1
1. Yrittäjyyskasvatus Petäjäveden strategioissa Sisällys 1. YRITTÄJYYSKASVATUS PETÄJÄVEDEN STRATEGIOISSA 1 1.1 Kuntastrategia 2020 1 1.2 Aktiivisen yrittämisen ja hyvän työllisyyden kunta 1 1.3 Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen visio 1 2. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN EHJÄ POLKU PETÄJÄVEDELLÄ 2 3. PETÄJÄVEDEN YRITTELIÄS JA YHTEISÖLLINEN TOIMINTAKULTTUURI 3 3.1 Elävä toimintaympäristö ja yritteliäs kulttuuri 3 3.2 Työyhteisöjen toimintakulttuurin kehittämistavoitteet 3 4. YRITTÄJYYSKASVATUS PETÄJÄVEDELLÄ 4 4.1 Yrittäjyyskasvatuksen käsite ja tavoitteet 4 4.2 Työssä ja yrittäjyydessä tarvittava osaaminen 5 4.3 Yrittäjyyskasvatuksen toteutus ja tavoitteet Petäjävedellä 6 5. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA JA ARKI 9 5.1 Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka 9 5.2 Toiminnalliset ja yhteisölliset menetelmät 9 5.3 Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka Petäjävedellä 10 5.4 Yrittäjyyskasvatus opetuksen arjessa 10 6. TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ 11 7. STRATEGIATYÖN TOTEUTUSTIIMIT 12 8. LÄHTEET 13 1.1 Kuntastrategia 2020 Petäjäveden visio on olla kasvava, laadukkaiden lähipalvelujen kunta Jyväskylän seudulla. Kunnan arvot ovat oikeudenmukaisuus, avoimuus, luotettavuus, tasa-arvoisuus sekä myönteisyys. Kunnan missio on kuntalaisten hyvinvoinnin ja kunnan kestävän kehityksen turvaaminen sekä kunnan hallittu kehittäminen. Petäjävesi on ylpeä elinvoimaisesta käsityöperinteestään, vanhasta seppäkulttuuristaan ja pitkästä teollisesta historiastaan. Petäjävesi panostaa yrittäjämäiseen ja innovatiiviseen kunnan kehittämiseen. Kunnan menestystekijöiksi on määritelty elävä maaseutuasuminen ja laadukkaat palvelut, tasapainoinen kuntatalous, aktiivinen yrittäjyys ja hyvä työllisyys sekä kehittyvä seutuyhteistyö. 1.2 Aktiivisen yrittämisen ja hyvän työllisyyden kunta Petäjäveden opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstö on yhdessä työstänyt, mitä kunnan menestystekijä aktiivisen yrittämisen ja hyvän työllisyyden kunta tarkoittaa heidän omassa kasvatusja opetustyössään. Opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa on johdonmukainen, tavoitteellinen ja hyvin johdettu yrittäjyyskasvatuksen polku, joka kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, yritteliäitä, vastuullisia sekä omaan elämäänsä tyytyväisiä itsensä kehittäjiä ja kuntalaisia. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen työyhteisöjen ja paikallisen työelämän vuorovaikutuksen sekä yhteistyön kautta syvennetään nuorille ja aikuisille ymmärrystä paikkakunnan työllistymismahdollisuuksista sekä työelämässä tarvittavasta osaamisesta. Nuoria rohkaistaan pohtimaan yrittäjyyttä tulevaisuuden uravaihtoehtona. Nuoren yritteliäisyyttä tuetaan opetustoimen ja varhaiskasvatuksen arjessa. 1.3 Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen visio Petäjäveden opetustoimi ja varhaiskasvatus on määrittellyt toimialan visioksi Omilta opinpoluilta onnistuen elämän valtateille. Yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta visio tarkoittaa seuraavaa. Jokaisen kasvattajan ja opettajan tehtävä on tukea nuoren kasvua: psykologisen, sosiaalisen sekä inhimillisen pääoman vahvistumista. Nuorten kiinnostuksenkohteita kytketään osaksi opetuksen ja varhaiskasvatuksen arkea. Nuoren oman tulevaisuuden suunnittelua ja tavoitteiden asettamista tuetaan kasvatuksen ja opetuksen keinoin. Yritteliäs ja yhteisöllinen kasvatus- ja oppimisympäristö kasvattaa nuoren rohkeutta tehdä omaan elämään liittyviä tulevaisuuden valintoja. 2 1
2. Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Petäjävedellä 3. Petäjäveden yritteliäs ja yhteisöllinen toimintakulttuuri Petäjäveden kunnassa tehdään eri toimijoiden kesken laajaa ja tuloksellista yhteistyötä lasten ja nuorten parhaaksi. Siksi on luontevaa, että yrittäjyyskasvatuksessa keskeisenä toteutusperiaatteena on koko kylä kasvattaa -ajatus. Aikuisten keskinäinen yhteistyö rakentuu dialogiseen vuorovaikutukseen, luottamukselliseen yhteistyöhön sekä arvostavaan kohtaamiseen. Kuva 1. OMAEHTOINEN SISÄINEN ULKOINEN 0-6 v. 7-8 v. 9-12 v. 13-15 v. 16-19 v. 20 v - Positiivinen asenne elämään Yhdessä tekemisen ja leikkimisen riemu Tavoitteellinen leikki YRITTÄJYYSKASVATUKSEN EHJÄ POLKU Yritteliäs asenne oppimiseen Taito ottaa muut huomioon Vastuu itsestä ja osaamisesta Ymmärrys omasta osaamisesta osana ryhmää Halu ja taito kehittyä Taito kehittää ryhmää Ryhmätyöt Projektit Oppijalähtöiset projektit Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku -yhteistyömalli kuvaa yksilön omaehtoisen, sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden osaamisen vahvistumista iän karttumisen ja kasvattajien toteuttaman yhteistyön myötä. Malli sisältää ajatuksen aikuisten kokonaisvaltaisesta ja jaetusta kasvatusvastuusta sekä yhteisestä organisaatiorajat ylittävästä kumppanuudesta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuva 1. Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Taito luoda omaa tulevaisuutta Taito muodostaa ja johtaa tiimiä Aidot käytännön yrittäjyyskokeilut Aktiivinen kuntalainen Vastuullinen yhteisön jäsen Yrityksen perustaminen tai ostaminen 3.1 Elävä toimintaympäristö ja yritteliäs kulttuuri Muuttuvassa toimintaympäristössä on keskeistä yritteliään ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen. Toimintakulttuuri heijastaa yhteisön jäsenten toimintaa, ajattelua, tottumuksia ja päätöksentekoa. Yhteisöllinen ja yritteliäs oppimisympäristö on luova, välittävä, innostava, aktiivinen ja vuorovaikutteinen paikka, jossa jokainen voi vaikuttaa yhteisiin asioihin ja jossa jokainen on vastuussa yhteisestä hyvästä. Yritteliäältä ja yhteisölliseltä kasvu- ja oppimisympäristöltä vaaditaan joustavuutta, riskinottokykyä, innovatiivisuutta, yhteistyötaitoja sekä tulevaisuushakuista otetta. Yritteliäässä ja yhteisöllisessä toimintakulttuurissa oppijalle annetaan vastuuta ja valtaa. Oppijaa kannustetaan oppimaan yksin sekä yhdessä toisten kanssa. Yksilöitä ja tiimejä ohjataan näkemään mahdollisuuksia ja tuetaan niihin tarttumista. Toimintakulttuuri vahvistaa oivaltavaa ja keksivää tekemällä oppimista. Se tukee oppijan itseluottamuksen, psykologisen sekä sosiaalisen pääoman kasvua. Yritteliäässä ja yhteisöllisessä oppimisympäristössä annetaan mahdollisuuksia hallittuun riskinottamiseen sekä ohjataan tavoitteelliseen työskentelyyn yhdessä toisten kanssa. Varhaiskasvatus Luomme aikuisten yhteistyöllä ja yhteisillä käytänteillä lapsille onnistumisen kokemuksia ja yhteisöllisyyttä vahvistavan kasvuympäristön. Kasvatustyön tekeminen yhdessä kotien kanssa on ensiarvoisen tärkeää.kannustamme, tuemme ja olemme läsnä toisillemme. Perusopetus Keskustelemme opettajien kesken opetettavista aiheista ja oppituntien toteuttamisesta. Tarkastelemme ehjän polun ajatuksen mukaisesti yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden toteutumista. Teemme opettajien pedagogiset ryhmät toimiviksi. Lisäämme opettajien yhteistä suunnittelua ja käytännön yhteistyötä oppituntien toteutuksessa. Ylläpidämme opetusta ja yrittäjyyskasvatusta kehittävää keskustelua. Etsimme aktiivisesti uusia näkökulmia oman työn toteuttamiseen yrittäjyyskasvatuksen hengessä. Villinikkarit Oy, 2013 3.2 Työyhteisöjen toimintakulttuurin kehittämistavoitteet On todettua, että yrittäjämäinen toimintakulttuuri nousee työyhteisöjen menestystekijäksi. Petäjävedellä yritteliästä ja yhteisöllistä kasvatus- ja oppimisympäristöä rakennetaan aikuisten kesken seuraavilla tavoilla. 2 3
4. Yrittäjyyskasvatus Petäjävedellä 4.2 Työssä ja yrittäjyydessä tarvittava osaaminen 4.1 Yrittäjyyskasvatuksen käsite ja tavoitteet Yrittäjyyskasvatus antaa mahdollisuuden tutkia omia kiinnostuksen ja innostuksen kohteita. Se auttaa yksilöä tunnistamaan omat vahvuutensa, kehittämiskohteensa ja oman potentiaalinsa.yrittäjyyskasvatuksen kautta tutustutaan erilaisiin ammatteihin ja pohditaan nuoren omaa tulevaisuutta. Samalla yrittäjyys urana ja ammattina tulee tutuksi oppijoille. Yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta nuoren jatko-opinto- ja uraohjaus on koko oppimisyhteisön tehtävä. Yrittäjyyskasvatuksen kautta oman paikkakunnan tarjoamat mahdollisuudet työllistyä, hankkia kesätöitä ja kasvattaa verkostoa tulevat tutuiksi. Sen avulla nuorille syntyy ymmärrys siitä, millaista osaamista työelämässä tarvitaan ja millaisia ammatteja voi harjoittaa omalla kotiseudulla. Oman kotikunnan työelämän tunteminen avaa nuorille myös mahdollisuuden nähdä itsensä paluumuuttajana juurilleen jatko-opiskelun jälkeen. Yrittäjyyskasvatuksen käsite voidaan ymmärtää yrittäjyyden kolmen eri lajin kautta: yksilön aktiivisen ja vastuullisen käyttäytymisen (omaehtoinen yrittäjyys), tiimin yhteisöllisen toiminnan (sisäinen yrittäjyys) sekä oikean yrityksen perustamisen ja liiketoiminnan johtamisen (ulkoinen yrittäjyys) kautta. Kuva 2: Yrittäjyyskasvatuksen käsite Yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen tavoitteet ovat yrittäjyyskasvatuksen muotojen mukaisesti: Oppia yritteliästä ajattelu- ja toimintatapaa (omaehtoinen yrittäjyys) Oppia työskentelemään yritteliäästi toisten kanssa (sisäinen yrittäjyys) Oppia yrittäjäksi (ulkoinen yrittäjyys) Tämän lisäksi on neljänneksi tavoitteeksi nostettu oppijan kyky ymmärtää yrittäjyyttä yhteiskunnassa ja ammattina. Kuva 3: Yrittäjyyskasvatuksen toteutuksen tavoitteet Psykologinen, sosiaalinen ja inhimillinen pääoma Petäjäveden yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyössä on ollut keskeistä yhteinen pohdinta elämässä, työssä ja yrittäjyydessä tarvittavasta osaamisesta. Yhtenä johtopäätöksenä on vahvistunut ajatus psykologisen, sosiaalisen ja inhimillisen osaamisen tärkeydestä osaamisen kehittämisessä. Psykologisen pääoman osa-alueet ovat toiveikkuus, itseluottamus, sinnikkyys ja optimistisuus. Ne kehittyvät oppijalähtöisen kokeilun ja tekemisen, onnistumisen ja epäonnistumisen kautta. Yrittäjyyskasvatuksen avulla vahvistetaan myös yksilön tahdonvoimaa, minäpystyvyyttä, onnellisuutta sekä tulevaisuususkoa. Psykologinen pääoma auttaa oppijaa vastaamaan kysymykseen kuka olet. Sosiaalisen pääoman näkökulmasta yrittäjyyskasvatuksen kautta kehittyvät erityisesti vuorovaikutus- ja yhdessä tekemisen taidot. Tärkeää on oivalluttaa oppijalle aktiivisen toiminnan merkitys yhteiseksi hyväksi sekä kasvattaa vastavuoroisuuden ja luottamuksen taitoja. Yhteisöllisyys ja me-henki ovat myös osa sosiaalista pääomaa. Tämä pääoman laji auttaa oppijaa vastaamaan kysymykseen kenet tunnet ja miten toimit yhteistyössä toisten kanssa. Inhimillinen pääoma sisältää ajatuksen ammatillisesta osaamisesta. Yrittäjyydessä se tarkoittaa yrityksen perustamisen, johtamisen ja kehittämisen taitoja. Yrityksen perustaminen vaatii vahvan substanssiosaamisen, jonka ympärille yritysidea voi syntyä. Ammatillisen osaamisen lisäksi inhimillinen pääoma sisältää itsensä johtamisen ja työyhteisössä toimimisen taitoja. Se korostaa aktiivisuuden, harrastusten ja kiinnostuksenkohteiden merkitystä. Inhimillinen pääoma auttaa oppijaa vastaamaan kysymykseen mitä osaat. Kuva 4: Työssä ja yrittäjyydessä tarvittavat pääomat Työelämäosaaminen Toinen tärkeä näkökulma osaamisen kehittämiseksi on tunnistaa työelämässä vaadittava osaaminen. Työelämätaitojen perustana on syvä substanssiosaaminen ja siihen liittyen kyky tunnistaa omia vahvuuksia ja halu kehittää omaa osaamistaan yhdessä muiden kanssa. Tämän lisäksi yhä tärkeämpiä ovat elämänhallinnan taidot. Kuva 2. Kuva 3. YRITTÄJYYDEN KÄSITTEET OMAEHTOINEN YRITTÄJYYS Yksilön omatoimisuus ja aktiivinen vastuunottaminen SISÄINEN YRITTÄJYYS Ryhmän kollektiivinen tapa ajatella ja toimia ULKOINEN YRITTÄJYYS Yrityksen omistaminen ja johtaminen Paula Kyrö, 1998 Mitä yrittäjät tekevät? Mitä yrittäjyys on? Miksi yrittäjiä tarvitaan? Minun pitää ottaa vastuuta omasta elämästäni: miten sen teen? Oppia yritteliästä ajattelu- ja toimintatapaa (omaehtoinen yrittäjyys) Oppia ymmärtämään yrittäjyyttä yhteiskunnassa ja ammattina YRITTÄJYYS- KASVATUKSEN TAVOITTEET Oppia työskentelemään yritteliäästi toisten kanssa (sisäinen yrittäjyys) Oppia yrittäjäksi (ulkoinen yrittäjyys) Miten meidän tulee toimia yhdessä yritteliäästi tavoitteiden saavuttamiseksi? Voisiko minusta tulla yrittäjä? Miten tulla yrittäjäksi? Miten huolehtia bisneksestä? Villinikkarit Oy mukaellen Paasio, K & Nurmi P 2006 Kuva 4. TYÖSSÄ JA YRITTÄJYYDESSÄ TARVITTAVAT PÄÄOMAT PSYKOLOGINEN PÄÄOMA SOSIAALINEN PÄÄOMA INHIMILLINEN PÄÄOMA KUKA OLET? KENET TUNNET? MITÄ OSAAT? Itseluottamus Tahdonvoima Tulevaisuususko Optimismi Sinnikkyys Toiveikkuus Onnellisuus Vuorovaikutustaidot Yhteistyötaidot Vastavuoroisuus Ammatillinen osaaminen Itsensä johtaminen Yritteliäisyys Luottamus Aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi Aktiivisuus Kiinnostus Ideat Harrastukset Villinikkarit Oy mukaellen Luthans, Luthans, Luthans 2004 4 5
Työelämä vaatii yhä enemmän oman ajankäytön, ajattelun ja tekemisen johtamista. Työelämätaitojen ytimessä ovat myös sosiaaliset taidot ja verkosto-osaaminen. Työelämän kilpailukyky perustuu yhä enemmän yhteistyölle: yhdessä ajattelulle, oppimiselle ja tekemiselle. Toimintaympäristön jatkuva muutos tuo haasteen oppimaan oppimisen taitojen ja tulevaisuustaitojen kehittämiselle. Työelämän osaajilta vaaditaan projektityöskentelyn, itsearvioinnin ja ongelmanratkaisun taitoja. On tärkeää osata nähdä kokonaisuuksia ja syy-seuraussuhteita. Tulevaisuustaidot sisältävät tavoitteellisuuden, omien vahvuuksien löytämisen sekä innovatiivisuuden taidot. Katse on yhä useammin osattava pitää tulevassa menneen sijasta. Yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen avulla on mahdollista kehittää sellaisia asenteita, tietoja ja taitoja, joita yksilö tarvitsee työelämässä riippumatta siitä työskenteleekö työyhteisön jäsenenä, esimiehenä, yrittäjänä tai palkkatyöntekijänä. Seuraavassa kuvassa on avattu työelämätaitojen kehittämistavoitteet. Kuva 5. Työelämävalmiudet Kuva 5. Ajanhallinta Vastuullisuus Paineensietokyky Oma-aloitteisuus Kyky tehdä päätöksiä Sisäinen yrittäjyys Sitoutumiskyky Joustavuus Tiedonhankinta ja käsittely Projektiosaaminen Itsearvioinnin taidot Ongelmanratkaisukyky Kokonaisuuksien hallinta ELÄMÄNHALLINTATAIDOT Kyky sopeutua muutoksiin Rohkeus Riskien hallinta Ennakoinnin taidot Eettisyys OPPIMAAN OPPIMISEN TAIDOT TYÖELÄMÄVALMIUDET Vastuun, velvollisuuksien ja oikeuksien tunteminen Luovuus Kehittämismyönteisyys 4.3 Yrittäjyyskasvatuksen toteutus ja tavoitteet Petäjävedellä Toteutuksen periaatteet Yrittäjyyskasvatus varhaiskasvatuksessa Yrittäjyyskasvatus varhaiskasvatuksessa tarkoittaa aidon lapsilähtöisyyden toteuttamista. Arjen toiminnat rakentuvat niin, että lapsi on toiminnan keskiössä. Lapsen omatoimisuutta ja uteliaisuutta tuetaan kasvatuksen ja oppimisen keinoin. Lapsi on aktiivinen ja vastuullinen yhteisön jäsen ja lapsen yhteistyötaitoja kasvatetaan ryhmä- ja tiimityöskentelyn keinoin. Yrittäjyys ammattina tuodaan esille muiden yhdessä käsiteltävien ammattien kanssa. Varhaiskasvatusympäristö on luova ja yritteliäs kasvu- ja oppimisympäristö, joka mahdollistaa varhaiskasvattajien keskinäisen yhteisöllisyyden, yhteistyön ja me-hengen vaalimisen. Kasvatuskumppanuuden kautta syvennetään yhteistyötä kodin ja perheiden kanssa. YHTEISÖLLISET JA VIESTINTÄTAIDOT Vuorovaikutustaidot Tiimityöskentelytaidot Kirjallinen viestintä Tieto-ja viestintätekniset taidot Esiintymistaidot Kielitaito Jatkokoulutus- ja urasuunnitteluvalmiudet Ammatti-identiteetin vahvistaminen Tavoitteellisuus Omien vahvuuksien löytäminen TULEVAISUUSTAIDOT Kulttuurisensitiivisyys Kokous-ja neuvottelutaidot Yrittäjyysymmärrys Innovatiivisuus Yrittäjyyskasvatus perusopetuksessa Yrittäjyyskasvatus toteutuu opetuksen arjessa erilaisina yrittäjyyskasvatuksen oppimiskokonaisuuksina. Yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen on koko oppimisyhteisön tehtävä, sillä parhaimmillaan se läpileikkaa kaikki opetettavat oppiaineet. Yrittäjyyteen kannustava pedagogiikka tarkoittaa opettajan pedagogista taitavuutta toteuttaa opetusta yrittäjämäistä ajattelua ja toimintaa tukevilla tavoilla. Keskeistä oppimisessa on oppijalähtöisyys ja oppilasta aktivoivien toiminnallisten sekä yhteisöllisten menetelmien käyttö. Tavoitteena on kannustaa oppijoita tuomaan omia kokemuksia ja ajatuksia osaksi oppimisprosessia. Perusopetuksen yritteliäs ja yhteisöllinen organisaatiokulttuuri tarkoittaa koko yhteisön tapaa ajatella ja toimia yrittäjämäisesti yksin ja yhdessä. Yrittäjyys on nostettu yhdeksi organisaation toimintaa kuvaavaksi toimintatavaksi sekä kehittämisen näkökulmaksi. Osaamisen kehittämistavoitteet varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Petäjäveden yrittäjyyskasvatuksen strategian ytimessä on tahto kasvattaa omaan elämäänsä tyytyväisiä tulevaisuuden osaajia. Seuraavassa kuvataan neljä keskeisintä yksilöiden osaamisen kehittämisen näkökulmaa. Lasten ja nuorten terveen itsetunnon vahvistaminen Terve itsetunto tarkoittaa yksilön kokemusta omasta itsestä ja omasta arvosta: miten yksilö suhtautuu itseensä, tunnistaa kuka ja millainen hän on ja tietää milloin on tehnyt parhaansa. Terve itsetunto auttaa arvioimaan mikä on oikein ja mikä väärin, ymmärtämään tekojen syy-seuraussuhteita ja arvostamaan muita ihmisiä. Terveen itsetunnon rakentumista voidaan vahvistaa hyväksymällä jokainen juuri sellaisena kuin hän on. Itsetuntoon liittyvää itseluottamusta voidaan vahvistaa tarjoamalla lapsille ja nuorille heidän itsensä kokoisia oppimispaikkoja sekä onnistumisen kokemuksia. Oppijan omista ja yhteisistä asioista vastuun kantamisen taidon voimistaminen elinympäristöönsä. Jokaisella on oikeuksia ja velvollisuuksia yhteiskunnassa, työssä ja koulussa. Olennaista on rohkaista jokaista oppijaa toimimaan tärkeäksi kokemiensa asioiden puolesta. Samalla aikuiset auttavat lapsia ja nuoria tunnistamaan, millaisia vaikuttamisen kanavia Petäjävedellä on yhteisten asioiden edistämiseen. Oppimisympäristön kehittämiseen osallistetaan kaikki oppijat. Kasvatus- ja oppimisympäristöjen kehittäminen on sen jäsenten yhteinen asia. Yksilön vuorovaikutus- ja tiimityötaitojen lisääminen Yhdessä tekeminen lisää koulun me-henkeä ja yhteisöllisyyttä. Erilaisten vuorovaikutustilanteiden kautta opitaan ilmaisemaan omia ajatuksia, esittämään omat mielipiteet rakentavasti, ottamaan toiset huomioon ja toimimaan onnistuneesti erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Työskentely yhdessä toisten kanssa on arkipäivää, joten tiimityötaidot ovat avainasemassa jokapäiväisessä elämässä. Tiimityötaitoihin kuuluvat toisen kuuntelemisen ja kunnioittamisen taidot, taito toimia yhdessä erilaisten yksilöiden kanssa sekä taito asettaa yhteisiä tavoitteita. Tiimityöhön liittyy erilaisia rooleja, joiden harjoittelemiseen yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka tarjoaa mahdollisuuksia. Lasten ja nuorten tulevaisuususkon ja sinnikkyyden kehittäminen Tulevaisuususkon lähtökohtana on, että asetetaan tavoitteita omalle elämälle ja uskalletaan unelmoida tulevasta. Tulevaisuususkon kehittyminen auttaa oppijaa löytämään keinot, joiden avulla matkan varrella tulevat esteet voidaan ylittää. Tulevaisuususko sisältää positiivisen ajattelun taidon, joka auttaa jatkamaan eteenpäin. Tätä edistää myös sinnikkyys, sillä sinnikäs yksilö jaksaa yrittää uudelleen. Sinnikkyyteen kuuluu myös joustavuus ja mukautumiskyky elämän eri tilanteissa. Yrittäjyyskasvatus mahdollistaa onnistumiskeskeisen kulttuurin rakentamisen oppimisympäristön sisälle. Se lisää myös yksilöiden kykyä selviytyä epäonnistumisista, sillä yrittäjyyskasvatuksessa virheiden tekeminen on inhimillistä ja yksi tapa oppia. 6 Kangas, M., Lamminsivu-Risku, L & Pylvänäinen, K. 2012 Aktiiviseksi kansalaiseksi kasvattaminen on osa yrittäjyyskasvatusta. Oppijalle on tärkeää oppia ymmärtämään, että omilla teoilla on merkitystä ja jokaisella on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan 7
Omaehtoisen, sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden kehittämistavoitteet Petäjävedellä Petäjäveden varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa yrittäjyyskasvatuksen osaamisen kehittämistavoitteet on määritetty seuraavasti. Varhaiskasvatuksen tavoitteet Omaehtoinen yrittäjyys Pettymysten sietokyky Positiivinen asenne Rohkeus ja sisukkuus Itsenäinen ajattelu Luovuus Sisäinen yrittäjyys Yhteistyöhalu ja yhteistyötaidot Kuuntelutaito Toisten huomioon ottamisen taidot Ryhmätyöskentelytaidot Eri-ikäisten lasten yhteistoiminta Ulkoinen yrittäjyys Yrittäjävanhempien ammattien tutuksi tekeminen Päämäärätietoisuus Tekemisen ilo Ongelmanratkaisutaidot Haaveiluun ja unelmointiin kannustaminen Perusopetuksen tavoitteet Omaehtoinen yrittäjyys Terve itsetunto Uteliaisuus ja kokeilunhalu Sinnikkyys ja pitkäjänteisyys Epävarmuuden sietokyky Oman työn arvostaminen Sisäinen yrittäjyys Yhteiset tavoitteet ja pelisäännöt Yhdessä ajattelun taito Yhteistyötaidot Vuorovaikutustaidot Vastuun kantaminen ja parhaansa tekeminen Ulkoinen yrittäjyys Itsensä ja muiden johtaminen Myönteinen asenne ja tavoitteellinen tekeminen Kokonaisvaltainen prosessiajattelu Yrittäjyys tutuksi urana ja ammattina Itsensä palkitseminen onnistumisista 5. Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka ja arki 5.1 Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikan kaksi avainkäsitettä ovat oppijalähtöisyys ja toiminnallisuus. Oppija on vastuussa omasta oppimisestaan ja työskentely tapahtuu todellisten ongelmien parissa. Tärkeää on myös kytkeä oppijoiden kiinnostuksen kohteet ja kokemukset osaksi oppimista. Yrittäjämäiseen asenteeseen ja työskentelytapaan kasvaminen tapahtuu parhaiten vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden ja oppimisympäristöä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että mahdollisuuskeskeinen ja yhteistoiminnallinen oppiminen kasvattavat vahvasti yrittäyyteen. PEDAGOGIIKAN TUNNUSPIIRTEET Toiminnallisuus - oikea tekeminen Oppijalähtöisyys - oppijan vastuullisuus Vuorovaikutus - rikastava dialogi Yhteisöllisyys - yhdessä oppiminen Työelämäyhteistyö - aidot ongelmat Kokonaisvaltaisuus - oppimisen prosessimaisuus Kokeilut - virheistä oppiminen Luovuus - uuden synnyttäminen Uteliaisuus - mahdollisuuksiin tarttuminen Itsereflektio - osaamisen tunnistaminen Kuva 6. Kuva 6: Yritäjyyskasvatuksen pedagogiikan tunnuspiirteet 5.2 Toiminnalliset ja yhteisölliset menetelmät Yrittäjyyskasvatuksella halutaan lisätä toimintaan ja tekemiseen perustuvaa pedagogiikkaa, jossa oppilaat ovat aktiivisia toimijoita sekä itse oppimisprosessissa että sen suunnittelussa. Oppilaita kannustetaan toimimaan yrittäjämäisesti ja yhteistoiminnallisesti. Toiminnallisissa menetelmissä voidaan hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä, oppiaineyhteistyötä, varhaiskasvatusyksikön ja koulun sidosryhmiin kuuluvia yhteistyökumppaneita. Yhteisöllinen oppiminen painottaa oppimisen sosiaalista luonnetta ja tiedonrakentamista yhdessä muiden kanssa. Toiminnallisiin ja yhteisöllisiin opetusmenetelmiin kuuluu erilaisia pedagogisia malleja, joiden avulla yrittäjyyskasvatusta voidaan toteuttaa omassa luokassa tai oppiaineessa. Toiminnallisia menetelmiä Yhteisöllisessä oppimisessa työskennellään pienryhmissä, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä ja tavoite. Jokainen ryhmän jäsen on sitoutunut tekemään parhaansa yhteisten tavoitteiden eteen. Yhdessä tekemisen kautta pyritään yhteisen ymmärryksen ja jaetun merkityksen rakentamiseen. Yhteisöllisessä oppimisessa on keskeistä vuorovaikutus ja vastavuoroisuus ryhmän osallistujien kesken. Yhteisöllisessä oppimisessa voidaan myös hyödyntää viestintäteknologiaa ja verkkovuorovaikutusta osana opetusta. Tutkivassa oppimisessa tekemistä ohjaa halu ymmärtää tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä tai ratkaista monimutkaisia ongelmia. Tutkivan oppimisen lähtökohtana on kysellä, ihmetellä, syventyä, arvioida ja jakaa tietoa yhdessä muiden kanssa. Tutkivassa oppimisessa tietoa etsitään yksilöllisesti, mutta jaetaan ryhmissä. Tutkivan oppimisen tavoitteena on kehittää oppilaiden tiedon etsimisen taitoja, ajattelua ja kykyä jakaa sekä reflektoida oppimaansa muiden kanssa. Projektioppiminen on menetelmä, jossa käytännön tekeminen muodostuu projektiksi. Projektilla on selkeä alku ja loppu, usein mukana on asiakas. Menetelmässä oppijat työskentelevät käytännön elämästä nousevien tehtävien parissa. Projekti voi olla oppilaiden itse keksimä tai toimeksianto paikalliselta yritykseltä. Projektioppimisen kautta harjoitellaan erilaisia tiimityön rooleja, projektinhallintaa ja johtamista. Projektioppimisen polku alkaa yhteisten pelisääntöjen laatimisesta ja projektiryhmän yhteishengen luomisesta ja etenee ideoinnin, tavoitteiden laatimisen ja yhteisen tekemisen kautta prosessin ja tuotoksen arviointiin. Ongelmalähtöinen oppiminen (PBL) on menetelmä, jossa ratkotaan käytännöllisiä, esimerkiksi työelämässä vastaantulevia ongelmia. Tavoitteena on etsiä ja soveltaa tietoa sekä ratkaista ongelmia yhteistyössä ryhmän kanssa. Ongelmaperustaista oppimista käytettäessä oppijat työskentelevät pienissä ryhmissä ja itse opiskelu tapahtuu avoimia kysymyksiä asettamalla. Työskentelyn aikana arvioidaan oppimista, ryhmän työskentelyä ja ongelmanratkaisun etenemistä. 8 9
5.3 Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka Petäjävedellä teeman toteuttamisen merkeissä. Parhaimmilaann teema antaa yhteistä tekemistä koko oppimisyhteisölle. 6. Työelämäyhteistyö Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikan toteuttaminen varhaiskasvatuksessa Suunnittelemme arkea ja toimintaa yhdessä lasten kanssa Toteutamme pienryhmätyöskentelyä Luomme tilanteita, joissa isommat lapset opastavat pienempiä Teemme arjen askareita yhdessä lasten kanssa, mahdollistamme oikean tekemisen ja siitä syntyvän onnistumisen Annamme tilaa omien ideoiden vapaalle toteuttamiselle Uskallamme kasvattajina ottaa riskiä ja epäonnistua Tarjoamme sopivia oppimishaasteita ja palkitsemme onnistumisista Emme tee puolesta ja valmiiksi, vaan aktivoimme lapsen toimimaan Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikan toteuttaminen perusopetuksessa Syvennämme oppijalähtöisyyttä toiminnassamme Opimme myös luokkatilan ulkopuolella Lisäämme luovaa ja innovatiivista työskentelyä Käytämme yrittäjyyteen kannustavia toiminnallisia ja yhteisöllisiä menetelmiä, esimerkiksi työpajatoimintaa ja projektioppimista Vastuutamme oppilaita tapahtumissa ja tempauksissa Kokeilemme rohkeasti uutta ja jaamme kokemuksia opettajien ja kasvattajien kanssa Otamme koulun lähiympäristön toimijoita mukaan erilaisten projektien toteutukseen Kehitämme oppilaiden itsearviointia 5.4 Yrittäjyyskasvatus opetuksen arjessa Yrittäjyyskasvatuksen teematyöskentely Teema voi siis antaa idean yksittäiselle oppitunnille, päivälle, tapahtumalle, oppilaskunnan työskentelylle tai vaikka oppimisyhteisön teemaviikon toteuttamiselle. Lukuvuoden esimerkkiteemat: Yhteisöllinen varhaiskasvatusyksikkö / koulu Luova ajattelu Lapsi- ja oppijalähtöiset projektit Tiimityöskentely Virheistä oppiminen Oman jutun kirkastaminen Työpajatoiminta Työpajamuotoinen työskentely on yksi konkreettinen tapa lisätä yhteistoiminnallisuutta oppimisympäristössä. Työpajat mahdollistavat uusien asioiden kokeilun yhdessä muiden kanssa. Työpajojen toteutuksessa voidaan hyödyntää vertaisoppimista, jolloin vanhemmat oppilaat voivat toimia työpajan vetäjinä tai nuorempien oppilaiden tiimien ja työskentelyn ohjaajina. Työpajatyöskentely mahdollistaa yhteistyön esimerkiksi päiväkodin ja alakoulun tai alakoulun ja yläkoulun kesken. Työpajoja voidaan toteuttaa yhteistyössä myös muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Yrittäjyyskasvatuksen arviointi Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo on opettajan itsearvioinnin työkalu, jonka avulla arvioidaan omaa ja oman oppilaitoksen yrittäjyyskasvatuksen nykytilaa. Internetissä olevan arviointityökalun avulla opettaja voi seurata oman yrittäjyyskasvatusosaamisensa karttumista täyttämällä mittariston säännöllisesti. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo on kehitetty Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Mittaristo antaa konkreettisen palautteen seuraavista teemoista: opetusmenetelmät ja työtavat, yritteliäisyyden kehittyminen, yrittäjyyskasvatus, yrittäjyyskasvatuksen muodot, yrittäjyyskasvatuksen toimijat, yrittäjyyskasvatuksen suunnitelma ja kehittäminen, opetuksen suunnittelu, opetustilanne ja oppimisympäristöt sekä arviointi ja toimintakulttuuri. Työelämäyhteistyö on parhaimmillaan sekä oppimisympäristöjen että työelämän toimijoiden päämääriä tukevaa yhdessä tekemistä ja oppimista. Sen avulla oppijoille voidaan konkreettisemmin kuvata eri ammatteja, niiden käytännön työnkuvaa ja työssä suoriutumisessa vaadittavaa osaamista. Samalla se tarjoaa opettajille kiinnostavan tavan päivittää omaa työelämätietouttaan. Työelämäyhteistyön muodoista ja tavasta tehdä yhteistyötä voidaan sopia tilanteen mukaan, mutta tärkeää on pitää yhteyttä ja sopia yhteistyöstä selkeästi paikkakunnan yrittäjien ja työelämän edustajien kanssa. Työelämäyhteistyö vaatii aluksi yhteisiä tapaamisia, kokeiluja ja selkeää työnjakoa, mutta integroituu hiljalleen osaksi arkipäivän tekemistä. Petäjäveden perusopetuksessa työelämäyhteistyön lisääminen ja vahvistaminen on yksi yrittäjyyskasvatuksen painopistealueista. Tavoitteena on löytää uusia luovia tapoja tehdä yhteistyötä koulukohtaisten työelämäkumppaneiden kanssa. Koulukohtaisia työelämäkummeja etsitään Petäjäveden yrityksistä, kunnasta, järjestöistä ja oppilaiden vanhemmista. Kolme askelta koulukohtaisen työelämäyhteistyön kehittämiseksi 1. Synnytetään yhteinen ymmärrys siitä, miksi työelämäyhteistyötä halutaan tehdä. 2. Yhteisen ymmärryksen jälkeen pohditaan sitä, mitä, kenen toimijan kanssa ja milloin halutaan yhteistyötä tehdä. 3. Viimeisenä sovitaan siitä, miten käytännön järjestelyt etenevät työelämäyhteistyön syntymiseksi haluttujen kumppaneiden ja valittujen yhteistyömuotojen kanssa. Edellä kuvattu malli voi toteutua opettajien, opettajien ja oppijoiden tai opettajien, oppijoiden ja työelämän toimijoiden yhteisenä vuoropuheluna. Konkretiaa työelämäyhteistyön toteuttamiseksi Järjestämme koulukohtaisia työelämäyhteistyön kehittämistilaisuuksia (esim. Ope-Yrittäjätreffit, Luova paja -illat) Kehitämme oppijoiden TET:iä Kannustamme opettajia osallistumaan OpeTET:iin Otamme työelämäyhteistyön osaksi aineenopetusta esimerkkien, vierailujen ja projektityöskentelyn kautta Etsimme luokalle työelämä-/yrityskummin Kehitämme yrittäjyyskurssia, jonka puitteissa toteutamme yhteistyötä työelämän kanssa Lisäämme yhteistyötä vanhempien kanssa Järjestämme Yrittäjyys - teemapäivän koulun lähialueen yrittäjien kanssa Teemajaksot antavat ideoita siihen, miten käsitellä yrittäjyyskasvatusta osana opetustyön arkea. Teemat antavat mahdollisuuden yksittäiselle opettajalle kehittää omaa opetustaan tai ne mahdollistavat laajemmin opettajien keskinäisen yhteistyön 10 11
7. Strategiatyön toteutustiimit 8. Lähteet Opettajatiimin jäsenet Alakoulu Matti Eskelinen, koulunjohtaja Timo Holm, koulunjohtaja Heikki Tyrväinen, koulunjohtaja Yläaste Hanna Hauvala, opinto-ohjaaja Jari-Pekka Kanninen, opettaja Heljä Nummela, rehtori Marko Seppä, opinto-ohjaaja Elina Suominen, opettaja Kehittämistiimin jäsenet Kunnanjohtaja Teppo Sirniö Sivistystoimenjohtaja Osmo Polas Varhaiskasvatusjohtaja Sanna Ruuth Vs. varhaiskasvatusjohtaja Marjut Toikko Vastaava lastentarhanopettaja Eila Salmela, Kirkonkylän alue Vastaava lastentarhanopettaja Kristiina Alakesti, Kintauden alue Koulunjohtaja Matti Eskelinen, Ylämäen koulu Koulunjohtaja Timo Holm, Kirkonkylän koulu Koulunjohtaja Heikki Tyrväinen, Kintauden koulu Rehtori Heljä Nummela, Petäjäveden yläaste Opinto-ohjaaja Hanna Hauvala, Petäjäveden yläaste ja lukio Opinto-ohjaaja Eveliina Laakkonen, Petäjäveden lukio Opettaja Olavi Vesanen, Petäjäveden lukio Yrittäjä Marjaana Jaatinen, Petäjäveden Yrittäjät Yritysasiamies Antero Simsiö, Jykes Asiantuntija Marja Heinistö, Villinikkarit Oy Asiantuntija Tarja Nieminen, Villinikkarit Oy Koulut ja varhaiskasvatusyksiköt Karhumäen päiväkoti Kintauden päiväkoti Koiramäen päiväkoti Miilulammen ryhmäperhepäiväkoti Perhepäivähoitajat Kirkonkylän koulu Kintauden koulu Ylämäen koulu Petäjäveden yläaste Petäjäveden lukio Lähteet ja lisätietoja 1 Yrittäjyyskasvatus Petäjäveden strategioissa Petäjäveden kunta - http://www.petajavesi.fi Petäjäveden kuntastrategia 2020 - http://www.keskisuomi.fi/filebank/22171- petajaveden_kunnan_strategiakartta_kv_22_8_2011.pdf 2 Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Petäjävedellä Keski-Suomen maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisohjelma 2011-2015 http://keski-suomi.yes-keskus.fi/files/2012/04/kehittämisohjelma_kevennetty.pdf Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. OPM:n julkaisuja 2009:7 http://www.minedu.fi/export/sites/ default/opm/julkaisut/2009/liitteet/opm07.pdf?lang=fi 3 Petäjäveden yritteliäs ja yhteisöllinen toimintakulttuuri Hyvä, paha koulu. http://www.nuorisotutkimusseura.fi/ julkaisuja/hyva_paha_koulu.pdf Millaista Suomea tavoittelemme? http://tulevaisuus.2030.fi 4 Yrittäjyyskasvatus Petäjävedellä YES yrittäjyyskasvatuksen palvelu opettajille http://www.yes-keskus.fi/yes/ Oivallus-hanke http://ek.multiedition.fi/oivallus/fi/liitetiedostot/oivallus_loppuraportti_web.pdf 5 Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka ja arki Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo http://developmentcentre.lut. fi/hankesivusto.asp?hid=7 Aineopintojen yrittäjyyspalat http://193.208.197.11/ayp/ 6 Työelämäyhteistyö Nuoret ja työelämä- tutkimus: http://www.tat.fi/tutkimukset/nuoret-ja-tyoelama/ Kuvat YES verkosto http://www.yes-keskus.fi/palvelut/koulu-yritys-yhteistyo/ 1 Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku, Villinikkarit Oy, 2013 2 Yrittäjyyden käsitteet. Lähde: Kyrö, P. (1998). Yrittäjyyden tarinaa kertomassa. Helsinki: WSOY. 3 Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet. Villinikkarit Oy, mukaellen Paasio, K. & Nurmi, P. (2006). Yliopistolliset yrittäjyysopinnot Suomessa. Teoksessa Kyrö,. P. & Ripatti, A. (toim.), Yrittäjyyskasvatuksen uusia tuulia, s. 32 56 4 Yrittäjyydessä tarvittavat pääomat. Muokattu: Luthans, F., Luthans, K. W. & Luthans, B.C. (2004). Positive psychological capital: Beyond human and social capital. Business Horizons 74 (1), 45-50 5 Työelämävalmiudet. Lukiosta työelämään - yhteistyömalleja ja pedagogisia menetelmiä. Mika Kangas, Liisa Lamminsivu-Risku, Kerttu Pylvänäinen http://peda.net/veraja/lukiohanke/tyoelamamalli 6 Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikan tunnuspiirteet, Villinikkarit Oy 2013 12 13
VILLINIKKARIT OY Kauppakatu 32 40100 Jyväskylä www.villinikkarit.fi www.villinikkarit.fi/blogi Petrikki Tukiainen 050 505 0077 petrikki.tukiainen@villinikkarit.fi Tarja Nieminen 050 541 1753 tarja.nieminen@villinikkarit.fi Marja Heinistö 044 370 8459 marja.heinisto@villinikkarit.fi Esitteen kuvitus / taitto: Jaakko Mehtälä/Kuvituskonttori jaakko@kuvituskonttori.com