Kaija Rensujeff "Uusia mahdllisuuksia ja pieniä läpimurtja!"* - taitelijat vuden 2000 kyselytutkimuksessa ja väestölaskennassa Työpapereita - Wrking Papers 42 Taiteen keskustimikunta - Arts Cuncil f Finland Tutkimusyksikkö - Research Unit * Mnialainen taitelija, nainen 37 v. kuvaillessaan vuden 2000 taiteellista työtään Taiteilijan asema 2000 -kyselyssä
Kaija Rensujeff ja Taiteen keskustimikunta ISBN 952-5253-54-6 ISSN 0788-5318 Taiteen keskustimikunta Helsinki 2005
Sisällys Taulukk- ja kuviluettelt...3 Jhdant...4 Taiteilijiden työmarkkinat tutkimusten khteena...6 Tilastkeskus: Väestölaskenta 2000...8 Taiteen keskustimikunta: Kyselytutkimus taiteilijan asemasta 2000...12 Aineistjen vahvuudet ja heikkudet...14 Taiteilijiden lukumäärä aineistissa...19 Sukupulijakaumat...22 Työmarkkina-asema...24 Tultas...27 Sukupulten väliset tulert...30 Jhtpäätökset...34 Kirjallisuus...38 Liite 1. Väestölaskennassa vunna 2000 mukana levat ammattilukituksen (Ammattilukitus 2001) mukaiset taiteilija-ammattiryhmät ja vertailussa mukana levat muut ammattiryhmät...40 Liite 2. Tulksia taiteen keskustimikunnassa tehdystä kyselystä (Rensujeff, K. 2003. Taiteilijan asema - Raprtti työstä ja tulnmudstuksesta eri taiteenalilla)...45 Liite 3. Mediaanitult taiteilija-ammattiryhmissä väestölaskentatietjen ja taiteen keskustimikunnan kyselyn mukaan vunna 2000...46 Liite 4. Mediaanitult taiteilija-ammattiryhmissä väestölaskentatietjen ja taiteen keskustimikunnan kyselyn mukaan vunna 2000 (kuvi)...47 2
TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1. Työlliset taiteilijat valituissa taiteilija-ammattiryhmissä (Väestölaskenta 2000) ja taiteilijajärjestöjen (40) jäsenet taiteenalittain vunna 2000 TAULUKKO 2. Taiteellisesta työstä tulja saaneiden taiteilijiden suudet (%) eri taiteenalilla Taiteilijan asema 2000 -kyselyn mukaan TAULUKKO 3. Yrittäjiksi lukiteltujen taiteilijiden suudet (%) eri taiteilijaammattiryhmissä ja taiteenalilla vunna 2000 väestölaskenta- ja kyselyaineistjen mukaan TAULUKKO 4. Taiteilijiden ja eräiden muiden ammattiryhmien sekä työllisen työviman vernalaisten tuljen (ja knstruitujen kknaistuljen) mediaanit eurina vunna 2000 väestölaskenta- ja kyselyaineistjen mukaan TAULUKKO 5. Vernalaisten tuljen ( ) mediaanit eri taiteilija-ammateissa ja taiteenalilla vunna 2000 suuruusjärjestyksessä väestölaskenta- ja kyselyaineistjen mukaan TAULUKKO 6. Naisten vernalaisten tuljen keskiarv (tai mediaani) miesten vernalaisten tuljen keskiarvsta (tai mediaanista) (%) eri taiteilija-ammattiryhmissä/taiteenalilla vunna 2000 väestölaskenta- ja kyselyaineistjen mukaan KUVIOLUETTELO KUVIO 1. Naisten suudet (%) eri taiteilija-ammattiryhmissä/taiteenalilla vunna 2000 väestölaskenta- ja kyselyaineistjen mukaan KUVIO 2. Naisten vernalaiset tult (%) miesten vernalaisista tulista vunna 2000 väestölaskenta- ja kyselyaineistjen mukaan 3
Jhdant Eri taiteenalilla timivien taiteilijiden asemaa n tutkittu Sumessa viimeisten klmenkymmenen vuden aikana useaan tteeseen taiteen keskustimikunnan teettämissä tutkimuksissa. Aineistina n useimmiten käytetty rekisteriaineistja ja muita sekundaariaineistja. Vunna 2003 valmistunut turein tutkimus taiteilijan asemasta perustuu kuitenkin kyselyaineistn (Rensujeff 2003). Ammattitaiteilijiksi määriteltiin kyseisessä tutkimuksessa taiteilijajärjestöjen jäsenet ja valtin apurahan saajat vunna 2000. Kysely lähetettiin vunna 2001 tkselle eri taiteenalilla timivia taiteilijita (N=3 627) ja tulkset perustuvat tilanteeseen vunna 2000 (n=2 089). Tutkimusjukn määrittelemiseen ja kkamiseen, muun muassa tantamenetelmään, vaikuttivat aiemmista taiteilijan asema -tutkimuksista saadut kkemukset. Taiteilijiden järjestäytymisaste esimerkiksi tiedetään Sumessa krkeaksi, ja taiteilijajärjestöjen jäsenyyden edellytyksenä n yleensä vaativia näyttöjä alalla timimisesta. Tilastkeskuksen väestölaskenta suritetaan jka viides vusi ja viimeisin niistä n vudelta 2000. Väestölaskenta tuttaa perustieta väestön rakenteesta, työssäkäynnistä, perheistä ja asumisesta. Väestölaskentatiedt timivat perustana kuvattaessa yhteiskunnan rakennetta ja siinä tapahtuvia muutksia. Vudesta 1990 lähtien tteutetut väestölaskennat vat perustuneet lähes kknaan rekisteritietihin ja hallinnllisiin aineistihin. Väestölaskennassa taiteilijat määrittyvät eri kriteereillä kuin edellä mainituissa taidehallinnn piirissä tehdyissä tutkimuksissa. Väestölaskennan ammattitiedt n saatu kattavasti vain työlliseen työvimaan kuuluville, ja näin sa taiteilijista jää tarkastelun ulkpulelle. Työlliseen työvimaan luetaan väestölaskennassa kaikki 15-74 -vutiaat henkilöt, jtka vuden viimeisellä viiklla livat ansityössä eivätkä lleet työttömänä työnhakijana työvimatimistssa tai surittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tiet työllisyydestä perustuu työeläke- ja verviranmaisten tietihin. (Väestölaskenta 2000, 2003, 265.) Tämän selvityksen tavitteena n vertailla perustietja taiteilijakunnan kstumuksesta ja tultassta kahden erilaisen lähdeaineistn phjalta. Taiteen keskustimikunnan Taiteilijan asema -kyselytutkimuksen ja Tilastkeskuksen väestölaskentatietjen phjalta tarkastellaan 4
taiteilijita kskevia tietja, kuten taiteilijakunnan vlyymiä, sukupulijakaumia, ammattiasemaa ja tultasa eri taiteenalilla/taiteilija-ammateissa. Kahden aineistn vertailu havainnllistaa taiteilijan määrittelyyn liittyviä ilmiöitä, ngelmia ja määrittelyeravaisuuksien vaikutuksia tutkimustulksiin. Taide- ja kulttuuriammattien harjittajat määrittyvät eri tavin käytetystä aineiststa ja menetelmästä riippuen, ja erityisesti kulttuurin timialalla tulsten n letettu vaihtelevan keskimääräistä enemmän (Karttunen 2001, 6). Taiteilijita tutkittaessa sektrin rajaaminen ja lukittelu eivät le kvin yksiselitteisiä. Kuka tekee taidetta työkseen, kuka harrastuksekseen? Mitkä alat vat taiteenalja? Eri kriteerein ktut lähdeaineistt kuvaavat erilaisia taiteilijiksi määriteltyjen henkilöiden mudstamia perusjukkja ja antavat näin erilaisen näkökulman tutkittavaan ammattiryhmään. Vertailun avulla n myös mahdllista tarkastella aineistjen kykyä ja mahdllisuuksia tavittaa khderyhmänsä. Selvityksen tavitteena n myös etsiä ratkaisua taiteilijita kskevan perustiedn saatavuuteen. Onk lemassa valmiita aineistja, jtka spisivat tehtävään riittävän hyvin? Tarvitaank pelkästään taiteilija-ammateissa timiviin khdennettua tiednhankintaa vai saadaank samat tiedt kk väestöön khdennetulla tiednkeruulla? Perustietjen tuttaminen taiteilijakunnan rakenteesta, ammatillisesta asemasta ja tulnmudstuksesta palvelee muun muassa kulutus- ja taidepliittista kehittämistyötä ja päätöksenteka. Sisällöltään mielekkään tiedn tuttamisessa avainasemassa vat myös khderyhmän kattava tavitettavuus ja tiednsaannin (aineistjen tuttamisen) säännöllisyys, tiedn vertailukelpisuus, vaivattmuus ja kustannustehkkuus. Erityisesti taide- ja kulttuurialilla timivan työviman tarkastelussa n usein krstettu usean aineistn ja menetelmän krdinitujen yhdistelmien merkitystä mahdllisimman mielekkäiden tulsten saamiseksi (Karttunen 2001b, 24). Erilaisten aineistjen ja menetelmien käyttämisen (triangulaatin) mahdllisuutta phtivana esimerkkinä timii hyvin Sari Karttusen väitöskirjaan sisältyvä artikkeli Hw t make use f census data in status-f-the-artist studies (2000). Artikkelissaan hän esittää tilastja taiteilija-ammattien kehityksestä vusina 1970-1995 ja arvii Tilastkeskuksen väestölaskenta-aineistn käytettävyyttä taiteilijan asemaa tutkittaessa erityisesti tutkimusjukn määrittelyn ja kkamisen näkökulmasta. Artikkelin taustalla vaikutti suunniteltu yhteistyö Tilastkeskuksen ja taiteen keskustimikunnan tutkimusyksikön välillä. Kyselytutkimusaineistn ja väestölaskentatietjen suttua samaan ajankhtaan n nyt mahdllisuus tarkastella eri tavalla määritellyn tutkimusjukn ja eri tavalla kttujen aineistjen erja ja vertailla niiden tulksia. Ovatk tutkimusjukn kk, tultas ja 5
työmarkkina-asema riippuvaisia siitä, miten, millin ja mistä tutkimusjukk n kttu? Kuvaavatk aineistt samaa perusjukka? Selvityksen alussa tarkastellaan taiteilijiden työmarkkinihin liittyviä aikaisempia tutkimustietja sekä mlempien aineistjen kkamiseen liittyviä valintja (määritelmät, lukittelut). Sen jälkeen käsitellään aineistihin liittyviä etuja ja ngelmia. Lpuksi vertaillaan aineistjen tuttamaa tieta taiteilijiden lukumääristä, sukupulijakaumista, työmarkkina-asemasta ja tultassta. Taiteilijiden työmarkkinat tutkimusten khteena Taiteilijiden n tutkimusten mukaan tdettu levan muuta väestöä paremmin kulutettuja ja keskittyvän suuriin kaupunkeihin, erityisesti pääkaupunkiseuduille. Taiteilijista suuri sa työllistää itse itsensä ja muuta väestöä suurempi suus taiteilijista n jk työttömiä tai eri tavin 'alityöllistyneitä' esimerkiksi vapaaehtistyön, sa-aikatyön tai väliaikaisen työn vuksi. Tulja ansaitakseen taiteilijat timivat muita useammin mnessa ammatissa tai tekevät muutakin työtä kuin taiteellista työtä; mniammatillisuuden yleisyys tsin vaihtelee eri taiteenalilla. Krkeaan kulutukseen panstaminen n taiteilija-ammateissa tuttanut yleensä vähäisen hyödyn, sillä harvjen hyvin tienaavien taiteilijiden lisäksi n suuri jukk taiteilijita, jiden tultas jää alle keskimääräisen tultasn kulutustassta riippumatta. (Ks. esim. Rengers 2002; Thrsby & Hllister 2003; Rensujeff 2003.) Vaikka taiteilijiden keskimääräinen tultas n sittautunut matalammaksi kuin samantasisen kulutuksen surittaneiden muiden ammattilaisten, taiteellisen työviman tarjnta ei tutkimusten mukaan näytä supistumisen merkkejä vaan sen letetaan edelleen kasvavan - vaikkakin aikaisempaa hitaammin - useimmissa maissa (Karttunen 2003, 43-44). Taiteellisen työviman ylitarjntaa pidetään siten sasyynä matalaan tultasn. Taiteilijita pidetään myös ylikvalifiituneina inhimillisen pääman näkökulmasta, sillä taidealan krkeakulutuksen yleistyttyä enemmistö taiteilijista ei le hyötynyt siitä ansaitsemalla kulutustasaan vastaavalla tavalla (Rengers 2002, 6; Rensujeff 2003, 90). Kulutustasn ja tultasn dilemma kskee erityisesti kuvataiteilijita. Krkea kulutustas ei le autmaattisesti jhtanut myöskään vakaampaan työuraan. Päinvastin, epätyypillinen työmarkkina-asema n yleistynyt 6
myös niillä taiteenalilla, jilla työsuhteet livat aikaisemmin yleisiä (esimerkiksi näyttämötaide) (Rensujeff 2003, 90). Useissa eri maissa tehdyissä tutkimuksissa n yritetty selittää taiteilijiden työhön ja uraan liittyviä erityispiirteitä. Tutkimuksissa n käytetty sekä kyselyaineistja että väestölaskentaaineistja. Eri maissa ja eri aikina tehtyjen tutkimusten tulkset vat aineistista riippumatta hyvin samansuuntaisia. Taiteilijiden asema n sittautunut pikkeavaksi muissa ammateissa timiviin verrattuna. Väestölaskenta-aineistt antavat taiteilijan taludellisesta asemasta kuitenkin yleensä hieman myönteisemmän kuvan kuin kyselyaineistt, mikä jhtuu tdennäköisesti "markkinatestistä" eli siitä, että aineistssa mukana levat taiteilijat saavat tulja taiteellisesta työstään. Taiteilijiksi työmarkkinilla identifiituvat vat j meritituneet (kaupallisesti tai taiteellisesti) eikä heidän ammattinsa jää epäselväksi laajemminkaan erilaisten rekisteritietjen valssa. Rekisteritiedissa ei yleensä le tieta kaikista tullähteistä, eikä kk väestölle suunnattu tiednkeruu välttämättä tavita taiteilijille spesifejä ja leellisia työelämään liittyviä näkökhtia. Esimerkiksi apurahjen merkitys tulnmudstuksessa jää näkymättömiin. Taiteellisen työn erityisyys tai erityisasema nkin kyseenalaistettu juuri väestölaskenta-aineistjen perusteella. Filer (1986) käytti tutkimuksessaan yhdysvaltalaista väestölaskenta-aineista ja sitti, että taiteilijat eivät juurikaan ernneet saman tasn kulutusta saaneista työntekijöistä, mikäli heidän kknaistuljensa ja työaikansa suhde tettiin humin. Edellä mainittu Filerin käyttämä tutkimusaineist ei sisällä tieta siitä, mistä työstä (taiteellinen työ, taiteelliseen työhön liittyvä työ, muu työ) tult vat peräisin, vaikka yhdysvaltalainen (tkseen perustuva) väestölaskenta-aineist sisältääkin mnipulisempaa tieta esimerkiksi työajista kuin sumalainen väestölaskenta-aineist. Taiteilijiden työhön ja tulnmudstukseen liittyvien erityispiirteiden tutkimiseen n käytetty myös erilaisia talustieteellisiä malleja. Hans Abbing (2002) n tdennut kaupallisten taidemarkkiniden vääristyneen suran taiteilijatuen (apurahat, stipendit, palkinnt) seurauksena. Surat tuet mahdllistavat maehtisen taiteellisen työskentelyn tietyksi ajaksi ja tällöin taiteilijan tarve panstaa kaupallisilla markkinilla kilpailemiseen vähenee, ja näin seurauksena n pidemmät työajat mutta ajan mittaan yhä matalampi tultas (mt.131). Kritiikki suran taiteilijatuen ja mniammatillisen timinnan työmarkkinita rapauttavaa vaikutusta khtaan nkin dtettua, sillä ne vat tutkimusten mukaan suurimmat knkreettiset eravaisuudet taiteellisen työn ja muun työn välisillä työmarkkinilla. Apurahjen tarkituskin n vapauttaa taiteilijat tekemään luvaa työtään ilman kaupallisilla markkinilla menestymisen painetta. 7
Eri maissa ja erilaisissa yhteiskunnallisissa ympäristöissä timiva ns. taiteen epätavallinen talus (the exceptinal ecnmy f the arts) (Abbing 2002) n saanut kulttuurin talustieteilijät lumaan erilaisia selitysmalleja. Näistä malleista 'wrk-preference -mdel' selittää taiteilijiden mniammatillisen timinnan lgiikkaa. Yleensä työviman tarjnta perustuu letukseen, että työtä tehdään rahan ansaitsemisen vuksi. Palkansaajat ja yrittäjät siis yleensä pririsivat vapaa-aikaa ja työ timii tuljen ansaitsemisen välineenä. Kaikki ammatit tai prfessit eivät tähän malliin kuitenkaan svi. Tietyt luvaa työtä (tai kutsumustyötä) tekevät ryhmät - esimerkiksi tutkijat, tiedemiehet, taiteilijat - nauttivat siitä prsessista, jnka työ itsessään heille mahdllistaa, eivätkä he tee man alansa työtä ainastaan siitä (mahdllisesti) saatavien tuljen vuksi. Taiteilijiden mniammatillisuutta tutkittaessa n ilmennyt, että taiteilijat jpa tekevät usein muuta työtä tai taiteelliseen työhön liittyvää työtä (esim. petustyö) kustantaakseen niistä saatavilla tulilla taiteelliseen työhön tarvitsemansa materiaalit, työtilat ja muut taiteilija-ammattinsa harjittamiseen liittyvät ment ja 'staakseen aikaa' taiteellisen työn tekemiseen (ks. mm. Thrsby 1994, 69). Taiteilijiden mniammatillisuuden n väitetty näin muuttavan rahallisen palkkin (palkat, palkkit, tesmyynnit jne.) 'lunnllista tasapaina'. Sekä taiteellista, taiteelliseen työhön liittyvää että ei-taiteellista työtä tekevien taiteilijiden n ajateltu hyväksyvän 'riittämättömiä' palkkiita taiteellisesta työstään, kska muut tullähteet kmpensivat taiteellisesta työstä saatavien tuljen vähäisyyttä. (Rengers 2002, 7; Thrsby 1994.) Tilastkeskus: Väestölaskenta 2000 Vuden 2000 väestölaskenta li j klmas väestölaskenta Sumessa, jka tteutettiin pelkästään rekisteritietja käyttämällä. Väestölaskennasta n tutettu julkaisuja, jtka sisältävät tieta eri aihealueilta, eri aluejailla sekä aikasarjatietja. Työssäkäyntiä ja väestön taludellista timintaa kskevien tilastjen henkilöperusjukn mudstaa maassa vakinaisesti asuva väestö eli ne henkilöt, jilla Väestörekisterikeskuksen väestötietjärjestelmän mukaan li laillinen ktipaikka Sumessa 31.12.2000. Tilastssa n tieta kk väestöstä ja työvimasta timialan, kulutuksen, tuljen, ammatin, ammattiaseman yms. mukaan. Lisäksi tietja tutetaan työpaikista. (Väestölaskenta 2000, 2003, 14.) Työlliseen työvimaan luetaan väestölaskennassa kaikki 15-74 -vutiaat henkilöt, jtka vuden viimeisellä viiklla livat ansityössä ei- 8
vätkä lleet työttömänä työnhakijana työvimatimistssa tai surittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tiet työllisyydestä perustuu työeläke- ja verviranmaisten tietihin. (mt. 265.) Väestölaskennan käyttämä ammattilukitus n Tilastkeskuksen vahvistama lukitusstandardi, jnka tarkituksena n parantaa väestön ammattirakennetta kuvaavien tilastjen vertailukelpisuutta sekä Sumessa että kk Eurpan Uninin alueella. Väestölaskenta-aineistn ammattilukitukseen sisältyy myös taiteilija-ammatteja. Tiedt väestölaskennassa mukana levien henkilöiden timinnasta ja työtilanteesta perustuvat tilanteeseen vuden viimeisellä viiklla. Väestölaskennassa ammatilla tarkitetaan sitä timintaa tai työtä, jta henkilö tekee tula saadakseen (Väestölaskenta 2000, 2003, 43). Tässä yhteydessä tulilla tarkitetaan valtinvernalaisia tulja, jihin apurahat eivät pääsääntöisesti sisälly. Vuden 2000 väestölaskennassa Tilastkeskus käytti seuraavia hallinnllisia ja tilastllisia rekisteriaineistja 1 : 1. Väestörekisterikeskuksen väestötietjärjestelmä (väestötiedt, rakennus-, asunt- ja kesämökkitiedt, asunnn ja työpaikan sijaintitiedt). Tilastkeskus mudstaa asuntkunnat ja perheet Väestörekisterikeskukselta saatujen tietjen perusteella. 2. Eläketurvakeskuksen työeläkevakuutustiedt (yksityisen sektrin palveluksessa levien tiedt työsuhteista/työssälsta), Valtiknttrissa pidettävä rekisteri (valtin palveluksessa levien työsuhteet), Kuntien eläkevakuutus (kuntien palveluksessa levien työsuhteet) 3. Verhallinnn rekisterit (tultiedt) 4. Työministeriön työnhakijarekisteri (tiedt työttömyydestä) 5. Kansaneläkelaits ja Eläketurvakeskus (tiedt eläkeläisistä) 6. Tilastkeskuksen piskelijarekisteri (piskelijatiedt) 7. Pääesikunta (asevelvllisten tiedt), työministeriö (siviilipalvelustiedt) 8. Tilastkeskuksen yritys- ja timipaikkarekisteri ja julkisyhteisöjen rekisteri (työpaikan timiala- ja sitetiedt) 1 http://www.stat.fi/tk/he/vaestlaskenta/vaestlask_vlsys.html [16.09.04] 9
9. Tilastkeskuksen tutkintrekisteri (tutkinttiedt) Vuden 2000 väestölaskennassa käytettiin vuden 2001 ammattilukitusta, jka n vuden 1997 ammattilukituksen tarkistettu versi (Ammattilukitus 2001 (2001)). Ammattilukitukset n harmnisitu Eurpan Uninissa yhdenmukaisiksi (ISCO-88 (COM)). (Väestölaskenta 2000, 2003, 254.) Kska väestölaskennassa henkilöiden ammatti määritellään rekisteritietjen perusteella, rekistereiden ulkpulelle jäävien taiteilijiden taiteilija-ammatti jää helpsti pis ammattitiedista 2. Näin llen vapaat taiteilijat, taiteilija-apurahaa saavat taiteilijat ja ylipäätään ne taiteilijat, jtka eivät saa pääsaa vernalaisista tulistaan taiteellisesta työstä jäävät näiden tilastjen ulkpulelle taiteilijina (Karttunen 2001b, 24). Tästä jhtuen heidän taiteilija-ammattinsa jää näkymättömiin tai heidän ammattinsa vi lla väestölaskentatiedissa jkin muu kuin heidän harjittamansa taiteilija-ammatti. Ammattilukitukseen nimikkeistöön kuuluvista ammattiryhmistä vat tässä selvityksessä mukana seuraavat taidealan ammatit: 2141 Talnrakennusalan erityisasiantuntijat (ei kk ryhmää, vaan ainastaan arkkitehdit kulutuskdilla 754101: Arkkitehti ja 754201: Maisema-arkkitehti) 24515 Kirjailijat ja dramaturgit 24521 Kuvataiteilijat 24522 Graafiset suunnittelijat 24523 Taidetellisen alan suunnittelijat ja taiteilijat 2453 Klassisen musiikin säveltäjät, muusikt ja laulajat 2454 Tanssitaiteilijat 24551 Näyttelijät 24552 Teatteri- ja elkuvahjaajat 3131 Kuvaajat, kuvanauhittajat ja äänittäjät 34711 Taide- ja taidetellisen alan asiantuntijat 2 Vuden 2000 väestölaskennassa ammattinimikkeet n saatu pääsin seuraavista lähteistä: valtin palvelussuhderekisteri, kuntien henkilöstörekisteri, työnantajaliittjen tiedt, palkkatilastt ja ammattikyselyt järjestäytymättömille yrityksille. 10
3473 Viihdemuusikt, laulajat, tanssijat ym., 3474 Klvnit, taikurit, akrbaatit ym. Ammattilukituksen nimikkeistön sisältämistä edellä mainituista ammateista n tarkempaa tieta liitteessä 1. Väestölaskenta 2000 -julkaisussa (2003) n tieta näiden ammattiryhmien valtinvernalaisten tuljen keskiarvista, sukupulijakaumista ja ammattiasemista. Tätä selvitystä varten Tilastkeskuksesta tilattiin tarkasteltavana levien ammattiryhmien vernalaisten tuljen mediaanit sekä uudelleenlukitukset 3. Uudelleenlukiteltuja ryhmiä vat: Arkkitehdit ja maisema-arkkitehdit (ryhmästä: Talnrakennusalan erityisasiantuntijat "Taidetellisuusryhmä", jhn kuuluvat seuraavat ammattiryhmät: 24522 Graafiset suunnittelijat, 24523 Taidetellisen alan suunnittelijat ja taiteilijat ja 34711 Taide- ja taidetellisen alan asiantuntijat "Säveltaideryhmä", jhn kuuluvat seuraavat ammattiryhmät: 2453 Klassisen musiikin säveltäjät, muusikt ja laulajat ja 3473 Viihdemuusikt, laulajat, tanssijat ym. Valtinvernalaisten tuljen mediaaneja ei le mukana Väestölaskenta 2000 -julkaisussa. Taiteilijiden tultasa tarkasteltaessa mediaani n yleensä paremmin tultasa kuvaava keskitunnusluku, sillä taiteilijiden tuljakauma n useimmiten vin siten, että muutaman huipputulisen henkilön tdella krkeat tult vaikuttavat merkittävästi keskiarvn, vaikka enemmistö alalla timivista lisi matalatulisia. Esimerkiksi kuvataiteilijiden vernalaisten tuljen mediaani n 32 prsenttia pienempi kuin vernalaisten tuljen keskiarv. Muissa ammateissa mediaanin ja keskiarvn välinen er ei yleensä le yhtä suuri: Aineenpettajien ja lehtrien sekä sairaanhitajien ammattiryhmissä vernalaisten tuljen mediaanit livat jpa hieman krkeammat kuin keskiarvt (1 %). Tiettekniikan asiantuntijiden mediaani li vunna 2000 hieman pienempi kuin keskiarv (14 %). Vuden 2001 ammattilukitukseen perustuvista kulttuuri- ja taideammateista löytyy tieta myös Samu Lagerströmin julkaisusta "Sumen kulttuuri- ja taideammatit tilastllisessa tarkastelussa 1995-2000", jka perustuu väestölaskenta-aineistn. Julkaisu n sa Kulttuuripliittisen tutkimuksen edistämissäätiön tteuttamaa kulttuurin ja liikunnan aljen elinkeinrakennetta ja saamistarpeita kartittavaa ESR-ennakintihanketta (KLEROT). Tarkastelun 3 Uudelleenlukiteltujen ammattiryhmien (arkkitehdit ja maisema-arkkitehdit, "taidetellisuusryhmä" ja "säveltaideryhmä") valtinvernalaisten tuljen keskiarvt eivät näy ryhmätaslla Väestölaskenta 2000 -julkaisussa. 11
keskiössä vat valituissa ammateissa timivien työllisten lukumäärät ja niissä tapahtuneet muutkset. Tilastlliseen tarkasteluun n valittu taiteilija-ammattien lisäksi laaja kirj kulttuuri- ja taidealan sekä graafisen tellisuuden ammatteja. Taiteen keskustimikunta: Kyselytutkimus taiteilijan asemasta 2000 Vunna 2003 valmistuneen raprtin tulkset perustuvat taiteilijille sitettuun kyselytutkimukseen 4. Taiteilijaksi määriteltiin 40 taiteilijajärjestön jäsenet ja valtin apurahan saajat vunna 2000. Tutkimusjukk perustuu sitettuun tantaan. Eri taiteilija-ammateissa timivia (ja valtin apurahaa vunna 2000 saaneita) taiteilijita varten kehiteltiin 35 tantakehikka, jtka perustuivat pääasiassa taiteilija-ammatteihin (jissakin tapauksissa taiteilijajärjestöön, esim. Muu ry). Tavitteena li saada kaikkien taiteilija-ammattien harjittajia mukaan tkseen. Eri kehikissa ts tehtiin eri tiheydellä, jtta suurimmat ammattiryhmät eivät hallitsisi kk tsta ja pienimpienkin taiteilija-ammattien edustajat lisivat mukana tksessa. Tulkset palautettiin taviteperusjukkn tstiheyden mukaisilla painkertimilla. Eri taiteilijaammattien 34 sitetta taiteenalittain livat: Elkuvataide elkuvahjaajat elkuvaajat leikkaajat muut Kirjallisuus kirjailijat (myös näytelmä-) kaunkirjallisuuden kääntäjät Kritiikki arvstelijat Kuvataide taidemaalarit taidegraafikt kuvanveistäjät muut Näyttämötaide näyttelijät teatterihjaajat lavastajat muut sirkustaiteilijat 4 (Rensujeff 2003.) Kyselytutkimuksella tarkitetaan tässä survey-menetelmää, etukäteen strukturitua aineistn keruuta taiteilijille khdennetun kyselylmakkeen avulla. 12
Rakennustaide arkkitehdit Säveltaide muusikt slistit sanittajat, säveltäjät ja svittajat (rytmimusiikki) säveltäjät (vakava musiikki) Taidetellisuus sisustusarkkitehdit, tekstiilitaiteilijat, taidekäsityöläiset, telliset mutilijat, mutitaiteilijat ja käsi- ja taidetelliset suunnittelijat graafikt, graafiset suunnittelijat sarjakuvataiteilijat muut Tanssitaide tanssijat tanssinpettajat tanssitaiteilijat Valkuvataide valkuvataiteilijat mainsvalkuvaajat valkuvaajat muut Muu Muu ry:n jäsenet ja AV-Arkin jäsenet 35. site li Valtin apurahan saajat vunna 2000. Tutkimuksessa taiteilijat n lukiteltiin seuraaville taiteenalille heidän ilmittamiensa taiteilija-ammattien perusteella: elkuvataide, kirjallisuus, kritiikki, kuvataide, näyttämötaide, rakennustaide, säveltaide, taidetellisuus, tanssitaide ja valkuvataide sekä mnialaiset taiteilijat. Tutkimukseen valitun tantamenetelmän mielekkyyttä ja tksen edustavuutta vi tarkastella myös tämän selvityksen avulla: Tekikö sitetun tantamenetelmän käyttö tksesta riittävän edustavan kk taiteilijakuntaa ajatellen? Onk eri taiteenaljen taiteilijilla sama painarv perusjukssa ja tksessa? Miten taiteilijajärjestöjäsenyyteen ja valtin apurahan saajiin phjautuva perusjukk kuvaa kk taiteilijakuntaa? Kyselyaineistn avulla etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 13
Millainen n taiteilijakunnan rakenne? Millainen työmarkkina-asema taiteilijilla n? Tekevätkö taiteilijat taiteellisen työn hella taiteelliseen työhön liittyvää työtä tai muuta, eitaiteellista työtä? Mitkä vat taiteilijiden tärkeimmät timeentullähteet? Minkälainen merkitys julkisella tuella n eri taiteenalilla timiville taiteilijille? Mikä n tultas (vernalaiset tult ja kknaistult) eri taiteenalilla timivilla taiteilijilla? Mitä tultasn liittyviä muutksia n tapahtunut aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna? Liitteessä 2 esitellään lyhyesti kyselytutkimuksen tulksia kk taiteilijakunnan taslla. Taiteilijan asema -raprtissa ja tässä selvityksessä tulksia esitellään eri muuttujien salta erityisesti taiteenalittain, sillä taiteenalittaiset ert vat lähes kaikissa kysymyksissä merkittäviä. Aineistjen vahvuudet ja heikkudet Väestölaskennan käyttämien rekisteriaineistjen käyttöä pultaa niiden lutettavuus samin kuin helpp saatavuus. Väestölaskenta n kknaisaineist, kun taas kyselyaineistjen heikkutena n usein puuttuvat tiedt ja/tai epätarkat vastaukset, jtka vivat vääristää taviteperusjuksta tehtäviä päätelmiä. Kyselyaineistjen 'subjektiivinen näkökulma' vi lla jk heikkus tai vahvuus kysymyksen asettelusta riippuen. Esimerkiksi tultietja ja tullähteitä kysyttäessä 'subjektiivinen näkökulma' vi tarkittaa muistamiseen tai kysymysten ymmärtämiseen liittyviä ngelmia. Tisaalta khderyhmän itsensä antamat vastaukset muun muassa tullähteitä kysyttäessä vat rekisteritietja yksityiskhtaisempia. Kyselytutkimusten heikkutena vat aikaa, vaivaa ja rahaa vievät aineistnkeruumenetelmät. Rekisteriaineistista n taas tisaalta mahdtnta saada kaikkea sitä tieta, mikä lisi välttämätöntä esimerkiksi tulnmudstukseen liittyvien seikkjen selvittämiseksi tai esimerkiksi kaikkien taiteilijaryhmien saavuttamiseksi tiednkeruun piiriin. Kyselyaineistt sisältävät usein mnipulisempaa rekisteröimätöntä tieta, kuten tieta työllisyystilanteesta, tullähteistä ja apurahan/apurahjen merkityksestä työskentelyedellytyksiin. Rekistereiden sisältö n siis rajittunut jiltakin sin, ja rekisterit saattavat yksinkertaistaa sellaista tdellisuutta, jhn kuuluu 14
useita mahdllisia ja päällekkäisiä tilanteita. Tilanteet tai käytännöt mnella työelämän saalueella vivat lla sellaisia, että niistä ei vi valita yhtä ja ainaa, vaan jkainen tilanne n tutkittavan henkilön tai ilmiön kannalta suunnilleen samanarvinen (vrt. esim. mniammatillisuus eli useita erilaisia ammatteja/töitä ja/tai tullähteitä samana ajankhtana tai ammattiasema: yrittäjä-palkansaaja). Tilastkeskuksen väestölaskennan työssäkäyntiä kskevassa selityksessä tdetaankin: "Rekisteriphjaisessa väestölaskennassa henkilön subjektiivinen käsitys masta timinnastaan ei saa samaa painarva kuin lmakkeella tehdyssä" (Väestölaskenta 2000 (2003), 14; 43). Väestölaskennan rekisteriphjaisissa ammattitiedissa kerrtaan levan myös epätarkkuutta, sillä jitakin ammattiryhmiä ei le vitu erttaa tisistaan, ja jissakin tilanteissa esimerkiksi ammatti ja timiala kuvaavat eri työsuhdetta (Väestölaskenta 2000 (2003), 43). Väestölaskennan lukitukset eivät myöskään aina tavita kaikkein tureimpia ilmiöitä, esimerkiksi mediataidetta ja mediakulttuurin alalla timivia taiteilijita (Karttunen 2003, 44). Väestölaskentatiedt kuvaavat kulttuurityövimaa laajasti ttaen yleensä paremmin kuin varsinaisia taiteilijita. Väestölaskentatietjen käyttö kulttuurityövimaan (ml. myös taiteilijat) liittyvissä kysymyksissä n aiheuttanut tiettyjä tilastinnin lutettavuuteen liittyviä vaikeuksia. Näitä aineistn kntiin liittyviä teknisiä ngelmia Karttunen (2001, 24-26) n luetellut seuraavasti: - Kulttuurityövima vidaan väestölaskennassa identifiida vain ammatin tai timialan perusteella. - Aineist n valmiiksi lukiteltua, eivätkä viralliset lukitukset kaikin pulin vastaa alan timijiden, kulttuurihallinnn ja -plitiikan tai tutkijiden käsityksiä ja tarpeita 5. - Väestölaskenta määrittelee kulttuurityöntekijän timeentullähteen perusteella, kun taas kulttuuri- ja etenkin taidealilla haluttaisiin njata laadullisiin kriteereihin perustuvaan itse- tai vertaisarviintiin. - Rekisteriphjaisessa väestölaskennassa ei vida selvittää kulttuurityöntekijöiden mniammatillisuutta eikä työsuhteiden epätyypillisyyttä 6. 5 Esimerkiksi pelkkää työskentelyapurahaa saavat taiteilijat lukitellaan vernalaisten tuljen puuttuessa työviman ulkpulelle työnantajatietjen ja eläkevakuutustietjen puuttuessa. 15
- Rekisteritietjen ngelmallisuus n yleisestikin tdettu yrittäjien tapauksessa. Rekisteriphjaisessa päättelyssä eläkevakuutuksen tyyppi ja tuljen laatu ratkaisevat, nk henkilö yrittäjä vai palkansaaja. Useat ns. vapaat taiteilijat eivät selkeästi kuulu kumpaankaan kategriaan, tai mniammatillisuutensa vuksi sittain mlempiin. Kyselytutkimuksessa pulestaan esimerkiksi tantamenetelmän valinta vaikuttaa tutkimusjukn kstumukseen ja edustavuuteen. Taviteperusjukk tulee tuntea hyvin aikaisempien tutkimusten tai esitutkimusten avulla, jtta ikea ja taludellisesti järkevä metdi heidän tavittamisekseen ja kkamisekseen tietjen keräämistä varten löytyisi. Vuden 2000 Taiteilijan asema -tutkimuksessa käytettiin sitettua tantaa. Ots tehtiin hieman vaihtelevalla tiheydellä eri tantakehikissa, jtka mudstettiin eri taiteenalilla timivista taiteilijaammattiryhmistä (taiteilijajärjestöjen jäsenet) ja valtin apurahan saajista. Perusjukkn palauttaminen tehtiin painkerrinta käyttämällä. Katanalyysin perusteella hieman aliedustetuiksi ryhmiksi aineistn jäivät rakennustaiteen ja säveltaiteen alilla timivat taiteilijat, yliedustetuiksi taas kuvataiteen ja kirjallisuuden alilla timivat taiteilijat. Lisäksi havaittiin naisten sallistuneen suuttaan vähäisemmällä panksella rakennustaiteen alalla (arkkitehdit). Aineistn edustavuus kaiken kaikkiaan sittautui kuitenkin riittävän hyväksi vertailtaessa tsaineistn demgrafisia piirteitä (sukupulijakauma, taiteilijiden suhteellinen lukumäärä ja ikä) perusjuksta saatavissa leviin vastaaviin tietihin. Ammattilukitukset/taiteenalajat, jtka näiden kahden aineistn yhteydessä vat käytettävissä, eivät täysin vastaa tisiaan. Tilastkeskuksen väestölaskennassa käytetään erilaista timiala- ja ammattilukitusta kuin Taiteilijan asema -kyselytutkimuksessa. Näin kaikilla yksittäisillä taiteenalilla tai yksittäisissä taiteilija-ammateissa timivien taiteilijiden tilannetta n lähes mahdtnta vertailla taiteilija-ammateittain/taiteenalittain, ja esimerkiksi mnialaisten taiteilijiden tilannetta selvitettiin vain kyselyaineistn perusteella tehdyssä taiteilijan asematutkimuksessa. Mnialaisten taiteilijiden lukumäärä sittautuikin humattavan suureksi Taiteilijan asema -tutkimuksessa, jten Tilastkeskuksen aineist ammattilukituksineen ei tältä sin vastaa taiteilijakentän tdellista rakennetta (Rensujeff 2003). Väestölaskenta lukittelee niin taiteilijat kuin kaikki muutkin yhden ammatin mukaan, vaikka taiteilija-ammateissa mnialaisuus ja mniammatillisuus vat erittäin yleisiä erityispiirteitä (mm. Thrsby & Hllister 2003; Rensujeff 2003). Mniammatillisuus n yleistä sekä taiteenaljen sisällä ja välillä 6 Yhdysvaltalaisissa kyselyphjaisissa väestölaskenta-aineistissa n tieta mm. sivuammateista. 16
että taiteilija-ammatin, taiteellista työtä sivuavan ammatin/työn tai ei-taiteelliseen työhön liittyvän ammatin/työn yhdistelminä. Sektrin rajaamisngelma tulee tässäkin vertailussa eteen. Jak taidealaan ja muihin alihin ei kskaan le yksiselitteistä. Luvaa taluselämää tutkineen Wileniuksen (2004, 80) mukaan luviin alihin lasketaan kuuluvaksi yleensä taide, arkkitehtuuri, mainnta, media- ja kustannusala, design/mutilu-, muti- ja käsityöläisalat, musiikki ja teatteri sekä hjelmisttutant. Edellisistä alista taiteenalihin n taiteilijan asema -kyselytutkimusaineistssa tettu mukaan kaikki muut paitsi mainnta, media- ja kustannusala ja hjelmisttutant. Tsin sa taidetellisuuden taiteenalaan lukitelluista graafisista suunnittelijista timii mains- tai viestintäalalla. Aljen erilainen lukittelu ja erilaisuus siinä, mitkä alat tetaan mukaan ja mitkä ei, ei estä sitä, etteivätkö taiteilijat visi timia myös kaikilla Wileniuksen mainitsemilla luviin alihin lukitelluilla alilla. 'Luvat alat' samin kuin 'kulttuurialat' n laajempi kategria kuin 'taiteenalat'. 'Taiteenalihin' pyrittiin kyselytutkimuksessa sisällyttämään taiteellisen työn ydinalueisiin liittyvät alat, jita vi lunnehtia sin myös 'perinteisiksi taiteenaliksi'. Taiteenalalukitus nudattaa myöskin valtin taidehallinnssa käytettyä taiteenalajaka. Taide, taiteilija ja taiteellinen vat hankalia käsitteitä myös sen vuksi, että eri kielissä ja kulttuureissa esimerkiksi 'taiteilija' -sanaan asssiituu erilainen kste taiteilija-ammatteja/taiteenalja, jilla taiteilijiden mielletään timivan. Eri maissa tehtyjen tutkimusten välisissä vertailussa erityisesti tämä n ngelma. 'Kaikki taiteilijat' -ryhmään kuuluu eri tutkimuksissa hyvin erilainen jukk eri taiteenalilla ja taiteilija-ammateissa timivia ammattitaitelijita. Taiteilijan asemakyselytutkimuksessa erityispiirteenä mniin muihin taiteilijita kskeviin tutkimuksiin nähden n rakennustaiteen (käytännössä arkkitehdit) ja kritiikin (eri taiteenaljen kriitikt) alilla timivien ttaminen mukaan tutkimukseen. Muualla näin ei le välttämättä llut. Esimerkiksi Väestölaskenta 2000 (2003) ei le lukitellut näitä ammatteja miksi ammattiryhmikseen vaan arkkitehdit ja maisema-arkkitehdit sisältyvät ryhmään '2141 Talnrakennusalan erityisasiantuntijat'. Kriitikt sisältyvät useisiin eri timialilla timiviin ammattiryhmiin yleensä sen mukaan, mistä ammatista heidän vernalaiset tulnsa vat pääasiallisesti peräisin. Kriitikn työtä tekevät usein sivutyönä tutkijat, jurnalistit ja eri taiteenaljen taiteilijat. Väestölaskennassa kriitikiden ammattikunta sisältyy ryhmään '24512 Lehden- ja kustannustimittajat sekä kriitikt'. Laaja-alaisemmasta ammattiryhmästä ei kuitenkaan vi lukitella kriitikita millään kriteerillä maksi ryhmäkseen. Kska kriitikn työtä tehdään kyselytutkimuksen pe- 17
rusteella harvemmin päätimisesti, ei edellä mainittuun ammattilukituksen mukaiseen ryhmään tdennäköisesti sisälly enemmistö taiteenalalla timivista, sillä kriitikista vain 5 prsenttia ilmitti tehneensä ainastaan kriitikn työtä, jka tässä Taiteilijan asema - tutkimuksessa katsttiin taiteelliseksi työksi (Rensujeff 2003, 71). Arkkitehdit ja maisemaarkkitehdit sen sijaan li mahdllista erttaa jälkeenpäin maksi ryhmäkseen 'Talnrakennusalan erityisasiantuntijista' kulutuskriteerin avulla (ks. Liite 1). Vertailukelpisimpia taiteilija-ammatteja/taiteenalja ammattirakenteeltaan vat kuvataiteilijat/kuvataide ja kirjailijat ja dramaturgit/kirjallisuus. Kuvataiteeseen ja kirjallisuuteen sisältyvät ammatit vastaavat tisiaan aineistissa paremmin kuin muihin taiteilija-ammatteihin/taiteenalihin sisältyvät ammatit. Vertailua näihin kahteen aineistn sisältyvien taiteilija-ammattien välillä edesauttaa jnkin verran väestölaskentatietihin tehty uudelleenlukittelu. Vertailua varten mudstettu "Taidetellisuusryhmä" sisältää seuraavat ammattilukituksen mukaiset ryhmät: 34711 Taide- ja taidetellisen alan asiantuntijat, 24522 Graafiset suunnittelijat, 24523 Taidetellisen alan suunnittelijat ja taiteilijat. "Säveltaideryhmän" mudstavat seuraavat ammattilukitukseen kuuluvat ryhmät: 2453 Klassisen musiikin säveltäjät, muusikt ja laulajat, 3473 Viihdemuusikt, laulajat, tanssijat ym. Näin mlemmista taiteilija-ammattiryhmistä saatiin ammattialarakenteeltaan yhdenmukaisempia kyselytutkimuksessa käytettyjen taiteenaljen, taidetellisuuden ja säveltaiteen, kanssa. Rinnastetut taiteilija-ammatit ja taiteenalat eivät siis le kaikilta sin vertailukelpisia. Vertailuissa kannattaa humiida jitakin lukituksiin liittyviä eravaisuuksia. Esimerkiksi Väestölaskennan ammattiryhmän '3131 Kuvaajat, kuvanauhittajat ja äänittäjät' ja Taiteilijan asema - kyselytutkimuksen taiteenalan 'Valkuvataide' välillä n rinnastuksesta hulimatta erja. Edellinen n humattavasti "teknisemmin" elkuvaajiin, videkuvaajiin ja valkuvaajiin painttunut ja jälkimmäinen yksiselitteisemmin valkuvaajiin ja valkuvataiteilijihin painttunut. Väestölaskennassa valkuvataiteilijat kuuluvat ryhmään 'Kuvataiteilijat'. Myös Väestölaskennan ryhmä '24552 Teatteri- ja elkuvahjaajat' pikkeaa tarkasti ttaen kyselytutkimuksen 'Elkuvataiteesta'. Teatteri ja elkuvahjaajat/elkuvataide sisältää Väestölaskennan salta hjaajia sekä 'näyttämötaiteen' että 'elkuvataiteen' alilta ja kyselytutkimuksen 'elkuvataide' sisältää elkuvahjaajien lisäksi myös muita elkuvataiteen alalla timivia taiteilijita: 18
kuvaajia, leikkaajia, editijia, pukusuunnittelijita jne. Kaiken kaikkiaan, vertailu näiden kahden aineistn välillä sisältää runsaasti varauksia näiden lukituserjen vuksi. Taiteilijiden lukumäärä aineistissa Ammattitaiteilijita n tällä hetkellä Sumessa arvilta 17 000-20 000 sekä väestölaskentatietjen että taiteilijajärjestöjen jäsenmäärien perusteella (Karttunen 2004, 15). Lähinnä kulutustarjnnan lisääntymisen vuksi taiteilijiden lukumäärän arviidaan kasvavan kk ajan (mt. 34). Taidealjen tutkintja suritettiin Sumessa lähes 2000 vunna 2001 (Karhunen 2004, 43). Ammattilaisen ja harrastajan välinen er n tätä nykyä selkeämpi hahmttaa kuin aikaisemmin, sillä muun muassa taidealan kulutus n muuttunut yhä enemmän rekrytitumisväyläksi, vaikka kulutusta ei edellytetäkään taiteen kentällä timimiseen muilta kuin arkkitehdeiltä (mt. 16). Kulutustasn nusun myötä taidealilla timii yhä krkeatasisemman kulutuksen surittaneita taiteilijita (ks. Rensujeff 2003, 22-31). Vunna 2000 taiteilijajärjestöjen jäseniä li nin 16 600, kun päällekkäisjäsenyydet li pistettu. Väestölaskennan mukaan valituissa taiteilija-ammateissa timivien työllisten määrä li lähes 16 000 henkilöä. Js taiteilijajärjestöjen jäsenistä vähennetään Sumen Arvstelijain liitn 730 jäsentä (kriitikt eivät le mukana väestölaskenta-aineiststa pimituissa ammattiryhmissä), päädytään mlempien aineistjen salta lähes samaan lukuun nin 15 900. Eri taiteilija-ammateissa/taiteenalilla timivien taiteilijiden lukumäärät kuitenkin pikkeavat tisistaan humattavasti eri aineistissa. Ert esimerkiksi kirjailijat ja dramaturgit/kirjallisuus, "taidetellisuusryhmä"/taidetellisuus, "säveltaideryhmä"/säveltaide ja kuvataiteilijat/kuvataide -ryhmissä timivien lukumäärissä vat erittäin suuret näiden kahden aineistn välillä (taulukk 1). Kknaismäärien yhtäläisyydestä hulimatta aineistt kuvaavat mnelta sin eri ryhmiä tai saman ryhmän eri sajukka (kaikki taiteilijat ja vernalaista tula taiteellisella työllään ansaitsevat taiteilijat). 19