Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö
Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva globaali litöjk työnjako Turbulenssi: epävakaat finanssimarkkinat Ylivelkaantuminen (Yhdysvalloissa ja Euroopassa) Koheesio koetuksella
Teollisuusmaat eivät ole toipuneet edellisestä taantumasta Edellinen huippu =100 130 Maailma, 1929/6=100 100 Maailma, 2008/4=100 Teollisuusmaat (2008/4=100) Euroalue Kehittyvät maat 120 110 100 90 80 70 60 50 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 League of Nations, CPB, ETLA Kuukautta edellisestä suhdannehuipusta
Euroalueen vaarat Rahoitusmarkkinoiden romahdus on lähellä Olemme talouden taantuman kynnyksellä Poliittiset vastakkainasettelut ovat voimistumassa NB: meneillään on itseään toteuttava luottamuksen puute, kriisin eskaloitumisen estäminen vaatii merkittäviä muutoksia nyt vallitsevaan asetelmaan
10 vuoden valtionvelkakirjojen lk ki j tuotto tt eräissä ä maissa % 40 35 30 Bloomberg, ETLA Kreikka Irlanti Portugal Italia Espanja Suomi Saksa 25 20 15 10 5 0 1.1.07 1.7.07 1.1.08 1.7.08 1.1.09 1.7.09 1.1.10 1.7.10 1.1.11 1.7.11 1.1.12
% 7,5 7,0 Bloomberg, ETLA 10 vuoden valtionvelkakirjojen tuotto Italia Espanja 6,5 6,0 5,5 50 5,0 4,5 1711 1.7.11 1811 1.8.11 1911 1.9.11 11011 1.10.11 11111 1.11.11 11211 1.12.11 1112 1.1.12
5,0 4,5 4,0 35 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Federal Reserve, Suomen Pankki, ETLA Rahamarkkinariski euroalueella ja USA:ssa USA, 3 kk Euroalue 3 kk 00 0,0 2.1.06 2.1.07 2.1.08 2.1.09 2.1.10 2.1.11 2.1.12
Euroalueen velkakriisi 1. Mikä oli EMU:n tausta ja tavoitteet? 2. Mistä nykyiset ongelmat juontavat juurensa? 3. Mihin suuntiin rahaliitto voidaan kehittää? 4. Mitä akuutin kriisin torjunta vaatii? 5. Mikä on todennäköinen skenaario? 6. Oliko EMU jäsenyys Suomen osalta virhe?
1. EMU on taustaltaan ja tavoitteiltaan taloudellinen mutta ennen kaikkea poliittinen projekti
2. EMU:n ongelmana on ensisijaisesti alueen heterogeenisuus ja jäsenmailla ei ole omaa rahapolitiikkaa/valuuttakurssia jäsenmailla ei ole omaa setelipainokonetta yhteisiä sääntöjä (VKS) ei noudatettu no bailout sääntöä ei operationalisoitu pankkien toimintakyvystä ei ole kannettu riittävää huolta kriisinhallinta on ollut haparoivaa NB, että monet taustalla olevat ongelmat ovat geneerisiä: julkinen ylivelkaantuminen, yksityinen ylivelkaantuminen
3. EMU:n kulkusuunnan osalta voi korostaa a) jäsenmaiden budjettikurin vahvistamista eri keinoin b) no bailout säännön operationalisointia (ERVV ja EVM) c) yhteisvastuuta ja fiskaalisen/poliittisen integraation syventämistä (esim. eurobondit) d) pankkipolitiikan federalisointia
Rahaliiton tulevaisuuden skenaarioita Euroalueen talouspolitiikassa yhteisvastuulla on merkittävä rooli oma vastuu korostuu vahvasti Euroalueen yhteisiä iä pelisääntöjä ja päätöksiä sovelletaan lepsusti 1. Tulonsiirtounioni 2. Konkurssiunioni tiukasti 3. Poliittinen unioni 4. Maastricht-unioni
4. Akuutin kriisin torjunta vaatii a) tarvittavaa sopeutusta edistävää talouspolitiikkaa (ml. hevoskuuri kriisimaissa) b) valikoivasti velkajärjestelyä (ainakin Kreikka) c) runsain mitoin tilapäistä tukirahoitusta (EKP)
Euroalueen velkakriisi: mitä tulee tehdä? Hevoskuuri kriisimaissa budjettivajeen pienentämiseksi Velkajärjestely taakan keventämiseksi Tukirahoitusta ajan ostamiseksi + toimenpiteitä talouskasvun vauhdittamiseksi + toimia pankkijärjestelmän vahvistamiseksi
5. Uskottavin skenaario edessä olevasta on muddling through h EMU:n sortuminen olisi taloudellinen ja poliittinen katastrofi riittävin toimenpitein se on vältettävissä poliittinen sitoutuminen projektiin onedelleen vahvaa
6. Suomi ei ole EMU jäsenyydestä kärsinyt ja eurolla on edelleenkansalaisten kannatus (niin Suomessa kuin muissa euromaissa)
BKT:n määrä per asukas Indeksi, 1998/1=100 Suomi Ruotsi Euroalue 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 1998/1 2000/1 2002/1 2004/1 2006/1 2008/1 2010/1 OECD, ETLA
Pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat Suomessa heikot (perin toisenlaiset kuin 1990 luvun laman jälkeen) ei enää perässä ähiihtäjän etua kilpailukyky rapautunut väestökehityksen vastatuuli ympäristö ja ilmastopolitiikan vaatimukset ei uutta Nokia ihmettäihmettä globalisaation syveneminen & nopeus
Indeksi, 2008/2=100 Eräiden maiden kokonaistuotanto otanto neljänneksittäin Saksa USA Euroalue Suomi 102 100 98 96 94 92 90 2008/2 2009/2 2010/2 2011/2 OECD, ETLA
2000=100 150 Kansantalouden yksikkötyökustannukset eräissä euromaissa AMECO, ETLA Italia Espanja Belgia Kreikka Irlanti Ranska Portugali Suomi Saksa 140 130 120 110 100 90 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
Talouspolitiikan painopiste Rakenteellisia uudistuksia Ei Kyllä Kiristäviä i iä toimia i Ei Kyllä Passiivinen politiikka Myötäsyklinen politiikka Rakenneuudistusten politiikka Kriisipolitiikka Kestävyysvaje on budjettivajetta olennaisempi HO:n perälauta on väärässä kohtaa? Työurista sopimiselle aikaraja Finanssipolitiikkaa i kiristettävä i ttä ä rajusti, jollei muuhun eväitä