OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.1.2015, tarkistettu 29.4.2015 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A
Osallistumis- ja arviintisuunnitelmassa kerrtaan kaavituksen päätavitteet, suunnittelun eteneminen, sallistumismahdllisuudet ja alustava aikataulu. Lisäksi sallistumis- ja arviintisuunnitelmassa kuvataan kaavan yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutusten arviinnit. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnitteluprsessin kuluessa. SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI Suunnittelualueen sijainti. Puutikankankaan tuulivimapuistn sayleiskaavan alustava rajaus n esitetty punaisella. Puutikankankaan tuulivimapuistn suunnittelualue sijaitsee vajaat 8 kilmetriä Sievin kirknkylästä länsi-lunaaseen, vajaat 9 kilmetriä Thlammin kirknkylästä phjiseen ja nin 14 kilmetriä Kannuksen kirknkylästä itään. Suunnittelualue n Kannus-Sievi välisen Valtatie 28 Kkkla-Kajaani eteläpulella. PUUTIKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO TM Vima Puutikankangas Oy suunnittelee Puutikankankaan alueelle enintään yhdeksästä tuulivimalasta mudstuvaa tuulivimapuista. Vimalamäärä ei ylitä YVA-kynnystä (POPELY/2079/2014). Suunnitellut tuulivimalat tulevat lemaan enintään 230 metriä krkeita ja trnirakenteeltaan yhtenäisiä (teräslieriö- tai hybriditrni). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2
Tuulivimaliden sähköntutant liitetään sähköverkkn 45-66 kv maakaapelilla, ilmajhtja ei rakenneta. Tuulipuist liitetään Uusnivalan sähköasemalle. Tuulivimapuistn sisäinen sähköverkk tteutetaan 20-35 kv maakaapeliverkkna. Tuulivimaliden sijitussuunnittelu tehdään sana hankesuunnittelua sayleiskaavituksen alkuvaiheessa. Tuulivimalaitsten sijaintiin vaikuttavat lunnnlsuhteet, melu- ja varjstusanalyysit sekä vimalaitsvalmistajasta riippuvat vimaliden väliset minimietäisyydet ptimaalisen tutannn varmistamiseksi. Alueella suritetaan tuulimittaukset, jiden tulksien avulla vidaan varmistua tuulivimalaitsten tarkituksenmukaisesta sijittelusta. Phjis-Phjanmaan tuulivimaselvityksessä Puutikankankaan tuulipuistn alueesta ei le merkintää. Alustava suunnittelualueen rajaus punaisella. Suunnittelualueen rajaus tarkentuu suunnittelun edetessä. SUUNNITTELUN TAVOITTEET TM Vima Puutikankangas Oy n tehnyt sayleiskaavan laadinnasta alitteen Sievin kunnalle, jnka Sievin kunnanhallitus n 3.12.2014 143 hyväksynyt ja päättänyt sayleiskaavan käynnistämisestä. Osayleiskaavan tavitteena n mahdllistaa suunnitellun tuulivimapuistn rakentaminen. Tuulivimapuist mudstuu tuulivimaliden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja hultteistä. Osayleiskaavan suunnittelun tavitteena n tteuttaa tuulivimapuistn rakentaminen lunnnympäristön minaispiirteet ja ympäristövaikutukset humin ttaen sekä lieventää rakentamisesta mahdllisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä n mahdllista käyttää tuulivimaliden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan ikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Sievin kunnanvaltuust. Tuulipuistn tavitteena n saltaan edistää ilmastpliittisia tavitteita, jihin Sumi n situtunut. Tuuliviman salta tavitteena n nstaa tuuliviman asennettu kknaisteh Sumessa 2 500 MW:iin vuteen 2020 mennessä. Lisäksi sayleiskaavan tavitteena n ttaa humin muut aluetta kskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprsessin kuluessa mudstuvat tavitteet. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3
SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA Puutikankankaan tuulivimapuistn suunnittelualue n pääsin metsätaluskäytössä. Suunnittelualueen itäsaan sijittuu pieni surantainen Nevajärvi, jta ympäröivät sut n miltei kknaan jitettu. Suunnittelualueella n kattava metsäauttieverkst. Suunnittelualue sijaitsee nin 92-105 metriä merenpinnan yläpulella. Suunnittelualueen puust n pääsin 10-20 metriä krkeaa mäntymetsää. Tuulivimapuistn etäisyys lähimpään yksittäiseen lma-asuntn n n. 1,3 km. Tuuli-vimapuistn etäisyys Luetjärven lma-asutukseen ja Huhtalan vakituiseen asutukseen n yli 2 km. Suunnittelualueella ei sijaitse kulttuurihistriallisesti arvkkaita khteita. Lähin kulttuurihistriallinen khde n n. 700 metriä itä-kaakkn leva isnvihan aikainen piilpirtti Arkkuinpirtti. Huhtalan kulttuuriympäristökhde sijaitsee n. 1 km etäisyydellä kaava-alueesta länteen. Vanhakirkk Jyrinkin maakunnallisesti arvkas maisema-alue, jka n maakuntakaavassa sitettu myös kulttuuriympäristön maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, sijaitsee n. 1,7 kilmetriä kaava-alueesta killiseen. Valtakunnallisesti arvkas maisema-alue Lestijen kulttuurimaisema ja maakunnallisesti arvkas khde Lestijkivarren kulttuurimaisema sijaitsee n. 5,2 kilmetriä kaava-alueesta lunaaseen. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvkas Kalajkilaaksn maisema-alue sijaitsee n. 30 kilmetrin päässä suunnittelualueesta. Lähimmät tunnetut muinaisjäännökset sijaitsevat lähes neljän kilmetrin päässä; Hepharju idässä, Murhianjärvi killisessa ja Pietilän muinaisjäännös phjisessa. Arkelgisessa inventinnissa kartitettiin yksi muinaisjäännös, Malkakankaan tervahauta, jka sijaitsee suunnittelualueen phjissassa, nin 600 metriä itään lähimmästä suunnitellusta tuulivimalasta. Vusina 1919 1921 Metsähallitus rakennutti nk. Esklan metsäradan, jka kulki Kannuksen Esklan asemalta Sievin Eteläsydänmaan halki Lestijärven Syrinharjulle. Entinen rataphja halkaisee suunnittelualueen ja timii nykyään metsäauttienä. Suunnittelualueen phjispulella sijaitsee merkitty virkistys- ja matkailukhde, Luekallin hiihtkeskus sekä phjissassa kulkee mttrikelkkailureitti. Suunnittelualueella ei sijaitse lunnnsujelualueita. Lähimmät lunnnsujelualueet vat Lestijen vesistö (kskiensujelulailla sujeltu vesistö), jka sijaitsee suunnittelualueesta nin 6 kilmetrin päässä hankealueen etelä-lunaispulella ja Viitajärven Natura-alue, jka sijaitsee suunnittelualueesta n. 2,7 kilmetrin päässä hankealueen länsipulella. Suunnittelualueen pinta-ala n n. 12 km 2. Maa-alueet vat pääsin yksityisten maanmistajien ja kunnan mistuksessa. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet vat sa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavitteet tulee ttaa humin ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvitteita ja ne n ryhmitelty kknaisuuksiin asiasisällön perusteella. Puutikankankaan sayleiskaavaa kskevia yleis- ja erityistavitteita n esitetty VAT:n timivia yhteysverkstja ja energiahulta kskevassa khdassa. Niiden mukaisesti: Alueidenkäytössä turvataan energiahulln valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdllisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa n turvattava lentliikenteen nykyisten varalaskupaikkjen ja lennnvarmistusjärjestelmien kehittämismahdllisuudet sekä stilasilmailun tarpeet. Tuulivimalat n sijitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman vimalan yksiköihin. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 4
Yhteys- ja energiaverkstja kskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa n tettava humin sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvkkaat lunt- ja kulttuurikhteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA Ote Phjis-Phjanmaan maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti n sitettu punaisella rajauksella. Suunnittelualueella n vimassa Phjis-Phjanmaan kknaismaakuntakaava, jka n hyväksytty maakuntavaltuustssa 11.6.2003, vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005 ja tullut lainvimaiseksi 25.8.2006. Vimassa levassa maakuntakaavassa ei le sitettu sisämaahan sijittuvia tuulivimapuistalueita tai -khteita. Suunnittelualueelle ei le maakuntakaavassa sitettu aluevarausmerkintöjä. Suunnittelualueen halkaisee kulttuurihistriallisesti tai maisemallisesti merkittävä reitti. Merkinnällä sitetaan Esklan metsärata (ns. Pikkurata). Kapearaiteinen rautatie li merkittävä puutavaran kuljetusväylä 1922-61. Suunnittelualueen phjispulelle n merkitty virkistys- ja matkailukhde, Luekallin hiihtkeskus sekä mttrikelkkailureitti. Maakuntakaavaan n merkitty suunnittelualueen luteispulitse kulkeva pääsähköjht 110 kv. Lisäksi maakuntakaavan yleismääräyksen mukaan maankäyttöä suunniteltaessa n tuettava metsätalusalueiden ja -yksiköiden yhtenäisyyttä ja timivuutta. Metsien mnipulista hyödyntämistä tulee edistää svittamalla yhteen eri käyttömutjen ja lunnn mnimutisuuden tavitteita. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 5
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN 1. VAIHEKAAVA Ote maakuntakaavan 1. vaihekaavasta. Phjis-Phjanmaan maakuntakaavan uudistaminen n alitettu syksyllä 2010. Maakuntakaavan uudistamisen 1. vaihekaavan ehdtus n llut julkisesti nähtävillä 20.9. 21.10.2013. Maakuntahallitus hyväksyi uuden maakuntakaavan 11.11.2013 ja maakuntavaltuust 2.12.2013. Kaava dttaa Ympäristöministeriön vahvistamista. Maakuntakaavan 1. vaihekaavan yhteydessä n sitettu tuulivimatutantn parhaiten sveltuvien alueita Phjis-Phjanmaalta. Phjis-Phjanmaan maakuntakaavan uudistamista varten n laadittu Phjis-Phjanmaan manneralueen tuulivimaselvitys, jssa n etsitty parhaiten tuulivimarakentamiseen sveltuvia alueita. Puutikankankaan tuulipuistalueesta ei le merkintää tuulivimaselvityksessä eikä siten myöskään maakuntakaavan 1. vaihekaavassa. Suunnittelualueen phjispulelle n merkitty tellisuus- ja varastalue (t-1). Merkinnällä sitetaan bienergian jalstukseen ja tutantn liittyvän tellisuuslaitksen aluetta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 6
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN 2. VAIHEKAAVA Ote maakuntakaavan 1. vaihekaavasta. Phjis-Phjanmaan maakuntakaava uudistuu ensimmäisen vaihekaavan jälkeen seuraavaksi tisella ja klmannella vaihekaavalla. Tinen vaihekaava keskittyy kulttuuriympäristöön, maaseudun asutusrakenteeseen, virkistykseen ja matkailuun ja jätteenkäsittelyyn. Vaihemaakuntakaava n tullut vireille keväällä 2013 ja kaavalunns n nähtävillä 25.3.-30.4.2015 välisenä aikana. Suunnittelualueen halkaisee kulttuurihistriallisesti tai maisemallisesti merkittävä reitti. Merkinnällä sitetaan Esklan metsärata (ns. Pikkurata). Kapearaiteinen rautatie li merkittävä puutavaran kuljetusväylä 1922-61. Suunnittelualueen phjispulelle n merkitty virkistys- ja matkailukhde, Luekallin hiihtkeskus sekä mttrikelkkailureitti. KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA Suunnittelualue sijittuu Phjis-Phjanmaan ja Keski-Phjanmaan maakuntakaavan raja-alueelle. Keski-Phjanmaan maakuntakaava n laadittu vaiheittain. 1. vaihekaava n vahvistunut 24.10.2003. 2. vaihekaava n vahvistunut 29.11.2007. 3. vaihekaava n vahvistunut 8.2.2012. Keski-Phjanmaan liitssa n alitettu 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu. Kaava tulee käsittelemään seudullisesti merkittävän tuuliviman sijittumista Keski-Phjanmaan maakunnassa. 2. kaavaehdtus n llut nähtävillä 19.1.-17.2.2015. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 7
Ote Keski-Phjanmaan maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti n sitettu punaisella rajauksella. Ote Keski-Phjanmaan 4. vaihemaakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti n sitettu punaisella rajauksella. YLEIS- JA ASEMAKAAVAT Tuulivimapuistn alueella ei le vimassa levia yleis- tai asemakaavja. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 8
SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arviinti n sa tuulivimarakentamisen suunnittelua. Yleiskaavaprsessi vaikutukset arviidaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Hankkeen yhteydessä n laadittu seuraavat selvitykset: Luntselvitykset kasvillisuus- ja lunttyyppiselvitys linnustselvitykset liit-ravainventinti ja metsn sidinpaikkainventinti lepakkselvitys Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys Melu- ja varjstusselvitykset (WindPr -hjelman mallinnuksin) Arkelginen inventinti Lisäksi selvitetään mm. sayleiskaavan vaikutukset asumisen lsuhteisiin, metsätaluteen, marjastukseen ja metsästykseen, elinkeinihin ja taluteen sekä ssiaaliset vaikutukset. Vaikutusten arviinnissa selvitetään myös kansalaisten ja muiden sallisten näkemykset. Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta käytössä leviin perustietihin, alueella suritettuihin maastkäynteihin, sallisilta saataviin lähtötietihin, lausuntihin ja humautuksiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien minaisuuksien analysintiin. Tuulivimalat vaikuttavat ympäristöönsä muuttamalla maisemaa sekä tuttamalla ääntä ja välkettä. Tuulivimapuist rajittaa asuin ja lmarakentamista tuulivimapuistn alueella sekä sen välittömässä läheisyydessä alueilla, jssa melu ylittää vimassa levia hjearvt. Tuulivimarakentamisella vi lla täten vaikutuksia lma- ja haja-asutusluntiseen rakentamiseen. Tuulivimarakentamisella vi lla vaikutuksia myös lunnnarvihin ja ihmisten elinlihin. Vaikutusten arviinti perustuu tehtäviin selvityksiin. Kullakin vaikutustyypillä n erilainen vaikutusalueensa. Osa vaikutuksista rajittuu aivan tuulivimaliden rakennuskhteiden läheisyyteen, sa vaikutuksista ulttuu laajemmalle alueelle, kuten maisemavaikutukset. Vaikutusten selvittämisen tarkituksena n j suunnittelun aikana saada tieta suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lpullisen suunnitelman laatua. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Osalliset Osallisilla n ikeus ttaa saa kaavan valmisteluun, arviida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla n myös mahdllisuus esittää neuvttelun käymistä sallistumisja arviintisuunnitelman riittävyydestä elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdtuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Osallisia vat ne, jiden asumiseen, työhön tai muihin lihin valmisteilla leva kaava saattaa humattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat, lma-asukkaat, yritykset ja elinkeinnharjittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanmistajat ja haltijat yhteisöt, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätimikunnat tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt, kuten lunnnsujeluyhdistykset ja yrityksiä edustavat yhteisöt; Sievin riistanhityhdistys, Jyringin metsästysseura, Esklan metsästysseura, Sievinkylän kehitys Oy, Jyringin ja Kuknkylän kyläyhdistykset, Luekallin laskettelukeskus, Sievi bifuels Oy, VR Track Oy, Destia Oy. elinkeinnharjittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 9
erityistehtäviä hitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitkset; Fingrid Oyj, Finavia Oyj, Krpelan vima, Vesiklmi Oy. radipaikannusjärjestelmien ja radilinkkien käyttäjät ja peraattrit; Sumen Erillisverkt Oy, Ilmatieteenlaits, Teleperaattrit (TeliaSnera Finland Oyj, Elisa Oyj, DNA Oy, Digita Oy, Ukkverkt Oy, Cinia Grup Oy), Alueen hätäkeskus, Alueen VTS-keskus viranmaiset, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään: Sievin kunnan ympäristö- ja vapaa-aikalautakunnat, Kannuksen kaupunki, Thlammin kunta. Phjis-Phjanmaan ELY-keskus, Phjis-Phjanmaan liitt, Jkilaaksjen pelastuslaits, Liikenteen turvallisuusvirast Trafi, Musevirast, Phjis-Phjanmaan muse, Keski-Phjanmaan muse, Pulustusvimat, Ilmatieteenlaits, Oulun hätäkeskus, Peruspalvelukuntayhtymä Kalli ympäristöterveydenhult. SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET JA AIKATAULU Kaavituksen vireille tul (tammikuu 2015) Osayleiskaavan vireille tulsta ja sallistumis- ja arviintisuunnitelman nähtävillä lsta ilmitetaan Sieviläinen -lehdessä sekä Sievin kunnan ilmitustaululla ja kunnan internet -sivuilla. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavitusprsessin aikana. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville, jllin sallisilla ja kunnan asukkailla n mahdllisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä sallistumis- ja vurvaikutusmenetelmistä sekä kaavan vaikutusten arviinnista. Osayleiskaavasta järjestetään ensimmäinen viranmaisneuvttelu. Osayleiskaavan lunnsvaihe (tammikuu 2015 maaliskuu 2015) Osayleiskaavan lunnsaineist asetetaan nähtäville mielipiteiden esittämistä varten. Sievin kunnan tekninen lautakunta päättää lunnksen asettamisesta nähtäville. Nähtäville asettamisesta tiedtetaan julkisesti ja nähtävillä ln yhteydessä järjestetään tiedtus- ja keskustelutilaisuus. Osallisilla ja kunnan jäsenillä n mahdllisuus esittää mielipiteensä nähtävillä laikana kaavalunnksesta kirjallisesti tai suullisesti. Kaavalunns n taviteaikataulun mukaan nähtävillä helmikuussa 2015. Lunnksesta pyydetään myös lausunnt viranmaisilta. Saatu palaute käsitellään ksteeksi. Osayleiskaavan ehdtusvaihe (maaliskuu 2015 tukkuu 2015) Osayleiskaavaehdtus valmistuu alustavan aikataulun mukaan huhtikuussa 2015. Sievin kunnanhallitus päättää sen nähtäville asettamisesta 30 päivän ajaksi. Osayleiskaavan nähtävillä lsta ilmitetaan julkisesti. Kunnan jäsenillä ja sallisilla n ikeus tehdä muistutus kaavaehdtuksesta. Ehdtusvaiheessa ulkpaikkakuntalaisille kaava-alueen maanmistajille tiedtetaan pstitse maanmittauslaitksen KTJ-tietjärjestelmästä kunnan karttatietjärjestelmään saatujen mistaja- ja sitetietjen mukaisesti. Muistutus n timitettava kirjallisena Sievin kunnanhallitukselle ennen nähtävillä ln päättymistä. Osayleiskaavaehdtuksesta pyydetään lausunnt viranmaisilta. Osayleiskaavasta järjestetään ehdtusvaiheessa tinen viranmaisneuvttelu. Osayleiskaavan hyväksymisvaihe (tukkuu 2015 kesäkuu 2015) Kaavaehdtuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntihin annetaan perustellut vastineet. Sievin kunnanvaltuust hyväksyy sayleiskaavan. Osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä ilmitetaan Sievin kunnan ilmitustaululla ja kunnan internet -sivuilla. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 10
YHTEYSTIEDOT Osayleiskaavan valmistelusta saa lisätietja internet-sivuilta www.sievi.fi sekä seuraavilta henkilöiltä: Sievin kunta Haiklantie 16, 85410 Sievi Paav Hanknen Tekninen jhtaja puh. 044 4883 262 paav.hanknen@sievi.fi FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Hallituskatu 13-17 D, 90100 Oulu Kuisma Reinikainen Leila Väyrynen Vastaava kaavittaja puh. 050 390 5680 puh. 040 541 2306 kuisma.reinikainen@fcg.fi leila.vayrynen@fcg.fi Tuulivimapuisthankkeesta lisätietja saa hankkeesta vastaavalta TM Vima Puutikankangas Oy:ltä: TM Vima Puutikankangas Oy Televisikatu 3, 00240 Helsinki Kim Tahkniemi puh. 045 7731 2540 kim.tahkniemi@tmvima.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 11