n tutkintkhtainen sa Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkint 2015 Sähköasentaja, Autmaatiasentaja Oph määräys 77/011/2014 Luksian hallitus 24.4.2015
Sisältö 1 Sähkö- ja autmaatialan kuvaus ja arvperusta sekä Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkinnn tavitteet... 1 1.1 Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkinnn mudstuminen, sähköasentaja, autmaatiasentaja... 2 1.1.1. Opintjen etenemisen ajitus ja järjestäminen klmelle vudelle... 3 1.1.2. Opintplkuvaihtehtja... 5 1.1.3. Opintjen hjaus... 6 1.1.4. Yrittäjyys... 6 1.1.5. Ammattisaamisen näyttöjen tteuttaminen ja arviinti... 7 1.1.6. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen... 7 2 Sähkö- ja autmaatialan perustutkinnn ammatilliset tutkinnn sat, ammattitaitvaatimukset ja saamisen arviinti... 7 2.1 Paklliset tutkinnn sat... 7 2.1.1. Sähkö- ja autmaatitekniikan perussaaminen, 45 sp... 7 2.1.1.1. Tasasähkötekniikka ja perusmittaukset... 10 2.1.1.2. Turvallinen työskentely sähkö- ja autmaatialalla... 11 2.1.1.3. Tietkneen käyttööntt ja peruskäyttö... 12 2.1.1.4. Sähköalan upp- ja pinta-asennusten perusteet... 13 2.1.1.5. Kiinteistöasennusten sujaus- ja ktelintilukat, kiinnitykset ja materiaalit... 14 2.1.1.6. Elektrnisen laitteen rakentaminen... 15 2.1.1.7. Vaihtsähkötekniikka... 16 2.1.1.8. Sähköalan keskeisten tietknehjelmien hallinta... 17 2.1.2. Sähkö- ja autmaatiasennukset, 30 sp... 18 2.1.2.1. Mttrikäytöt ja lgiikka-asennukset... 20 2.1.2.2. Tellisuuden hydrauliikka- ja pneumatiikka-asennukset... 21 2.1.2.3. Kiinteistöjen sisäjhtasennukset... 22 2.1.2.4. Tellisuuden asennukset, kknpantyöt ja pienknekrjaukset... 24 2.1.2.5. Sähkö- ja autmaatityöt... 25 2.1.3. Sähkö- ja energiatekniikka, 30 sp... 27 2.1.3.1. Valaistuksen ja sähkölämmityksen mititus ja asennukset... 31 2.1.3.2. Sähkön tutant ja siirt ja timiminen sähköalalla... 32 2.1.3.3. Jakkeskus- ja laiteasennukset, kiinteistöautmaati ja testaustyöt... 33 2.1.3.4. Kiinteistöjen sähköasennustyöt, pienjänniteverkstasennukset ja mittarinti... 35 2.1.3.5. Sähköasennustyöt... 37 2.1.4. Prsessiautmaati, 30 sp... 39 2.1.4.1. Prsessisaaminen ja kenttälaiteasennukset... 40 2.1.4.2. Prsessien mittaus-, säätö- ja käyttööntttyöt... 41 2.1.4.3. Tellisuuden hult- ja kunnssapittehtävät... 42 2.1.4.4. Autmaati- ja kunnssapittyöt... 43 2.2 Valinnaiset tutkinnn sat... 45 Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä
3 Yhteiset tutkinnn sat ammatillisessa peruskulutuksessa... 45 3.1 Viestintä- ja vurvaikutussaaminen... 45 3.1.1. Äidinkieli... 45 3.1.1.1. Kirjallinen viestintä (2 sp)... 46 3.1.1.2. Suullinen viestintä (2 sp)... 47 3.1.1.3. Media ja kulttuuri (1 sp)... 48 3.1.2. Tinen ktimainen kieli, rutsi... 49 3.1.3. Vieraat kielet, Englanti... 50 3.2 Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen, 9 sp... 52 3.2.1. Matematiikka... 52 3.2.2. Fysiikka ja kemia... 53 3.2.3. Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen... 54 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen, 8 sp... 55 3.3.1. Yhteiskuntataidt... 55 3.3.2. Työelämätaidt... 56 3.3.3. Yrittäjyys ja yritystiminta... 58 3.3.4. Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet... 59 Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä
1 Sähkö- ja autmaatialan kuvaus ja arvperusta sekä Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkinnn tavitteet Ammattialan kuvaus Sähkö- ja autmaatitekniikkaa käyttäviä laitteita löytyy kaikkialta ympäriltämme sekä arkielämässä että työpaikilla. Alan työtehtävät vat mnipulisia, vaativia ja tekniikan kehittyessä myös jatkuvasti muuttuvia sähkön tuttamisen, siirrn, sähköistyksen, sähköasennusten krjauksen ja hulln sekä autmaatin ja kunnssapidn tehtäviä. Sähkö- ja autmaatialan ammattilainen asentaa ja hultaa kiinteistöjen ja laitsten sähkö- ja autmaatijärjestelmiä tai jakeluverkkja. Asiakaspalvelu n lennainen sa sähkö- ja autmaatiasentajan timenkuvaa. Sähkö- ja autmaatiala elää nyt muutsvaihetta, jssa kehittyvä teknlgia ja autmaati tuvat jatkuvasti ja entistä enemmän uusia, mnipulisempia laitteita kteihin arkielämää helpttamaan ja lumaan mukavuutta asumiseen ja samalla myös autmaati ja rbtiikka lisääntyvät tellisuudessa ja kaikkialla ympärillämme tekniikan sumien mahdllisuuksien ja kiristyvän kilpailun lumien kustannuspaineiden puristuksessa. Ammattialan arvperusta Sähkö- ja autmaatialan työskentely vaatii hulellisuutta ja vastuuntunta. Alan ammattilaisen n sisäistettävä sähköturvallisuus ja laatuajattelu, niin että asennukset ja laitteet timivat turvallisesti ja lutettavasti. Kska energian käytössä n aina kyseessä ympäristön ja ihmisen tulevaisuus, n sähkö- ja autmaatijärjestelmiä sekä -laitteita kkavan, asentavan ja hultavan työntekijän sattava valita ympäristöä säästäviä ratkaisuja työssään. Uudistuva ja mnipulinen teknlgia edellyttää sähkö- ja autmaatialan laajaalaiset ja hyvät perustiedt. Nämä tiedt ja taidt mudstavat phjan jatkuvaan ppimiseen ja kehityksen seuraamiseen. Perustutkinnn tavitteet Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkinnn surittaneella n mnipulinen ammattitait ja hänellä n valmiudet sen jatkuvaan kehittämiseen. Hän n lutettava, laatutietinen, ma-alitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen sekä timii työelämän pelisääntöjen mukaan. Hän saa sveltaa ppimiaan taitja ja tietja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä sana suurempia tehtäväkknaisuuksia ja pystyy ttamaan humin lähialjen ammattilaisten tehtävät massa työssään. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 1 (60)
1.1 Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkinnn mudstuminen, sähköasentaja, autmaatiasentaja 2. Ammatilliset tutkinnn sat, 135 sp Tutkinnn siin sisältyy saamisen hankkimista työssäppimisen kautta vähintään 30 sp 2.1 Paklliset tutkinnn sat 2.2 Valinnaiset tutkinnn sat 2.1.1 Sähkö- ja autmaatialan perussaaminen 45 2.1.2 Sähkö- ja autmaatiasennukset 30 2.1.3 Sähkö- ja energiatekniikka 30 2.1.4 Prsessiautmaati 30 3. Yhteiset tutkinnn sat, 35 sp Paklliset Valinnaiset 3.1 Viestintä- ja vurvaikutussaaminen 11 Viestintä- ja vurvaikutussaaminen 3.1.1 Äidinkieli 5 Äidinkieli 0-3 3.1.2 Tinen ktimainen kieli, rutsi 1 Tinen ktimainen kieli, rutsi 0-3 3.1.3 Vieraat kielet 2 Vieraat kielet 0-3 3.2 Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen 9 Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen 3.2.1 Matematiikka 3 Matematiikka 0-3 3.2.2 Fysiikka ja kemia 2 Fysiikka ja kemia 0-3 3.2.3 Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntämineminen 1 Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntä- 0-3 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen 8 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen 3.3.1 Yhteiskuntataidt 1 Yhteiskuntataidt 0-3 3.3.2 Työelämätaidt 1 Työelämätaidt 0-3 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystiminta 1 Yrittäjyys ja yritystiminta 0-3 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet 2 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet 0-3 3.4 Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen 7 3.4.1 Kulttuurien tuntemus 0-3 3.4.2 Taide ja kulttuuri 0-3 3.4.3 Etiikka 0-3 3.4.4 Psyklgia 0-3 3.4.5 Ympäristösaaminen 0-3 3.4.6 jkin 3.1.1-3.3.4 khdista 0-3 4. Vapaasti valittavat tutkinnn sat, 10 sp 4.1 Tutkinnn sa ammattitaita syventävistä tai laajentavista tutkinnn sista 4.2 Paikallisesti tarjttava tutkinnn sa 4.3 Tutkinnn sa yhteisistä tutkinnn sista tai luki-pinnista 4.4 Tutkinnn sa jatk-pintvalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevista pinnista 4.5 Työkkemuksen kautta hankittuun saamiseen perustuva tutkinnn sa Ammatillisten tutkinnn sien valinnaiset sat Sähkö ja autmaatitekniikan perustutkinnssa piskelijan peruspintplku sisältää pinnt sekä sähköasentajan että autmaatiasentajan saamisalihin. Peruspintplussa pinnt rakentuvat sekä sähköasentajan että autmaatiasentajan saamisalan pakllisista tutkinnn sista. Mikäli piskelija haluaa tteuttaa erilaisen pintplun ja sisällyttää tutkintnsa muita valinnaisia tutkinnn sia, ne vivat tteutua henkilökhtaisen pintplun ja laajennetun työssäppimisen kautta ja työssäppimispaikassa jka tarjaa spivan ppimisympäristön Yhteisten tutkinnn sien valinnaiset sat Yhteisten tutkinnn sien valinnaiset tteutetaan vusittain vahvistettavan paikallisen tarjnnan mukaan. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 2 (60)
Vapaasti valittavat tutkinnn sat Tteutetaan piskelijan henkilökhtaisen pintplun mukaan yhteisten tutkinnn sien valinnaistarjnnasta, kulutuksen järjestäjän tarjlla levista pintpluista, työssäppimisen kautta tai muiden kulutuksen järjestäjien tarjnnasta. 1.1.1. Opintjen etenemisen ajitus ja järjestäminen klmelle vudelle Tutkinnssa edetään tutkinnn sittain ja pintjen tarjnta n suunniteltu klmelle vudelle. Tutkinnn sa pitaan työelämän timintakknaisuuksina, pienemmissä sissa työprsessin mukaan edeten. Suunnitellusta järjestyksestä ja tteutuksesta vidaan piketa piskelijan henkilökhtaisen piskelusuunnitelman mukaisesti. Tutkinnn sat n kirjattu seuraavissa taulukissa tutkinnn perusteiden mukaisesti numeriden erikseen vusittain alittaville ryhmille SÄHXXA ja SÄHXXB (esim. SÄH15A). Tauluksta näkyy myös ammattisaamisen näyttöjen ja työssäppimisen suunniteltu ajitus. Sähkö- ja autmaatialan perustutkinnssa työssäppimalla hankitaan saamista vähintään 30 sp edellyttämä määrä. Työssäppiminen sijittuu tiselle ja klmannelle piskeluvudelle tai piskelijalle tehdyn, henkilökhtaisen suunnitelman mukaisesti. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 3 (60)
Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkint SÄHXXA 2.1 Paklliset tutkinnn sat, 135 sp 1. 1. vusi 2. vusi 3. vusi 2.1.1 Sähkö- ja autmaatitekniikan perussaaminen 45 2.1.2 Sähkö- ja autmaatiasennukset 30 2.1.3 Sähkö- ja energiatekniikka 30 2.1.4 Prsessiautmaati 30 3. Yhteiset tutkinnn sat, 35 sp 3.1.1 Viestintä- ja vurvaikutussaaminen 11 3.1.2 Äidinkieli 6 3.1.3 Tinen ktimainen kieli, rutsi 1 3.1.4 Vieraat kielet 4 3.2 Matemaattis-lunnntieteellinen 11 saaminen 3.2.1 Matematiikka 5 3.2.2 Fysiikka ja kemia 2 3.2.3 Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen 2 hyödyntäminen 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä 8 tarvittava saaminen 3.3.1 Yhteiskuntataidt 1 3.3.2 Työelämätaidt 1 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystiminta 1 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja 5 terveystiet 3.4 Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen 7 3.4.1 Kulttuurien tuntemus 3.4.2 Taide ja kulttuuri 3.4.3 Etiikka 3.4.4 Psyklgia 3.4.5 Ympäristösaaminen 3.4.6 jkin 3.1.1-3.3.4 khdista 7 4. Vapaasti valittavat tutkinnn sat 10 Taulukk kuvaa vusittain alittavan ryhmän SÄHXXA pintjen sijittumista. Yhteisten tutkinnn sien sijittelussa vidaan perustelluista syistä piketa suunnitellusta. Tutkinnn sien sijittuminen Työssäppiminen Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 4 (60)
Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkint SÄHXXB 2.1 Paklliset tutkinnn sat, 135 sp 2. 1. vusi 2. vusi 3. vusi 2.1.1 Sähkö- ja autmaatitekniikan perussaaminen 45 2.1.2 Sähkö- ja autmaatiasennukset 30 2.1.3 Sähkö- ja energiatekniikka 30 2.1.4 Prsessiautmaati 30 3. Yhteiset tutkinnn sat, 35 sp 3.1.1 Viestintä- ja vurvaikutussaaminen 11 3.1.2 Äidinkieli 6 3.1.3 Tinen ktimainen kieli, rutsi 1 3.1.4 Vieraat kielet 4 3.2 Matemaattis-lunnntieteellinen 11 saaminen 3.2.1 Matematiikka 5 3.2.2 Fysiikka ja kemia 2 3.2.3 Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen 2 hyödyntäminen 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä 8 tarvittava saaminen 3.3.1 Yhteiskuntataidt 1 3.3.2 Työelämätaidt 1 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystiminta 1 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja 5 terveystiet 3.4 Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen 7 3.4.1 Kulttuurien tuntemus 3.4.2 Taide ja kulttuuri 3.4.3 Etiikka 3.4.4 Psyklgia 3.4.5 Ympäristösaaminen 3.4.6 jkin 3.1.1-3.3.4 khdista 7 4. Vapaasti valittavat tutkinnn sat 10 Taulukk kuvaa vusittain alittavan ryhmän SÄHXXB pintjen sijittumista. Yhteisten tutkinnn sien sijittelussa vidaan perustelluista syistä piketa suunnitellusta. Tutkinnn sien sijittuminen Työssäppiminen 1.1.2. Opintplkuvaihtehtja Tutkinnn sittain etenevässä pintjen tarjnnassa piskelijan henkilökhtainen pintplku vi mudstua useasta erilaisesta vaihtehdsta. Opiskeluaika riippuu saamisen hankkimiseen kuluvasta ajasta. Sitä vidaan justavittaa tai npeuttaa henkilökhtaisilla valinnilla, henkilökhtaisesti mititetun tai ajitetun työssäppimisen kautta tai hankkimalla esimerkiksi samanaikaisesti useamman tutkinnn san saamista. Sähkö- ja autmaatialalla lukin surittaminen ammatillisten pintjen rinnalla n mahdllista. Jka vusi alittaa rinnakkain kaksi ryhmää, jista A-ryhmään sijitetaan kaikki lukin surittavat piskelijat ja lukujärjestyksessä humiidaan lukin surittaminen svitulla tavalla. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 5 (60)
Osa piskelijista vi suuntautua huippusaajaplulle, jssa heidät valmennetaan ammattitaidn kilpailutimintaan. Valmennuksen ja kilpailutiminnan yhteydessä he vivat antaa ammattisaamisen näytön ja sittaa saamisensa eri tutkinnn sissa tai timintakknaisuuksissa. Yksilöllisellä pintplulla piskelija valitsee valinnaisista yhteisistä pinnista esimerkiksi kulttuuriin tai yrittäjyyteen liittyviä pintja. Yksilöllisellä pintplulla piskelu vi tapahtua mahdllisuuksien mukaan myös laajempien kknaisuuksien avulla asiakastöinä, suunniteltuina tilaustöinä tai tutanttöinä, jllin piskelu vi tapahtua esimerkiksi yritysmäisesti työskennellen ja krkeita laatukriteerejä nudattaen. 1.1.3. Opintjen hjaus Opint-hjauksen yhteiset linjaukset n kirjattu Luksian petussuunnitelman yhteiseen saan. Opint-hjaus n piskelijan kk pintjen ajan kestävä prsessi, jssa piskelija saa pettajilta, ammatillisilta hjaajilta, erikisammattihenkilöiltä, pint-hjaajilta ja muilta piskelijahulln timijilta tarvitsemaansa tukea, hjausta ja kannustusta pintjensa eri vaiheissa. Opint-hjauksen eri sa-alueita vat kasvatuksellinen hjaus, ppimisen ja piskelun hjaus sekä urahjaus. Oppimisen ja piskelun hjauksen sekä urahjauksen kannalta keskeinen väline n piskelijan henkilökhtainen piskelusuunnitelma eli HOPS. Opiskelijan kanssa käydään HOPS keskustelu vähintään kaksi kertaa vudessa ja keskustelussa svitut asiat kirjataan HOPS lmakkeelle. Opint-hjauksen suunnittelun hjeena timivat Luksian intranetistä löytyvä Opinthjaussuunnitelma ja Ryhmänhjaajan käsikirja. Opint-hjauksen käytännön tteutus kuuluu kk ppilaitksen henkilökunnalle. Jkaisen Luksialaisen tehtävä n hjata piskelijaa esim. puuttumalla epäasialliseen käyttäytymiseen ja muihin järjestyssääntörikkmuksiin. Opettajat seuraavat alittavien piskelijiden piskelumtivaatita sekä tietjen ja taitjen kehittymistä ensimmäisen vuden aikana ja hjaavat keskustellen halukkaita piskelijita kilpailutiminnan valmennuksen piiriin. 1.1.4. Yrittäjyys Opetusministeriö n linjannut yrittäjyyden suuntaviivat kulutuksessa. Yrittäjyyskasvatus n sa elinikäistä ppimista, jssa ihmisen kulutus- ja ppimisplkujen eri vaiheissa yrittäjyyteen liittyvät valmiudet kehittyvät. Omaehtinen yrittäjyys tarkittaa henkilökhtaisia minaisuuksia ja asennetta, jlla ammattilainen suhtautuu työhönsä. Se ilmenee mm. ma-alitteisuutena, tunnllisuutena, kekseliäisyytenä, rhkeutena ja luvuutena työssä. Omaehtinen yrittäjyys sisältyy elinikäisen ppimisen avaintaitjen arviintikriteereihin. Sisäinen yrittäjyys ilmenee tapana timia ja työskennellä työyhteisössä. Sisäisen yrittäjyyden esimerkkeinä pidetään yrityksen ja yhteisön menestymistä edistävien mahdllisuuksien havaitsemista ja niihin tarttumista. Sisäinen yrittäjyys sisältyy kaikkien ammatillisten tutkinnnsien ammattitaitvaatimuksiin ja arviintikriteereihin. Ulkinen yrittäjyys eli yrittäjänä timiminen sisältyy yhteisten tutkinnn sien saalueisiin ja piskelijalla n mahdllisuus laajentaa ja syventää saamistaan valinnaisilla yrittäjyys pinnilla. Luksiassa piskelijan n mahdllista valita myös ammatillisiin valinnaisiin pintihinsa 15 saamispisteen laajuiset yrittäjyys -pinnt. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 6 (60)
1.1.5. Ammattisaamisen näyttöjen tteuttaminen ja arviinti Suunnitelmat ammattisaamisen näyttöjen tteuttamisesta ja arviinnista n tämän petussuunnitelman liitteenä. (Liite 1) 1.1.6. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijalla n ikeus saada sähkö- ja autmaatialan perustutkinnn perusteiden ammattitaitvaatimuksia ja saamistavitteita vastaavaa saamistaan tunnistettua ja tunnustettua. Ennen tutkinnn pintjen alkamista, ennen tutkinnnsan pintja tai tutkinnn surittamisen aikana selvitetään, millaista saamista piskelija n hankkinut aiemmilla pinnillaan tai tehdyllä työllä. Aiemmin hankittua saamista verrataan perustutkinnn perusteiden ammattitaitvaatimuksiin tai yhteisten tutkinnn sien saamistavitteisiin. Opintjen alitusvaiheessa piskelijan aiempi saaminen kartitetaan Tullaan tutuksi -haastattelulla ja lähtötasn kartituksella (testit). Näiden tietjen phjalta laaditaan piskelijan henkilökhtainen piskelusuunnitelma (HOPS) siten kuin ryhmänhjaajan käsikirjassa n hjeistettu. HOPS päivitetään vähintään kaksi kertaa vudessa käytävien HOPS -keskusteluiden phjalta. Tämän lisäksi ennen uuden tutkinnn san tai yhteisten tutkinnn sien sa-alueen pintjen alittamista pettaja selvittää nk piskelijalla aiemmin hankittua tutkinnnsan tai sen sa-alueen saamista. Tämän perusteella piskelija hjataan hakemaan saamisen tunnustamista, js hänellä n selvitys saamisestaan (esim. tutkinttdistus, työtdistus tms.). Js piskelijalla ei le riittävää selvitystä saamisestaan, vidaan hänen työskentelyään havainnida, häntä vidaan haastatella, vidaan järjestää harkittu mahdllisuus ammattisaamisen näyttöön tai mahdllisuus sittaa saamisensa muilla tavilla. 2 Sähkö- ja autmaatialan perustutkinnn ammatilliset tutkinnn sat, ammattitaitvaatimukset ja saamisen arviinti 2.1 Paklliset tutkinnn sat 2.1.1. Sähkö- ja autmaatitekniikan perussaaminen, 45 sp Ammattitaitvaatimukset Opiskelija tai tutkinnn surittaja saa tehdä työpaikkahakemuksen ja laatia harjitustöihin tai laitteiden ja järjestelmien käytön pastukseen tarvittavia kirjallisia selvityksiä kuvineen ja taulukineen saa hyödyntää valmishjelmia työsurituksiensa raprtintiin, sähkötarvikelistjen laatimiseen ja sähköpiirustusten täydentämiseen tai muuttamiseen saa käyttää tietknetta viestintävälineenä ja apuna tiedn hankinnassa. saa ttaa humin tietturvaan liittyvät asiat käyttäessään tietverkkja. tuntee sähköiset perussuureet ja niiden fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin laki ja Kirchhffin lait. saa virtjen ja jännitteiden mittaukset vastusten sarja-, rinnan- ja sekakytkennöistä saa perussuureisiin liittyvät laskutehtävät ja saa rakentaa laskutehtävien mukaiset kytkennät ja saa käsitellä suureita fysiikkaan liittyvinä ilmiöinä. saa perusmittauksia tehdessään käyttää ikein yleismittaria, pihtivirtamittaria ja jännitteenketinta saa käyttää virran ja jännitteen mittaamiseen skillskppia tasa- ja vaihtsähköpiireistä Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 7 (60)
saa mittaamalla tdeta erilaisten kmpnenttien kuten vastuksen, kelan, kndensaattrin, didin ja sähköparin vaikutuksen tasa- ja vaihtsähköpiirin timintaan saa esittää magnetismin suuden sähkölaitteiden, kuten generaattrin, mttrin, releen ja muuntajan timintaan saa laatia peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaaviita käyttäen standardien mukaista esitystapaa. saa määrittää jännitteen, virran ja vaihesiirtkulman mittaustulksiin perustuen 1- ja 3-vaiheisten piirien ttaman sähkötehn tuntee elektrniikan analgisten ja digitaalisten peruskmpnenttien minaisuudet sekä niistä mudstuvat peruskytkennät. Osattavia analgisia peruskytkentöjä vat puli- ja kkaalttasasuuntaus, jänniteregulaattri ja transistrin käyttö kytkimenä. Digitaalisiin peruskmpnentteihin liittyen tulee sata prttipiirien ja kiikkujen käyttö. saa peruskytkentöjen mekaanisen rakentamisen ja saa liittää ja irrttaa juttamalla kmpnentteja piirilevyyn ja jhtimia liittimiin ttaen humin ESD -sujauksen (electr static discharge). saa mitata analgisiin ja digitaalisiin peruskytkentöihin liittyvien signaaleja nrmaaleilla mittalaitteilla sekä saa arviida saamiaan mittaustulksia. saa selvittää valmiiden piirikaaviiden avulla kytkentöjen timintaa. saa valita työkalunsa käyttötarkituksen mukaan ja käyttää niitä ikein. saa hultaa käyttämänsä käsityökalut ja pitää ne käyttökunnssa. saa käyttää työkaluja vahingittamatta niitä, käsiteltävää khdetta, itseään tai muita. saa valita tarkituksenmukaiset tarvikkeet ja työkalut kiinnittäessään laitteita erilaisille pinnille. saa valmistaa puusta, metalleista tai muveista yksinkertaisia suja- ja kiinnitystarvikkeita. saa valita ja käyttää työssään tarkituksenmukaisia raaka-aineita, työstää niitä ja nudattaa niiden käsittelyhjeita. saa liittää teräskappaleita tisiinsa hitsaamalla tai ruuviliitksilla käyttäen ikein kne- ja levyruuveja sekä karaniittejä. saa liittää puukappaleita tisiinsa naula- ja ruuviliitksilla tai liimaamalla. saa valita kiinnitystavan kiinnitettävän kalusteen ja kiinnityskhteen minaisuuksien mukaan siten, että kiinnityksestä tulee lutettava. saa tulkita kneenpiirustuksia, kuten valmistus- ja kknpanpiirustukset saa piirtää käsin ja tietkneella jtain suunnitteluhjelmista hyödyntäen yksinkertaisesta kappaleesta tarpeelliset kuvannt mitituksineen ja mittakaavineen. saa mitata ja mitittaa sekä valita spivimman mittaustyökalun kullinkin tarvitsemaansa khteeseen surittaa hyväksytysti Sumen Pelastusalan keskusjärjestön perusteiden vaatimusten mukaisen tulityökurssin. surittaa hyväksytysti Työturvallisuus keskuksen perusteiden vaatimusten mukaisen työturvallisuuskurssin. surittaa hyväksytysti sähköalan ammattihenkilöille tarkitetun Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 vaatimusten mukaisen ensiapukulutuksen. surittaa hyväksytysti SFS 6002 sähkötyöturvallisuusstandardin määrittämän yleisen sähkötyöturvallisuutta kskevan kulutuksen piskelija tuntee sähköturvallisuuteen liittyvien säädösten (Sähköturvallisuuslaki, sähköturvallisuusasetus, ministeriöiden päätökset ja asetukset), sähköturvallisuusviranmaisen (Tukes) hjeet sekä sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 vaatimukset tuntee alan keskeiset tietlähteet ja saa etsiä niistä työhön liittyviä vaatimuksia annettujen khdetietjen avulla saa käyttää henkilökrttia YSE 98 mukaisesti saa käyttää asianmukaista työvaatetusta, jsta ei aiheudu työssä vaaraa saa tehdä ryhmäjhttasn sähköasennustöitä, kuten perusvalaistuskytkennät ja saa tehdä jännitteettömänä tehtävät käyttööntttarkastukset tekemiinsä asennuk- Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 8 (60)
siin sekä dkumentida ne. Tehdessään asennuksia piskelija saa valita käyttötarkitukseen spivia kalusteita, kaapeleita, kiinnitystarvikkeita ja liittimiä saa tarvikkeiden valintja tehdessään timia ympäristötietisesti, materiaali- ja energiatehkkaasti saa tarvikelistja tehdessään hyödyntää tietlähteitä kuten SSTL:n sähkötarvikenumerita ja nimikkeitä sekä käyttää näitä nimikkeitä keskustellessaan alan ammattihenkilön kanssa saa sähköalan asennustöissä kiinnittää erilaisia kmpnentteja rakennusalan materiaaleihin (kuten puu, tiili, betni ja rakennuslevyt) tuntee sähköalalla käytettävät jhttiet ja saa asentaa niihin kaapelit ja sähkökalusteet. saa valita spivat sähköasennusmateriaalit erilaisiin tilihin laitteissa levien merkintöjen perusteella ttaen humin tilan sähkölaitteille asettamat vaatimukset esim. sähkölaitteiden ktelintilukat saa tehdä tarvittavat mittaukset ja aistinvaraiset tarkastukset esim. ktelinnin ja kaapeleiden kiinnitysten salta sähkölaitteiden krjausten yhteydessä saa tulkita ja piirtää sähköalan piirustuksia kuten asennuspiirustuksia ja keskuskuvien pääkaaviita saa tulkita sähköalalla tarvittavia rakennusalan piirustuksia. saa selvittää, mistä asennustyössä tarvittavat tarvikkeet vidaan hankkia Osaamisen arviinti http://www.ph.fi/dwnlad/162889_sahk_ja_autmaatitekniikan_pt_01082015.pdf Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen esimerkkejä Opiskelijan aiempien pintjen tai työkkemuksen kautta hankitut; vimassalevat EA1-, työturvallisuus-, sähkötyöturvallisuus- ja tulityöturvallisuuspinnt. Esimerkiksi Tiet- ja tietliikennetekniikan perustutkinnn Elektrniikan ja ICT:n perustehtävät 45 sp krvaa Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkinnn Sähkö- ja autmaatitekniikan perussaaminen 45 sp tutkinnn san. Tutkinnn san saamistavitteita esitellessään pettaja selvittää nk tutkinnn san piskelua alittavilla vaadittavaa saamista j hankittuna ja timii saamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta Luksiassa svittujen käytänteiden mukaisesti. Tutkinnn san timintakknaisuudet Tasasähkötekniikka ja perusmittaukset 5 sp Turvallinen työskentely sähkö- ja autmaatialalla 4 sp Tietkneen käyttööntt ja peruskäyttö 5 sp Sähköalan pinta- ja uppasennusten perusteet 7 sp Kiinteistöasennusten sujaus- ja ktelintilukat, kiinnitykset ja materiaalit 7 sp Elektrnisen laitteen rakentaminen 7 sp Vaihtsähkötekniikka 4 sp Sähköalan keskeisten tietknehjelmien hallinta 6 sp Tutkinnn san timintakknaisuuksille yhteiset ppimistavitteet Opiskelija ppii nudattamaan työstä annettuja turvallisuushjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen eikä muille sekä käyttämään turvallisesti ja ikein hjeiden mukaisia sujaimia, työvälineitä ja asennuksissa käytettäviä erikistyökaluja ja työmenetelmiä. Hän ppii nudattamaan työaikja ja käyttäytymään asiallisesti sekä tekemään annetut tehtävät lppuun tai ilmittamaan ja selvittämään, miksi työ n jäänyt kesken. Opiskelija ppii myös hultamaan työvälineitään ja käyttämään tarvikkeita ja materiaaleja niiden minaisuuksien edellyttämällä tavalla. Opiskelijalle pyritään järjestämään pintjen aikana vähintään yksi käynti sähköalan messuilla, näyttelyssä, taitajakisissa tai muussa vastaa- Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 9 (60)
vassa tilaisuudessa, jssa hän vi vahvistaa ammatti-identiteettiään ja elinikäisen ppimisen avaintaitjaan. Tutkinnn saan integrituvat yhteiset tutkinnn sat Tähän tutkinnn saan integrituu ppimistavitteita yhteisten tutkinnn sien saalueista: viestintä- ja vurvaikutussaaminen, matemaattis-lunnntieteellinen saaminen ja yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen. 2.1.1.1. Tasasähkötekniikka ja perusmittaukset Tässä timintakknaisuudessa piskelija ppii tuntemaan sähköiset perussuureet ja niiden fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet kuten Ohmin laki ja Kirchffin virtalait. Hän ppii mittaamaan yleismittarilla jännitteen ja virran vastusten sarja-, rinnan- ja sekakytkennöistä ja tekemään sähköalan laskutehtäviä ja rakentamaan tehtävien mukaisia kytkentöjä. Hän ppii käyttämään pihtivirtamittaria ja jännitteenketinta ja laatimaan peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaaviita käyttäen standardien mukaista esitystapaa. Hän ppii tuntemaan mm. sulakkeiden mitituksen ja värikdit. Opiskelija kehittää samalla ammatti-identiteettiään ja yhteistyökykyä tekemällä tehtäviä ryhmässä tai parin kanssa. Keskeinen sisältö Jännitteiden ja virtjen mittaus yleismittarilla Sulakkeiden mititus ja värimerkinnät Sähköiset perussuureet ja niillä tehtävät laskutehtävät Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen hjaus n kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautteen antamista ja se perustuu pettajan jatkuvaan havainnintiin ja piskelijan itsearviintiin suhteessa asetettuihin tavitteisiin. Opettaja humii piskelijiden yksilölliset ppimisprsessit ja hjaa piskelijita heidän tarpeidensa mukaisesti. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen ja hjaukseen ja svitut asiat kirjataan piskelijahallintajärjestelmään. Oppimista arviidaan yhdessä piskelijan kanssa kk ppimisprsessin ajan vertaamalla pittuja asiita tutkinnnsan timintakknaisuuden ppimistavitteisiin ja niihin liittyviin saamisen arviinnin kriteereihin. Arviintiin sallistuvat sekä piskelija että kaikki petusta antaneet pettajat ja arviintimenetelminä käytetään arviintikeskustelua sekä suullista että kirjallista palautetta. Oppimisen arviinti dkumentidaan piskelijahallintajärjestelmään merkinnällä S. Oppimisympäristöinä timivat lukka, työsali ja tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla piskelukäyttöön varustettu tila pettajan tuntisuunnittelun mukaisesti. Oppimismenetelminä käytetään lukassa pienten asiakknaisuuksien piskelua kerrallaan keskustellen pettajan hjauksessa ja niihin liittyvien laskutehtävien harjittelua ensin yhdessä ja sitten piskelijiden itsenäisenä työskentelynä. Tällöin pettaja kiertää lukassa ja neuv tarvittaessa. Lpuksi ratkaisut tehdään aina yhdessä taululle keskustellen niistä. Opiskeltuja asiita myös rakennetaan ja niihin liittyviä mittauksia harjitellaan käytännössä työsalissa ja mahdllisesti tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja s- Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 10 (60)
velluksilla piskelu- ja petuskäyttöön varustetussa tilassa hyödyntäen verkkmateriaalia ja simulaatiita. Oppimismateriaalina käytetään jk vusittain vahvistettavaa sähkötekniikan ppimateriaalia tai muuta pettajan määrittelemää sähköalan materiaalia sekä verkkympäristöä. Osaamisen arviinti Osaamista arviidaan pääsin tutkinnn san lppuvaiheessa, ammattisaamisen sanäytöillä. 2.1.1.2. Turvallinen työskentely sähkö- ja autmaatialalla Tässä timintakknaisuudessa piskelija ppii timimaan turvallisesti sähkö- ja autmaatialalla ja hän surittaa hyväksytysti Sumen Pelastusalan keskusjärjestön perusteiden vaatimusten mukaisen tulityökurssin, Työturvallisuuskeskuksen perusteiden vaatimusten mukaisen työturvallisuuskurssin, sähköalan ammattihenkilöille tarkitetun Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 vaatimusten mukaisen ensiapukulutuksen (esimerkiksi EA1) ja SFS 6002 sähkötyöturvallisuusstandardin määrittämän yleisen sähkötyöturvallisuutta kskevan kulutuksen. Opiskelija ppii tuntemaan sähköturvallisuuteen liittyvien säädösten (Sähköturvallisuuslaki, sähköturvallisuusasetus, ministeriöiden päätökset ja asetukset), sähköturvallisuusviranmaisen (Tukes) hjeet sekä sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 vaatimukset. Hän ppii tuntemaan myös alan keskeiset tietlähteet ja ppii etsimään niistä työhön liittyviä vaatimuksia annettujen khdetietjen avulla ja käyttämään henkilökrttia rakennusurakan yleisten spimusehtjen (YSE 98) mukaisesti sekä käyttämään asianmukaista työvaatetusta, jsta ei aiheudu työssä vaaraa. Keskeinen sisältö Työelämän turvallisuuskulutusten surittaminen Henkilökrtin ja työvaatetuksen asianmukainen käyttö Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen hjaus n kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautteen antamista ja se perustuu pettajan jatkuvaan havainnintiin ja piskelijan itsearviintiin suhteessa asetettuihin tavitteisiin. Opettaja humii piskelijiden yksilölliset ppimisprsessit ja hjaa piskelijita heidän tarpeidensa mukaisesti. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen ja hjaukseen ja svitut asiat kirjataan piskelijahallintajärjestelmään. Oppimista arviidaan yhdessä piskelijan kanssa kk ppimisprsessin ajan vertaamalla pittuja asiita tutkinnnsan timintakknaisuuden ppimistavitteisiin ja niihin liittyviin saamisen arviinnin kriteereihin. Arviintiin sallistuvat sekä piskelija että kaikki petusta antaneet pettajat ja arviintimenetelminä käytetään arviintikeskustelua sekä suullista että kirjallista palautetta. Oppimisen arviinti dkumentidaan piskelijahallintajärjestelmään merkinnällä S ja sen saamiseksi täytyy kaikki vaatimusten mukaiset turvallisuuteen liittyvät kulutukset lla suritettu hyväksytysti. Oppimisympäristö Oppimisympäristönä timivat lukka, työsali, tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla piskelukäyttöön varustettu tila sekä ulktila pettajan tuntisuunnittelun mukai- Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 11 (60)
sesti. Mahdllisuuksien mukaan tutustuminen tdellisiin työympäristöihin tellisuudessa ja sähköverkkjen rakentamisympäristöissä. Opettajana timii kullakin kurssilla (työturvallisuus-, sähkötyöturvallisuus- ja tulityökurssi) auktrisitu kurssinjhtaja. Kurssinjhtajan hjauksessa piskellaan hyväksytyn kurssihjeen mukaisesti turvallisuusasiita säädösten, esimerkkien ja harjitteiden avulla. Vierailut sähköalan työympäristöissä. Oppimismateriaalina n kunkin kurssin hyväksytty ppimateriaali, jnka vahvistaa a. tah. Tarvittaessa vi lla lisämateriaalia. 2.1.1.3. Tietkneen käyttööntt ja peruskäyttö Tässä timintakknaisuudessa piskelija ppii tekemään tietkneen käyttöönttn tarvittavat timenpiteet ja hallitsemaan tietkneen peruskäytön. Hän ppii laatimaan työpaikkahakemuksen ja työtehtäviin liittyviä listja, raprtteja, laskelmia ja selvityksiä kuvineen ja taulukineen. Hän ppii hyödyntämään valmishjelmia raprtintiin ja käyttämään tietknetta viestintävälineenä ja apuna tiedn hankinnassa. Keskeinen sisältö Työselstusten ja raprttien laatiminen kuvineen ja taulukineen Tietverkkjen tietturva Viestiminen tietkneen avulla Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen hjaus n kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautteen antamista ja se perustuu pettajan jatkuvaan havainnintiin ja piskelijan itsearviintiin suhteessa asetettuihin tavitteisiin. Opettaja humii piskelijiden yksilölliset ppimisprsessit ja hjaa piskelijita heidän tarpeidensa mukaisesti. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen ja hjaukseen ja svitut asiat kirjataan piskelijahallintajärjestelmään. Oppimista arviidaan yhdessä piskelijan kanssa kk ppimisprsessin ajan vertaamalla pittuja asiita tutkinnnsan timintakknaisuuden ppimistavitteisiin ja niihin liittyviin saamisen arviinnin kriteereihin. Arviintiin sallistuvat sekä piskelija että kaikki petusta antaneet pettajat ja arviintimenetelminä käytetään arviintikeskustelua sekä suullista että kirjallista palautetta. Oppimisen arviinti dkumentidaan piskelijahallintajärjestelmään merkinnällä S. Oppimisympäristönä timii tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla piskelukäyttöön varustettu tila. Oppimismenetelminä timivat itsenäiset ja pettajan hjauksessa tapahtuvat harjitteet. Ajantasaiset valmishjelmat ja pettajan vusittain vahvistama muu materiaali. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 12 (60)
Osaamisen arviinti Osaamista arviidaan pääsin tutkinnn san lppuvaiheessa, ammattisaamisen sanäytöillä. 2.1.1.4. Sähköalan upp- ja pinta-asennusten perusteet Tässä timintakknaisuudessa piskelija ppii tuntemaan, käyttämään ja hultamaan sähköalan käsityökaluja ja tekemään ryhmätasn pinta- ja uppasennustöitä kuten perusvalaistuskytkennät. Hän ppii valitsemaan käyttötarkitukseen spivat kaapelit, kalusteet ja kiinnitystarvikkeet ja saa valintja tehdessään timia ympäristötietisesti ja materiaali- ja energiatehkkaasti. Hän ppii tekemään käyttööntttarkastuksen tekemiinsä asennuksiin ja selstamaan tekemäänsä työtä sekä sumeksi että englanniksi. Keskeinen sisältö Perusvalaistuskytkennät Upp- ja pinta-asennusten työkäytännöt Tarvikkeiden tuntemus Jännitteettömät käyttööntttarkastukset Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen hjaus n kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautteen antamista ja se perustuu pettajan jatkuvaan havainnintiin ja piskelijan itsearviintiin suhteessa asetettuihin tavitteisiin. Opettaja humii piskelijiden yksilölliset ppimisprsessit ja hjaa piskelijita heidän tarpeidensa mukaisesti. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen ja hjaukseen ja svitut asiat kirjataan piskelijahallintajärjestelmään. Oppimista arviidaan yhdessä piskelijan kanssa kk ppimisprsessin ajan vertaamalla pittuja asiita tutkinnnsan timintakknaisuuden ppimistavitteisiin ja niihin liittyviin saamisen arviinnin kriteereihin. Arviintiin sallistuvat sekä piskelija että kaikki petusta antaneet pettajat ja arviintimenetelminä käytetään arviintikeskustelua sekä suullista että kirjallista palautetta. Oppimisen arviinti dkumentidaan piskelijahallintajärjestelmään merkinnällä S. Oppimisympäristöinä vat lukka ja työsali. Oppimismenetelminä käytetään työhön jhdattavaa keskustelevaa teriatuntia, jta seuraa hjeiden ja suunnitelmien mukaisesti tehtävät asennustyöt pettajan hjauksessa. Tehdyt työt pitaan mittaamalla varmistamaan timiviksi. Oppimismateriaalina käytetään vusittain vahvistettavaa sähköasennustekniikan ppikirjaa ja siihen liittyvää harjituskirjaa ja pettajan määrittelemää muuta materiaalia. Osaamisen arviinti Osaamista arviidaan pääsin tutkinnn san lppuvaiheessa ammattisaamisen sanäytöillä. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 13 (60)
2.1.1.5. Kiinteistöasennusten sujaus- ja ktelintilukat, kiinnitykset ja materiaalit Tässä timintakknaisuudessa piskelija ppii kiinnittämään erilaisia sähköalan kmpnentteja erilaisiin rakennusmateriaaleihin ja valitsemaan spivat sähköasennusmateriaalit erilaisiin tilihin laitteissa levien merkintöjen perusteella ttaen humin mm. sähkölaitteiden vaatimat ktelintilukat. Hän ppii käyttämään sähkötarvikkeiden nimikkeitä ja tuntemaan sähköalalla käytettävät jhttiet ja ppii asentamaan niihin kaapelit ja sähkökalusteet. Hän ppii myös valitsemaan ja työstämään tarkituksenmukaisia raaka-aineita ja liittämään teräskappaleita tisiinsa hitsaamalla tai ruuviliitksilla käyttäen ikein kne- ja levyruuveja sekä karaniittejä. Hän ppii liittämään tisiinsa puukappaleita naula- tai ruuviliitksilla tai liimaamalla. Hän ppii myös valitsemaan kiinnitystavan siten, että kiinnityksestä tulee lutettava. Keskeinen sisältö Käsityökalujen käyttö ja hult Eri tiljen vaatimat ktelintilukat Kiinnitykset erilaisiin materiaaleihin Hitsaus, ruuvi- ja naulaliitkset sähkölaitteiden sujauslukat Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen hjaus n kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautteen antamista ja se perustuu pettajan jatkuvaan havainnintiin ja piskelijan itsearviintiin suhteessa asetettuihin tavitteisiin. Opettaja humii piskelijiden yksilölliset ppimisprsessit ja hjaa piskelijita heidän tarpeidensa mukaisesti. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen ja hjaukseen ja svitut asiat kirjataan piskelijahallintajärjestelmään. Oppimista arviidaan yhdessä piskelijan kanssa kk ppimisprsessin ajan vertaamalla pittuja asiita tutkinnnsan timintakknaisuuden ppimistavitteisiin ja niihin liittyviin saamisen arviinnin kriteereihin. Arviintiin sallistuvat sekä piskelija että kaikki petusta antaneet pettajat ja arviintimenetelminä käytetään arviintikeskustelua sekä suullista että kirjallista palautetta. Oppimisen arviinti dkumentidaan piskelijahallintajärjestelmään merkinnällä S. Oppimisympäristöinä vat lukka, työsali sekä metallitöihin sveltuvat tilat. Oppimismenetelminä käytetään keskustelevaa ja havainnllistavaa teriapetusta sekä pettajan hjauksessa tapahtuvaa työskentelyä hjeiden mukaisesti. Oppimismateriaalina sähkötyökalujen käyttöhjeet ja muu pettajan valitsema materiaali. Osaamisen arviinti Osaamista arviidaan pääsin tutkinnn san lppuvaiheessa ammattisaamisen sanäytöillä. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 14 (60)
2.1.1.6. Elektrnisen laitteen rakentaminen Tässä timintakknaisuudessa piskelija ppii tuntemaan elektrniikan analgisten ja digitaalisten kmpnenttien minaisuudet sekä niistä mudstuvat peruskytkennät kuten puliaalt- ja kkaalttasasuuntaus, jänniteregulaattri ja transistrin käyttö kytkimenä sekä prttipiirien ja kiikkujen käyttö. Hän ppii peruskytkentöjen mekaanisen rakentamisen ja kmpnenttien liittämisen juttamalla piirilevyyn ja siitä irrttamisen. Hän ppii tulkitsemaan piirikaaviiden avulla kytkentöjen timintaa ja ymmärtää mikrkntrllerien käytön elektrniikassa. Hän ppii myös skillskpin käytön vaiht- ja tasasähköpiirien mittaamisessa. Keskeinen sisältö Elektrniikan kmpnentit ja niiden kytkennät Prttipiirit, kiikut ja digitaalitekniikan kytkennät Kmpnenttien juttaminen piirilevyille ja niiden irrtus Puliaalt- ja kkaalttasasuuntauskytkentöjen rakentaminen Oskillskpin käyttö Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen hjaus n kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautteen antamista ja se perustuu pettajan jatkuvaan havainnintiin ja piskelijan itsearviintiin suhteessa asetettuihin tavitteisiin. Opettaja humii piskelijiden yksilölliset ppimisprsessit ja hjaa piskelijita heidän tarpeidensa mukaisesti. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen ja hjaukseen ja svitut asiat kirjataan piskelijahallintajärjestelmään. Oppimista arviidaan yhdessä piskelijan kanssa kk ppimisprsessin ajan vertaamalla pittuja asiita tutkinnnsan timintakknaisuuden ppimistavitteisiin ja niihin liittyviin saamisen arviinnin kriteereihin. Arviintiin sallistuvat sekä piskelija että kaikki petusta antaneet pettajat ja arviintimenetelminä käytetään arviintikeskustelua sekä suullista että kirjallista palautetta. Oppimisen arviinti dkumentidaan piskelijahallintajärjestelmään merkinnällä S. Oppimisympäristöinä vat työsali ja tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla piskelukäyttöön varustettu tila. Oppimismenetelminä käytetään keskustelevaa ja havainnllistavaa teriapetusta sekä pettajan hjauksessa tapahtuvaa työskentelyä hjeiden mukaisesti käyttäen elektrniikan työkaluja ja mittausvälineitä. Oppiminen vi tapahtua myös prjektimutisesti piskellen. Oppimismateriaalina timivat elektrniikan piirikaavit, elektrniikan simulinti- ja suunnitteluhjelmat, verkkmateriaali sekä pettajan valitsema muu materiaali. Osaamisen arviinti Osaamista arviidaan pääsin tutkinnn san lppuvaiheessa ammattisaamisen sanäytöllä. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 15 (60)
2.1.1.7. Vaihtsähkötekniikka Tässä timintakknaisuudessa piskelija ppii ymmärtämään generaattrin, sähkömttrin, releen ja muuntajan timinnan sekä magnetismin suuden niiden timinnassa. Hän ppii määrittämään 1- ja 3-vaiheisten sähköpiirien ttaman tehn mittaamalla niistä jännite, virta ja vaihesiirtkulma. Hän ppii myös mittaamalla tteamaan erilaisten kmpnenttien, kuten vastuksen, kelan, kndensaattrin, didin ja sähköparin vaikutuksen vaihtsähköpiirin timintaan. Keskeinen sisältö Vaihtsähkösuureiden ymmärtäminen Vaihtsähkölaitteiden timinta ja magnetismi (generaattri, sähkömttri, muuntaja, rele) Vaihtsähköpiirien rakentaminen ja kmpnenttien vaikutusten mittaaminen niissä 1- ja 3-vaiheisten sähköpiirien mittaukset Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen hjaus n kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautteen antamista ja se perustuu pettajan jatkuvaan havainnintiin ja piskelijan itsearviintiin suhteessa asetettuihin tavitteisiin. Opettaja humii piskelijiden yksilölliset ppimisprsessit ja hjaa piskelijita heidän tarpeidensa mukaisesti. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen ja hjaukseen ja svitut asiat kirjataan piskelijahallintajärjestelmään. Oppimista arviidaan yhdessä piskelijan kanssa kk ppimisprsessin ajan vertaamalla pittuja asiita tutkinnnsan timintakknaisuuden ppimistavitteisiin ja niihin liittyviin saamisen arviinnin kriteereihin. Arviintiin sallistuvat sekä piskelija että kaikki petusta antaneet pettajat ja arviintimenetelminä käytetään arviintikeskustelua sekä suullista että kirjallista palautetta. Oppimisen arviinti dkumentidaan piskelijahallintajärjestelmään merkinnällä S. Oppimisympäristöinä vat lukka, työsali ja tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla piskelukäyttöön varustettu tila. Oppimismenetelminä käytetään lukassa pienten asiakknaisuuksien piskelua kerrallaan keskustellen ja kerraten pettajan hjauksessa ja esimerkkien valssa ja niihin liittyvien laskutehtävien harjittelua ensin yhdessä ja sitten piskelijiden itsenäisenä työskentelynä. Tällöin pettaja kiertää lukassa ja neuv tarvittaessa. Lpuksi ratkaisut tehdään aina yhdessä taululle keskustellen niistä. Opiskeltuja asiita myös tutkitaan kytkennöin ja niihin liittyviä mittauksia harjitellaan käytännössä työsalissa ja myös hyödyntäen verkkmateriaalia ja simulaatiita. Oppimismateriaalina käytetään jk vusittain vahvistettavaa sähkötekniikan ppimateriaalia tai muuta pettajan määrittelemää sähköalan materiaalia sekä verkkympäristöä. Osaamisen arviinti Osaamista arviidaan pääsin tutkinnn san lppuvaiheessa ammattisaamisen sanäytöillä. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 16 (60)
2.1.1.8. Sähköalan keskeisten tietknehjelmien hallinta Tässä timintakknaisuudessa piskelija ppii tulkitsemaan kneenpiirustuksia, kuten valmistus- ja kknpanpiirustukset. Hän ppii piirtämään käsin ja tietkneella suunnitteluhjelmista hyödyntäen yksinkertaisesta kappaleesta kuvannt mitituksineen ja mittakaavineen. Hän ppii tulkitsemaan ja piirtämään sähköalan piirustuksia kuten asennuspiirustuksia ja keskuskuvien pääkaaviita. Hän ppii myös tulkitsemaan rakennusalan piirustuksia ja hyödyntämään valmishjelmia työsuritustensa raprtintiin ja sähköpiirustusten muuttamiseen ja täydentämiseen. Hän ppii laatimaan peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaaviita käyttäen standardien mukaista esitystapaa. Keskeinen sisältö Valmistus- ja kknpanpiirustusten tulkinta Rakennusalan piirustusten tulkinta ja hyödyntäminen Kappaleiden kuvantjen laatiminen käsin tai tietkneella mitituksineen ja mittakaavineen Sähköalan piirustusten tulkinta, laatiminen ja muuttaminen Virtapiirikaaviiden laatiminen Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen hjaus n kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautteen antamista ja se perustuu pettajan jatkuvaan havainnintiin ja piskelijan itsearviintiin suhteessa asetettuihin tavitteisiin. Opettaja humii piskelijiden yksilölliset ppimisprsessit ja hjaa piskelijita heidän tarpeidensa mukaisesti. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen ja hjaukseen ja svitut asiat kirjataan piskelijahallintajärjestelmään. Oppimista arviidaan yhdessä piskelijan kanssa kk ppimisprsessin ajan vertaamalla pittuja asiita tutkinnnsan timintakknaisuuden ppimistavitteisiin ja niihin liittyviin saamisen arviinnin kriteereihin. Arviintiin sallistuvat sekä piskelija että kaikki petusta antaneet pettajat ja arviintimenetelminä käytetään arviintikeskustelua sekä suullista että kirjallista palautetta. Oppimisen arviinti dkumentidaan piskelijahallintajärjestelmään merkinnällä S. Oppimisympäristöinä timivat lukka ja tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla piskelukäyttöön varustettu tila pettajan tuntisuunnittelun mukaisesti. Oppimismenetelminä käytetään terialukassa lähipetusta erilaisten piirustusten ja kuvien tulkintaan ensin yhdessä pettajan hjauksessa ja sitten itsenäisesti ppimistehtävien avulla. Tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla piskelukäyttöön varustetussa tilassa piskellaan pettajan hjauksessa sähkö- ja autmaatialan suunnitteluhjelmien avulla. Oppimismateriaalina käytetään pettajan suunnittelemaa materiaalia. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 17 (60)
Osaamisen arviinti Osaaminen arviidaan ammattisaamisen näytöllä ja tarvittaessa muun saamisen arviinnilla kun saaminen n hjaus ja arviintikeskusteluissa arviitu hankituksi. Tutkinnn san arvsana mudstuu ammattisaamisen näytön arvsanasta. Mikäli muun saamisen arviintia tarvitaan, mudstuu arvsana ammattisaamisen näytön arvsanasta ja muun saamisen arviinnista yhdessä. Arvsanasta päättää pettaja, Liite 1. Suunnitelmat ammattisaamisen näyttöjen tteuttamisesta ja arviinnista 2.1.2. Sähkö- ja autmaatiasennukset, 30 sp Ammattitaitvaatimukset Opiskelija tai tutkinnn surittaja saa käyttää asennus-, käyttö- ja hult-hjeita ja ymmärtää niiden tärkeyden ja merkityksen asennustyön, asennusten ja laitteiden käytön ja elinkaaren kannalta. kerää dkumentit talteen ja luvuttaa ne asiakkaalle työn valmistuessa. saa selvittää asennuskhteen dkumenteista tilalukat, laitteiden ktelintilukat ja asennuspaikat saa humiida mekaanisen ja sähköisen sujauksen vaatimukset asennuksia tehdessään saa määritellä työssä tarvittavat telineet ja nstlaitteet työturvallisuuslain vaatimusten mukaan, sekä varata ja käyttää asennustyössä tarvittavat työ- ja sujeluvälineet. saa valita yleisimmät asennusjhtimet ja -kaapelit, sekä tietää niiden rakenteet, sallitut vetlujuudet, taivutussäteet sekä asennuslämpötilat. saa asentaa sähkö- ja autmaatipiirustuksissa määritellyt kaapelireitit saa asentaa ja kiinnittää kaapelit suunnitelmien mukaisesti kaapelireiteille. saa ttaa humin asennustöitä tehdessään taludellisuuden ja asiakaspalvelun sekä timia kustannustehkkaasti saa asentaa maaditus- ja ptentiaalitasausjhdtukset kytkentöineen niitä kskevien suunnitelmien mukaisesti saa tteuttaa kaapelinnit häiriösujausvaatimusten mukaisesti saa asentaa ja kytkeä sähkösuunnitelman mukaiset valaistuksen hjaus- ja pistrasiakalusteet sekä asennuksiin liittyvät jak-, haaritus- ja valaisinpistrasiat tietää yleisimmät energiasyötön hjauksiin ja valvntihin käytettävät kaapelit sekä väyläkaapelit ja tietää kyseisten kaapelien rakenteet sekä saa asentaa niitä. saa sujata kaapelit humiiden asennusympäristöstä aiheutuvat vaatimukset saa tehdä kaapelien kurinta-, päättämis- ja kytkentätyöt sekä kaapelien merkintätyöt saa käyttää asennuksissa käytettäviä työ- ja erikistyökaluja ikein ja turvallisesti saa asentaa sähkökeskukset erityyppisille asennusalustille ja asennustilihin, tehdä jhdtukset keskuksiin ktelintilukkaa heikentämättä ja mekaanisen sujauksen vaatimukset täyttäen ja kytkeä keskukseen liittyvät jhtimet, jhdt ja kaapelit. saa tehdä tarvittavia lisäyksiä ja muutksia kalustukseen hjeiden mukaisesti sekä keskusasennuksiin liittyvät merkinnät tuntee erityyppisten kknpantellisuuksien kmpnentit saa valita yleisimmät asennusjhtimet ja -kaapelit, sekä tietää niiden rakenteet, sallitut vetlujuudet, taivutussäteet sekä asennus- ja käyttölämpötilat saa asentaa kknpanpiirustusten, pää- ja piirikaaviiden sekä kytkentätaulukiden avulla ikeat kalusteet, kaapelireitti-, putkitus- ja kaapelimateriaalit ja muut kknpann liittyvät tarvikkeet saa asentaa ja kiinnittää jhtimet ja kaapelit kaapelireitteihin suunnitelmien mukaan saa ttaa humin asennustöitä tehdessään taludellisuuden ja asiakaspalvelun sekä timia kustannustietisesti saa mitittaa, kuria ja asentaa keskus ym. kknpann liittyvät jhtimet Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 18 (60)
saa laatia pää- ja hjausvirtakaavin 1-npeus-, 2-npeus-, suunnanvaiht-, Y/D-, pehm- ja taajuusmuuttajakäyttöiseen mttrilähtöön saa asentaa valmiiden kuvien avulla 1-npeus-, 2-npeus-, suunnanvaiht-, Y/D-, pehm- ja taajuusmuuttajakäyttöisen mttrin saa kaapelida ja jhdttaa autmaatikeskuksen, lgiikan, taajuusmuuttajan ja lähettimet saa käyttää hjelmitavaa lgiikkaa ja sen hjelmintiympäristöä 1-npeus-, 2- npeus-, suunnanvaiht-, Y/D-, pehm- ja taajuusmuuttajakäyttöisen mttrin timintaparametrien asettamiseen saa käyttää ja kytkeä raja- ja lähestymiskytkimiä em. kytkentöjä tehdessään tuntee iksulkumttrin timintaperiaatteen, rakenteen ja kytkennät tuntee mttrien mekaanisen asennuksen ja hulln tietää mttrikäyttöjen tarvitseman ylikurmitus- ja iksulku-sujauksen periaatteet ja saa varmistaa sujalaitteiden spivuuden ja säätää sujalaitteet ikein mttrin kilpiarvn ja kirjallisen apumateriaalin tietjen avulla sekä varata ja käyttää asennustyössä tarvittavat työ- ja sujeluvälineet tietää paineilman tuttamisen ja siirtämisen periaatteet ja ympäristövaikutukset. saa peruskmpnenttien, kuten hjausventtiilin ja sylinterin rakenteet ja timintaperiaatteet sekä niiden asennus-, säätö- ja hjaustavat saa lukea hydrauliikka- ja pneumatiikkakaaviita saa tehdä hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien asennus-, käyntiinaj-, hultja krjaustehtäviä saa selvittää järjestelmän timintatavan kaaviiden avulla. saa kaaviista selvittää työliikeradat, säätöjen vaikutukset ja etsiä timintahäiriöiden syitä vikatilanteissa ja tehdä tarvittavia krjaustimenpiteitä saa tehdä venttiileihin liittyviä yksinkertaisia hjauksia ja säätöjä, kuten timisuunnan muutksen. saa etsiä säädöksistä (lait, asetukset, ministeriöiden määräykset ja päätökset sekä standardit) alaa kskevia tietja. saa tulkita ja piirtää asennuspiirustuksia sekä pää- ja piirikaaviita saa tulkita kknpanpiirustuksia sekä keskusten kjeluettelita sekä lisätä niihin työn aikana syntyneet mahdlliset muutkset saa käyttää myös vimassalevien määräysten ja standardien (esim. SFS 6000) ja sähköturvallisuustutkint 2:een liittyviä julkaisuja tarvitsemansa tiedn hankkimiseen. tuntee laatujärjestelmien tarkituksen ja periaatteen. saa timia sähköturvallisuustimintahjeen mukaisesti kuten esim. sähköalan ammatilliseen kulutukseen Henkilö- ja Yritysarviinti SETI Oy:n julkaiseman sähköturvallisuustimintahjeen mukaisesti saa tarvikkeiden valintja tehdessään timia ympäristötietisesti, materiaali- ja energiatehkkaasti tietää sähköasennusten yhteydessä tehtävän man työn varmentamisen tärkeyden ja merkityksen kk asennustyön aikana ennen asennustöiden tilaajalle luvuttamista saa tehdä SFS 6000 standardin mukaisen käyttööntttarkastuksen saa täyttää khdetta varten laaditut käyttööntttarkastuspöytäkirjat ja lisätä asennuspiirustuksiin tarkastuksien tai työn tekemisen aikana ilmenneet muutkset. saa antaa valmistuneen sähköasennustyön käytön pastuksen saa hultaa ja krjata yleisimpiä sähkötyökaluja ja sähkökäyttöisiä kulutuskjeita, kuten pistrasialiitännäiset käsityökalut, sähkölämmittimet, kiukaat ja liedet saa hyödyntää laitekrjauksen avuksi laadittuja ppaita ja muuta materiaalia Osaamisen arviinti http://www.ph.fi/dwnlad/162889_sahk_ja_autmaatitekniikan_pt_01082015.pdf Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 19 (60)