Valtion lainanotto 1800-luvulta nykypäivään. Mika Arola

Transkriptio

1 Valtion lainanotto 1800-luvulta nykypäivään Mika Arola

2 Valtionvelka * Tasavallan rakentaminen Sodan rahoitus Kahlitun rahan aika % BKT:sta Rautatieverkosto Suuri lama Finanssikriisi

3 Mayer Carl von Rothschild

4 Valtionvelan käyttö Talouskasvun edistäminen - Saimaan kanava, rautatiet, voimalaitokset, tieverkosto Kansakunnan rakentaminen - Kansallisen omistuspohjan tukeminen ja kansalaissodan jälkeinen eheytys Suhdannepolitiikka - Taloudellisten suhdanteiden tasaaminen Keskuspankin valuuttavaranto - Ulkomainen lainanotto tukenut keskuspankin valuuttavarantoa

5 Ei-markkamääräisen velan osuus valtionvelasta (%) Bretton Woods EMU Suuri lama Maailmansota

6 Rahoitusmarkkinoiden globalisoituminen Klassinen kultakanta Globalisaatio ja EMU Toinen Bretton Woods kultakanta Maailmansodat Mika Arola

7 Valtionvelan ulkomaalaisomistus % 100,0 95,0 90,0 85,0 80,0 75,0 70,0 Lähde: Suomen Pankki *Obligaatiot ja velkasitoumukset

8 Valtion muun kuin markkamääräisen velan valuuttajakauma 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% Rfr Muut yhteensä ECU/EUR SEK RM/DEM USD GBP 10% 0%

9 Päämarkkinatakaajat

10 Helsingin Sanomat

11 VALTION LUOTTORISKI Luottoriski tarkoittaa riskiä, että arvopapereiden liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuus muuttuu. Käytännössä tämä voi tarkoittaa luottoluokituksen muutosta joko parempaan tai huonompaan suuntaan tai vastapuolen tai liikkeeseenlaskijan ajautumista maksukyvyttömyystilaan.

12 Rahoitusmarkkinoiden arvio Suuri määrä markkinatoimijoita käyttää kaikkea saatavilla oleva informaatiota arvioidessaan lainanottajaan liittyvää luottoriskiä Ensimmäiset Suomea koskevat maaraportit 1890-luvulta Tarjoaa kvantitatiivisen näkökulman taloushistorian ja poliittisen historian tutkimukseen

13 Suomen luottoriski (% yksikköä) 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0

14 Luottoriskilisä %-points

15 Suomen luottoriskilisä Saksan obligaatiomarkkinoilla (%- yksikköä) 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0

16 10-vuoden korkoero Saksaan 1800,0 1600,0 1400,0 1200,0 1000,0 800,0 600,0 Suomi Irlanti Portugali Espanja 400,0 200,0 0, ,0 Lähde: Bloomberg.

17 Tunnollinen velanmaksaja Suomi maksoi ainoana maana sotavelkansa Lähde: Brooklyn Citizen

18 Johtopäätökset Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän vakaus on ollut Suomelle suuri etu Suomen valtio on useaan otteeseen ajautunut vaikeuksiin ulkomaisessa lainanotossa - Rahoitusmarkkinoiden tilan ohessa turvallisuuspoliittinen tilanne on ollut ongelma Suomen kurinalainen finanssipolitiikka on palkittu Lainanotolla myös poliittinen ulottovuus

19 Valtion lainanotto

20 Ensimmäistä maailmansotaa edeltävä aika Klassisen kultakannan integroima kansainvälinen rahoitusjärjestelmä - Pääomat rahoitusjärjestelmän ytimestä periferiaan - Pääomaliikkeitä ei rajoitettu Suomen taloudellinen ja poliittinen herääminen - Infrastruktuurihankkeiden rahoitus ja rahauudistukset - Valtiollisuuden korostaminen Saksan (M.A. von Rothschild), Ranskan (Crédit Lyonnais) ja Englannin (C.J. Hambro) rahoitusmarkkinoiden hyödyntäminen

21

22

23

24

25

26 Maailmansotien välinen aika Epävakaa toinen kultakantajärjestelmä Kansakunnan rakentaminen itsenäistymisen ja kansalaissodan jälkeen Lainanotto Yhdysvaltain obligaatiomarkkinoilta (National City Bank) Suuri lama ja kansainvälisen rahoitusjärjestelmän romahdus; Suomen valtionvelasta kotimaista Vuoden 1921 obligaatiolaista maineeseen maana, joka maksoi velkansa Sota-ajan velkaantuminen

27

28

29

30

31

32

33 Toisen maailmansodan jälkeinen aika Bretton Woods järjestelmä ja kansainvälisen rahoitusjärjestelmän sääntely: Kahlitun rahan aika Suomen valtio palasi kansainvälisille rahoitusmarkkinoille 1961 Useiden obligaatiomarkkinoiden hyödyntäminen 1990-luvun alun suuri lama ja kotimaisten tukkuobligaatiomarkkinoiden synty Euroaika vuodesta1999 alkaen - Valtionvelasta poistui valuuttakurssiriski - Mahdollisuus eriyttää jälleenrahoitus- ja korkoriskinhallinta

34

35

36