Osallistuvan budjetoinnin kokeilu Tampereen Tesomalla Pauliina Lehtonen, Tampereen yliopisto, yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö pauliina.lehtonen@uta.fi 29.1.2015
Mitä on osallistuva budjetointi? Osallistumisen malli, joka ottaa kansalaiset mukaan yhteisten verovarojen käytön suunnitteluun ja varojen käytöstä päättämiseen kansalaisten toimijuutta vahvistava innovatiivinen menetelmä Mallin juuret Brasilian Porto Alegressa (1989), nyttemmin käytetty yli 1500 kaupungissa YK nimennyt v. 1996 yhdeksi parhaimmista hallinnon käytännöistä Hallinnon näkökulmasta osallistuva budjetointi 1) auttaa muokkaamaan hallinnon prosesseista läpinäkyvämpiä ja osallistavampia 2) lisää alueellisten toimijoiden sitoutumista alueeseensa 3) auttaa parantamaan palvelujen tuottamista Asukkaiden näkökulmasta mahdollistaa pääsyn suunnittelemaan ja päättämään asuinalueensa keskeisten kysymysten ratkaisuista Toistuva, etenevä prosessi: linkki esim. kunnan vuotuiseen budjettisuunnitteluun Erilaisia toteutustapoja, esim. % budjetista, kiinteät avustussummat
Osallistuva budjetointi asukaslähtöisessä kaupunkisuunnittelussa -tutkimushanke (OSBU) Osallistuvan budjetoinnin kehittäminen ja arviointi yhteistyössä Tampereen kaupungin Oma Tesomahankkeen kanssa Tutkimushankkeessa kysytään: 1) Miten osallistuvan budjetoinnin menetelmää voidaan soveltaa ja kehittää alueperustaiseen päätöksentekoon ja asukaslähtöiseen suunnitteluun? 2) Millaisin kriteerein osallistuvan budjetoinnin menetelmää ja prosessia tulisi arvioida? Osallistuvaa budjetointia pilotoidaan kahdessa paikallisessa kehittämishankkeessa: Tesomajärven puiston kehittämisessä Tesomantorin matalan kynnyksen neuvonta- ja palvelupisteen ja yhteisötilan ( Tesoman olkkari ) suunnittelussa Lisäksi kansainvälisten kokemusten kartoitus Puolassa, Englannissa ja Ruotsissa Keskeiset toimijat, toimintatavat, asema paikallisessa hallinnassa ja päätöksenteossa, tavoitteet, tulokset, vaikutukset
Tesoman lähiö kuva: Tampereen kaupunki Länsi-Tampereella, noin 10 km keskustasta Asukkaita noin 8000-15 000 Tampereen kaupungin ensimmäisiä lähiöitä Rakentamisvaihe voimakkainta 1960-1970-lukujen aikana Omistusasuntojen hintataso Tampereen matalimpia Ikäihmisiä ja kouluikäisiä suhteessa enemmän kuin muualla Tampereella Tulo- ja koulutustaso hieman Tampereen keskiarvoa alempi Työttömyysaste keväällä 2013 oli 16,6 % (muualla Tampereella 13,8 %)
Kuva: Tampereen kaupunki
Kuvat: Karita Snellman, Pauliina Lehtonen
Pilotti 1: Tesomajärven puiston kehittäminen Kuvat: Ikkunasuomenluontoon.fi, wikimapia.org
Asukkaat suunnittelevat ja päättävät puiston kehityskohteista (esim. laiturien, uimarantojen, ulkoilureittien kunnostus) Alkuperäinen budjetti 650 000 e yhdessä asukkaiden kanssa osa summasta sovittu käytettäväksi vanhentuneen valaistuksen uusimiseen ulkoilureiteillä (taustalla asukaspalaute) sekä esim. pukukoppien rakentamiseen uimarannalle lopulta varsinaisesti asukkaiden vapaasti päätettäväksi 110 000 euron summa Aikataulu Kevät 2014 pilotin käynnistys & visiointi verkkokysely Ideoiden jatkojalostus & priorisointi ja päätöksenteko Kesä 2014: toteutuksen suunnittelu (arkkitehdit) Syksy 2014: toteutussuunnitelma esillä & pilotin arviointi Kevät/kesä 2015: toimenpiteiden toteuttaminen maastossa suunnitelman pohjalta
Kuva: Nina Nygren
10.4. Tesomajärven pilotin aloituspaja koulun ruokalassa Kävelyn omatoiminen toteutusmahdollisuus 24.-27.5. 27.5. Maastokävely ja keskustelutilaisuus uimahallilla 6.10.-10.10. Tuunaa Tesoma -viikko, jossa Tesomajärven toteutussuunnitelma nähtävillä Tesomajärven toteutussuunnitelma nähtävillä kirjastolla 11.10.-9.11. ja hankkeen nettisivuilla 24.10.- 2014 Tesomaa koskeva kysely 28.3.-3.4. 5.5. Tesomalaisten olohuoneen aloituspaja Wihreässä Puussa 10.6. Tesomajärven päätöspaja koulun ruokalassa Tesomajärven yleissuunnitelma kommentoitavana Tesomapäivässä 7.9. ja hankkeen nettisivuilla 5.-11.9. 11.11. Arviointipaja Wihreässä Puussa
Osallistuvan budjetoinnin vaiheet Vaihe 1: OSBU-prosessin esittely ja visiointi liikkeelle Vaihe 2: Ideoiden ja visioiden jatkojalostus ja tarkentaminen (yhdessä osallistujien kanssa että hallinnon sisällä) Vaihe 3: Tarkennettujen ideoiden esittely, keskustelu ja valmistelu päätöksentekoa varten (esim. kustannusten laskeminen) Vaihe 4: Päätöksenteko: Ehdotukset nähtävillä/yleisöesitykset, priorisointi ja valinnat, äänestys Vaihe 5: Ehdotusten toimeenpano & toteuttamisen seuranta Vaihe 6: Prosessin arviointi
Kokemuksia Tesoman pilotista Plussat + Osallistuvan budjetoinnin prosessin selkeys + Selkeät raamit asukkaiden osallistumiselle (konkreettinen suunnittelukohde) + Asioiden priorisointi sopii hallinnon toimintatapaan + Äänestäminen legitimoi asukkaiden näkemykset + Poliittisesti neutraali työkalu + Lisää asukkaiden omistajuutta alueeseensa Kysymysmerkit? Tavoittavuus: mikä on riittävä joukko yhteisistä rahoista päättämiseen? Täyttääkö äänestäminen vaateen edustuksellisuudesta? Luoko kilpailuasetelmaa asukkaiden/alueiden/teemojen välille? Miten huomioidaan tasavertaisuus? Mitä osallistuva budjetointi lopulta on: käytön moninaisuus? Sitoutuminen, jatkuvuus