiita kehitämme ja tteutamme yhdessä vanhempien, kulun henkilökunnan ja yhteistyöverkstn kuuluvien ihmisten kanssa. Tämä prsessi n tärkeä sa ppilaan kasvua ja kehittymistä vastuunkantajaksi. TIEDOT TAIDOT TAVAT ASENTEET tiedn hankinta- ja arviintitaidt median kriittinen käyttötait tiedn hankkiminen, käyttäminen ja liittäminen maan kkemusmaailmaan teknistyvän ympäristön hallintataidt vastuun ttaminen itsestään ja muista vastuu ympäristöstä khtelias ja tisen humiiva arkipäivän käyttäytyminen ryhmätyöskentelykunkin ppiaineen perustiedt ja taidt peruskäsitteet kmmunikinti ja ssiaalisen asiallinen kielenkäyttö man paikkakunnan perinteet kanssakäymisen taidt sumalainen kulttuuri sana maailmaa aineelle minaiset työtavat ja välineet yhteiskunnan pelisäännöt tait ilmaista itseään eri tavin kknaisuuksien hallinta tait suunnitella maa elämää tiedn siirtäminen timinnaksi kielitait käyttäytyminen eri kulttuureissa halu kehittää ja kehittyä (sisäinen yrittäjyys) myönteinen suhtautuminen elämään myönteinen asenne vastuu masta ja tisten työhön työskentelystä suvaitsevaisuus erilaisuuden hyväksyminen
Työtavat ja petusmenetelmät Opetus n pettajan tavitteellista ja suunnitelmallista timintaa, jlla hän pyrkii saamaan aikaan ppilaan tietrakenteissa muutksia. Opettaja n hjaaja, rhkaisija, suunnittelija ja arviija. Opiskelu n ppilaan timintaa, jlla hän pyrkii tietiseen tai tiedstamattmaan ppimiseen. Tavitteena n ppilaan situtuminen, itsetunnn kehittäminen, itsehjautuvuus ja vurvaikutustaitjen kehittyminen. Pyrimme siihen, että jkainen ppilas saavuttaisi petussuunnitelman edellyttämät perustiedt ja taidt hänelle spivilla työtavilla. Kannustamme kaikkia ppilaitamme yksilöllisesti hänen ppimiskykyjensä mukaisesti. Justavilla petustavilla petamme ppilaitamme hankkimaan ja käsittelemään itsenäisesti tieta ja hjaamme heitä sveltamaan sitä erilaisten ngelmien ratkaisemisessa ja käytännön tehtävissä. Lisäksi pyrimme hjaamaan ppilaita suhtautumaan kriittisesti tietn ja tdellisuuteen säilyttäen kuitenkin heidän mielenkiintnsa kaikkea uutta khtaan. Oppimisessa krstamme tutkivia, kkemusperäisiä, elämyksellisiä ja timinnallisia työtapja, jiden avulla pyrimme savuttamaan psitiivisen ja piskeluun innstavan ilmapiirin. Oppilaan täytyy kyetä timimaan sekä itsenäisesti että ryhmän jäsenenä. Timinnallisuudella krstamme ppilaiden mia taitja, tietja ja ajatuksia, jkaiselle ppilaalle pyritään tuttamaan nnistumisen kkemuksia. Työskentelyssä kiinnitämme humita siihen, että työt tehdään valmiiksi ja jkainen kantaa vastuunsa masta piskelustaan ja työympäristöstään. Vaihtelevilla työtavilla pyrimme krstamaan pitkäjänteisen ja tavitteellisen työn tekemisen tärkeyttä ja siten varmistamaan ikean asennitumisen jatk-pintihin ja työelämään siirtymistä varten. Yhteistyö ja sallisuus Yhteistyötaidt ja yhteisöllisyys vat keskeinen kasvatuksen tavite. Opetusta suunnitellaan pettajien, ppilaiden ja ktien sekä kulun yhteistyötahjen kanssa aktiivisessa yhteistyössä. Tavitteena n ryhmätyö- ja tiimityötaitjen sekä petusta eheyttävien rakenteiden, kuten mnialaisten ppimiskknaisuuksien ja kulun timintakulttuurin kehittäminen. Erityistä humita kiinnitetään henkilökunnan työn jakamiseen, yhdessä ppimiseen, työssä jaksamiseen ja mniammatilliseen yhteistyöhön. Kulun henkilökunnan tehtävänä n ppilaan hjaus ja hulenpit (ppilashult). Oppilaan hjauksella taataan ppilaalle yhtenäinen ppimisplku. Kulu pitää yhteyttä lähiympäristöön ja elinkeinelämään. Tämä auttaa saltaan ppilaan kasvamisessa matimiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Tavitteet ppilaan käyttäytymiselle Kulussamme krstetaan selkeää eettistä arvphjaa: rehellisyyttä, tasa-arva, matimisuutta, vastuuntuntisuutta ja ihmisten keskinäistä kunniittamista. Tarkituksena n hjata ja kasvattaa ppilasta itsetunnltaan vahvaksi, muut ihmiset humiivaksi ja luntevasti käyttäytyväksi ihmiseksi. Tavitteenamme n kehittää piskelumyönteinen ilmapiiri jkaiseen lukkaan ja piskeluryhmään sekä humiida ppilaiden erilaisuus ryhmässä. Opettaja vastaa siitä, että ppitunnit alkavat ja päättyvät ajallaan ja ppilas vastaa siitä, että hän n ajissa paikalla, jtta piskelu pääsee alkamaan ajallaan. Hyvässä piskeluilmapiirissä kukaan ei häiritse maa tai tisten työnteka ja jkainen hulehtii, että lukkatila ja kuluympäristö pysyy siistinä. Oppimisympäristö Opettaja rakentaa lutettavan suhteen ppilaaseen, asettaa järkevät rajat ja säännöt sekä lu psitiivisen ja välittävän ympäristön. Näin rakennettu ppimisympäristö tukee ppilaan itsetunta. Se n avin, ppilaan maailman huminttava (harrastukset, vurvaikutustaidt, elämäntilanne), myönteinen, turvallinen ja yhteisöllinen. Aktiivisesti mietitään keinja, jilla ppilaan itsetunta vi khentaa. Yhteisöllisyyttä ja luvuutta tuetaan parantamalla ryhmään kuuluvuutta ja hyväksyntää sekä mahdllistamalla tutustuminen tisiin ihmisiin. Kasvatetaan tietisuutta ystävyyssuhteista ja taidista slmia ystävyyssuhteita sekä rhkaistaan ikätvereiden hyväksymistä. Annetaan palautetta siitä, kuinka hyväksyä heikkudet ja kuinka hyötyä virheistä. Opetetaan psitiivisen palautteen tärkeyttä ppilaalle itselleen ja tisille ppilaille. Myös tisen ppimisen tukeminen n tavitteena. Vastuullisuuteen petetaan painttamalla kykyä tehdä päätöksiä, etsiä vaihtehtja ja selvitä seurauksista. Samin petellaan taviteasettelua. Tavitteenamme n ppimisympäristö, jka tukee ppilaan tasapainista ja kknaisvaltaista hyvinvintia. Oppimisympäristömme tteuttaa kulumme arvja ja periaatteita: pyrimme yhdessä turvalliseen, viihtyisään ja kannustavaan ppimisympäristöön. Fyysinen ppimisympäristö Vahvuuksiamme n ikäänsä nähden hyvin timiva ja mderni kulurakennus, suuri liikuntasali, auditri ja ainelukat, jita myös alakulun lukat käyttävät esim. musiikki-, kuvataide-, tekstiili/ tekninen työ - ja ktitaluslukka. Pidämme hulta ympäristömme viihtyisyydestä ppilaiden kanssa yhdessä. Panstamme kdin ja kulun, kulun ja lähiympäristön sekä
erilaisten sidsryhmien väliseen yhteistyöhön. Käymme ppilaiden ja heidän hultajiensa kanssa kehityskeskusteluja. Teemme yhteistyötä mm. ssiaali- ja terveystimen, liikunta- ja nuristimen, seurakunnan, kirjastn, Stra Ensn, urheiluseurjen, luntseurjen, vanhempainyhdistyksen, päiväkdin, pliisin ja pallaitksen kanssa. Pyrimme lumaan innstavan, mnipulisen, kiireettömän ja turvallisen ppimisympäristön, jssa humiidaan esteettisyys, luvuus, justavuus ja muunneltavuus ja jssa jkaisella n mahdllisuus edetä yksilöllisesti ja jhdnmukaisesti. Kulun yhteydessä n myös Heplan alueen nuristila eli timintakeskus Siipi sekä Heplan päiväkti. Pedaggisen ppimisympäristön lähtökhtana n eettisyys: pettaja timii tietisesti petussuunnitelman edellyttämällä tavalla. Lähtökhtana n ppilaantuntemus. Kiinnitämme humita ystävälliseen ja tiset humiivaan käyttäytymiseen ja hyvien vurvaikutustaitjen kehittymiseen. Arjen kulutyössä krstamme paikallisuutta: lähtökhtana paikalliset tarinat ja ympäristöprjektit, jissa krstuu lähiympäristömme ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Kummippilas- ja tukippilastiminta, kulusvittelu ja yleensäkin yhteistyö yli lukkarajjen (yhteiset juhlat ja teemapäivät) vat tärkeitä yhteishengen lujia ja kehittäjiä sekä kuluvuden rytmittäjiä. 3. Kulun timinnan arviintisuunnitelma Kulumme timinnan arviinnin tavitteena n jatkuvan parantamisen kulttuuri, jssa kaikki sapulet - jht, henkilökunta, ppilaat, hultajat, yhteistyötaht - sallistuvat timinnan arviintiin ja kehittämistyöhön. Arviintia tehdään suhteessa ppimiseen, maan työhön, ppimisympäristöön ja timintakulttuuriin. Arviintitieta ja palautetta kerätään erilaisilla kyselyillä, kkeilla, kartituksilla ja keskusteluilla lukuvuden aikana. Kulun itsearviinnissa arviimme mm. jhtamista ja työnjaka, kulun timivuutta tiednkulun sujuvuutta työilmapiiriä ja työhyvinvintia kulun tilja ja timintatapja petussuunnitelman tteutumista; petusta, petuskäytänteitä ja ppimistulksia Arviinnin ja kehittämistyön menetelmiä ja välineitä kulussamme vat mm. Lean -ajattelu, jnka avulla pyritään parantamaan tyytyväisyyttä ja laatua, tunnistamaan hukka ja selkiyttämään prsesseja sekä hyödyntämään työntekijöiden "hiljaista tieta". Jaetun jhtamisen rganisaatirakenne; kulun jhtryhmä (rehtri, apulaisrehtri, kulusihteeri), suunnitteluryhmä (asiantuntijaryhmien vetäjät), laaja-alaiset asiantuntijaryhmat (kaikki pettajat kuuluvat jhnkin ryhmään), lukkaasteryhmät, jhn kuuluvat myös kulunkäynninhjaajat. Organisaatirakenteen tavitteena saamisen jakamisen ja yhdessä tekemisen vahvistaminen, henkilöstön sallisuuden ja mnialaisen keskustelun edistäminen, yhteisiin tavitteisiin situtunut henkilökunta > yhtenäisempi, psitiivinen, kkeileva ja kehittävä timintakulttuuri. Ryhmät antavat palautteen lukuvudesta ja arviivat timintasuunnitelman tteutumista ja maa yhteistimintaansa. Kulun suunnitteluryhmä sekä yhteisöllinen ppilashultryhmä vat keskeisiä kulun timinnan arviinnin ja kehittämisen timijita. Kehityskeskustelut henkilökunnan kanssa lukuvuden aikana. Opettajat laativat syksyllä rehtrille työsuunnitelman. Omaa työtä arviidaan jatkuvasti mm. kkeista saatu tuls, kyselyt, reflektinti ja kehityskeskustelut. Kaikilla lukilla (1-9) lukanvalvjat käyvät arviintikeskustelut (vanhempainvartit) ppilaan ja hultajan kanssa. Myös erilaisia ppilas- ja hultajakyselyjä käytetään arviintivälineenä. Tänä lukuvunna tteutetaan kiusaamiskysely kaikille lukille. Tulksia käsitellään yhteisöllisessä ppilashultryhmässä sekä henkilöstökkuksessa. Tulsten phjalta sekä OPH:n uuden kiusaamisen vastainen työ kuluissa ja ppilaitksissa -ppaan mukaan tarkennetaan kiusaamisen ennaltaehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmaa ja tehstetaan ennaltaehkäisyn ja puuttumisen timenpiteitä.
Resurssinjan phjaksi rehtri kkaa pettajilta arvin man ryhmän tuen tarpeesta tukkuussa ja keskustelee arviista/ resurssin jakamisesta erityispettajien kanssa. OKM:n krna-avustuksella n palkattu resurssipettaja ja kulunkäynninhjaaja ppimisen ja kulunkäynnin yleisen, tehstetun ja erityisen tuen ppilaiden tukemiseksi. Kulun sisäistä arviintia lukuvuden keskeisistä tavitteista tteutetaan henkilöstö- ja pettajainkkuksissa ja tiimipalavereissa. Tukkuussa pidetään ½ ves/ arviintikkus, jssa tarkastellaan kulun vusikelln tteutumista; missä nnistuimme, mitä pitää parantaa ja alitetaan seuraavan lukuvuden suunnittelu. Rehtri/ apulaisrehtri vivat seurata petusta mahdllisuuksien mukaan saadakseen lisätieta kulun petus- ja kasvatustyön sujumisesta. Hyvinvintiprfiili helmi-maaliskuulla ja tulsten tarkastelu huhtikuussa yhteisöllisessä ppilashultryhmässä sekä henkilökunnan kkuksessa. Opettajat keskustelevat lukkakhtaisista tulksista myös ppilaiden kanssa (4 ja 8 lk). Terveyden ja hyvinnvinnin edistäminen peruskuluissa - kysely (TEAviisari). Tehty viimeksi 2019. Kuluterveyskyselyn valtakunnalliset ja kulukhtaiset tulkset. Tehty viimeksi 2019. Kuluympäristn terveellisyyden ja turvallisuuden tarkistus klmen vuden välein, tehty 27.2.2019. Tarkastuksen havaintjen ja edellytettyjen timenpiteiden nudattaminen. Paltarkastus 1-2 vuden välein. Tarkastuksen havaintjen ja edellytettyjen timenpiteiden nudattaminen. Pelastusuunnitelman päivitys lukuvusittain ja läpikäynti henkilökunnan kanssa syksyllä. Pistumisharjitus pidetään krnatilanteesta jhtuen lukittain tänä syksynä. Henkilöstö surittaa turvakävelyt syksyllä 2020. Riskien arviinti, tehty 14.2.2018. Arviinnin havaintjen ja edellytettyjen timenpiteiden nudattaminen. AVI:n työsujelutarkastus, tehty 14.2.2019. Tarkastuksen havaintjen ja edellytettyjen timenpiteiden nudattaminen. Meri-Lapin ympäristöterveysvalvnnan tarkastus, tehty 27.2.2019. Tarkastuksen havaintjen ja edellytettyjen timenpiteiden nudattaminen. 9. vusilukan valtakunnalliset kkeet äidinkielessä, englannin ja rutsin kielessä ja matematiikassa. 6. vusilukan valtakunnalliset kkeet. Kansallisen kulutuksen arviintikeskuksen (Karvi) tutkimuksiin sallistuminen. Rehtri seuraa kulun talutta ja laatii keväällä yhdessä henkilöstön kanssa suunnitelman seuraavan lukuvuden hankinnista. Syksyllä tarkastellaan talustilannetta uudestaan ja tehdään lisähankintja. Tänä lukuvunna kulun timinnan painalueina sekä arviinnin ja kehittämisen khteina vat Hyvinviva kuluyhteisö henkilöstön sallisuuden, vurvaikutuksen ja kknaisvaltaisen hyvinvinnin vahvistaminen ppilaiden sallisuuden, tunne -ja vurvaikutustaitjen ja kknaisvaltaisen hyvinvinnin vahvistaminen humin ne erityisen/tehstetun/yleisen tuen ppilaat, jille jäi saamisvajetta etäpetuksen aikana yhteisöllisyyden edistäminen yhteisnäiskulun hengessä Pedaggiikka henkilöstön saamisen jakaminen petuksen eheyttäminen ja yhteispettajuuden edistäminen petus- ja kasvatustyön tteuttaminen psitiivisen pedaggiikan hengessä
arviinnin kehittäminen ja arviinnin yhdenmukaisuus Peruspetuksen yhteiset painalueet vat sujuva arki vihreä Kemi ja kestävä kehitys yhteispettaminen Heplan kulussa painalueet tarkittavat: Sujuvaa, turvallista arkea, ennakidaan mahdlliset pikkeuslt. Vihreää, kestävää kehitystä elävästi kulupäivän arjessa mukana. Opetetaan ja hjataan yhteistyötä tehden tistemme vahvuuksia hyödyntäen. Sujuva arki kstuu yhdessä svituista hyvistä tavista ja päivittäisistä käytännöistä ja työkaluista. Sujuvan arjen -kehittämisessä käytämme Leanin 5S menetelmää, jlla vähennetään humattava määrä timintaa haittaavia ja hidastavia tekijöitä. 1. SORT Pista kaikki turha ja tarpeetn 2. STORE Järjestä tarvittava käyttötarpeen ja työprsessin mukaan 3. SHINE Siisti paikat 4. STANDARDIZE Vakiinnuta lsuhteet, työpisteet, työprsessi ja hjeet 5. SUSTAIN Situdu, seuraa, kyseenalaista, arvii ja kehitä jatkuvasti Sujuvan arjen kehittämistä krdini Sujuvaa arkea liinaten -asiantuntijaryhmä. Vihreä Kemi ja kestävä kehitys On jatkuvasti ympärin vuden kulun arjessa ja ppitunneilla mukana kulkeva teema. Tavitteena ympäristöajattelun ja timinnan lisääminen kaikilla tasilla. vihreän ja kestävän timintamallin kehittäminen kululle; Mikä Vihreä Kemi strategiassa n kulun näkökulmasta keskeistä? Arjen vihreät tet ja tavitteet sisällytetään vihreys kulun vusikelln vastuunjak jäte- ja kierrätysasiissa (rehtri, pettaja/hjaaja/muu henkilökunta, ppilas) ja sen mukaan timiminen j lemassa levan hyvän kirjaaminen, arjen valinnat ja yhteiset svitut timintatavat (kierrätys, rukahävikin vähentäminen, siisteys ja järjestys, hankinnat kestävä kehitys humiiden, ympäristövaikuttaminen luntkulu ajatuksen eteenpäin vieminen Vihreä Kemi ja kestävä kehitys painalueen kehittämistä krdini Kestävää kehitystä vihreässä kulussa asiantuntijaryhmä. Yhteispetus - ppiva kuluyhteisö Yksin tekemisen kulttuurista siirrytään yhdessä tekemisen malliin ja ppivan yhteisön suuntaan. Tteutuksessa nudatetaan THL:n hygieniahjeita ja OKM:n ja OPH:n antamia hjeita petusjärjestelyille. Tavitteena helpttaa ppilaiden erilaisuuden humin ttamista ja heidän tarpeisiin vastaamista. Yhdessä suunniteltu ja tteutettu petus n myös usein sekä ppisisällöltään että työtaviltaan mnipulista. Opettajille yhteispettajuus tarjaa mahdllisuuden ppia kllegiltaan ja siten laajentaa maa saamistaan. Edistää yhteisöllisyyttä niin lukissa kuin kk kulussa. Lisää turvallisuuden tunnetta isssa yksikössä, kun useammat pettajat tulevat ppilaille tutuksi ja ppilaat pettajille.
Tukee pettajien työssä jaksamista ja kk kuluyhteisön hyvinvintia. Jaettu vastuu ja työparista saatu tuki. Yhteispetusta tteutetaan alakulussa kaikilla rinnakkaislukilla sekä yläkulussa useissa ppiaineissa. Mm. 6B ja 6C lukat timivat yhteispetusryhmänä auditrin avimessa ppimistilassa alakulussa liikunta, matematiikka ja äidinkieli vat rinnakkaislukilla palkitettu mahdllistaen justavan ryhmittelyn ja yhteispetuksen yläkulussa matematiikan ja fysiikka-kemian sekä englannin kielen tunteja palkitettu mahdllistaen justavan ryhmittelyn ja yhteispetuksen Opsia jalkauttamaan -asiantuntijaryhmä kehittää mm. yhteispetuksen käytäntöjä. Lukka-asteryhmissä viedään eteenpäin yhteispetuksen ja (psitiivisen) pedaggiikan kehittämistä ja mnialaisten ppimiskknaisuuksien tteuttamista. 4. Katsaus edelliseen lukuvuteen Lukuvusi 2019-2020 Henkilökunnan palautetta viime lukuvudesta; missä nnistuimme kk kuluna ja mihin jäi parannettavaa. Valitsimme muutaman teeman kk lukuvudelle, jhn keskityimme. Se li työrauhaa ja eikä lisää rasittanut muutenkin hetkistä arkea. Syksyllä nnistuimme hyvin liinauksessa ja sujuvampien työtapjen kehittämisessä. Keväällä nnistuimme hyvin etäpetuksen tteuttamisessa. Mielestäni kulumme nnistui viime lukuvunna siinä, että meillä suhtaudutaan myönteisesti niihin tivmuksiin ja ehdtuksiin, jita esitämme. Myös tiimimme ideihin suhtauduttiin avimin mielin. Me pettajat saamme myös ppilashullllisissa asiissa tarvitsemamme avun. Yhteishenkeä kasvattaa lisäksi se, että myös siistijät vat esim. kahvittelemassa kanssamme samassa tilassa. Kulussamme n mukava ja avulias henkilökunta, jilta saa apua ja tukea. Ketään ei jätetä yksin ngelmineen. Etäkkukset henkilökunnan kesken livat nnistuneita, tätä visi harkita myös jatkssa. 1-3 lukkien pettajat jutuivat pettamaan yhtäaikaa kerran viikssa sekä lähi- että etäpetusta, kimme tämän asian erittäin rankaksi. Huli ppilaiden ppimisesta li suuri. Hyvinvintiprfiilia ei tehty pikkeusljen ja etäpetukseen siirtymisen aikana. Etäpetuksesta tehtiin ppilaskysely 7-9 lukkalaisille, jhn vastasi 71% yläkulun ppilaista. Palaute li kknaisuudessaan myönteistä. Vastauksissa li ilahduttavaa, että petusta, apua ja yhteydenpita kululta li riittävästi. Etäpiskelu kasvatti ttamaan itse vastuuta piskelusta ja tehtävistä, aikatauluttamaan tekemistä, petti sähköisten välineiden käyttöä, keskittymistä ja rauhittumista piskeluun. Pikkeusaika li myös vaativaa ja raskastakin. Itsenäinen piskelu ja tehtävistä selvitytyminen ei llut aina helppa. Hulta aiheutti mm. arviinti ja laskeek numert tai tehtävien määrä ja miten pitkään etäpiskelu jatkuu. Mnet kaipasivat kuluun, kavereita ja harrastuksia li ikävä. Vanhemmat auttivat suurta saa ppilaista paljn. Oppilaat kkivat etäpetuksen työkalut, wilma, meet, classrm, whatsapp jne. timiviksi ja kululla li laitteita riittävästi. Etäpetuksen hultajakysely lähetettiin kaikille hultajille ja vastauksia saatiin 215. Myös hultajakyselyn palaute li kknaisuudessaan ilahduttavan myönteistä. Suurin sa hultajista piti ppilaiden päivittäisten tehtävien määrää, pettajien yhteydenttja, kulun tukea ja apua ja infrmaatita spivana/ riittävänä. Hultajat kkivat käytetyt työkalut timiviksi. Opettajien lisäksi myös kulunkäynninhjaajat pitivät ppilaisiin yhteyttä ja auttivat etäpiskelussa ja päivärytmin pitämisessä. Myös ppilashulln apu li tärkeää, ettei tilanne käynyt kenellekään ylivimaiseksi. Kehityskeskustelut n pidetty edellisen kerran ryhmäkeskusteluina. Kevääksi 2020 suunnitellut yksilökeskustelut siirtyy lukuvudelle 2020-2021. Kevään arviintivesssa pettajat tekivät ammatillisen kehittämissuunnitelman, jka timii kehityskeskustelujen runkna. Tutr-pettajat tukivat pettajien digitaitja ja uusien timintatapjen ja työkalujen käyttööntta erityisesti etäpetuksen aikana. Kevään aikana maksutut digikäytänteet siirtyvät arkikäyttöön nyt myös lähipetuksen aikana. Kk kulun vanhempainilta järjestettiin 18.9.2019. Lukuvuden arviintives pidettiin 6.5.2020 meet-etäyhteyden välityksellä.
Lukuvuden painalueina livat sujuva arki, kestävä kehitys ja vihreä Kemi sekä yhteispetus. Lean-ajattelu löi läpi työyhteisössämme, mistä n kiittäminen apulaisrehtriamme. Pstumisharjitus järjestettiin 27.9.2020. Kulusvittelija timinta käynnistettiin uudestaan. Svittelijappilaat tekivät hyvää ja ansikasta työtä. Helmikuussa kulullamme suritettiin ISO 14001 ympäristösertifiinnin auditinti, mikä li erityisen suuri pnnistus ja vaati hulellista valmistautumista niin rehtreilta kuin kk henkilöstöltä asiakirjjen ja tiljen suhteen. Sitä seurasi maaliskuussa alkanut krnapandemia ja lppukevät menikin niin etäpetuksen kuin kahden viimeisen viikn lähipetuksen järjestämisessä ja tteuttamisessa. Henkilökunta kävi mm. seuraavissa kulutuksissa: kaikki pettajat psitiivinen pedaggiikka ja Opi-päivät, lisäksi uudistuva arviinti, varhennettu kieltenpetus, kemikaalivarastn vastuuhenkilökulutus, mapa, alkupetuspäivät, matematiikan ppimisvaikeudet yläkulussa, apulaisrehtri suritti Lean master - tutkinnn ja yksi kulunkäynninhjaaja erityishjaajan tutkinnn. Rehtri sallistui Kemin edustajana Lapin "paraskulu -hankkeen prjektiryhmään sekä Ovtes, Hallintmenettely, tiednkulku ja salassapit petustimessa ja Esimies, puheeksitt ja hankalat tilanteet ja Turvallinen kulupäivä kulutuksiin. Päättötdistuksen sai 44 ppilasta ja kaikki saivat myös jatk-pintpaikan. Kansainvälisyyttä ti Blck Out Drput -hankeen vierailu Liettuaan, jhn sallistuivat rehtri ja liikunnanpettaja. Unkarilainen tutkija Kristf Fenyvesi kävi pitämässä Experience Wrkshpia 7, 5 ja 4 lukille. 7lk.t tekivät lumihiutaleita ja tutustuivat, kuinka eri ppiaineita mm. lunnntieteitä, taidetta ja matematiikka vidaan yhdistää. Kerhtimintaa rikasti ZAU/LUMA-kerh 3. lukkalaisille yhteistyössä Znta järjestön kanssa. Krna tsin harmillisesti katkaisi kerhn, mutta määrärahat sen jatkamiseen n lemassa. 8. lukkalaiset kävivät taidetestaamassa sekä Rvaniemellä että Helsingissä. Mlemmat matkat livat taatusti ppilaille mieleenpainuvia, sillä mukana li nuria, jtka eivät lleet kskaan esim. lleet junassa, lentkneessa tai ylipäätään käyneet Helsingissä. Yhteistyö Lutlan Nuret ry:n kanssa tteutui mnipulisesti. Kulumme kerhnhjaajat pitivät erilaista kerha mm. kkkikerh, liikuntakerh ja puuhakerh. Kerh- ja nuristilatiminnan keskeytti krnapandemia. Kiinteistön salta krjausta dttavat khteet eivät tteutuneet, kska kaupunginhallituksen päätöksellä kuluinvestinteja ei tteuteta ennen kuluverkkpäätöksen valmistumista. Lukuvusi 2019-2020 li pikkeuksellinen, pettavainen ja raskas vusi kaikille ja sitti, että pärjäämme kuluna uusissa tilanteissa hyvin. 5. Resurssien käyttö ja ppilasmäärät Opetukseen käytettävä tuntimäärä n Heplan kulussa yhteensä 864,4 vkt (ma tuntikehys ja hanketunnit). Kulunkäynninhjaajaresurssin tuntimäärä n 260 vkt, jka sisältää kuluisännän tehtävät. Lisäksi krna-avustuksella n hjaajaresurssia 28 vkt. Kerhtunteja ei le jaettu (vielä) tälle lukuvudelle. Kerhtunteja n käytetty mm. PT -hjaukseen. Opetusryhmiä jaetaan paitsi kuntakhtaisen resurssin, myös petus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lisäresurssin avulla. Kulussamme jaktunteja käytetään esimerkiksi seuraavasti: 1-2 vusilukilla 3-5 vkt; ai, ma, ks 3-4 vusilukilla 3-4 vkt; ai, en, ma, ks 5-6 vusilukilla 3-5; ai, ma, en, ru, ks Maahanmuuttajataustaisille ppilaille n S2 eli sumi tisena kielenä petusta sekä mahdllisuuksien mukaan myös man äidinkielen petusta. Tänä lukuvunna S2 -petusta annetaan 6 vkt sekä man äidinkielen petusta kayahin kielessä Heplan kulun ppilasmäärä 20.9.2020 n 436 ppilasta. Oppilasmäärät petusryhmittäin/ vusilukittain (tilanne 20.9.2020) lukka 1A 2A 2B tytöt 13 9 13 pjat 11 6 9 yhteensä 24 15 22
3A 3B 3C 4A 4B 4C 5A 5B 6A 6B 6C 3-6E (kunt) 7A 7B 8A 8B 9A 9B 7-9C (eha1) 7-8D (eha1) 7-9E (kunt) 10 11 9 12 9 10 14 13 15 9 15 0 11 12 11 10 6 17 2 0 7 8 8 11 7 9 7 12 16 5 9 5 5 9 7 6 9 13 3 5 7 3 18 19 20 19 18 17 26 29 20 18 20 5 20 19 17 19 19 20 7 7 10 4-7F (eha1) 2 8 8 OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA SUUNNITELMA LUKUVUOSI 2020-2021 Heplan kulu KEMIN KAUPUNKI OPPILASMÄÄRÄT yhteensä ppilaita, ppilaita, jille laadittu jilla 11-v hjks ppivelv lukuvusi 2019-20 459 lukuvusi 2019-20 40 lukuvusi 2019-20 14
lukuvusi 2020-21 436 lukuvusi 2020-21 37 lukuvusi 2020-21 18 muuts -23 muuts -3 muuts 4 OPETTAJIEN LUKUMÄÄRÄ LV 19-20 LV 20-21 muuts epäpät* Rehtri/kulun jhtaja 1 1 0 Lukanpettajat 9 11 2 Lukanpettajat, kaksiskelp 6 3-3 Aineenpettajat ja lehtrit 6 7 1 Erityispettajat 4 4 0 Erityislukanpettajat 4 5 1 2 Päätimiset tuntipettajat 6 6 0 1 Sivutimiset tuntipettajat 0 0 0 Yhteensä 36 37 1 * jista epäpäteviä lukuvunna 20-21 RESURSSIEN KÄYTTÖ (h/viikk) LV 19-20 LV 20-21 KLTK Yleispetukseen 589 564 564 3
Lukkamutiseen erityispetukseen 60 90 90 Lukattmaan erityispetukseen 66 66 69 Maahanmuutajien petukseen (ei valmistava p) 6 Oppilaskerhihin 0 0 Erityistehtäviin ja demnstraatiihin 21,4 23,4 24 Yhteensä 749,4 744 739,4 kuntuttava petus tasa-arvresurssitunnit* 55 21 krna-resurssitunnit 33 24 OPH kerhtunnit 4 0 Tutr -tunnit 4 3 lukuhje: 5/6 vkt sisältyy riville 23 eli n mia tunteja * 7+30 =37 vkt, js resurssip tai 9+37=46 vkt, js ylitunteina Kaikki tunnit yhteensä 764,4 864,4 Maahanmuuttajien valmistavaan petukseen 0 0 744 ei sis kuntuttavaa
Krnaavustuksen käyttö lv 2020-21 tasa-arvrahasta lv 2020-21 käytetään ryhmäjakihin 11 vkt pettajat 24 vkt samanaikaispetukseen 18 vkt hjaajat 28 vkt läksykerhn 4 vkt yhteensä 52 vkt Työsuunnitelman käsittely Opettajien 10.8.2020, kkukset 11.8.2020 Kk kulun YS-aika n keskiviikkisin kl 15.00 16.30, jllin pidetään henkilöstö- ja pettajainkkukset sekä asiantuntija- ja lukka-asteryhmien kkukset. Rinnakkaislukille n työjärjestykseen varattu ma yhteissuunnitteluaika. Kulunkäynninhjaajille pidetään säännölliset kkukset. Kkus -ja kulutuskalenteri n sisältyy kulun vusikelln. YStyön painpistealueet, resurssinti ja tteuttaminen n päätetty yhdessä pettajien kanssa lukuvuden suunnittelukkuksessa. Heplan kulun rganisaatirakenne lv. 2020-2021 Uudessa rganisaatirakenteessa tavitteena entistä enemmän jakaa kehittämisvastuuta ryhmille sekä krstaa työryhmien rlia yhteisten tavitteiden edistämisessä. Kulun jhtryhmän mudstavat rehtri, apulaisrehtri ja kulusihteeri Kulun suunnitteluryhmän mudstavat rehtri, apulaisrehtri ja asiantuntijaryhmien vetäjät. Suunnitteluryhmän tavitteena n timia aktiivisesti ja tukea kulun jhtamista humiiden kk kulun kehittäminen lukuvuden aikatauluttaminen, kulun vusikelln laatiminen ja päivittäminen hyvinvinnin vahvistaminen, jka n kk kulun yhteinen asia: hyväksyvä ja myönteinen ilmapiiri, jka virheiden etsimisen sijaan keskittyy vahvuuksiin tehtävänä kulun timintakulttuurin, painpisteiden ja psin/arviinnin jatkuva kehittäminen sekä saamisen jakaminen
Laaja-alaiset asiantuntijaryhmät Tavite: Lisätä mnialaiset, vusilukat ja ainerajat ylittävää pedaggista keskustelua sekä työyhteisön yhtenäisyyttä mahdllistamalla henkilöstön khtaamisia enemmän ja laajemmin kuin pelkästään lähikllegan kanssa. Apulaisrehtri krdini asiantuntijaryhmien timintaa. Asiantuntijatyöskentely phjautuu Lean ajatteluun. Suunnitellaan, tehdään, arviidaan ja vakiinnutetaan PDCA-mallin mukaisesti. Asiantuntijilla n käytössä timinnanhjauksen työkalu Kanban (t d, next, ding, dne, meeting, waiting, n fire). Sen avulla pyritään timintjen sujuvittamiseen ja työn kulun visualisintiin. Näin jkainen työyhteisössä tietää eri asiantuntijaryhmien vastuualueiden etenemisen. Työskentely n näkyvää, päivitettyä ja jkaisen työtä kunniittavaa. Lisäksi jatketaan kk henkilöstön vimin 5S timintamallia, jka parantaa yhteisömme siisteyttä, järjestystä ja työturvallisuutta. Samalla parantuu työviihtyvyys, työntekeminen npeutuu ja helpttuu ja tivttavasti työvälineiden hukkuminen vähenee. 1. Sujuva arki liinaten -ryhmä vetäjänä Esa, muut jäsenet Pasi, Jesse, Heli, Kaisu, Nina, Lea tiljen ja timintakulttuurin kehittäminen liinaten > tilat, turvallisuus, yhteiset timintatavat, turvallisuussuunnitelma ja harjitukset, kulun järjestyssääntöjen päivittäminen (rehtri valmistelee) turvallinen kulu -timinta; suunnitelmien päivitys, harjitusten/ turvakävelyn järjestäminen, 112-päivä tiljen ja prsessien (timintatapjen) kehittäminen 2. Kestävää kehitystä vihreässä kulussa -ryhmä vetäjänä Tuula, muuta jäsenet Marj, Anni, Maria, Ville, Miikka, Mika vihreän timintakulttuurin kehittäminen; vihreä vusikell, yhteiset timintatavat, kierrätys, kulurukailu, ympäristöajattelu, luntkasvatus/ luntarvt/ luntympäristön hyödyntäminen petuksessa miten asiita viherretään? Mikä Vihreä Kemi strategiassa n kulun näkökulmasta keskeistä? Asetetaan tavitteet ja laaditaan suunnitelma, miten tavitteisiin päästään Heplan kulun vihreä vusikell yhteiset svitut timintatavat ja niiden kehittäminen (kierrätyssysteemi, vaikuttaminen, siisteys ja järjestys, hankinnat) Jtain pitää laittaa pis, että uutta mahtuu tilalle eli mitä pitää tehdä tisin? 3. Opsia jalkauttamaan -ryhmä vetäjänä Heidi, muut jäsenet Velu, SusannaR, MiaK, Saija kulun pedaggiikan kehittäminen > psin arviinti - yhteinen arviintikulttuuri ja tteutus > ves 30.9. työryhmä perehtyy psin arviintiin ja perehdyttää pettajakunnan ennen vesa > Heplan kanta arviintiin; tdistukset, arviintikeskustelut, lmakephjat ym. > laaja-alaiset ja mnialaiset kknaisuudet > psitiivinen pedaggiikka > yhteispetus ja timinnallinen petus 4. Hyvinvintia sallistaen -ryhmä vetäjänä Olli, muut jäsenet Marianne, Ulla, EssiV, EssiS, Matleena hyvinvivan kuluyhteisön kehittäminen
> ppilaskuntatiminta, timinnallinen kulupäivä (mm. hjattu välituntitiminta), kdin ja kulun välinen yhteistyö, kivatiminta ja suunnitelman laatiminen, verssvittelu liikkuva kulu -timinnan suunnittelu ja tteuttaminen (kuuluu kaikille); hjattu välituntitiminta, timinnallinen petus, kisat, uintiviikt, välineet ja varastt, liikuntakalenteri, lähiliikuntapaikan pelivurt hyvinviva kulu -timinta; hyvinvintivusikelln jalkauttaminen, ppilaiden sallisuuden lisääminen, henkilökunnan tyhy-timinta > virkistyspäivä 16.9. suunnittelu sallistava kulu -timinta; ppilaskunnat, vanhempainyhdistys > miten kaikilla n mahdllisuus sallistua, tulla kuulluksi ja vaikuttaa yhteisön asiihin tehtävänä kulun timintakulttuurin ja arviinnin jatkuva kehittäminen sekä saamisen jakaminen 5. Mnilukutaita digiä hyödyntäen -ryhmä vetäjänä ElinaH, muut jäsenet Markus, Jhanna, Marika, Raila, Hanna kulun yhtenäisen digiplun kehittäminen > laitteet, pedaggiikka - suunnitelmallisuus ja situtuminen! lukeva kulu -timinta; lukemisen kulttuuria ja lukutaita vahvistavat timenpiteet (lukukutake-hanke) > kulukirjasttilan -ja timinnan kehittäminen ja rganisinti, lukutunnit, lukuvälkät, lukukummit, lukudiplmi, kirjastyhteistyö, kulttuurikasvatusuunnitelma ja mediakasvatussuunnitelma kulun vusikelln ja hyödyntäminen 6. Kulun arkea juhlistaen -ryhmä vetäjänä ElinaK, muut jäsenet Rauni, Pirj, Marita yhteisöllisyyden edistäminen yhtenäiskulun hengessä juhlien ja tapahtumien järjestäminen lähi- ja etäpetuksessa > juhlien ja tapahtumien vusikell ja järjestäjät- ja vastuutaht hjelmarungt, tiedtus (kuka tekee ja mitä tekee) kansainvälisyys, vierailut ym. sidsryhmäyhteistyö ja vierailut> srk, nuristimi, kulupliisi, pelastuslaits, kalamiehet jne. Lukka-asteryhmät Tehtävä: Yhteispetuksen ja (psitiivisen) pedaggiikan kehittäminen ja tteuttaminen, mnialaisten ppimiskknaisuuksien suunnittelu ja tteuttaminen, saamisen ja ideiden jakaminen, kdin ja kulun välinen yhteistyö (mm. vanhempainiltjen suunnittelu ja tteuttaminen) 1-2 lukkien pettajat ja hjaajat, vetäjä Jhanna Kulju 3-4 lukkien pettajat ja hjaajat, vetäjä Pirj Lahtela 5-6 lukkien pettajat ja hjaajat, vetäjä Marianne Niskanen 7-9 lukkien pettajat ja hjaajat, vetäjä Tuula Mäkinen erityispettajat ja pienryhmien hjaajat, vetäjä Rauni Pennanen Vastuu- ja kehittämistehtävät (vtes, tva, kulukhtainen kehittämislisä, tt-ainelisä) Timenkuvat käydään läpi lukuvuden alussa suunnittelukkuksessa. turvallisuusvastaava (tva) Esa Seretin mku -yhdyspettaja (tva) Marita Rantala verkk-petusvastaava (tva) Ville Impiö
alkupetus (tva) Hanna Saksi, Jhanna Kulju ja Elina Henttinen 1-5 lukkien ryhmäkk yli 26 (tva) Pasi Riikla ja Esa Seretin erityispettajat (tva) Anna-Maija Leinnen, Heidi Kestilä, Marita Rantala, Marika Mäkikyrö, Rauni Pennanen, Maria Temnen-Klingenberg, Velu Hietanen, Nina Frant, Marj Veikklainen ppilaskunta (tva + vtes) Essi Silvla ja Matleena Kinnunen musiikki (vtes) Elina Kelhä AV/TVT-vastaava (vtes) Mika Hdju ja Markus Karjalainen liikuntavastaavat (kulukht.) Marianne Niskanen ja Olli Kelhä käsityövastaavat (kulukht.) Nina Frant ja Esa Seretin smevastaava (kulukht.) Essi Vurisal kansainvälisyysvastaava (kulukht.) Heli Virtanen lukka-asteryhmien vetäjät (kulukht.) 1-2 Jhanna Kulju, 3-4 Pirj Lahtela, 5-6 Marianne Niskanen, 7-9 Tuula Mäkinen ja etu Rauni Pennanen asiantuntijaryhmien vetäjät Esa Seretin, Tuula Mäkinen, Heidi Kestilä, Olli Kelhä, Elina Henttinen ja Elina Kelhä TT-aineet (vtes): Matleena Kinnunen, Mika Hdju, Seija Hnka, Olli Kelhä, Anna-Elina Heikkinen, Elina Kelhä tutrpettajat (hanke) Anna-Maija Leinnen, Anni Vikki, Heidi Kestilä Asiantuntija- ja lukka-asteryhmien vetäjät asiantuntijaryhmien vetäjät kulun suunnitteluryhmän jäseniä jhtaa man ryhmänsä työskentelyä ja vastaa, että tehtävät tulee tehdyksi tiedttaa man ryhmänsä jäsenille suunnitteluryhmässä esille tulleet asiat kert suunnitteluryhmässä ajankhtaisista humiista ja ideista, jita massa ryhmässä n nussut esille laatii ryhmäkkusten esityslistat ja muistit lähettää muistit rehtreille (lukka-aste/ asiantuntijaryhmien pj.t) vastaa man ryhmänsä uusien pettajien perehdyttämisestä Asiantuntijaryhmien krdanaattri/ Lean-vastaava tuda lean-ajattelu saksi Heplan kulun arkea; ilman tista ei vi lla tista! Jatkuva parantaminen ja ihmisten kunniittaminen krdinida ja sparrata asiantuntijaryhmien työtä tehdä prsessit näkyviksi parannus- ja krjaustimilla sujuvittaa timintakulttuurimme arkea tunnistaa ja minimida prsessissa esiintyvää hukkaa eli arva tuttamatnta työtä yhdessä henkilöstön kanssa, jka aiheuttaa katkksia tai negatiivista vaikutusta prsessin etenemiseen jalkauttaa ja vakiinnuttaa Kaizen eli jatkuvan parantamisen periaate timintakulttuuriimme hulehtia työntekijöiden aktiivisesta rlista prjektin eri vaiheissa
ETUtiimi (erityispettajat) kehittää ja krdini ppimisen ja kulunkäynnin tuen prsesseja ja tteutusta yhdessä rehtrien kanssa antaa hjausta pedaggisten asiakirjjen laadinnassa knsultiva työ ryhmiin suunnitelee yhdessä rehtrin kanssa erityispetusresurssin khdentamista Turvallisuusvastaava uusien työntekijöiden perehdyttäminen heti syksyllä päivittää pelastussuunnitelman syksyllä vastaa pistumis- ja sujautumisharjituksen suunnittelusta ja tteutuksesta yhdessä rehtrin kanssa laatii kriisisuunnitelman ja lukkien turvakansin rehtrin kanssa ilmittaa tilapalveluun/ kiinteistönhitajalle/ vahtimestarille/ rehtrille krjaustarpeista sallistuu paltarkastuksiin/ muihin tarkastuksiin vastaa turvakävelyn suunnittelusta ja tteutuksesta vastaa riskien arviinnin päivittämisestä yhdessä kulun henkilökunnan ja rehtrin kanssa sallistuu turvallisuuskulutuksiin Liikuntavastaavat perehdyttävät uudet työntekijät kulun liikuntatilihin -ja välineisiin (ulk- ja sisätilat/ välineet) laatii aikataulut kisihin kerää sallistujat tiedttaa ja jakaa tehtävät kisihin laati uintilistat/kuljetusjärjestelyt yhteydenpit seurihin, timijihin, sidsryhmäyhteistyö hulehtii liikuntavälineistä ja varastista kehittää kulupäiviin liikunnallisuutta ja aktiivisuutta lisää asiantuntijaryhmän kanssa kulutukset (välkkärihjaajat- Lapin liikunta) välituntivälineiden hankinta Käsityövastaavat hulehtivat materiaalihankinnista hulehtivat tn/ ts tiljen järjestyksestä ja tiedttavat rehtrille puutteista hulehtivat ts/tn tiljen käytön perehdytyksestä uusille työntekijöille työvälineiden hult/ krjaukseen hjaaminen
valvvat tn/ts lukan työturvallisuutta ja tiedttavat puutteista rehtrille Oppilaskunnan hjaavat pettajat tteuttavat ja kehittävät ppilaskuntatimintaa > säännöllinen kkntuminen/ kkukset ja niistä muistit laativat yhdessä hallituksen jäsenten kanssa timintasuunnitelman ja aikataulun > timitetaan rehtrille työsuunnitelmaan liitettäväksi kannustavat ja innstavat ppilaita sallisuuteen ja timintaan kk kulun hyvinvinnin edistämiseksi rakentavat yhteistyötä ppilaskunnan ja pettajien välillä valvvat yhdessä ppilaskunnan puheenjhtajan kanssa, ettei hallitus päätöksillään lukkaa kenenkään ikeuksia, tee laittmia päätöksiä, käytä ppilaskunnan varja väärin tai timi muuten vastuuttmasti suunnittelevat ppilaskunnan varjen käyttöä yhdessä ppilaskunnan kanssa yhdyshenkilöitä kulun vanhempainyhdistyksen kanssa Smevastaava päivittää kulun FB ja Instagram -sivuja viikittain vastaa ja kehittää kulun smenäkyvyyttä perehdyttää uudet työntekijät kulun smekanaviin Kansainvälisyysvastaava hulehtii vierailuista ja vierailijista hulehtii hakemuksista, stipendeistä, raprtinneista hulehtii harjittelijista laatii retkijärjestelyt, hjelmat ja aikataulut Mnikulttuurisuus yhdyspettaja sallistuu mku-tapaamisiin tiedttaa rehtrille ja henkilökunnalle tapaamisten asiista knsulti muita S2-petukseen liittyvissä asiissa perehdyttää uudet työntekijät S2-petukseen liittyviin asiihin AV/TVT -vastaavat mikrtuki akuuteissa ja vähän aikaa vievissä teknisissä ngelmissa eli arkipäivän vika- ja häiriötilanteiden selvittäminen itsenäisesti ja tarvittaessa apua pyytäen hultkutsut ja muu yhteydenpit maan tukeen/ict kulun verkkinfran tunteminen ja muutsesitysten eteenpäin vieminen ppilaskneiden ylläpit yhteistyössä ICT-asiantuntijan kanssa yksittäisten uusien päätteiden paikilleen asentaminen (ja rekisteröinti) dkumenttikameriden asentaminen paikilleen ja niiden kunnsta hulehtiminen
videtykkien sudatinten puhdistaminen ja kunnsta hulehtiminen kulun itsensä hankkimien hjelmalisenssien hallinta laite- ja hjelmaympäristön kehittämien yhteistyössä man ict:n kanssa TVT -laitteiden käytön pastus, kehittäminen ja ylläpit kulun www-sivujen päivittäminen (rehtri vastaa tästä) perehdyttävät uudet työntekijät av/tvt laitteden käyttöön Verkk-petusvastaava verkk-ppimisympäristön ylläpitäjä kululla timii yhteyshenkilönä ja tiedttajana kulussa verkk-petukseen liittyvissä asiissa sallistuu kulujen verkk-petusvastaavien timintaan rganisi kulullaan verkk-petusympäristöön liittyvää kulutusta ja pastusta uusien työntekijöiden perehdyttäminen Tutrpettajat tukee pedaggiikan uudistumista ja edistää petuksen digitalisaatita tukee työyhteisöjen saamisen ja yhteispettajuuden kehittämistä sekä timii vertaistukena sallistuu aktiivisesti kulujen timintakulttuurin tukemiseen ja kehittämiseen painpisteet ja tavitteet/timinta edistää uusien petussuunnitelmien timeenpana saamisen jakamista pettajien ja ppilaiden yhteistyötä ja verkstitumista sekä hyvien käytäntöjen tunnistamista, levittämistä ja vakiinnuttamista 6. Tuntijak, valinnaisaineet ja mnialaiset ppimiskknaisuudet Kulussamme nudatetaan valtineuvstn päätöksen mukaista tuntijaka, jka n vahvistettu vunna 2001, uusi tuntijak tettiin vusilukilla 1-6 käyttöön 1.8.2016, 7. lukilla 1.8.2017, 8. lukilla 1.8.2018 ja 9. lukka alitti uuden suunnitelman mukaan syksyllä 2019. Kaikki peruspetuksen lukat nudattavat uutta petussuunnitelmaa. Ensimmäisen vieraan kielen piskelu varhentuu. A1-kielen piskelu alkaa ppilailla 1. vusilukalla. Kemissä A1 -kieli n englanti. Tuntijak Tuntijak/ Heplan kulu AINEET Aidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka lk 1 7 1 lk 2 7 1 lk 3 5 2 lk 4 5 2 lk 5 4 3 lk 6 4 2 2 3 3 3 4 4 4 lk 7 3 2 2 3 lk 8 4 2 2 4 lk 9 3 3 1 4
Ympäristö- ja lunnntiet: Ympäristöppi 2 2 2 3 3 2 Bilgia ja maantiet 2 2 3 Fysiikka ja kemia 2 3 2 Terveystiet 1 1 1 Usknt/ET 1 1 2 1 1 1 1 1 1 Histria ja yhteiskuntappi 1 2 2 2 2 3 Tait- ja taideaineet Musiikki 1 1 1 1 2 1 1 1 Kuvataide 1 1 2 1 1 2 2 Käsityö 2 2 2 2 1 2 3 Liikunta 2 2 3 3 3 2 2 3 2 kk.tait- ja taideaineet 1 2 2 1 Ktitalus 3 Oppilaanhjaus 1 1 Valinnaiset aineet 1 1 1 5 6 Vapaaehtinen A-kieli 2 2 2 2 2 2 Oppilaan viikktuntimäärä / A2-kieli 20 20 22 26 27 27 32 32 32 Oppilaan vähimmäistuntimäärä 20 20 22 24 25 25 30 30 30 Kulukhtaiset tait- ja taideaineet: 3 vusilukka 1vkt kuvataide 4 vusilukka 1vkt käsityö ja 1 vkt liikunta 5 vusilukka 1vkt musiikki ja 1vkt liikunta 6 vusilukka 1vkt käsityö Valinnaisaineet vusilukilla 4-9 Kulussamme tarjtaan vapaaehtisena kielenä A2/B2 saksaa. Opiskelijita n yhteensä 34, jista 4-6 vusilukilla 31 ja vusilukilla 7-9 klme piskelijaa. Keskeyttäminen n is haaste valinnaiskielten piskelussa. Vusilukilla 4-6 valinnaisainetta n 1 vvt ja 8. vusilukalla 5 vvt ja 9. vusilukalla 6 vvt. Krnahjeistuksen mukaisesti 4.-6. lukilla valinnaistunnilla ryhmiä ei sekiteta vaan tunti piskellaan mana ryhmänä man pettajan jhdlla. Oppilaita n sallistettu suunnitteluun ja teemat n valittu heidän ideiden ja tiveiden mukaan. Valinnaisainetunti arviidaan tdistukseen merkinnällä hyväksytty/ hylätty. Valinnaistunti 4 lk.t 4A Tuntien teemjen suunnittelussa humiidaan ppilaiden kiinnstuksen aiheet ja tarpeet. Kantavana ajatuksena n kytkeä valinnaisainetunnit MOK:een. Teemja vat esimerkiksi kuvataide ja liikunta/ leikit. Teemaa vaihdetaan kuukausittain. 4B LI yhdessä liikkumista, pelejä, leikkejä, KU eri tekniikat, lunttaidetta, animaati, SUK esitykset, näytelmät 4C Jkaiselle kuukaudelle eri painalue. Ensin kuviksen sisällöillä, seuraavaksi liikuntaa. Oppilaat pääsevät itse vaikuttamaan myös ppituntien sisältöihin. 4-6E Pienryhmän valinnaisainetuntilla harjitellaan tunnetaitja. Valinnaistunti 5lk.t
Liikuntaa, kuvataidetta sekä muita tait- ja taideaineita mahdllisuuksien mukaan. Oppilaat saavat vaikuttaa valinnaisainetunteihin ehdttamalla sisältöjä ja äänestämällä aihetta. Valinnaistunti 6lk.t 6A:n valinnaisen sisällöt vat liikuntaan liittyviä. Esimerkiksi tivelajeja, pelejä ja leikkejä, ulkiluretkiä. 6BC Amazing Schl Race n liikuntapaintteinen ja ngelmanratkaisukykyä kehittävä tunti. Jka tunti ppilaat ratkaisevat ryhmässä tehtäviä edetäkseen seuraavaan (suunnistusta, esteratja, päättelytehtäviä, pulmatehtäviä). Lähtökhtana suunnittelulle ppilaiden tiveet. Valinnaisaineet 8-9 lk Tteutuvat valinnaisaineet lv. 2020-2021 Tai tai -kri valinnainen liikunta 2 x 2 = 4 vvt Olli valinnainen ktitalus 2 x 3= 6 vvt Matleena valinnainen musiikki 8-9 lk.t 2 x 1= 2vvt Elina valinnainen kuvataide 2 x 2= 4 vvt Mika Muu valinnainen kri tekninen työ 8./9. lk.t 2 x 2 = 4 vvt Esa ilmaisutait 8.-9. lk.t 2 x 1= 2 vvt Kaisu leivnta 8./9. lk.t 2 x 2= 4 vvt Matleena Lyhytvalinnat sisustussuunnittelu 8.-9. lk.t 1 vvt Mika liikunnan lyhytkurssi 8.-9. lk.t 1 vvt Olli eräretkeily 8-9 lk.t 1 vvt Anni