Miten euroalue kehittyy?

Transkriptio

1 Miten euroalue kehittyy? Pasi Holm, Janne Huovari ja Markus Lahtinen Tutkimuksen on rahoittanut Perussuomalaiset rp Suomen Perusta ajatuspajan lukuun.

2 Euron uhka: elintasoerot Vaihtotasekriisi, pankkikriisi vai julkisen talouden kriisi? Kaikki yhdessä limittäin ja lomittain Eurokriisin hoito on perustunut euroalueen yhteisvastuuseen ja kriisimaiden sisäiseen devalvaatioon Euroalueen yhteisvastuulliset kriisimekanismit jäävät pysyviksi, jäsenmaiden julkisen talouden ohjaus lisääntyy, pankkiunioni etenee ja paine liittovaltiokehitykseen lisääntyy Euroalueen valuvikoja jää jäljelle vielä 2020-luvulle? Euroopan unionin ja euroalueen välinen ja sisäinen kehitys uhkaa eriytyä Elintasoerojen tasoittuminen vahvistaisi euroaluetta sekä taloudellisesti että poliittisesti elintasoerojen kasvu lisää uusien ongelmien todennäköisyyttä Euro saattaa murentua heikkojen maiden kansalaisten kyllästyessä elintasonsa laskuun

3 Tarkasteltavien maiden elintasoerot Saksaan verrattuna ja niiden kehitys, ostovoimakorjattu henkilöä kohden laskettu bruttokansantuote verrattuna Saksan vastaavaan. Lähde: IMF World Economic Outlook 2/2012 Database ja PTT. 94 % 101 % 94 % 93 % 93 % 88 % 103 % 111 % 107 % 107 % 107 % 101 % 114 % 116 % 110 % 107 % 107 % 107 % 100 % 101 % 92 % 90 % 90 % 80 % 95 % 93 % 80 % 75 % 75 % 67 % 86 % 90 % 80 % 76 % 85 % 67 % 70 % 69 % 61 % 58 % 61 % 48 % 114 % 128 % 107 % 108 % 115 % 91 % 72 % 82 % 69 % 61 % 65 % 51 %

4 Euroalueen valtioiden ja Yhdysvaltojen osavaltioiden henkeä kohti laskettu BKT suhteessa keskiarvoon, %. Lähde: Eurostat ja BEA.

5 Bkt /työtunnit vuoden 2011 Yhdysvaltojen dollareissa, logaritminen asteikko. (Länsi- Eurooppa pl. Norja ja Luxemburg). Lähde: The Conference Board Total Economy Database, Skenaario PTT.

6 Mitä Suomen kannattaisi tavoitella euron sisällä? Vahvistaa jäsenvaltioiden omaehtoista kestävää taloudenpitoa. Euroalueen valvonnassa, ohjauksessa ja sanktioissa kiinnitettävä julkisen talouden tasapainon ja velkaantumisen lisäksi vaihtotaseen tasapainoon Eurokriisin myötä kasvanut yhteisvastuu ei riitä estämään tulevia kriisejä Rakennerahoja elintasoerojen kaventamiseen kestävällä tavalla; ei tulonsiirtoihin Pankkivalvonta ja säätely kannatettavaa; yhteisvastuulliseen talletussuojaan ja riskirahastoihin suhtauduttava varauksellisesti Ruotsin mukanaolo Euromaiden joukkovelkakirjojen 1-2 % korkoero toivottavaa; ero riippuvaiseksi julkisen talouden ja vaihtotaseen tasapainosta

7 Työvoiman liikkuvuus maiden välillä Skenaarioita Euroopan ja euroalueen talouskehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä Yhteisvastuu, % BKT:sta Korkoero Saksaan Julkisen talouden kuri Talouskasvu; euroalueen konvergointi Sisäinen devalvaatio eli palkkasumman BKT-osuus Kansantalouden ulkoinen tasapaino eli vaihtotase EU:n ja euro alueen suhde Euroalueen yhtenäisyys EU:n/Euroalueen budjetti 1 % BKT:stä 2 % BKT:stä EKP ja keskuspankit 4 % 1-2 % Pankkiunioni 0 % BKT:stä 1 BKT:stä Kriisirahastot tai eurobondit 7 % BKT:stä 7-9 % BKT:stä Ranska ja muut ydin/vahvat maat 1-2 prosenttiyksikköä 1 prosenttiyksikkö Reunavaltiot 4 prosenttiyksikköä 2 prosenttiyksikköä Alijäämä -3 prosenttia BKT:stä Asteittain kohti tavoitteita; kriisimaat? Velka/BKT 60 prosenttia BKT:stä Vahvat maat 1 2 %:n vuosikasvu 2 3 %:n vuosikasvu Heikot maat -1 1 %:n vuosikasvu 1 3 %:n vuosikasvu Vahvat maat maltilliset palkankorotukset; työllisyys maltilliset palkankorotukset; työllisyys nykytasolla paranee Heikot maat palkat eivät nouse tai laskevat; olemattomat palkankorotukset; työttömyys kasvaa työttömyysaste jää korkeaksi Saksa ja Alankomaat ylijäämä tasapaino tai ylijäämä Ranska ja Italia alijäämä alijäämä tai tasapaino Suomi alijäämä tai tasapaino tasapaino Espanja alijäämä tai tasapaino tasapaino Kreikka ja Portugali alijäämä alijäämä vähäistä kasvaa, mutta ei tasapainota elintasoeroja Ruotsi nykyinen asema joutuu miettimään liittymistä Iso-Britannia erkaantuu alkaa miettiä eroa Kreikka Espanja ja Portugali yhteiset sisämarkkinat ja liittovaltiokehitys eivät tuota optimaalista valuutta-aluetta Nykyinen kriisi Valtaosa veloista anteeksi Osa veloista yhteiseen velanpurkurahastoon Euroalue tiivistyy; yhteisvastuuta ei haluta kuitenkaan kasvattaa riittävästi Pitkän aikavälin kehitys 2020 joutuu eroamaan, ellei pysty uudistamaan talouttaan Espanjan ero eurosta ei ole mahdollinen - Vaihtotaseen alijäämällä ei voi ylläpitää kasvua - Elintasoerot kasvavat? - Uusia potentiaalisia eurokriisejä

8 Suomen vaihtoehdot Euron hajoaminen tai yksittäisen jäsenmaan erkaantuminen eurosta on hyppy tuntemattomaan. Nimellinen valuuttakurssin arvo tai sen määräytymismekanismi ei kuitenkaan määritä kansantalouden pitkän aikavälin kasvua. Globalisaation luomat haasteet kohdattava riippumatta valuuttakurssijärjestelmästä. Mitä vaihtoehtoja on olemassa, jos euro ei ole enää vaihtoehto?

9 Uusi rahaliitto Rahaliiton ehdottomasti merkittävin etu kiinteisiin valuuttakurssijärjestelmiin on devalvaatiosyklin katkeaminen ja rahapolitiikan uskottavuuden paraneminen niissä maissa, joissa ei ole omasta takaa valmiiksi uskottavaa keskuspankkia. Lisäksi ylikansallisten finanssialan toimijoiden valvonta on tehokkainta tehdä kansallisvaltiota laajemmassa kokonaisuudessa. Olettaen euron epäonnistuminen, uuden rahaliiton pitää olla kuitenkin aivan jotain muuta kuin euroalue.

10 Vientimaat (2011) 35 Vientiosuus

11 Suomi ja Ruotsi Pankkivalvonta ja rahoitusmarkkinasääntely yhdessä Ruotsin kanssa. Suomi hyötyisi jo alun perin toimintakulttuuriltaan uskottavasta keskuspankista. Finanssipolitiikkaa leimaa kummassakin maassa fiskaalinen konservatismi. Rahaliiton haasteet silti kohdattava. Pieni rahaliitto antaisi huonon suojan myrskyiltä.

12 Kiinteä valuutta Rahapolitiikan uskottavuus ja valuuttakurssin vakaus. Kiinteiden valuuttakurssien järjestelmässä kytkös esim. Saksan markkaan olisi Suomelle hyvin vaikea, koska sitoutuminen olisi yksipuolista. Finanssialan säätely ja valvonta olisi lisäksi pääosin kansallista. Suurin haitta olisi devalvaatiosyklin riski, koska kiinteän valuuttakurssijärjestelmän uskottavuutta vaikea rakentaa vahvaksi ilman talouden suurta joustavuutta.

13 Kelluva valuutta Uskottavasti riippumattoman keskuspankin tapauksessa finanssipolitiikan ja rahapolitiikan hyödyllinen koordinaatio. Rahaliittoon liittyvien tulonsiirtojen aiheuttamien kustannusten poistuminen. Kelluvassa valuuttakurssijärjestelmässä rahapolitiikkaa ei myöskään tarvitsisi kiristää puhtaasti valuutan arvon puolustamiseksi irrallaan talouden yleisestä kehityksestä.

14 Kelluva valuutta Haittana tässä mallissa olisi valuuttakurssien määrittyminen lyhyellä aikavälillä osin irrallaan talouden perustekijöiden määrittämistä tarpeista. Uskottavan keskuspankin tapauksessa valuuttakurssi ei kuitenkaan muodostuisi täysin satunnaiseksi muuttujaksi. Merkittävä haaste olisi uskottavan keskuspankin luominen Suomeen, jossa ei ole vastaavaa uskottavan keskuspankin traditiota kuin esimerkiksi Ruotsin Riksbankenilla. Ei rahaliiton haasteita, mutta hyvin pieni valuutta-alue.

15 Kiitos paljon + liitemateriaali

16 Skenaarioissa käytetyt oletukset henkeä kohti lasketun ostovoimakorjatun bruttokansantuotteen vuosittaisesta kasvuvauhdista : Saksa talouskasvu 2 % vuodessa. 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 3,0 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % 1,5 % 1,5 % 2,0 % 1,0 % 1,0 % 1,0 % 0,5 % 0,5 % 0,5 %

17 Vahva talous Eurossa Eurojäsenyyden hyötyjä ja haittoja pienen kansantalouden vahvuuden mukaan Euron ulkopuolella Nykyinen kriisi - Hyötyy heikohkosta eurosta - Joutuu yhteisvastuun maksajaksi -Eurokriisi aiheuttaa epävarmuutta - Voi vaikuttaa osittain omaan valuuttakurssiinsa Epäsymmetriset Rakenteellinen erilaisuus shokit - Ei valuuttakurssi - Hyötyy heikohkosta eurosta sopeutusta - Julkisen talouden - Yhteisvastuun maksaja toimet - Työllisyys vaihtelee - Saattaa hyötyä sisämarkki- noiden kehityksestä? - Valuuttakurssisopeutus mahdollinen? - Valuuttakurssi sopeutus mahdollinen - Ei yhteisvastuuta -Ulkomaisten sijoittajien luottamus? Eurossa - Suojaa osittain korkojen - Vakauttaa korkoja - Haittaa liian vahvasta eurosta nousulta - Suojaa devalvoitumiselta - Vakauttaa - Toistuvia sisäisiä devalvaatioita - Pakottaa sisäiseen devalvaatioon valuuttakurssia - Julkisen talouden sopeuttaminen - Toistuvia julkisen talouden säästöjä Heikko talous Euron ulkopuolella - Julkisen talouden säästöt - Osittainen sisäinen devalvaatio - Korkoturbulenssi - Korko- ja valuuttakurssiturbulenssi mahdollinen - Ulkoinen devalvaatio - Julkisen talouden säästöt - Julkisen talouden säästöt - Osittainen sisäinen devalvaatio - Suojaa korko- ja valuuttakurssiturbulenssilta - Toistuvia devalvaatioita - Toistuvia korkoturbulenssijaksoja - Uskottavuus ulkomaisten sijoittajien piirissä heikko

18 Maiden ostovoimakorjattu henkeä kohden laskettu bruttokansantuote Saksaan verrattuna. 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 Lähde: IMF 0, Saksa Suomi Ruotsi Alankomaat 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0, Irlanti Kreikka Espanja Italia Portugali

19 Julkisen sektorin jäämä, vaihtotase ja henkeä kohden laskettu bruttokansantuote Saksaan verrattuna sekä vuosittain että kumulatiivisesti. Lähde: Eurostat 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % -5,0 % -10,0 % -15,0 % -20,0 % -25,0 % Suomi 220 % 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Suomi 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % -60 % -80 % -100 % -120 % -140 % BKT per capita suhteessa Saksaan, muutos, %-yks. Julkisen sektorin jäämä suhteessa BKT:hen Vaihtotase suhteessa BKT:hen BKT per capita suhteessa Saksaan (vas.) Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen (vas.) V kumuloitu vaihtotase suhteessa BKT:hen (oik.) 20,0 % Ruotsi 220 % Ruotsi 80 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -5,0 % 100 % -40 % -10,0 % -15,0 % -20,0 % 80 % 60 % 40 % 20 % -60 % -80 % -100 % -120 % -25,0 % 0 % -140 % BKT per capita suhteessa Saksaan, muutos, %-yks. Julkisen sektorin jäämä suhteessa BKT:hen Vaihtotase suhteessa BKT:hen BKT per capita suhteessa Saksaan (vas.) Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen (vas.) V kumuloitu vaihtotase suhteessa BKT:hen (oik.)

20 ,0 % Saksa 220 % Saksa 80 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 200 % 180 % 160 % 140 % 60 % 40 % 20 % 0 % 0,0 % 120 % -20 % -5,0 % -10,0 % -15,0 % 100 % 80 % 60 % 40 % -40 % -60 % -80 % -100 % -20,0 % 20 % -120 % -25,0 % 0 % -140 % BKT per capita suhteessa Saksaan, muutos, %-yks. Julkisen sektorin jäämä suhteessa BKT:hen Vaihtotase suhteessa BKT:hen BKT per capita suhteessa Saksaan (vas.) Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen (vas.) V kumuloitu vaihtotase suhteessa BKT:hen (oik.) Espanja Espanja 20,0 % 220 % 80 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -5,0 % 100 % -40 % -10,0 % -15,0 % -20,0 % 80 % 60 % 40 % 20 % -60 % -80 % -100 % -120 % -25,0 % 0 % -140 % BKT per capita suhteessa Saksaan, muutos, %-yks. Julkisen sektorin jäämä suhteessa BKT:hen Vaihtotase suhteessa BKT:hen BKT per capita suhteessa Saksaan (vas.) Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen (vas.) V kumuloitu vaihtotase suhteessa BKT:hen (oik.)

21 ,0 % Ranska 220 % Ranska 80 % 15,0 % 200 % 60 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 180 % 160 % 140 % 120 % 40 % 20 % 0 % -20 % -5,0 % 100 % -40 % -10,0 % 80 % -60 % -15,0 % -20,0 % 60 % 40 % 20 % -80 % -100 % -120 % -25,0 % 0 % -140 % BKT per capita suhteessa Saksaan, muutos, %-yks. Julkisen sektorin jäämä suhteessa BKT:hen Vaihtotase suhteessa BKT:hen BKT per capita suhteessa Saksaan (vas.) Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen (vas.) V kumuloitu vaihtotase suhteessa BKT:hen (oik.) 20,0 % Italia 220 % Italia 80 % 15,0 % 200 % 60 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % -5,0 % -10,0 % -15,0 % -20,0 % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % -60 % -80 % -100 % -25,0 % 0 % -120 % BKT per capita suhteessa Saksaan, muutos, %-yks. Julkisen sektorin jäämä suhteessa BKT:hen Vaihtotase suhteessa BKT:hen BKT per capita suhteessa Saksaan (vas.) Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen (vas.) V kumuloitu vaihtotase suhteessa BKT:hen (oik.)

22 ,0 % Alankomaat 220 % Alankomaat 80 % 15,0 % 200 % 60 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 180 % 160 % 140 % 120 % 40 % 20 % 0 % -20 % -5,0 % 100 % -40 % -10,0 % -15,0 % -20,0 % 80 % 60 % 40 % 20 % -60 % -80 % -100 % -120 % -25,0 % 0 % -140 % BKT per capita suhteessa Saksaan, muutos, %-yks. Julkisen sektorin jäämä suhteessa BKT:hen Vaihtotase suhteessa BKT:hen BKT per capita suhteessa Saksaan (vas.) Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen (vas.) V kumuloitu vaihtotase suhteessa BKT:hen (oik.) 20,0 % Kreikka 220 % Kreikka 80 % 15,0 % 200 % 60 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 180 % 160 % 140 % 120 % 40 % 20 % 0 % -20 % -5,0 % 100 % -40 % -10,0 % -15,0 % -20,0 % 80 % 60 % 40 % 20 % -60 % -80 % -100 % -120 % -25,0 % 0 % -140 % BKT per capita suhteessa Saksaan, muutos, %-yks. Julkisen sektorin jäämä suhteessa BKT:hen Vaihtotase suhteessa BKT:hen BKT per capita suhteessa Saksaan (vas.) Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen (vas.) V kumuloitu vaihtotase suhteessa BKT:hen (oik.)

23 Tarkasteltavien maiden kilpailukyvyn kehitys. 0,65 Lähde: Eurostat Reaaliset yksikkötyökustannukset = Keskimääräinen palkansaajakorvaus / Työn tuottavuus, nimellinen =keskimääräinen palkansaajakorvaus jaettuna tuotannon arvolla 0,60 0,55 0,50 0,45 0,65 Saksa Suomi Ruotsi Alankomaat Reaaliset yksikkötyökustannukset = Keskimääräinen palkansaajakorvaus / Työn tuottavuus, nimellinen =keskimääräinen palkansaajakorvaus jaettuna tuotannon arvolla 0,60 0,55 0,50 0,45 Irlanti Kreikka Espanja Italia Portugali

24 Pääomatase vertailumaissa. Lähde: Eurostat % bruttokansantuotteesta 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % -0,5 % -1,0 % Saksa Suomi Ruotsi Alankomaat % bruttokansantuotteesta 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % -0,5 % -1,0 % Irlanti Kreikka Espanja Italia Portugali

25 Euroopan unionin nettojäsenmaksu eri vuosina, prosenttia bruttokansantuotteesta. Lähde: Eurostat BKT 2011, mrd Suomi 189,4 0,21-0,05-0,17-0,17-0,34 Ruotsi 387,9-0,39-0,29-0,44-0,35-0,34 Alankomaat 602,0-0,37-0,51-0,45-0,31-0,37 Ranska 1 996,6-0,05-0,17-0,20-0,29-0,32 Italia 1 579,7 0,10-0,15-0,26-0,29-0,38 Espanja 1 063,4 0,84 0,66 0,26 0,39 0,28 Portugali 170,9 1,67 1,54 1,57 1,52 1,75 Irlanti 159,0 1,63 0,70 0,32 0,51 0,24 Kreikka 208,5 3,18 2,02 2,69 1,62 2,22 Saksa 2 592,6-0,40-0,27-0,35-0,37-0,35

26 Verotulojen osuus bruttokansantuotteesta, bruttoveroaste, %. Lähde: OECD Suomi 45,7 47,2 43,9 42,9 42,5 43,4 Ruotsi 47,5 51,4 48,9 46,4 45,5 44,5 Alankomaat 41,5 39,6 38,4 39,3 38,7.. Ranska 42,9 44,4 44,1 43,5 42,9 44,2 Italia 39,9 42,0 40,6 43,0 42,9 42,9 Espanja 32,1 34,3 36,0 33,1 32,3 31,6 Portugali 29,3 30,9 31,1 32,5 31,3.. Irlanti 32,1 31,0 30,1 29,1 27,6.. Kreikka 29,1 34,3 32,1 32,1 30,9 31,2 Saksa 37,2 37,5 35,0 36,5 36,1 37,1

27 Vertailumaiden 10-vuoden joukkovelkakirjalainojen korot vuosina Lähde: Euroopan keskuspankki Korko 30,0 25,0 Itävalta Belgia Saksa Espanja Suomi Ranska Kreikka Irlanti Italia Alankomaat Portugali 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 01/93 01/95 01/97 01/99 01/01 01/03 01/05 01/07 01/09 01/11

28 Eurossa arvioidun nimellisen ja reaalisen bruttokansantuotteen muutos vuosina Suomessa ja Ruotsissa sekä näiden maiden reaalinen BKT ennuste (PTT). Lähde: Eurostat 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% -2% -4% -6% -8% -10% e, PTT 2013e, PTT Finanssikriisin jälkeen yhteensä Suomi, nimellinen Suomi, reaalinen Ruotsi, nimellinen euroissa Ruotsi, reaalinen

29 Euron arvo kruunuina sekä Suomen ja Ruotsin joukkovelkakirjalainojen korot vuosina Lähde: Euroopan keskuspankki 11,5 7,0 11,0 6,0 10,5 10,0 5,0 4,0 9,5 9,0 8,5 8,0 Euron arvo kruunuina (vas.) 10v valtionlainan korko, Suomi (oik.) 10v valtionlainan korko, Ruotsi (oik.) 3,0 2,0 1,0 7,5 01/99 01/01 01/03 01/05 01/07 01/09 01/11 0,0

30 Islannin BKT, työttömyysaste ja inflaatio vuosina Lähde: Eurostat Islanti BKT, reaalinen, kasvu, % 1,2 % -6,6 % -4,0 % 2,6 % Työttömyysaste, % 1,6 % 8,0 % 8,1 % 7,4 % Inflaatio, % 18,1 % 7,5 % 2,5 % 5,3 %

31 Osuus maiden tavara- ja palvelukaupasta 2010, euroalue ja hypoteettinen pohjoisten maiden valuutta-alue. Lähde: Eurostat, PTT:n laskelma 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Suomi Irlanti Viro Saksa Alankomaat Ranska Belgia Luxemburg Itävalta Euroalue Pohjoinen valuutta-alue

32 Kasvukorrelaatiot vuosina Lähde: Eurostat Euroalue Tanska Suomi Ruotsi Norja Euroalue 1,000 0,946 0,964 0,864 0,686 Tanska 0,946 1,000 0,956 0,843 0,816 Suomi 0,964 0,956 1,000 0,846 0,784 Ruotsi 0,864 0,843 0,846 1,000 0,478 Norja 0,686 0,816 0,784 0,478 1,000