Osallistuvan budjetoinnin ja palvelumuotoilun pilotointi Tesoman alueen kehittämisessä

Transkriptio

1 Osallistuvan budjetoinnin ja palvelumuotoilun pilotointi Tesoman alueen kehittämisessä Osallistuva budjetointi -pilotin loppuraportti, helmikuu 2015 Tampereen kaupunki, Oma Tesoma -hanke Tanja Koivumäki

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Asukaslähtöinen kaupunkisuunnittelu Oma Tesoma -hankkeen lähtökohtana 2 2. Tesomajärven puiston ja asukkaiden yhteisen olohuoneen kehittäminen osallistuvan budjetoinnin menetelmällä Pilotin toteutuksen suunnittelua Pilottiprojektin toteutus 8 3. Havaintoja ja arviointia 14 Liite 1. Osallistuva budjetointi -pilotin toteutukseen osallistuneet kaupungin asiantuntijat 18 1

3 1. Asukaslähtöinen kaupunkisuunnittelu Oma Tesoma -hankkeen lähtökohtana Tesoma on kerrostalovaltainen asumalähiö, joka on kärsinyt 1970-luvulla rakennetuille lähiöille tyypillisestä negatiivisesta julkisuuskuvasta. Kaupunginosaa ei ole liiemmin kehitetty viimeisten vuosikymmenien aikana, ja alueelle on muodostunut sosiaalisia haasteita. Tesoman kehityspotentiaali on kuitenkin merkittävä. Kaupunginosan vahvuuksia ovat sen luonnonläheisyys ja hyvät liikunta-, ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet. Tesomalla toimii myös aktiivisia yhdistyksiä ja eri toimijoiden välisiä yhteistyöverkostoja. Lisäksi Tesoman ja Tohloppiin rakentuvan kansainvälisen media-alan osaamis- ja yrityskampus Mediapoliksen fyysinen läheisyys tukee kehitystyön vaikuttavuutta. Mediapoliksen koulutus- ja yrityskeskus kokoaa alueelle jo ensimmäisessä vaiheessa yli tuhannen hengen yhteisön, josta osa voitaneen nähdä myös Tesoman alueen uusina asukkaina. Tesoman asumalähiön alueelle valmistellussa täydennysrakentamisen yleissuunnitelmassa alueelle suunnataan uutta asuinrakentamista noin km 2 eli noin neljälle tuhannelle uudelle asukkaalle. Tällä hetkellä Tesoman lähiössä asuu noin asukasta ja laajemmalla Tesoman palvelualueella asuu lähes asukasta. Tampereen kaupunki kehittää Tesoman aluekeskuksen palveluja, rakennettua ympäristöä, alueellista hyvinvointia ja elinvoimaisuutta osana poikkihallinnollista Oma Tesoma - hankekokonaisuutta. Hankkeessa kehitetään ja vahvistetaan alueen elinvoimaisuutta ja älykkyyttä niin aluerakentamisessa, hyvinvointipalveluissa kuin innovaatioympäristöjen kehittämisessä. Hankkeessa painottuvat erityisesti alueen viihtyisyys, asunto-, palvelu-, harrastus-, koulutus- ja työllistymistarjonnan monipuolisuus, asukkaiden aktiivisuus ja osallistuminen sekä alueen eri toimijoiden välinen yhteistyö ja verkostoituminen. Tavoitteena on voimistaa Tesoman kehittymistä omaleimaiseksi, elinvoimaiseksi ja kiehtovaksi kaupunginosaksi, joka houkuttelee ihmisiä asumaan ja asioimaan alueelle. Oma Tesoma -hanke on yksi kaupungin strategiaa toteuttavista kehittämishankkeista, jota tarkennetaan Rosoisesti kaunista -kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa, Rock, rauta ja rakkaus -elinvoimasuunnitelmassa sekä kaupungin hyvinvointisuunnitelmassa. Lisäksi Tesoman aluekeskuksen kehittäminen sisältyy kaupunkiseudun ja valtion kasvusopimukseen. Kaupungin strategiakokonaisuudessa kehittämistyön painopisteeksi on asetettu yhdessä kehittäminen. Osallistuminen ja palvelumuotoilu yhdessä käyttäjien kanssa ovat viime vuosina nousseet painotetuiksi käytännöiksi sekä valtakunnallisissa että eri kaupunkien hankkeissa. 1 Myös Oma Tesoma -hankkeessa kehittämistyö ja palvelumuotoilu tehdään kaupungin, asukkaiden ja muiden toimijoiden välisellä kumppanuudella. Hankkeessa pilotoidaan ja kehitetään eri tahojen yhteisöllisyyttä ja kumppanuutta syventäviä osallistumisratkaisuja ja uudenlaista toimintamallia kaupunginosan kehittämiseen alueellisten hyvinvointierojen vähentämiseksi. Tesoma mielletään kehitysalustana, jossa toteutetaan erilaisia alueen asukkaiden, palvelunkäyttäjien, palve- 1 Esimerkiksi valtiovarainministeriön Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia

4 luntuottajien sekä muiden toimijoiden vuoropuhelua, osallisuutta sekä yhteisöllisyyttä vahvistavia projekteja ja kokeiluja. Alueen asukkaille ja muille keskeisille toimijoille annetaan suunnittelun ja päätöksenteon osalta vahva rooli, jotta toteutus vastaa aidosti heidän tarpeitaan ja toiveitaan. Työssä noudatetaan keskustelevaa suunnittelumetodia, jossa asukkaita ja muita osallisia ja kiinnostuneita osallistetaan ja otetaan mukaan sopimaan yhdessä tavoitteista, toimenpiteistä ja vastuista. Nämä osallistamisen tavat on tarkoitus vakiinnuttaa hankkeessa normaaliksi käytännöksi ja hyödyntää pilotointien kautta saatuja oppeja ja kokemuksia kaupungin muidenkin aluekeskusten, asuinalueiden ja toimintojen suunnittelussa. Osallistamisen haasteeksi on todettu muun muassa yksinäisten ikäihmisten, syrjäytyneiden nuorien, maahanmuuttajien ja alueen pitkäaikaistyöttömien mukaan saaminen oman asuinalueen kehittämiseen. Moninaisuuden turvaamiseksi hankkeessa on päätetty käyttää erilaisia osallistamistapoja. Tampereen kaupunkistrategian ja toimintamallin mukaisesti palveluita suunniteltaessa käytetään osallistamista järjestettäessä ensisijaisesti sitä varten resursoituja alueellisia työryhmiä 2. Toisaalta hankkeessa ollaan halukkaita etsimään juuri ne oikeat menetelmät ja tavat, joiden avulla ihmiset saadaan mukaan vaikuttamaan, suunnittelemaan, valitsemaan ja sitoutumaan itseään koskeviin päätöksiin ja ratkaisuihin. Koska kaikkien yksilöiden ja tahojen mahdollisesti keskenään ristiriitaisiakin toiveita ei ole käytännössä mahdollista toteuttaa, hankkeessa halutaan edistää ja korostaa osallisten mahdollisuuksia neuvotella ja priorisoida toteutukseen menevät suunnitelmat keskuudessaan. Tampereella toteutetaan alueellisia osallistuvan budjetoinnin kokeiluja ja lisätään alueellisen vaikuttamisen kanavia. Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelma Vuosille vahvistetun pormestariohjelman mukaisesti Tampereen kaupunki kehittää kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia toteuttamalla alueellisia osallistuvan budjetoinnin kokeiluja ja lisäämällä alueellisen vaikuttamisen kanavia. Osallistuva budjetointi on kansalaisten toimijuutta vahvistava suoran osallistumisen innovatiivinen menetelmä. Osallistuva budjetointi tarkoittaa menetelmää, joka ottaa kansalaiset mukaan yhteisten verovarojen käyttöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Kansainvälisesti osallistuvaa budjetointia on kehitetty erilaisiin tarpeisiin jo 1980-luvun lopulta lähtien 3, mutta Suomessa menetelmää on käytetty kuntatasolla vasta muutamissa yksittäistapauksissa. Tutkimusten ja käytännön kokemusten perusteella osallistuva budjetointi parantaa demokratian toteutumista sekä muuttaa viranomaisvalmistelua ja poliittista päätöksentekoa avoimemmaksi ja läpinäkyvämmäksi. Lisäksi 2 Tesomalla Länsi-Alvari. 3 Mallin juuret ovat Brasilian Porto Alegressa (1989), jossa kehiteltyä menetelmää on sittemmin käytetty yli kaupungissa. 3

5 se edistää alueellisten toimijoiden sitoutumista alueensa ja käyttämiensä palveluiden kehittämiseen. Julkisista varoista rahoitettavien palvelujen ja investointien suunnittelussa ja päätöksenteossa voidaan hyödyntää hyvinkin erilaisia toteutustapoja ja osallistamisen menetelmiä. Osallistuva budjetointi voidaan esimerkiksi sitoa kunnan vuotuiseen talousarvioprosessiin ja määritellä kiinteänä prosenttina budjetista. Vaihtoehtoisesti se voi tarkoittaa satunnaisempaa prosessia, joka on sidottu esimerkiksi tietyn alueen tai palveluiden kehittämiseen kiinteänä avustussummana. Osallistamisen menetelminä voidaan käyttää esimerkiksi alueella järjestettäviä asukastilaisuuksia ja äänestyksiä. Yleisesti on todettu, että laajamittaisempi osallistuvan budjetoinnin käyttöönotto edellyttäisi enemmän tietoa, kokemuksia ja ohjausta menetelmän käytöstä. Tampereen kaupungin strategiset linjaukset ja pormestariohjelman asukaslähtöisen suunnittelun ja päätöksenteon linjaukset tuntien Pirkanmaan liitto ehdotti marraskuussa 2013 Tampereen poliittiselle ja virkamiesjohdolle osallistuvan budjetoinnin menetelmän kokeilua kaupungin kehittämisessä. Neuvottelujen tuloksena Tampereen kaupunki käynnisti osallistuvan budjetoinnin pilottiprojektin osana Oma Tesoma -hanketta. Projekti toteutettiin vuoden 2014 aikana, ja Pirkanmaan liitto myönsi projektin toteutukseen rahoitusta hallinnoimastaan Pirkanmaan kuntakehityshankkeesta. Myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA edisti projektin toteutusta myöntämällä Tesoman alueen uudistamiseen investointi- ja kehittämisrahoitusta. Lisäksi ARA päätti rahoittaa Tampereen yliopiston Tesoman kehittämiseen kytkettyä osallistuvan budjetoinnin tutkimus- ja arviointihanketta. Tampereen yliopiston hanketta toteutetaan kevääseen 2016 saakka. Kuvio 1. Tesoman yhteiskehittämisen visualisointi. 4

6 2. Tesomajärven puiston ja asukkaiden yhteisen olohuoneen kehittäminen osallistuvan budjetoinnin menetelmällä 2.1. Pilotin toteutuksen suunnittelua Pirkanmaan liitto ja Tampereen kaupunki sopivat, että tammi joulukuun 2014 aikana toteutettavan pilotin tavoitteena on kerätä kokemuksia osallistuvan budjetoinnin menetelmästä ja sen soveltumisesta alueellisen osallistamisen ja kehittämisen menetelmäksi. Menetelmää suunniteltiin kokeiltavan Tesomalle rakennettavaan uuteen liikekeskukseen kirjastopalveluiden yhteyteen toteutettavan alueen asukkaiden yhteisen olohuoneen suunnittelussa ja toteutuksessa. Alueen asukkaille suunniteltiin tarjottavan mahdollisuutta suunnitella ja päättää yhteisen olohuoneen toiminnot sekä tilan sisustus- ja kalustusratkaisut ennalta asetetun kehittämismäärärahan puitteissa. Asukkaille oli tarkoitus järjestää erilaisia tilaisuuksia ja työpajoja. Lisäksi suunniteltiin kokeiltavan ja luotavan uusia sähköisiä työkaluja osallistuvan budjetoinnin toteuttamiseksi. Saatujen kokemusten pohjalta menetelmää suunniteltiin jalostettavan ja mahdollisesti hyödynnettävän myös muussa Tesoman alueen kehittämistyössä sekä laajemminkin Tampereella ja Pirkanmaalla. Osallistuvan budjetoinnin pilotti käynnistettiin vuoden 2014 tammikuussa kokoamalla kaupunkiorganisaatiosta suhteellisen laaja-alainen virkamiehistä koostunut työryhmä. 4 Työryhmän jäsenten tietämys osallistuvan budjetoinnin menetelmästä vaihteli melko paljon. Kenelläkään ei ollut menetelmästä omakohtaisia kokemuksia, joten aluksi ryhmä keskusteli ja tutustui menetelmään muutamien kansallisten ja kansainvälisten toteutusten pohjalta. Koska pilotin tavoitteeksi oli määritelty kokemusten kartuttaminen yhteiskehittämisen mallintamista varten, työryhmä päätti, että Tesoman pilotissa ei käytettäisi mitään tiettyä valmista osallistuvan budjetoinnin mallia. Tesomalaista mallia aiottiin lähteä rakentamaan avoimesti kehittäen. Prosessi haluttiin pitää väljänä, jotta myös asukkaiden toiveet olisi mahdollista huomioida sen toteutuksessa. Osallistuvan budjetoinnin keskeisimmäksi työvälineeksi valittiin kaikille avoin työpajatyöskentely. Työpajoihin osallistumista ei tahdottu rajoittaa eikä niihin tarvinnut sitoutua ovet haluttiin pitää käytännössä katsoen koko ajan avoinna uusille kiinnostuneille. Pajojen toteutuksessa päätettiin ainakin aluksi kokeilla ulkopuolista, keskustelua fasilitoivaa henkilöä. Tärkeänä ohjaavana periaatteena oli välttää virkamiesjohtoista, ylhäältä alas suuntautuvaa asioiden läpikäyntiä. Keskusteluiden ja kysymysten suhteen ainoaksi säännöksi päätettiin määritellä hyvä tapa. Asukkaat saivat puhua ja kysellä vapaasti. Asiantuntijoiden roolina oli vastata kysymyksiin sekä tarjota päätöksenteon ainekseksi asiantuntijatietoa (mm. säännökset, aiemmat kokemukset). 4 Ryhmän kokoonpanoa täydennettiin eri asiantuntijoilla projektin aikana ilmenneiden tarpeiden mukaisesti. Osa heistä osallistui toteutukseen kertaluonteisemmin, osa osallistui prosessiin hyvin aktiivisesti. Ryhmä todettu liitteessä 1. 5

7 Työpajoja täydentäviksi työkaluiksi suunniteltiin havainnointia alueelle jalkautuen sekä kyselyä, jolla voitaisiin tavoittaa ne asukasryhmät, joille työpajoihin osallistuminen olisi haasteellista. Myös interaktiiviset ja sähköiset työkalut nähtiin tarpeellisiksi, ja sopivia välineitä ajateltiin suunniteltavan, hankittavan ja luotavan pilotin edetessä. Ennen työpajoja suunniteltiin toteutettavaksi työryhmän valmennus uuteen menetelmään. Työryhmä pohti valmennuksen ulottamista ja tarjoamista avoimesti myös muille asiasta kiinnostuneille kaupungin viranhaltijoille, päätöksentekijöille ja asukkaille. Muun muassa suhteellisen kireän aikataulun vuoksi ajatuksesta jouduttiin kuitenkin luopumaan. Osallistuvan budjetoinnin pilotin suunnittelun alkaessa pääasialliseksi pilottikohteeksi oli valittu Tesoman uuteen liikekeskukseen toteutettavan olohuoneen suunnittelu. Liikekeskuksen rakentamisen käynnistämisen suhteen ilmeni kuitenkin haasteita eikä suunnittelutyötä tahdottu siten viedä kovin tarkalle tasolle ennen kuin ostoskeskuksen rakentaminen olisi varmistunut ja rakentamisen aikataulu olisi selvillä 5. Asukkaiden ja muiden toimijoiden suunnitteluun osallistumisen arvioitiin olevan mielekkäämpää tilanteessa, jossa kaikilla hankkeeseen osallistuvilla osapuolilla on varmuus ja tieto siitä, että osallistumisensa tulee realisoitumaan tiettynä aikana. Pilotin alkaessa saatiin tietää, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA oli myöntänyt Tesomajärven puistoalueen kehittämiseen Tampereen kaupungin anoman valtion investointiavustuksen. Myönteinen avustuspäätös johti siihen, että pilotti päätettiin käynnistää Tesomajärven puistoalueen suunnittelulla ja kehittämisellä. Kuvio 2. Pilotin kaksi kohdetta. Kohde 1. Tesomajärven puisto Tesomajärven ympäristön kehittäminen; mm. puisto- ja virkistysalueen käytävät ja polut, uimarantojen ja muun alueen valaistus, varusteet ja kalusteet Asukkaat osallistuvat kehittämissuunnitelman laatimiseen, päätöksentekoon ja mahdollisesti myös toteutukseen (mm. talkoot) Budjetti , josta ARA:n investointiavustus 25 % Sidoksissa alueen metsänhoitosuunnitelmaan ja luonnonsuojeluarvoihin Suunnittelu kevät-syksy 2014, toteutus kevät-kesä 2015 Kohde 2. Tesomantorin olohuone Tesomantorin uuden liikekeskuksen matalan kynnyksen neuvonta- ja palvelupisteen, yhteisötilan ja kirjastopalvelujen suunnitteleminen Asukkaat ovat suunnittelemassa ja päättämässä tilassa tuotettavista palveluista, toiminnoista ja tilan sisustuksesta sekä mahdollisesti osallistuvat osittain myös toteutukseen Osallistuvan budjetoinnin menetelmien soveltaminen toissijainen, enemmänkin kyse yhteiskehittämisestä ja palvelumuotoilusta Sidoksissa yksityisen rakennuttajan ostoskeskuksen toteutukselle määrittelemiin aikatauluihin ja tilojen valmistumiseen Suunnittelu vuosi , toteutus Tesomantorin liikekeskus on yksityisen rakennuttajan hanke ja Tampereen kaupunki tulee sijoittamaan palveluitaan ostoskeskuksesta vuokrattaviin tiloihin. Alkuperäisen suunnitelman mukaan ostoskeskuksen oli tarkoitus valmistua v. 2014, mutta mm. kaavaan liittyneen valitusprosessin ja yleisessä taloustilanteessa tapahtuneiden muutosten vuoksi rakentamisen aikataulua on jouduttu myöhentämään. Kaupungilla ei ole ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia päättää yksityisen rakennuttajan hankkeen toteutusaikatauluista. Syksyn 2014 tiedon mukaan rakentaminen käynnistyisi v aikana ja kiinteistö valmistuisi v aikana. 6

8 ARA:n avustushakemukseen Tesomajärven puiston kehittämissuunnitelman sisältö oli laadittu kaupungin asiantuntijoiden toimesta melko tarkkatasoisesti ja huomioiden kaupungin määrittelemät puistoalueiden kehittämislinjaukset. Suunnittelua ei ollut valmisteltu avointa yhteiskehittämistä ja osallistuvan budjetoinnin menetelmän soveltamista huomioiden. Suunnitelmasta poikkeava määrärahan käyttö mietitytti suunnitelman valmistelleita virkamiehiä. Näin myös siksi, että määräraha oli tarkoitus koota kaupungin eri yksiköiden budjeteista kunkin yksikön vastuualueiden mukaisen toiminnon toteuttamiseen. Rahat oli siis omalla tavallaan sidottu eikä niiden käyttö ollut lähtökohtaisesti täysin vapaata. Virkamiehet kannattivat kuitenkin uudenlaisen asukaslähtöisen kokeilun edistämistä ja päättivät ratkoa mahdolliset rahoitukseen liittyvät haasteet vasta niiden ilmetessä. Myös ARA suhtautui omalta osaltaan myönteisesti avustussuunnitelman uudelleen avaamiseen ja tarkentamiseen asukkaiden toiveiden mukaisesti. Ehdoksi asetettiin kuitenkin avustuksen käyttö asianomaisen virkistysalueen kehittämiseen ja avustussuunnitelmaan määritellyn aikataulun mukainen toteutus 6. Pilottikohteen vaihtaminen sopi myös Pirkanmaan liitolle. Olohuoneen suunnittelua ei sivuutettu kokonaan, vaikkakin siihen liittyvä kehittäminen oli huomattavasti vähäisempää. Prosessin suunnitteluvaiheessa määriteltiin tavoitteen ja kohteiden lisäksi myös prosessin onnistumiseen liittyvät edellytykset ja haasteet: Prosessin edellytykset Asiantuntemus. Koska kyseessä on Tampereen kaupungilla ennen testaamaton menetelmä, pilottiin osallistuneiden kaupungin edustajien ja asukkaiden arvioitiin tarvitsevan perehdytystä uudenlaiseen yhteiskehittämiseen ml. osallistuva budjetointi ja palvelumuotoilu. Tähän tarpeeseen päätettiin hankkia osaamista palvelumuotoilun asiantuntijoilta, joiden toimeksiantona oli sparrata työryhmää, auttaa toteutuksen suunnittelussa ja toimia työpajatilaisuuksien fasilitaattorina. Tiedottaminen. Hyvä viestintä nähtiin ratkaisevana tekijänä onnistumisen mahdollistajana ja etenkin osallistumiseen aktivoimisessa. Jalkautuminen Tesomalle tulisi olemaan yksi olennainen tiedottamisen keino. Uudet sähköiset työkalut. Uusi menetelmä tarvitsee uudet työkalut: tarkoituksena on aktivoida mukaan mahdollisimman laaja asukasjoukko ja tämä vaatii helppokäyttöisiä ja vaivattomia sähköisiä osallistumiskeinoja. Prosessin suunnitelmallinen arviointi. Arvioinnin tarvetta korostaa suunniteltu toiminnan mallintaminen jatkokäyttöön. Tampereen yliopistolla oli pilotin alkaessa käynnissä kaksi Tesoman kehittämiseen kytkeytyvää tutkimushanketta, ja yliopiston mukaan kytkeminen oli luontevaa. ARA:n myöntämän rahoituksen varmistuttua yliopiston OmaBudjetti-tutkimushankkeesta saatiin tukea prosessin toteutukseen ja arvioimiseen. Lisäksi kaupungin työryhmään osallistuvia asiantuntijoita pyydettiin tekemään itsearviointia prosessin aikana. 6 Investointiavustuksen ehtona maksatus syyskuussa 2015 eli käytännössä töiden valmistuttava kesän 2015 aikana. 7

9 Prosessin haasteet Osallistumaan aktivointi. Suurena haasteena pidettiin asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten aktivoimista mukaan osallistumaan. Aktivoimisen katsotaan vaativan useampia osallistumisen välineitä. Kaupungin edustajien kyky ja halu hyväksyä uusi toimintatapa. Toiseksi merkittäväksi haasteeksi ennakoitiin kaupungin asiantuntijoiden kyky mahdollistaa ja hyväksyä uudella menettelytavalla tehtyjä esityksiä ja päätöksiä. Aikataulu. Jo suunnitteluvaiheessa aikataulut nähtiin haasteena. Ulkopuoliset toimijat asettivat aikataulutukselle tietyt raamit, joihin ei voitu vaikuttaa 7. Pilotin aikataulun arvioitiin aiheuttavan haasteita myös henkilöstöresurssien suhteen. Pilotin toteutusta ei ennätetty suunnitella ennakkoon kovin perusteellisesti. Uudenlaisen menetelmän sisäistämiselle ja siihen sitoutumiselle ei siten ennätetty varata aikaa vaan asianosaisten tuli ryhtyä pilotin toteutukseen lennosta. Toteutus hoidettiin ns. oman työn ohessa, irrottamalla omasta työajasta pilotin vaatima aika Pilottiprojektin toteutus Pilotin tavoitteiden ja toteutustapojen konkretisoiduttua pilotin toteutusta jatkettiin työryhmän sparrauksella palvelumuotoilun ja osallistuvan budjetoinnin menetelmiin. Maaliskuussa 2014 Kolmas Persoona Oy piti työryhmälle sparraustilaisuuden, jossa tutustuttiin uusiin asukaslähtöisiin kehittämismenetelmiin keskustelemalla osallistuneiden odotuksista ja ennakkoluuloista niitä kohtaan. Tavoitteena oli edelleen yhteisen näkemyksen rakentaminen ja pilottiin sitouttaminen. Tilaisuudessa tutustuttiin muutamiin palvelumuotoilun ja osallistuvan budjetoinnin esimerkkeihin Suomesta (esim. Helsingin keskustakirjasto) ja maailmalta. Lisäksi Vantaan Hakunilan kirjastonjohtaja Katariina Ervasti jakoi ryhmälle omakohtaisia kokemuksiaan Hakunilan kirjaston palveluiden asukaslähtöisestä uudistamisesta. Samalla luotiin katsaus Tampereen pääkirjasto Metson nuortentilan kehittämisprosessiin ja Oulun kaupungin kokemuksiin mm. tilojen yhteiskäytöstä. Näistä ryhmää alustivat Tampereen kaupungin kirjaston edustajat. Maaliskuun lopussa käynnistettiin Tesoman kehittämistä koskenut avoin nettikysely. Kyselyllä selvitettiin Tesoman alueen asukkaiden ja palvelunkäyttäjien palvelutarpeita ja näkemyksiä kehittämisen kohteeksi suunnitelluista asioista ja Tesomasta asuinalueena. Kyselyssä oli myös tarkentavia kysymyksiä liittyen Tesomajärven ympäristön kehittämiseen ja olohuonetilaan. Kyselyyn saattoi vastata nettilomakkeen lisäksi myös paperilomakkeella, joita oli jaossa Tesoman kirjastossa, ikäihmisten palveluita tuottavan Kotipirtti ry:n Käräjätörmän palvelutalossa ja Ristimäen Olkkari-kohtaamispaikassa sekä erityisesti alueen lapsiperheille toimintaa järjestävän Setlementti Naapurin Ristimäen Wihreän Puun toimitiloissa. Kyselyn keinoin pyrittiin osallistamaan alueen aktiivisimpia vaikuttajia laajempaa asukas- ja toimijajoukkoa sekä viestimään samalla hiljattain käynnistetystä Oma Tesoma -hankkeesta ja osallistuvan budjetoinnin pilottipro- 7 Näitä olivat Pirkanmaan liiton hankerahoitus pilotin toteutukseen v aikana, ARA:n investointiavustuksen maksatukseen liittynyt rajoite töiden valmistumiselle (kesä 2015) ja Tesomantorin liikekeskukseen suunnitellun olohuoneen rakentamiseen liittynyt aikataulullinen epävarmuus. 8

10 jektista. Kyselylomakkeen yhteydessä vastaajille jaettiin tietoa huhtikuun alkuun ajoitetusta osallistuvan budjetoinnin ensimmäisestä asukastyöpajasta. Suunnitellun mukaisesti muutamat kaupungin asiantuntijat jalkautuivat asukkaiden keskuuteen markkinoimaan kyselyä ja työpajoja sekä havainnoimaan ihmisten mietteitä. Kyselystä tiedotettiin julkaisemalla tietoa hankkeen ja kaupungin verkkosivuilla sekä laatimalla muutamia lehdistötiedotteita, joita julkaistiin paikallisissa lehdissä. Maalis huhtikuussa toteutettuun kyselyyn saatiin yhteensä 291 vastausta. Vastaajista 77 % oli naisia. Lapsia ja nuoria lukuun ottamatta vastaajat edustivat jokseenkin tasaisesti eri ikäryhmiä. Vain noin 5 % vastauksista tuli alle 20-vuotiailta. Toisaalta lähes 60 % vastaajista oli iältään vuotiaita. Lukemaa pidettiin hyvänä, koska heistä vain harvojen oletettiin osallistuvan arkiilloiksi suunniteltuihin työpajoihin. Kyselyssä esiin tulleita kehitysehdotuksia hyödynnettiin työpajatyöskentelyssä. Esimerkiksi kyselyyn sisältyneet karttakysymykset 8 toimivat hyvin apuna Tesomajärven puiston kehittämisessä. Ensimmäinen osallistuvan budjetoinnin asukastyöpaja järjestettiin huhtikuun alussa 2014 Tesoman koululla. Työpajan aiheena oli Tesomajärven alueen kehittäminen. Pilotin toteutusta suunnitelleen työryhmän ajatusten mukaisesti tilaisuus toteutettiin asukkaiden ehdoilla, ilman sääntöjä ja raameja. Asukkaille kerrottiin lyhyesti Tampereen kaupungin ajatuksista Tesoman kehittämiseen ja osallistuvan budjetoinnin menetelmän käyttöön liittyen. Tesomajärven alueen kehittämiseen liittyen käytiin läpi alueen kehittämiseen käytettävissä oleva noin euron budjetti ja aikataulutavoitteet. Lisäksi asukaspajaan osallistuneille kerrottiin kuntalaisilta aiempina vuosina saadusta palautteesta, joissa kaivattiin alueen valaistuksen uusimista. Asukkaiden toivottiin huomioivan valaistustoive myöhemmin päätöksiä tehdessään, vaikka sen tiedettiinkin haukkaavan Tesomajärven ympäristön kehittämiseen varatusta summasta noin puolet. Asukkaat suhtautuivat raameihin ymmärtäväisesti ja ideoivat tämän jälkeen itsenäisesti sekä pienryhmissä Unelmiensa Tesomajärven aluetta. Kommentit koostettiin yhteen ja sovittiin, että kaikki työpajassa ja käynnissä olleen kyselyn kautta saatavat toiveet käsitellään yksityiskohtaisesti Tesomajärven alueella toukokuussa järjestettävän maastotyöpajan yhteydessä. Pajan lopuksi kartoitettiin asukkaiden mielipiteet prosessin toteutukseen, tiedotukseen ja tilaisuuden onnistumiseen liittyen. Työpajaa pidettiin yleisesti onnistuneena. Erityisesti pajan positiivinen ja innostava ilmapiiri sekä osallistumisen ja kuulemisen toteutuminen saivat kiitosta. Toisaalta osallistujat jäivät vielä odottamaan konkreettisia tuloksia. Työpajaan osallistui noin asukasta. Toinen toukokuun alussa Wihreässä Puussa järjestetty asukastyöpaja liittyi asukkaiden yhteisen olohuoneen toimintojen ja palveluiden suunnitteluun. Työpajassa ideoitiin mm. Tesomaa koskeneeseen kyselyyn saatujen vastausten pohjalta Unelmien yhteisöllistä olohuonetta, tilan viikko-ohjelmaa ja sitä käyttävien asukkaiden profiileja. Pajan päätteeksi todettiin olohuoneen 8 Karttakysymyksissä vastaajaa pyydettiin merkitsemään tärkeiksi, epäviihtyisiksi ja turvattomiksi kokemansa paikat sekä kehittämistä edellyttävät Tesomajärven ympäristön reitit. 9

11 suunnittelun jatkuvan uudelleen, kun liikekeskuksen rakentaminen on varmistunut. Työpajaan osallistui 14 alueen asukasta. Kuva 1. Yhteiskehittämistä toukokuun asukaspajassa. Kolmannen asukastyöpajan alla muutamat pilotin suunnittelutyöryhmän jäsenet jalkautuivat Tesoman nuorisokeskukseen kertomaan Tesoman kehittämishankkeesta ja osallistuvan budjetoinnin pilottiprojektista tesomalaisille nuorille. Samalla kuulosteltiin heidän toiveitaan ja ajatuksiaan Tesoman ja Tesomajärven puistoalueen kehittämiseen liittyen. Kustakin työpajasta laadittiin muistiot ja ne toimitettiin muine aineistoineen hankkeen verkkosivuille ( Internetsivun kävijämäärissä olikin havaittavissa kävijäpiikki jokaisen työpajan jälkeen. Lisäksi projektista tiedotettiin mm. kaupungin Tamperetiedotuslehdessä, kaupungin Vilkku-henkilöstölehdessä, Tesoman alueella kahdesti vuodessa joka kotiin jaettavassa Länsikontu-asukaslehdessä ja parin mainoksen verran Tamperelainenilmaisjakelulehdessä. Myös muutamat alueelliset lehdet ja radioasemat osoittivat prosessin kuluessa kiinnostusta Tesoman osallistuvan budjetoinnin pilottia kohtaan. Kolmas Tesomajärven alueen kehittämiseen liittyvä asukastyöpaja järjestettiin toukokuun lopussa. Työpaja toteutettiin ohjattuna kävelykierroksena Tesomajärven maastoon ennakkoon merkityn reitin mukaisesti. Työpajaa varten oli tuotettu aineisto, johon oli koottu kaikki asukkailta huhtikuun ensimmäisessä asukastyöpajassa ja Tesoma-kyselyssä saadut Tesomajärven alueen kehittämiseen liittyneet toiveet ja ideat. Asukkaiden kommentit oli jaettu kuuteen tee- 10

12 marastiin. Teemarastien sisällöt purettiin kävelykierroksella yhteisesti, jonka jälkeen työpajaan osallistuneet asukkaat kirjasivat itsenäisesti omat mielipiteensä teemarasteihin liittyneisiin kysymyksiin, jotka löytyivät kullekin jaetusta aineistokansioista. Kierroksen jälkeen kokoonnuttiin Tesoman uimahallille, missä virkamiehet purkivat osallistuneiden kommentit rasteittain fläppitauluille. Tavoitteena oli tiivistää ja priorisoida asukkaiden ideoita kesäkuussa järjestettävää osallistuvan budjetoinnin päätöspajaa varten. Virkamiesten oli mahdollista selventää asukkaiden ehdotusten toteutuskelpoisuuteen ja hintoihin liittyviä yksityiskohtia. Työpajaan osallistui alueen asukasta. Työpajan aineisto oli muutaman päivän ajan ennen ohjattua kävelykierrosta jaossa hankkeen verkkosivuilla sekä Tesoman uimahallilla ja kirjastolla omatoimista toteutusta varten. Vain muutama käytti mahdollisuutta hyväkseen. Kuva 2. Kävelytyöpajan ensimmäisellä teemarastilla. Neljäs asukastyöpaja järjestettiin Tesoman koululla kesäkuun alkupuolella. Pajassa asukkaat päättivät, miten he haluavat käyttää Tesomajärven alueen uudistamiseen varatun määrärahan. Pajan aluksi todettiin, että suurin osa määrärahasta käytettäisiin Tesomajärven alueen valaistuksen uusimiseen, ulkoreittien ja käytävien pohjien parantamiseen sekä järven toiselle rannalle toteutettavan pukusuojarakennuksen ja toisen rannan kevyempirakenteisten pukusuojien toteutukseen. Jäljelle jäävä euron summa päätettiin käyttää alueen viihtyisyyden kehittämiseen. Osallistujat priorisoivat työpajaan valmistellun hinnaston pohjalta omasta mieles11

13 tään tärkeimmät esitykset. Tämän jälkeen he sovittivat mielipiteensä ja toiveensa yhteen pienryhmissä. Pajan lopuksi kaikkien työryhmien esitykset koottiin yhteen. Tämä yhteenveto toimitettiin sittemmin Tesomajärven uudistamisen yleissuunnitelman valmistelusta vastanneelle suunnittelutoimistolle. Pajaan osallistui 15 asukasta. Kuva 3. Asukkaat ostoksilla. Yleissuunnitelman luonnos esiteltiin asukkaille syyskuun alussa järjestetyssä vuotuisessa Tesomapäivä -tapahtumassa. Lisäksi luonnos oli kommentoitavissa hankkeen verkkosivuilla. Asukkailta saatujen kommenttien jälkeen yleissuunnitelmasta valmisteltiin toteutussuunnitelma, joka on ollut nähtävillä lokakuusta 2014 lähtien. Prosessin päätteeksi projektia ohjannut työryhmä järjesti yhteistyössä Tampereen yliopiston OmaBudjetti-hankkeen edustajien kanssa arviointipajan, jossa käytiin läpi osallistuvan budjetoinnin kokeilun onnistumisia ja heikkouksia. Pilottia arvioitiin keskustelemalla kokeilussa käytetyistä menetelmistä sekä arvioimalla yleisesti toteutettua pilottia ja osallistuvan budjetoinnin menetelmän käyttöä jatkossa. Osallistuvan budjetoinnin kokeilun arvioinnissa nousi esiin erityisesti rahasumman jakamiseen käytetyt päätöksenteon tavat, prosessia ja valintojen tekemistä ohjaavat arvot ja kriteerit, kokeilussa käytetyt toimintatavat, paikallisten toimijoiden tavoitettavuus ja prosessin edustuksellisuus. Arviointipajaan otti osaa viisi asukasta. 12

14 Kuvio 3. Prosessin vaiheet Työryhmän sparraustilaisuus, Työpaja I, Tesomajärven pilotin aloituspaja - Teema: Osallistuvan budjetoinnin pilottiprojektin info ja Unelmien Tesomajärven alueen ideointi - Paikalla: asukasta, 8 kaupungin asiantuntijaa - Fasilitointi: Kolmas Persoona Oy - Paikka: Tesoman koulun ruokala Tesomaa koskeva kysely, Jalkautumisia Tesomalle; kauppakeskus ja asukasyhdistyksen talvitapahtuma Tiedotteet ja lehtijutut Työpaja II, Työpaja III, Tesomajärven pilotin jatkotyöpaja - Teema: Tesomajärven ympäristön kehittäminen ja asukkaiden tekemien esitysten läpikäynti asiantuntijakommenttien kera; toteutus kävelytyöpajana, jonka lopuksi yhteenvetokeskustelu - Paikalla: asukasta, 7 kaupungin asiantuntijaa - Fasilitointi: Tutkimusosuuskunta Tapaus - Paikka: Tesoman uimahalli ja Tesomajärven ympäristö Jalkautuminen Nuorisokeskukseen Kävelypajan omatoiminen toteutusmahdollisuus, Asukkaiden yhteisen olohuoneen pilotin aloituspaja - Teema: Olohuoneen toimintojen ja palveluiden suunnittelu ja visiointi; työtapoina mm. tesomalaisprofiilien luominen ja esimerkkiviikko-ohjelman teko - Paikalla: 14 asukasta, 9 kaupungin asiantuntijaa - Fasilitointi: Kolmas Persoona Oy - Paikka: Wihreä Puu Tiedotteet ja lehtijutut Työpaja IV, Tesomajärven yleissuunnitelma kommentoitavana Tesomapäivässä ja hankkeen nettisivuilla Tesomajärven pilotin päätöstyöpaja - Teema: priorisointi ja päätöksenteko toteutettavista esityksistä; työvälineenä asiantuntijoiden avulla toteutettu hinnasto ideoiduista esityksistä - Paikalla: 15 asukasta, 3 kaupungin asiantuntijaa - Fasilitointi: Kolmas Persoona Oy - Paikka: Tesoman koulu Tesomajärven toteutussuunnitelma nähtävillä Tuunaa Tesoma -viikolla , Tesoman kirjastossa ja hankkeen nettisivuilla Työpaja V, Osallistuvan budjetoinnin -pilottiprojektin arviointityöpaja - Teema: toteutetun osallistuvan budjetoinnin pilotin arviointi pienryhmäkeskusteluina - Paikalla: 5 asukasta, 4 kaupungin asiantuntijaa - Fasilitointi: Tampereen yliopisto, OmaBudjettiprojekti - Paikka: Wihreä Puu 13

15 3. Havaintoja ja arviointia Pilotin toteutuksen suunnittelusta vastannut työryhmä arvioi Tesoman osallistuvan budjetoinnin kokeilua säännöllisesti koko prosessin ajan. Lisäksi kaupunki keräsi osallistuneilta asukkailta palautetta ensimmäisen ja neljännen pajan lopuksi. Arviot ja palautteet huomioitiin soveltuvilta osin jo projektin toteutuksen aikana. Työryhmä teki aktiivista yhteistyötä Tampereen yliopiston OmaBudjetti -tutkimushankkeen kanssa. Sen katsottiin tukevan erinomaisella tavalla pilotin laajempaa ja syvällisempää arviointia. Yliopiston hankkeen edustajat osallistuivat kaikkiin toteutettuihin asukaspajoihin ja osittain myös työryhmän kokoontumisiin. Havainnoinnin lisäksi he haastattelivat pajoihin osallistuneita virkamiesasiantuntijoita ja asukkaita prosessiin liittyneen työpajarupeaman jälkeen. Prosessin päätteeksi marraskuussa 2014 OmaBudjetti -hanke järjesti kaupungin edustajien kanssa yhteisen erityisesti asukkaille suunnatun arviointipajan. Työpajoissa kerätyn palautteen ja keskusteluiden pohjalta tilaisuuksien arvioitiin onnistuneen sekä osallistujien että kaupungin edustajien osalta. Tilaisuuksien tunnelmaa luonnehdittiin innostavaksi, rennoksi ja avoimeksi, vaikka mielipiteet olivat vahvojakin. Myös virkamiesten rooli kyettiin pitämään suunnitelmien mukaisesti matalana. Virkamiehet antoivat asukkaille suunnittelussa tarvittuja lisätietoja ja auttoivat asukkaita sovittamaan näkemyksiään yhteen. Virkamiehet totesivat, että heidän oli kenties helpompi ymmärtää asukkaiden näkemyksiä ja asukkaiden puolestaan virkamiesten näkemyksiä, kun asioista keskusteltiin kasvokkain. Prosessin aikana hiljaisen tiedon jakaminen oli molemmille osapuolille helppoa. Toisaalta myös kaupungin eri toimialojen ja yksiköiden välinen kasvanut yhteistyö ja ymmärryksen lisääntyminen koettiin kokeilun onnistumisena. Prosessin myötä kaupungin sisällä heräsi myös selkeä halu ja kiinnostus palvelumuotoilua ja siihen liittyvää asiantuntijuutta kohtaan. Pilotin keskeisenä epäonnistumisena tai heikkoutena nähtiin työpajojen pieneksi jääneet osallistujamäärät. Työpajoihin ei onnistuttu aktivoimaan nuoria ja nuoria perheitä, joita kuitenkin asuu paljon Tesoman alueella. Kyselyllä tavoitettiin nuoria aikuisia työpajoja paremmin ja kyselyn vastauksista nousseet ehdotukset miellettiin tasavertaisina työpajoissa esitettyihin ehdotuksiin nähden. Päätöstilanteessa kukaan ei kuitenkaan varsinaisesti pitänyt niiden puolta. Suuren rahamäärän käytöstä päättikin lopulta melko pieni ja pääosin varttuneemmista asukkaista koostunut asukasjoukko. Tämä herättikin pohdintaa siitä pitäisikö osallistuvan budjetoinnin - menetelmää hyödyntäessä päätöksiä tekevään asukasjoukkoon liittää jonkinlaisia edustavuuteen liittyviä vaatimuksia. Suuremman osallistujamäärän tavoittamiseksi työpajat järjestettiin tarkoituksellisesti eri puolilla Tesomaa ja erilaisia työtapoja käyttäen sekä alueelle jalkautuen. Osallistujat toivat itsekin esiin huolen muiden asukkaiden aktivoinnista suunnittelutyöhön ja tekivät ehdotuksia tiedotuskanavista ja -tavoista. Siihen saatettiin olla tyytyväisiä, että jokaiseen työpajaan tuli mukaan uusia osallistujia. Perheellisten osallistumiseen ratkaisuksi saattaisi riittää ilmaisen lastenhoidon järjestäminen työpajojen yhteydessä. 14

16 Tiedotuksen rooli todettiin kriittiseksi tekijäksi osallistujien aktivoimisessa. Asukasosallisuuden kehittämisessä tuleekin panostaa erilaisiin viestintäkanaviin kutakin tavoiteltavaa kohderyhmää erikseen ajatellen. Lisäksi tiedotus on syytä ajoittaa oikein. Myös osallistumisen uudet työvälineet voisivat lisätä osallistumista ja kiinnostavuutta. Pilotin aikana oli tarkoitus kokeilla ja kehittää uusia sähköisiä työvälineitä ja tiedotuskanavia sekä erilaisia verkko-osallistumisen keinoja ja mobiilisovelluksia. Suunnitelmia ei kuitenkaan kyetty toteuttamaan kireän aikataulun ja niukkojen henkilöstöresurssien vuoksi siitä huolimatta, että niiden oletettiin auttavan tavoittamaan erityisesti Tesoman nuorempaa asukaskuntaa. Kevään aikana Oma Tesoma -hanke selvitti Demola-opiskelijoiden kanssa yhteisö-tv:n toteuttamisen mahdollisuuksia. Tämä sähköinen kanava oli toimeksiannon mukaisesti pohdittavana yhtenä päätöksenteon avustavana välineenä sekä työpajojen viestimenä. Yhteisö-TV ei kuitenkaan edennyt toteutukseen saakka vuoden 2014 aikana. Selvää on, että uusien työvälineiden toteuttaminen ja käyttö vaatisi enemmän aikaa ja resursseja kuin mitä nyt oli käytettävissä. Jatkoa ajatellen olisi kuitenkin hyvä luoda välineitä ja keinoja helpolle ja nopealle osallistumiselle. Aikataulut osoittautuivat ennakoidun kaltaiseksi haasteeksi. Pilottiprojektin valmisteluun osallistuneet virkamiehet totesivat, että pilotin toteutukselle olisi ollut hyvä varata enemmän aikaa, jotta valmistelu voidaan tehdä huolella. Työpajapäivien aikatauluttamista hankaloittivat myös ajankohtaan osuneet useat arkipyhät. Lisäksi pilottiin kohdistuneet muiden tahojen asettamat aikarajat pakottivat aloittamaan osallistamisen mahdollisimman pikaisesti. Siten suunnittelutyö ja työryhmän kouluttaminen oli toteutettava suunniteltua kevyemmin. Toisaalta kuitenkin sekä virkamiehet että asukkaat olivat sitä mieltä, että prosessi on syytä pitää napakkana eikä sitä tule venyttää turhaan. Etenkin asukasosallistamisen näkökulmasta toteutettua pilottia pidettiin sopivan mittaisena, riittävän reipastahtisena ja muutenkin selkeänä toteutuksena. Tesomajärven alueen uudistamista koskeneisiin pajoihin osallistuneet virkamiehet totesivat, että alueen kehittämiseksi asukkaiden toiveiden pohjalta laadittu toteutussuunnitelma ei lopulta poikkea suuremmin suunnitelmasta, jonka virkamiesasiantuntijatkin olisivat laatineet. Toisaalta virkamiehet näkivät asukkaiden kasvavan omistajuuden alueeseensa positiivisena asiana. Lisäksi he totesivat, että rajallisten resurssien kyseessä ollessa on ehkä vain hyväkin antaa asukkaiden tehdä tarvittavia priorisointeja oman asuinalueensa kehittämisessä. Toisaalta virkamiehiä huolestutti se, luoko osallistuvan budjetoinnin menetelmän käyttö kilpailuasetelman eri asukasryhmien, asuinalueiden tai kehittämiskohteiden välille. Tesomajärven rantaalueiden kehittämisessä järven eri puolilla asuneilla asukkailla oli omat toiveensa käyttämiensä rantojen suhteen. Päätöspajassa toisen puolen enemmistö olisi voinut helposti jyrätä järven toisen uimarannan käyttäjien toiveet. Asukkaiden käymän keskustelun ja yhteisesti tekemien kompromissien myötä lopputulos miellytti kuitenkin useimpia osallistuneita. Prosessin aikana virkamiehiä mietitytti myös kaupungin tekemien ja mahdollisesti poliittisten elintenkin vahvistamien linjausten merkitys, kun päätösvalta annetaan asukkaille. Lisäksi virkamiesasiantuntijat huomauttivat, että vastaavankaltaisissa uusissa toteutuksissa osallistuvan budjetoinnin määrärahaksi kannattaa varata erillinen raha, jonka käyttöön ei liity sidoksia. Te- 15

17 somajärven alueen kehittämiseen varattu budjetti ei ollut lähtökohtaisesti näin vapaasti käytettävissä olevaa rahaa. Onneksi asiat menivät kuitenkin parhain päin eikä asia tuottanut kenellekään suuria haasteita eikä asukkaiden päätösvaltaa tarvinnut rajata. Prosessin eri vaiheet ilmensivät Tesoman alueen asukkaiden epäluottamusta kaupungin suunnitelmia ja tekemisiä kohtaan. Asukkaat totesivat jo aloituspajan yhteydessä, että toivovat näkevänsä konkreettisia tuloksia. Epäluuloisuutta esiintyi myös prosessin myöhemmissä vaiheissa. Vielä toteutussuunnitelman valmistuttuakin osa prosessiin osallistuneista asukkaista ei luottanut, että asukkaiden valintojen pohjalta laadittu Tesomajärven alueen kehittämissuunnitelma tultaisiin toimeenpanemaan. Tämä epäluuloisuus saattaa osaltaan selittää vähäiseksi jäänyttä osallistujamäärää. Kaupungilla on nyt asiassa näytön paikka. On mielenkiintoista nähdä, miten asukkaat suhtautuvat myöhemmin, järvialueen uudistamisen jälkeen Tesoman alueen kehittämiseen ja asukasmielipiteiden esilletuomiseen. Asukkaiden luottamuksen saavuttamiseksi kaupungin on Tesomajärven alueen kunnostamistöiden toteutuessa keväällä ja kesällä 2015 viestittävä selkeästi sitä, että muutokset perustuvat alueen asukkaiden omaan suunnitelmaan. Sitä ennenkin Oma Tesoma -hankkeessa toteutetaan erilaisia asukaslähtöiseen toimintatapaan perustuvia kaupunginosakehittämisen projekteja. Hanke pyrkii myös vastaamaan asukkaiden toiveeseen osallistua Tesomajärven alueen uudistusten käytännön toteutukseen. Useat prosessiin enemmän ja vähemmän osallistuneet asukkaat ilmaisivat prosessin aikana tähän liittyvästä kiinnostuksestaan. Asukkaat ehdottivat mm. yhteisten talkoiden järjestämistä ja suosittelivat ottamaan myös Tesoman koululaiset mukaan toteutukseen. Toteutukseen osallistaminen nähdään erinomaisena tapana sitouttaa asukkaita tuleviin muutoksiin ja uudistuneen asuinympäristön yhteiseen kunnossapitoon ja huolehtimiseen. Asukkaiden talkookyselyihin liittyen heille tarjottiin jo prosessin aikana halutessaan mahdollisuutta suunnitella ja perustaa Tesomajärven alueelle yhteisöllinen metsäpuutarha. Metsäpuutarhan toteutuksessa asukkaita avustaa ympäristönsuojeluyhdistys Villi Vyöhyke ry. 9 Tesomajärven metsäpuutarhan on myöhemmin tarkoitus jäädä asukkaiden omaehtoisesti hoidettavaksi. Metsäpuutarhan on määrä toteutua kesällä 2015 eli samassa aikataulussa järvialueen uudistamisen kanssa. Pirkanmaan liiton osarahoittaman osallistuvan budjetoinnin pilottiprojektin päättyessä Tampereen kaupunki ei ole tehnyt selkeää päätöstä siitä, miten osallistuvan budjetoinnin menetelmää tullaan jatkossa hyödyntämään. Oma Tesoma -hankkeen ohjausryhmä otti joulukuussa 2014 kantaa, että menetelmää voitaisiin kokeilla samantyyppisenä tiettyyn kehittämiskohteeseen suunnattuna toteutuksena, jossa asukkaat päättäisivät korvamerkityn määrärahan käytöstä. 9 Yhdistys sai Pirkanmaan maakuntarahastolta avustuksen yhteisöllisen metsäpuutarhan toteuttamiseksi tamperelaiseen lähiöön tai asuinalueelle. Kaupunki kannatti idean toteutusta Tesomalle osana Tesomajärven ympäristön kehittämistä ja Oma Tesoma -hanketta. Hankkeessa tarjotaan tesomalaisille mahdollisuus osallistua lähimetsiensä hoitoon ja viihtyisyyden kehittämiseen. Lisätietoa hankkeesta löytyy verkko-osoitteesta 16

18 Ainakin toistaiseksi on siis epätodennäköistä, että osallistuvan budjetoinnin menetelmää oltaisiin ainakaan nopealla aikataululla sovittamassa osaksi Tampereen kaupungin talousarvioprosessia siten, että tietty prosenttiosuus kaupungin budjetista annettaisiin täysin asukkaiden päätettäväksi. Tampereen kaupunki on kuitenkin vahvistamassa edelleen avoimeen yhteiskehittämiseen ja palvelumuotoiluun perustuvia toimintatapoja kaupungin tarjoamien palveluiden ja toimintojen uudistamisessa. Erilaisia toteutustapoja kokeillaan Tesomalla myös tämän osallistuvan budjetoinnin pilotin jälkeenkin. 17

19 Liite 1. Osallistuva budjetointi -pilotin toteutukseen osallistuneet kaupungin asiantuntijat Henna Blåfield, kaupunkikehitys / yhdyskuntasuunnittelu Maarit Helen, tuotanto / kirjasto Sisko Hiltunen, tilaaja / kehittäminen ja suunnittelu Outi Kaljunen, tilaaja / lasten ja nuorten palvelut Tanja Koivumäki, tilaaja / Oma Tesoma -hanke Timo Koski, kaupunkikehitys / yleisten alueiden suunnittelu Antti Leskinen, kuntademokratiayksikkö Pirkko Lindberg, tuotanto / kirjasto Raija Mikkonen, kaupunkikehitys / yhdyskuntasuunnittelu Hanna Montonen, kaupunkikehitys / yhdyskuntasuunnittelu Essi Mäki-Hallila, tilaaja / ikäihmisten palvelut Iina Ojala, tilaaja / sivistys- ja elämänlaatupalvelut Liisa Parviainen, Tilakeskus Elina Perkiö, kaupunkikehitys / asuntotoimi Ulla Tiilikainen, kaupunkikehitys / yhdyskuntasuunnittelu Anne Tuominen, kiinteistötoimi Birgitta Tunturi, kuntademokratiayksikkö Tuula Tuominen, tilaaja / SOS II -hanke Marjaana Tuoriniemi, tuotanto / infra Outi Vasara, hyvinvointipalveluiden tuotannonohjaus Mika Vuori, tilaaja / terveyden ja toimintakyvyn palvelut Tarja Ylipää, tuotanto / kirjasto 18