Yliopisto ja yhteiskunta. Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Transkriptio

1 Yliopisto ja yhteiskunta Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

2 Yliopistojen menestys Suomen kohtalon kysymys 1. Meneillään merkittävä rakennemuutos globaalisti ja Suomessa Robert Gordon (Northwestern University): Informaatio teknologian aiheuttama tuottavuusshokki hiipuu uhkaavasti povaten huonoa maailmantalouden kasvulle Tulevaisuuden tuotantopotentiaali kysymysmerkki globaalisti luonnonvarojen, pääoman ja työvoiman riittävyyskysymysten tähden 2. Rakennemuutos vaatii asennemuutosta yhteiskunnan kaikilla tasoilla myös koulutuksessa ja tutkimuksessa Suomalaiset on kannustettava niin työntekijöinä, yrittäjinä kuin tutkijoina tähtäämään huipulle pienelle maalle kelpaa vain paras Uudet osaamistarpeet oivallettava nopeasti tarvitsemme dynaamisia holisteja 3. Yliopistoista kestävän kasvun dynaaminen kiihdytysalusta Niukkojen resurssien riittävyys on ongelma vain jos yritykset lakkaavat innovoimasta - yritysten ja yliopistojen yhteistyöhön panostettava Tarvitsemme maailman huipputasoa olevaa perustutkimusta kaikissa Suomen innovaatioyliopistoissa yliopistojen välisen yhteistyön on tehostuttava 2

3 Julkisen talouden tasapaino, % bkt:sta Julkisen sektorin tasapaino ja velka, % bkt:sta 2012 Globaalin talouden uudelleenjako, euroalueen velkakriisi ja ikääntyvä väestö haastavat käsitykset potentiaalisesta kasvupolusta Ruotsi Suomi Saksa Puola Itävalta Belgia Italia Tanska Alankomaat EU27 Ranska Portugali Iso-Britannia Espanja Yhdysvallat Irlanti Kreikka Julkinen velka, % bkt:sta Lähde: Euroopan komission talousennuste (11/2012) /ennu10/jka/EKI Talousgraafit

4 Uhka (myös globaalisti): ennustettu potentiaalinen kasvuvauhti ei riitä ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntaa

5 Työttömyysaste* Työttömyys kasvaa Suomessa onko osaamisemme oikein kohdennettu? *Kausitasoitettu Suomi EU USA 2 0 Japani Lähde: Eurostat /tyot4/jka/EKI Talousgraafit

6 Suomen talous on tiukasti sidottu EU:n talouskehitykseen

7 Euroalueen ja Euroopan vakaus määrittää myös Suomen menestyksen Poliittinen vakaus: Työpaikat ovat paras tae poliittiselle vakaudelle Poliittinen vakaus Pankkien ja valtioiden rahoitusvakaus Talouskasvu Rahoitusvakaus: EKP:n toimet olleet oikeasuuntaisia lisäksi tarvitaan poliittista tahtoa, jotta rakennemuutokset toteutetaan Pankkiunioni on väline tulevaisuuden kriisien välttämiseen, ei tämän kriisin ratkaisuun Talouskasvu: Pitkällä aikavälillä talouskasvu on välttämätön ehto kaikkien muiden tavoitteiden saavuttamiselle eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn parantaminen nostettava päätavoitteeksi Innovatiivisuus ja osaaminen Euroopan menestyksen drivereiksi 7

8 Teollisuuden uusiutuminen Suomessa ja Euroopassa on herännyt huoli valmistavan teollisuuden häviämisestä uusteollistuminen agendalla Finanssikriisi, Eurokriisi ja nollakasvu Talouden rakennemuutos, työpaikkojen menetykset teollisuudessa Ilmasto- ja energiapolitiikan törmääminen kasvupolitiikan kanssa Suomi erittäin vientiriippuvainen ja maantieteellinen sijainti haasteellinen Arvoketjut ovat muuttuneet globaaleiksi Vaikka Suomi on palveluyhteiskunta, niin teollisen tuotannon merkitys palveluliiketoiminnalle, T&K:lle ja vientituloille on keskeinen Vaarana, että hiljalleen muutkin funktiot poistuvat kun valmistuskin poistuu Uusia työllistäviä kasvualoja vaikea taikoa tilalle nopeasti Vientitulot välttämättömiä tuontiriippuvaiselle Suomelle

9 Talouskriisi iskenyt erityisesti teollisuuteen Teollisuuden osuus joidenkin maiden BKT:sta (2011): Saksa 22,6% Ruotsi 16,8% Viro 17,3% Italia 16% UK 10,8% EU27 15,5% Komission tavoitteena 20% vuoteen 2020 mennessä Teollisuustuotannon osuus Suomen bruttokansantuotteesta, % (TOL 2008, C-pääluokka) 23,5 22,8 22,5 23,2 23,3 21,5 16,8 17,4 16,7 15, * 2012* *=ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus

10 Taantumasta nousu on taittunut Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Suomessa , 2010= Koko teollisuus Metsäteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Metalliteollisuus * Lähde: Tilastokeskus

11 Vaihtotase lähes historiallisesti miinuksella Suomen vaihtotase * 2012* Milj. % BKT:sta -3 Lähde: Tilastokeskus

12 Suomalaiset sijoittavat enemmän ulkomaille kuin Ulkomaisten sijoitusten kanta, mrd euroa ulkomaalaiset Suomeen (ulkom. sijoitusten kanta, mrd euroa) Tilanne vuoden lopussa Suomeen Suomesta Lähde: Suomen Pankki /raktal3/jka/EKI Talousgraafit

13 Huippu saavutettu, suunta alaspäin? Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa, , M Korkeakoulusektori M Julkinen sektori M Yritykset M JK

14 Miljardipanostukset tutkimukseen, kokeiluihin ja tulevaisuuden standardeihin, teknologioihin ja tuotteisiin toteutetaan EU:ssa lähivuosina - Ollemmeko mukana vai ulkona ja mitä haluamme EU-koneistosta? Innovaatiokumppanuuksilla rakennetaan PPP yhteistyötä ja muokataan innovaatioiden kysyntää Teollisuus ja komissio sopivat yhdessä T&K investoinneista PPP periaatteiden mukaisesti Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhdistäminen ja verkottaminen Euroopan sisällä Horisontti puiteohjelma Rakennerahastoohjelmat Suomi panostaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, pkyritysten kehittämiseen ja energiatehokkuuteen n. miljardi Eurooppalaisissa teollisuus- ja teknologiayhteisöissä määritellään strategiset tutkimusagendat European Technology Platforms (ETP) Yli 30 alustaa - energia, ICT, biotalous, tuotanto ja prosessit, liikenne

15 Yliopistot talouden rakennemuutoksessa (1) Puolustustaistelua julkisista T&K panostuksista jatkettava, mutta tutkimuksen ja koulutuksen rahoituspohjaa joudutaan ennen pitkää laajentamaan Kilpailtu tutkimusrahoitus nousee tärkeämmäksi, ml. Horisontti2020, tilaustutkimus Opintojen lainapainotteisuus, lukukausimaksut, koulutusvienti Koko maan kattavan korkeakouluverkoston ylläpitäminen tullut entistä hankalammaksi Kehittäminen (mm. työnjako ja profilointi) vielä yliopistojen omissa käsissä Maailmanluokan kampuksia ei voida saada joka niemennotkoon Tieteenrajat ja alueet (globaalisti) yhdistävä tutkimusyhteistyö keskiöön

16 Yliopistot talouden rakennemuutoksessa (2) Korkeatasoinen riippumaton tiede lähtökohtana, mutta yliopistojen osaamista tarvitaan nyt talouden rakennemuutoksessa entistä kipeämmin Teollisuusyhteistyö jälleen kunniaan (ml. SHOKit) Yliopistojen tehtävä myös haastaa yritykset monitieteiseen ajatteluun ja kokeiluihin Osaamista hyödynnettävä demonstraatioihin ja pilotointeihin. Tässä mm. INKA-ohjelma ja Horisontti2020 antavat uusia mahdollisuuksia Yrittäjyyden ja vakiintuneiden yritysten T&K:n tukeminen innovaatioalustoilla Tulevaisuuden voittajia on vaikea ennustaa Biotalous, cleantech, terveysteknologia, kaivosteollisuus ja teknologiat, peliala... mistä uusi kasvu syntyy? Tarjotaan mahdollisuudet uusien ideoiden synnylle ja kehittämiselle, mutta voittajien valikoituminen tapahtuu markkinoilla Uusien osaamiskombinaatioiden rakentaminen keskeistä, esim. ICT ja koneteollisuus