ORIMATTILAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2009 TASEKIRJA

ORIMATTILAN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2009 TASEKIRJA Kaupunginhallitus 29.3.2010 Kaupunginvaltuusto 14.6.2010

Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan katsaus TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginjohtajan katsaus 3 Kaupungin hallinto ja henkilöstö 4 Sisäinen valvonta 11 Kansantalouden ja kunnallistalouden kehitys 17 Kaupungin talous vuonna 2009 20 Tilikauden tuloksen muodostuminen 25 Toiminnan rahoitus 26 Rahoitusasema 28 Kokonaistulot ja menot 30 Kaupunkikonserni 31 Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 39 - kaupunginhallitus, hallintopalvelukeskus 39 - perusturvalautakunta 45 - sivistyspalvelukeskus 51 - tekninen palvelukeskus, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta 61 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen - käyttötalous 71 - talousarvion muutokset 75 - tuloslaskelma 76 - investoinnit 77 - talousarvion muutokset 80 - rahoitusosan toteutuminen 81 - maksuosuudet 82 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma 83 Rahoituslaskelma 84 Tase 85 Konsernin tuloslaskelma 87 Konsernin rahoituslaskelma 88 Konsernin tase 89 LIITETIEDOT 91 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN 111 KIRJANPITOKIRJAT 112 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT 113 2

KAKSI HYVÄÄ VUOTTA Vuoden 2007 tilinpäätöksessä kattamaton alijäämä oli 6,7 milj. euroa, vuoden 2008 lopussa 3,7 milj. euroa. Kertomusvuoden lopussa alijäämä oli pienentynyt 1,6 miljoonaan euroon, eli asukasta kohden 109, 24 euroa. Lainakanta asukasta kohden oli 1 482 euroa, kun mukaan otetaan tytäryhtiölle annetut lainat ja ilman näitä 1 027 euroa asukas. Lainamäärä asukasta kohden (ilman tytäryhtiöiden lainoja) on lisääntynyt vuodesta 2008 vain 75 euroa/asukas. Näin kahdessa vuodessa talous on tasapainottunut merkittävästi. Tämä osoittaa talouden voimakkaita vaihteluja. Oleellinen kysymys on miten kehitys tulevina vuosina tulee toteutumaan. Onko myös merkittäviä notkahduksia alaspäin tulossa? Talouden taantuma ja Orimattilan työttömyyden merkittävä kasvu voi aiheuttaa negatiivisia muutoksia verotuloihin. Myös paineet sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kehityksessä ovat suuret, vaikka kuntayhtymä onkin saanut menojen kasvun hyvin hallintaansa. Nuorten työttömyyden ja syrjäytyneisyyden kasvu asettaa jatkuvasti haasteita. Tarve uusille viroille on valtiovallan puolelta rakennettu. Investointitarpeisiin ei kahden miljoonan raami enää riitä. Jo haja-asutusalueiden vesihuollon järjestäminen edellyttää panostusta. Lisäksi suuret investoinnit mm. Järvikunnan koulu nostaa kaupungin lainakantaa. Hyvä tulos on syytä ottaa vastaan tyydytyksellä. Tiukan taloudenpidon on kuitenkin jatkuttava. Orimattilan tuloveroprosentti on jo nyt valtakunnallisesti korkea. Pelivara verotusta kiristämällä on pieni. Uusien toimintamallien etsiminen ja toiminnan tehokkuuden parantaminen on jatkuvaa työtä. Vain näin talous saadaan pitkällä aikavälillä tasapainoon. Vuoden 2009 merkittävin tapahtuma oli Artjärven ja Orimattilan kuntaliitoksen selvitysvaiheen valmistuminen ja päätös siirtyä varsinaisen yhdistymissopimuksen laadintaan. Kuntaliitos tuo paineita taloudelle. Synergiaetujen hakeminen on välttämätöntä, jotta hyvään kuntoon noussut talous ei saisi takaiskua. Artjärvi alueena antaa myös mahdollisuuksia, joita tulee hyödyntää. Väestökasvua oli vuonna 2009. Asukasluku kasvoi 87 asukkaalla. Näin ollen keskimääräisestä tavoitteesta 100 asukasta vuodessa jäätiin hieman jälkeen. Uusi tonttitarjonta nostanee kuitenkin kasvun em. tasolle. Martti Heinonen Kaupunginjohtaja 3

KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginvaltuusto on kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin, jonka kuntalaiset valitsevat joka neljäs vuosi toimitettavilla kunnallisvaaleilla. Orimattilan kaupunginvaltuustoon kuuluu 35 valtuutettua. Valtuuston kokoonpano vuonna 2009 oli puolueittain seuraava: Puolue Valtuutetut Kok. + KD 12 Kesk. 8 SDP 8 Perussuomalaiset 5 Vas. 1 Vihreät 1 Kaupunginvaltuustoon kuuluivat vuonna 2009 seuraavat valtuutetut: Puheenjohtajisto: Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Kalle Jokinen, Kok. Kirsti Laatunen, SDP Riitta Lonka, Kesk. Valtuustoryhmät: Kokoomus ja kristillisdemokraatit Jokinen Kalle Jäämaa Pia Karinen Jussi Karjalainen Riitta Keskevaari Jarmo Korkeamäki Matti Laaksonen Pertti, KD Lankinen Pekka Luoto Ritva Rautala Heikki Ryynänen Aimo Törrönen Pekka Keskusta Auvinen Pekka Eskola Arvo Lindgrén Sinikka Lonka Riitta Mölsä Tero Nenonen Markku Niklander Jorma Vikman Jyrki 4

SDP Heikkilä Jorma Holopainen Veini Jokinen Olli Koivunen Tuula Laatunen Kirsti Mäki-Latikka Pekka Uitto Kirsti Welling Mirva Perussuomalaiset Heikkilä Esko Papinaho Sirkka-Liisa Päivä Paavo Saarinen Ville Venesjärvi Seppo Vas. Saarinen Harri Vihreät Suomi Marko Valtuustoryhmien puheenjohtajat Kokoomus + KD Kesk. SDP Perussuomalaiset Vas. Vihreät Karjalainen Riitta Lonka Riitta Laatunen Kirsti Papinaho Sirkka-Liisa Saarinen Harri Suomi Marko Toimintakertomusvuonna kaupunginvaltuusto kokoontui 9 kertaa ja käsitteli 101 asiakohtaa. Tärkeimpinä valtuuston päätöksinä voidaan mainita: 12.1. 5 Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali 12.1. 6 Kaupunginhallituksen vaali 12.1. 7 Lautakuntien sekä eräiden muiden toimielinten vaali 12.1. 8 Aluevaihtosopimus Pennala / Petri Greijula 12.1. 9 Esisopimus maakaupasta Pennalan työpaikka-alue 2.3. 13 Henkilöstöstrategian päivittäminen 2.3. 16 Hennan alueen rakennuskiellon jatkaminen 2.3. 17 Kaupungilla myynnissä olevien tonttien hinnoittelu 2.3. 18 Arolan Metsärinteen omakotialueen käyttöönotto ja hinnoittelu 2.3. 51 Sivistystoimen strategia 2009-2015 6.4. 28 Pennalan-Pasinan osayleiskaavan muutos 6.4. 30 Maanhankinta Hennan pohjoisosa 6.4. 31 Maanhankinta Hennan asemanseutu 25.5. 40 Viljamaan 10 MW:n KPA-lämpökeskus 25.5. 43 Alijäämän kattaminen talouden tasapainottamisohjelma 2009-2014 15.6. 52 Kunnallisen työterveyshuolto-organisaation perustaminen 15.6. 53 Esitys Uusikunta-selvitystyön jatkamiseksi 15.6. 54 Lahden alueen kehittämisyhtiö Lakes Oy:n uusi osakassopimus 7.9. 64 Teknisen toimen johtosäännön päivittäminen 7.9. 63 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma valtuustokaudelle 2009 2012 ja vuodelle 2013 5

12.10. 74 Pennalan-Pasinan osayleiskaavan muutos / Pennalan itäosa / kaavoituksen aloitus ja rakennuskiellon määrääminen 16.11. 81 Pennalan päiväkodin laajennuksen hankesuunnitelma 16.11. 85 Kaupunginhallituksen jaoston lakkauttaminen 16.11. 87 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2010 16.11. 88 Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2010 16.11 89 Artjärven ja Orimattilan kuntaliitosselvityksen väliraportti 14.12. 98 Orimattilan Vanhustentaloyhdistys ry:n taloudellinen tilanne 14.12. 99 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusopimus vuodelle 2010 KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa kaupungin hallintoa, valmistella kaupunginvaltuuston käsittelemät asiat ja huolehtia valtuuston päätösten toimeenpanosta. Hallituksen tehtävänä on lisäksi valvoa kaupungin etua ja tehdä sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet, jollei ohje- ja johtosäännöissä ole toisin määrätty. Kaupunginhallitukseen kuuluu 12 jäsentä. Lisäksi kokouksissa ovat läsnä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja ja sihteerinä hallintojohtaja. Kaupunginhallituksen kokoonpano vuonna 2009 oli seuraava: Puheenjohtaja Tero Mölsä Kesk. I varapuheenjohtaja Tuula Koivunen SDP II varapuheenjohtaja Aimo Ryynänen Kok. Muut jäsenet: Kok. + KD SDP Kesk. Karjalainen Riitta Keskevaari Jarmo Laaksonen Pertti Mäki-Latikka Pekka Uitto Kirsti Auvinen Pekka Lindgrén Sinikka Perus. Papinaho Sirkka-Liisa Venesjärvi Seppo Kaupunginhallitus kokoontui kertomusvuonna 22 ja käsitteli 365 asiakohtaa. Tärkeimpinä hallituksen päätöksinä edellä lueteltujen kaupunginvaltuuston käsittelyyn menneiden asioiden ohella voidaan mainita: 19.1. 16 Kaupunginhallituksen edustajien nimeäminen lautakuntiin 19.1. 18 Toimikunnat, neuvottelukunnat ja yhteisöt / edustajat 2009-2010 19.1. 22 Kaupunginhallituksen työohjelma 2009 strategiat ja kehittämissuunnitelma 2.2. 41 Metsätaloussuunnitelman hyväksyminen 16.2. 54 Tönnön koulun yläpohjan kunnostus 9.3. 83 Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen 20.4. 127 Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palvelutasopäätös 2009-2012 20.4. 142 Lahden kaupungin esitys Uusikunta- selvitystyön jatkamiseksi 4.5. 147 Keskustan aluekeittiön toteuttaminen 4.5. 149 Uuden erityisluokan muodostaminen yksilölliseen opetukseen Jokivarren kouluun / ylisuuret opetusryhmät 4.5. 150 Sopimus Sipilän Varakodin kanssa oppivelvollisten koulunkäynnin järjestämisestä 18.5. 184 Artjärven ja Orimattilan kuntaliitoksen esiselvitystyö 8.6. 209 Keskustan kehittäminen vuonna 2009 31.8. 244 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon toimitilojen hallinnointi- ja käytettävyysselvitys 10.8. 222 Järvikunnan koulun ja päiväkodin rakentamisen tarveselvitys 5.10. 288 Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveysministeriöltä (vanhusten ostopalvelujen kilpailuttaminen) 26.10. 304 Kaupunginjohtajan viran haettavaksi julistaminen 6

26.10. 310 Oikaisuvaatimus Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon ky:n vanhustenhuollon ostopalveluja koskevaan päätökseen 9.11. 329 Laajakaista kaikille 2015 hankkeen kuntarahoitukseen osallistuminen 7.12. 351 Lahden seudun kuntatekniikka - puitesopimus 7.12. 353 Toini Jokisen perinnön käyttö KAUPUNGINHALLITUKSEN JAOSTO Kaupunginhallituksen jaoston tehtävänä on hoitaa kaupungille työnantajana kuuluvat henkilöstöasiat. Lisäksi jaosto toimii hallintopalveluiden lautakuntana. Jaoston kokoonpano vuonna 2009: puheenjohtaja Tuula Koivunen, varapuheenjohtaja Pekka Auvinen, jäsenet: Riitta Karjalainen, Jarmo Keskevaari ja Sirkka-Liisa Papinaho. Jaosto kokoontui kertomusvuonna 6 kertaa ja käsitteli 49 asiakohtaa. Kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa 2009, että jaosto lakkautetaan 1.1.2010 alkaen. YHTEISTOIMINTAELIN Yhteistoimintaelin koostuu paikallisten henkilöstöjärjestöjen edustajista sekä työnantajana edustavasta kaupunginhallituksen jaostosta. Yhteistoimintaelimen puheenjohtajan toimii jaoston puheenjohtaja. Yhteistoimintaelin kokoontui toimintakertomusvuonna 1 kerran ja käsitteli 6 asiakohtaa. TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA Työsuojelutoimikuntaan kuuluivat vuonna 2009 henkilöstöjärjestöjen edustajina työsuojeluvaltuutetut Päivi Hallikainen, Marjaana Kokkonen, Hilkka Meronen ja Keijo Saarinen. Työnantajaa toimikunnassa edustivat jaoston puheenjohtaja Tuula Koivunen ja työsuojelupäällikkö Päivi Pitkänen. KYLÄJOHTOKUNNAT Kyläjohtokunnat on perustettu Orimattilassa kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi ja paikallisten voimavarojen käytön tehostamiseksi. Toimivia kyläjohtokuntia oli kertomusvuonna 12 ja niiden toiminta-alueet muodostuvat pääosin oppilaaksiottoalueista. Niinikosken kyläjohtokunnan tehtäviä vuonna 2009 hoiti Niinikosken kyläyhdistys valtuuston erillisellä päätöksellä. Kyläjohtokunnat toimivat yleishallinnollisina toimieliminä kaupunginhallituksen alaisuudessa ja niistä on säädökset hallintosäännössä. Kyläjohtokunnista on mahdollisuus käyttää myös nimitystä kaupunginosatoimikunta. Kyläjohtokuntien suorittamista opetustoimen tehtävistä säädetään edelleen sivistystoimen johtosäännössä. HENKILÖSTÖ Kaupungin henkilöstön kokonaismäärä oli toimintakertomusvuonna 470,75 Henkilöstömenot olivat 20,4 milj., mikä on 29,15 % toimintakuluista. Toimintakertomusvuodelta on tehty erillinen henkilöstötilinpäätös. 7

TALOUSARVION 2009 VASTUUHENKILÖT TULOSALUEITTAIN Tulosalue Vastuuhenkilö 1 Käyttötalous Virkanimike Viranhaltija HALLINTOPALVELUKESKUS 1002010 Valtuusto Kaupunginjohtaja Martti Heinonen 1003011 Hallitus " " 1003012 Elinkeinot. ja projektit " " 1003013 Yleishallinto Hallintojohtaja Osmo Pieski 1003014 Asuntotoimi Asuntosihteeri Erkki Kivinen 1003016 Ruokapalvelut Ruokapalvelupäällikkö Riitta Mikkola 1006017 Maaseututoimi Maataloussihteeri Minna Elosuo PERUSTURVALAUTAKUNTA SOTE-PIIRIN Tulosryhmät Tilaajajohtaja Päivi Pitkänen SIVISTYSPALVELUKESKUS 1040032 Lasten päivähoito Päivähoidonjohtaja Merja Hytönen 1040041 Sivistystoimen hallinto Sivistystoimenjohtaja Pirkko Luokkanen 1040042 Opetuspalvelut " " 1040044 Aikuiskoulutus 1040045 Kulttuuritoimi Kulttuurisihteeri Henrika Suna 1040046 Kirjastotoimi Kirjastonjohtaja Jari Paavonheimo / Kirsi Lähde 1040047 Liikuntatoimi Liikuntatoimenjohtaja / Liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja 1040048 Nuorisotoimi " " Alpo Kumpulainen / Pirjo Ståhlberg TEKNINEN PALVELUKESKUS 1051050 Vesilaitos Vesilaitoksen johtaja Reijo Hutri 1051051 Hallintopalvelut Tekninen johtaja Raimo Ikäheimonen 1051052 Tilapalvelu Rakennuttamispäällikkö Jarmo Koskinen 1051053 Yhdyskuntatekniikka 1051054 Maankäytön palvelut Tekninen johtaja Raimo Ikäheimonen 1052055 Rakennustarkastuksen Rakennustarkastaja Jorma Hämäläinen palvelut 1052056 Pelastustoimi Kaupunginjohtaja Martti Heinonen 1052057 Ympäristönsuojelun palvelut Ympäristönsuojelusihteeri Kirsi Liukkonen-Hämäläinen 8

2 Investoinnit Virkanimike Viranhaltija 2003 KAUPUNGINHALLITUS 2003 010 Kiinteistöt Kaupunginjohtaja Martti Heinonen Kiinteistörakentaminen Rakennuttamispäällikkö Jarmo Koskinen 2003 011 Irtaimisto Kaupunginjohtaja Martti Heinonen 240 SIVISTYSLAUTAKUNTA 240 10 Kiinteistörakentaminen Rakennuttamispäällikkö Jarmo Koskinen 240 11 Irtaimisto Sivistystoimenjohtaja Pirkko Luokkanen 250 TEKNINEN LAUTAKUNTA 250 10 Kiinteistörakentaminen Rakennuttamispäällikkö Jarmo Koskinen 250 11 Irtaimisto Tekninen johtaja Raimo Ikäheimonen 250 14 Maa- ja Toimistoinsinööri vesirakentaminen - erillishankkeet Tekninen johtaja Raimo Ikäheimonen 3 Tulos- ja rahoituslaskelman meno- ja tulolajit TULOSLASKELMA Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Suunnitelmapoistot Satunnaiset tuotot ja kulut Poistoeron lisäys/vähennys Siirtymävarausten lisäys/vähennys Investointivarausten lisäys/vähennys Pakollisten varausten lisäys/vähennys Rahastojen lisäys/vähennys RAHOITUSLASKELMA Satunnaiset tuotot ja kulut Pakollisten varausten lisäys/vähennys Antolainojen lisäys/vähennys Pitkäaik. saamisten lisäys/vähennys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaik. lainojen lisäys/vähennys Virkanimike Talousjohtaja Talousjohtaja Viranhaltija Päivi Suikkanen Päivi Suikkanen 9

ORIMATTILAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ PALVELUKESKUKSITTAIN JA TALOUSARVIOTULOSALUEITTAIN VUOSINA 2005-2009 PALVELUKESKUS 31.12.2005 31.12.2006 31.12.2007 31.12.2008 31.12.2009 Tulosalue HALLINTOPALVELUKESKUS Hallinto 1 1 1 1 1 Elinkeino ja projektit 1 1 1 1 1 Yleishallinto 13,8 13,1 10 10 10 Asuntotoimi 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 Edunvalvonta 1,5 1,5 1,5 1,5 Maaseututoimi 1,5 1,5 2 2 2 Ruokapalvelut 32 31,5 31,5 32,26 31,5 Hallintopalvelukeskus yhteensä 51,4 50,2 47,6 48,36 46,1 PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 1 SIVISTYSPALVELUKESKUS Hallinto 6,5 6,5 6,5 5,5 5,5 Peruskoulutus ja lukio 172 171 184 188 192 Aikuiskoulutus 5,7 5,7 1,6 Kulttuuritoimi 0,3 0,3 0,6 0,6 1,1 Kirjasto 8 8 9 9 9 Liikunta 5,7 5,7 6 6 6 Nuoriso 2 2 2 2 2 Päivähoito 127 125,5 135 135 142,5 Sivistyspalvelukeskus yhteensä 200,2 199,2 344,7 346,1 358,1 TEKNINEN PALVELUKESKUS Hallinto ja maankäyttö 11,7 10,2 9,5 8,1 9,5 Tilapalvelu 41,56 35,71 37,8 36,05 39,55 Yhdyskuntatekniikka 1 1 1 1 1 Vesilaitos 12 13 11,5 Rakennustark. ja ymp suojelu 3,5 4 4 4 4 Tekninen palvelukeskus yhteensä 57,76 50,91 64,3 62,15 65,55 KAUPUNKI YHTEENSÄ 579,86 566,81 456,6 457,61 470,75 2007 - Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymä aloitti toimintansa - Wellamo-opisto aloitti toimintansa - Vesilaitoksen henkilöstö siirtyi 1.7. lukien kaupungin palvelukseen 2009 - edunvalvonta siirtynyt valtiolle 1.1. 10

SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ SEKÄ ARVIO RISKEISTÄ, EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ JA MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeessa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ohjeistetaan, että kaupunginhallituksen tulee antaa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä, havaituista puutteista sekä siitä, miten havaittuja puutteita on tarkoitus korjata. Sisäisen valvonnan kohdealueita ovat säännökset, määräysten ja päätösten noudattaminen, tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys/luotettavuus, riskien hallinnan järjestäminen, omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta, sopimustoiminta sekä arvio sisäisen valvonnan järjestämisestä. Seuraavassa sisäistä valvontaa on arvioitu yleisesti koko kaupungin kannalta. Toimielimet ovat käsitelleet sisäistä valvontaa omasta näkökulmastaan. Yleiset ja taloudelliset riskit sekä niiden hallinta Yleisenä riskinä on, että kaupunki ei havaitse toimintaympäristössään / toimialallaan tapahtuvia muutoksia riittävän nopeasti. Kaupungilla tulee olla riittävät reagointivalmiudet, reagointikykyä tai reagointinopeutta uudessa toimintaympäristössä. Kaupungin toiminnan tulee olla suunnitelmallista ja työskentelyssä tulee noudattaa terveitä, varovaisia toimintatapoja. Yleinen taloudellinen tilanne on edelleenkin kuntataloudelle huomattava riski. Verotulokertymien vähentyminen aiheuttaa tarpeen menojen supistamiseen ja mahdollisesti toiminnallisiin muutoksiin, joilla voi olla heijastusta henkilöstöresurssointiin. Vuosi 2009 toteutui edellisvuoden tapaan hallitusti, mutta taantuman vaikutukset (mm. työllisyyden voimakas lisääntyminen) edellyttävät tulopohjan kehityksen jatkuvaa seurantaa. Talouden tasapainottamisryhmä on valmistellut Alijäämän kattaminen talouden tasapainottamisohjelman vuosiksi 2009 2014, jonka kaupunginvaltuusto on käsitellyt 25.5.2009. Talouskatsauksia on tehty kaksi; ensimmäinen huhtikuun lopun tilanteen mukaisena ja toinen syyskuun lopun tilanteen mukaisena. Määrärahaseuranta on ohjeistettu kaupunginhallituksen hyväksymässä talousarvion täytäntöönpano-ohjeessa. Määrärahaseuranta on toteutunut kaikilta osin hyvin. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ylityspaineista saatiin ajantasaista tietoa ja lisätalousarviosta neuvoteltiin kuntayhtymän kanssa keväällä. Talouskatsauksiin on lisätty lyhyet katsaukset tytäryhtiöiden talouden ja tavoitteiden kehityksestä. Säännökset, määräykset, päätöksentekoprosessi ja tavoitteet Kaupungin toiminnan päälinjaukset toiminta-ajatus, visio, arvot on määritelty kaupungin strategiassa. Riskiksi voi muodostua toiminnan suunnitelmallisuuden ja riittävän selkeiden tavoitteiden puuttuminen. Riskin toteutuessa toiminta on tehotonta ja organisaatiossa syntyy tyhjäkäyntiä. Sisäisen valvonnan tulee muodostaa toimiva valvontakokonaisuus. Kaupungin antamaa ohjeistusta, lakeja, säädöksiä ja viranomaisten määräyksiä sekä työehtosopimuksia tulee noudattaa, prosessien laadun tulee olla yhtenäinen ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen on pyrittävä. Sisäinen valvonta ei ole erillinen toiminto, vaan se on rakennettu organisaation sisälle ja on osa kaupungin jokapäiväistä ohjausta organisaation kaikilla tasoilla. Hallituksella on vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä ja sen riittävyydestä. Hallitus varmistaa vähintään vuosittain sisäisen valvonnan ja sen osana olevan riskien hallinnan kattavuuden ja toimivuuden. Sisäisen valvonnan periaatteet ja ohjeistus on käsitelty kaupunginhallituksessa vuonna 2008. Tietoisuuteen sisäisen valvonnan sisällöstä, suorittamisesta ja vastuusta on syytä edelleen kiinnittää huomiota, koska sisäinen valvonta sekoitetaan osittain ulkoiseen tarkastukseen. Riskien tunnistamiseen sekä riskinkantokykyyn perustuvaa riskinottotason tietämystä on lisättävä. Tunnistamattomien riskien realisoituessa kaupungin talous voi heikentyä oleellisesti ja toimintaedellytykset huonontua. Riskejä ainakin elinkeinopolitiikan osalta on arvioitava uudelleen ja määriteltävä riskille kattotaso, mihin kaupunki on valmis sitoutumaan tietoisesti. 11

Kaupungin organisaatiorakenteen selkeyteen ja toimivuuteen tulee kiinnittää huomiota. Varamiesjärjestelmän tulee toimia ja mahdollisesti esiintyvään henkilöstön ylikuormittumiseen tulee oikea-aikaisesti puuttua, niin että ylikuormittumisesta aiheutuvia sairauslomia ei aiheudu. Vastuualueiden määrittelyyn tulee kiinnittää huomiota ja varamiesjärjestelmää kehittää organisaation sisällä. Tavoitteena on henkilöstön selkeät toimenkuvat ja riittävät henkilöstöresurssit. Koska henkilöstön lisäämiseen ei paljon ole mahdollisuutta, on syytä laatia osaamiskartoitusta ja mahdollisen koulutuksen ja perehdyttämisen kautta lisätä toimintavarmuutta. Päätöksentekoprosessin tulee täyttää sille asetetut laadulliset vaatimukset (valmistelun huolellisuus, terveet varovaiset periaatteet). Päätöksenteossa on huomioitava kokonaisvaltaisesti kaupungin etu, jääviystilanteet ja toimivalta- ja päätössuhteet. Asioiden valmisteluun tulee varata riittävästi aikaa. Johtosääntöjen ajantasaisuutta on aika ajoin tarkistettava sekä selvitettävä puutteellisuudet ja ristiriitaisuudet toimivaltuuksien määrittelyssä. Toimintariskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Informaation kulkuun ja laatuun kohdistuvien vaatimusten täyttymiseen tulee kiinnittää huomiota. Informaation tulee kulkea läpi koko organisaation ja sen tulee olla kahdensuuntaista. Henkilökuntaa on pidetty ajan tasalla osastopalaverien välityksellä. Esimiehille on järjestetty erillisiä infotilaisuuksia mm. sopimus- yms. muutoksista. Työilmapiiri-tutkimuksen kommentteihin ja tuloksiin reagoidaan tarpeen mukaan. Tehtäväalueilla toiminnalliset riskit liittyvät henkilöstöriskeihin sekä toimitiloihin liittyviin järjestelyihin. Poikkeustilanteiden sijaistukseen, ohjeistusten saatavuuteen, ja toiminnallisten varasuunnitelmien tekoon on kiinnitettävä huomioita. Eräiden keskeisten toimintojen ja järjestelmien osalta kaupunki on riippuvainen ulkoisista toimijoista. Kaupunki on mm. ulkoistanut palkka- ja taloushallinnon hoitamisen, niihin liittyvien tietojärjestelmien ylläpidon ja kehittämisen Päijät-Tili Oy:lle. Toimintaympäristön muutokset (Uuden kunnan muodostuminen Lahden seudulle ja seudullinen talouspalvelukeskushanke) voivat tuoda tähän toimintamalliin olennaisia muutoksia. Kaupungilla on vuoden vaihteessa kolme riita-asiaa, joissa on korvausvaatimuksia. Kouvolan hallintooikeudessa on hallintoriita-asia vireillä, jossa sivistystoimessa työssä ollut palkansaaja vaatii palkkasaatavaa 24 kuukauden ajalta sekä oikeudenkäyntikuluja (n. 83 000 + sosiaalikulut + oikeudenkäyntikulut). Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa on 18.12.2009 vireille tullut asia, jossa palkansaaja vaatii, että Lahden ja Orimattilan kaupungit, Asikkalan, Hollolan ja Nastolan kunnat 31.12.2008 lakkautetun Lahden seudun kuntatekniikan omistajina korvaavat työsuhteen perusteettomasta päättämisestä hänelle 20 kuukauden palkkaa vastaavan summan sekä 6 kuukauden palkkaa vastaavan irtisanomisajan palkan sekä lomakorvauksen ja vahingonkorvauksen (78 720 ). Asianajotoimisto Esko Rantanen on ilmoittanut testamentinsaajien edustajana korvausvaatimuksen Vesa Kääpän kiinteistössä sattuneen vesivahingon korvaamisesta (n. 80 000 ). Vesivahinko on sattunut 2008/2009 ja kiinteistöä hoiti edunvalvoja. Omaisuus, hankinnat, vakuutukset ja tietoturva Kaupungin vakuutukset ovat vuonna 2009 olleet If-vakuutusyhtiössä. Vakuutusyhtiön edustajan kanssa tarkistetaan vuosittain vakuutusturva. Sen lisäksi vastuuhenkilöt päivittävät muutoksia reaaliaikaisesti. Vakuutusten kilpailuttaminen tulee ajankohtaiseksi Artjärvi-Orimattilan kuntaliitoksen jälkeen. Hankintaohjeet on käsitelty kaupunginhallituksessa tammikuussa 2010. Lahden kaupungin kanssa tehtävää hankintayhteistyötä on hyödynnetty ja jatkossa pyritään hyödyntämään enenevässä määrin. Tietoturvan viitekehystä on toteutettu seudullisesti. Kaupunginhallituksen hyväksymä tietoturvapolitiikka, johtoryhmän hyväksymä tietoturvaohjeisto ja seuraamustaulukot tulevat käsiteltäviksi vuoden 2010 aikana. Atk-laitteiden käytettävyys ja käyttövarmuus (ikä, varajärjestelmät) ovat näkökulmia, jotka vaativat jatkuvaa seurantaa. Palvelimet on varmistettu säännöllisesti ja varmistusnauhat säilytetään asianmukaisesti. 12

Perusturvalautakunta Toiminnalliset riskit Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä järjestää Orimattilan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut. Tällä hetkellä avoimiin työpaikkoihin on ollut hakijoita, niukkuutta on ollut lääkärityövoiman suhteen ajoittain. Sosiaali- ja terveyspalveluissa kysyntä vaihtelee ja kuntayhtymällä on toiminnallinen riski palveluiden riittävyydessä ja hoito- ja palvelutakuun toteutumisessa. Lisäksi on huomioitava, että lainsäädännön myötä lakisääteiset palvelut lisääntyvät lähes vuosittain ja tämä vaikuttaa sekä toimintojen että talouden suunnitteluun. Jo olemassa olevien palveluiden lisäksi on varattava resursseja uusien palveluiden tuottamiseen. Vahinkoriskit Sosiaali- ja terveysyhtymällä on asianmukaiset vakuutukset ja potilasvahinkovakuutukset sekä oman toimintansa että ostopalveluiden osalta. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat pääsääntöisesti lakisääteisiä. Kuntayhtymä ilmoittaa osavuosikatsauksissa hoito- ja palvelutakuun toteutumisen. Mahdollisista poikkeamista perusturvalautakunta saa tietoa kuntayhtymän viranhaltijoilta. Vuonna 2009 kaikkia lastensuojeluselvityksiä ei pystytty tekemään 3 kk:n määräajassa. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän osavuosikatsauksissa esitellään tulosryhmittäin toiminta- ja taloustiedot sekä tilinpäätösennuste. Keväällä 2009 peruspalvelukeskus antoi tulosvaroituksen kunnille ja käynnisti neuvottelut lisätalousarviosta. Lisämäärärahan tarve johtui pääosin kasvaneista lastensuojelun ja toimeentulotuen menoista, joita ei vielä voitu ennustaa palvelusopimusneuvotteluiden aikaan. Kuitenkin kokonaisuutena sosiaali- ja terveydenhuollon tilinpäätöksen toteuma vuodelta 2009 pysyi talousarviossa. Voidaan todeta, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttöä sekä menokehitystä on vaikea tarkasti ennustaa. Toisaalta menojen ylitykseen on vaikea vaikuttaa, koska kaupungin on järjestettävä sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalaisille. Sopimustoiminta Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon järjestämis-suunnitelmassa kuvataan palvelujärjestelmä, tavoitetaso, toimenpiteet sekä arviointimittarit. Vuosittainen palvelusopimus perustuu järjestämissuunnitelmaan ja siinä sovitaan suoritemäärät, maksuosuudet ja muutosaihiot. Pohjana on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus. Vuonna 2009 kuntayhtymä kilpailutti ikäihmisten asumis-palvelut Orimattilan seudun osalta. Kilpailutukseen liittyen tuli useita oikaisuvaatimuksia kuntayhtymän hallitukselle ja kuntayhtymä järjesti Orimattilan seudun kuntien kuulemisen marras- joulukuussa 2009. Tähän liittyen sovittiin yhtenäinen käytäntö, miten kuntia kuullaan merkittävien muutosten tai esim. kilpailutusten valmistelussa. Kuntayhtymän hallitus kumosi kilpailuttamispäätöksen. Tämä prosessi osoitti, että varsinaisten sopimusten lisäksi tarvitaan kuntayhtymän ja kuntien välisiä neuvotteluita ja kuulemisia asioiden valmistelussa. Lisäksi asioiden valmiste-luun (esim. kilpailutukset, palvelujen muutokset ) on varattava riittävästi aikaa, jotta ne voidaan tuoda palvelusopimusneuvotteluihin. Sivistyslautakunta Toiminnalliset riskit Päivähoitopaikkojen tarjoaminen kysynnän nopeasti lisääntyessä vastaamaan tarjontaa voi muodostaa toiminnallisen riskin samoin myös perusopetuksen järjestäminen suomenkieltä taitamattomalle maahanmuuttajataustaiselle oppivelvolliselle. Sijaisjärjestelyt myös erityispätevyyttä vaativissa tehtävissä (esim. uinninvalvoja) voivat muodostua toiminnalliseksi riskiksi. 13

Vahinkoriskit Oppilaiden ja henkilökunnan tapaturmat koetaan vahinkoriskeiksi samoin myös kuntalaisten tapaturmat esim. uimahallissa. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Sivistyslautakunta käsitteli vuoden 2009 aikana viisi oikaisuvaatimusta, joista kolme koski henkilöstöasioita. Lisäksi Kouvolan hallinto-oikeudelle annettiin vastine opetusjärjestelyistä. Sivistyslautakunta hyväksyi lainsäädännön edellyttämät turvallisuussuunnitelmat kouluille ja varhaiskasvatukseen. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Sivistyspalvelukeskuksessa on laadittu osavuosikatsaukset annettujen ohjeiden mukaisesti. Osavuosikatsauksissa on esitetty talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen ja euromääräinen ennuste. Talousarvion euromääräistä toteutumista on seurattu kuukausittain jokaisen tulosalueen osalta. Erityisesti on seurattu opetuspalveluiden ja päivähoidon palkkausmäärärahojen sekä kotihoidontuen ja päivähoitomaksujen toteutumista, mikä on olennaista seuraavan vuoden talousarvion laadinnassa. Marraskuussa Orimattilan sivistystoimi osallistui maakunnalliseen sivistyspalveluiden arviointiin. Arvioinnin mukaan Orimattilan palvelut eivät poikkea maakunnallisista. Kehittämiskohteina todettiin asiakaspalautteen huomioiminen toiminnan kehittämisessä sekä ajankohtainen viestintä. Riskien hallinnan järjestäminen Sivistystoimen toimintayksiköiden turvallisuusuunnitelmissa on pyritty kartoittamaan keskeisimmät uhkatilanteet ja suunnittelemaan toiminta niiden sattuessa. Henkilöstön sijaisjärjestelmiä on kehitetty hallinnossa, ongelmana on kuitenkin henkilöstön pieni määrä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Sivistystoimen hankinnat suoritetaan pääsääntöisesti Lahden hankintakeskuksen suorittaman kilpailutuksen perusteella. Sopimustoiminta Sivistystoimessa on tehty sopimuksia palvelujen ostamisesta. Päivähoidossa ostopalveluina toimivat päiväkoti Kuperkeikka (Mallusjoen Nuorisoseura ry / 149 t ) ja ryhmäperhepäiväkoti Onnenpotku (Morstokka Oy / 164 t ). Perusopetuslain mukaista koululaisten iltapäivätoimintaa ostetaan kolmelta yhdistykseltä (MLL, 4H ja Virenojan nuorisoseura ry / 92 t ). Kansalaisopistopalvelut ostetaan Wellamo-opistolta(35 t ). Uimahallin lipunmyynti ostetaan (11 t ) yksityiseltä yrittäjältä. Ostopalvelujen laadussa ei ole ollut huomautettavaa ja yhteistoiminta on sujunut hyvin sovitulla tavalla. Tekninen lautakunta Toiminnalliset riskit Ammattitaitoisen henkilöstön vähyys koetaan teknisen lautakunnan riskitekijäksi. Ongelmia syntyy erityisesti silloin, kun esiintyy sijaistamistarvetta (lomat, sairaslomat). Erityisesti ammattihenkilöstön sijaistamisen osalta on esiintynyt vaikeuksia. Toinen merkittävä toiminnallinen riski on henkilöstön hankintaosaaminen, joka edellyttää jatkuvaa kouluttautumista ja hankinta-asiakirjojen tarkkuutta. Teknisen palvelu ja urakkahankinnoista osa kilpailutetaan itse ja osan kilpailuttaa Lahden seudun kuntatekniikka osakeyhtiö. Lahden hankintatoimi on erikoistunut lähinnä tavaroiden kilpailuttamiseen. Vahinkoriskit 14

Katujen ja yleisten alueiden ja pihojen osalta kaupunki vastaa alueiden turvallisuudesta vakuutuksin Teknisen lautakunnan alaisuudessa oleva omaisuus on vakuutettu vahinkojen varalta. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Teknisen toimen johtosääntö päivitettiin vuonna 2009. Johtosäännön yhteydessä tarkistettiin tulosaluetasoisen henkilöstön vastuita ja velvollisuuksia. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus. Teknisen lautakunnan toteumaan vaikuttavat osaltaan ulkopuoliset tekijät, joiden osalta kulutukseen ei voida vaikuttaa. Erityisesti energia- ja katujen kunnossapitomenot vaihtelevat. Riskien hallinnan järjestäminen Tällä hetkellä tulosalueet harkitsevat toimintansa riskit itsenäisesti, mutta kokonaisriskikartoitus puuttuu. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kiinteän omaisuuden osto ja myynti on hyvin ohjeistettua johtosäännöissä. Kaikki merkittävät kaupat kulkevat luottamuselinten kautta. Sopimustoiminta Sopimusperustaisten ostopalvelujen osalta kaupungin edustajien yhtiöissä tai kuntayhtymissä tulisi pyrkiä kaupungin etujen mukaiseen toimintaan. Ostopalveluja hallitaan sopimuksin, joiden arviointiin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomioita. Lahden Seudun Kuntatekniikan osakeyhtiöksi muuttumisen vuoksi kaupunki menettää in-house oikeutensa ja joutuu kilpailuttamaan ko. palvelut viimeistään vuoden 2016 alusta. Sopimuksienhallinnan osalta on ilmennyt tarvetta tarkempaan seurantaan. Riskinä sopimushallinnassa nähdään umpeutuvat sopimukset ja toisaalta laskuttamisen ajantasaisuus. Kehittämis- ja hallintakeinot Ammattitaitoisen henkilöstön riittävyyden takaamiseksi toimenpiteinä ovat paitsi henkilöstön aktiivinen kouluttaminen myös ammattitaitoisen lisähenkilöstön saaminen. Lahden hankintatoimen tieto-taitoa pyritään hyväksikäyttämään teknisen palveluhankinnoissa entistä enemmän tai perustamaan kuntien yhteinen teknistä hankintatointa suorittava yksikkö. Kilpailutusosaamista jaetaan teknisen palvelukeskuksen sisällä. Tavoitteiden asettamisen osalta on oleellista, että tekninen pystyy itse vaikuttamaan tavoitteiden toteutumiseen. Tavoitteita ja talousarviota tulisi tarkastella useammin keskitetysti ja talousarvion laatimiseen tulisi käyttää enemmän aikaa. Teknisen on koottava havaitut riskit ja dokumentoitava ne. Sopimuksienhallinnan helpottamiseksi on mahdollista hankkia dynasty- ohjelmaan sopimushallintaosio. Ympäristölautakunta Rakennustarkastus Rakennustarkastuksessa on perinteisesti pysytty talousarviossa. Talousseuranta on pienessä yksikössä helppoa, koska kaikki tulot ja menot ovat jo syntyessään koko yksikön tiedostettavissa. Uusien työntekijöiden perehdyttämisaika muodostaa riskin, koska työtehtävien oppiminen vie aikansa (säännökset, määräykset, päätökset, toimintakentän tuntemus). Loma-aikoina ei kaikkia asioita pystytä täydellisesti hoitamaan. Ympäristönsuojelu 15

Ympäristönsuojelussa lupa- ja valvonta-asiat on toiminnallisia riskejä sekä vahinkoriskejä. Vahinkoriskit kasvavat, ellei ole riittävästi valvontahenkilöstöä. Erityisasiantuntija-apua on saatavissa ympäristökeskuksesta ja kuntaliitosta. Ympäristökeskus on kaikissa valvonta-asioissa vaihtoehtoinen toimija. Kehittämis- ja riskien hallintakeinoina ympäristölautakunta on todennut, että työntekijän turvallisuusriskin ehkäisemiseksi ja oikeusturvan lisäämiseksi on viranomaisyhteistyötä muiden viranomaisten kanssa lisättävä, haasteellisimmat valvonta- ja tarkastuskäynnit on tehtävä pareittain ja työhuoneisiin asennettava turvajärjestelmä. Ympäristötekijät Pilaantuneiden maiden osalta suurimmat riskit liittyvät nopeasti laajalle alueelle leviävien kemiallisten aineiden aiheuttamiin onnettomuustilanteisiin. Esimerkiksi ns. Viljarannan kiinteistö Pakaalla ja vanhat huoltoasemat. 16

Kansantalouden ja kunnallistalouden kehitys Päijät-Häme Kansantalous Maailmantalouden syvin vaihe on ohi ja toipuminen on alkanut. Hiljalleen käyntiin lähtenyt kasvu ei kuitenkaan oletusten mukaan vauhditu niin nopeasti kuin noususuhdanteissa yleensä. Tilanteen parantuminen on osittain seurausta elvytystoimista, joita on tehty markkinoiden rauhoittamiseksi ja finanssi- ja rahapolitiikan kasvun ylläpitämiseksi. Varastoja on täydennetty lähemmäksi normaalia tasoa, joka näkyy kysynnän kasvun nousuna. Tilapäisten tekijöiden vaikutusten väistyminen tulee vaikuttamaan kasvuun hidastavasti. Kasvua hidastavat myös työttömyyden lisääntyminen, varallisuusesineiden hintojen aleneminen ja kotitalouksien velkaantuminen. Elpyminen on parhaiten lähtenyt käyntiin kehittyvissä talouksissa; varsinkin Kiinassa, jossa kasvuvauhti on noin 8 prosenttia, mutta myös muualla Aasiassa. Kehittyneiden talouksien kasvun ennakoidaan pysyvän maltillisena vielä koko vuoden 2010 ja nopeutuvan vasta vuonna 2011. Euroalueen kasvu on supistunut tänä vuonna noin 4 prosenttia ja vuosien 2010-2011 kasvun ennakoidaan jäävän 1 prosentin tuntumaan. Kasvua tuottaa vientikysynnän lisääntyminen. Suomen talouskehitys on vuonna 2009 yksi euroalueen heikoimmista. Talouden syöksy vuoden 2008 lopulla ja vuoden 2009 alkupuoliskolla oli erittäin jyrkkä. Vuonna 2010 elpymisen ennustetaan olevan keskimääräistä heikompaa, koska Suomi pääsee kansainvälisen kysynnän elpymiseen mukaan muita myöhemmin. Suomen taloudellinen tilanne on erittäin riippuvainen kansainvälisistä suhdanteista. Kansainvälisen kilpailukyvyn riskitekijä on ylisuuret palkankorotukset, jotka johtavat kustannustason nousuun. Bruttokansantuote on laskenut noin kolmen vuoden takaiselle tasolle. Vuonna 2009 bruttokansantuotteen odotetaan supistuvan 7,6 prosenttia, joka on enemmän kuin yhtenäkään vuotena 1990-luvun laman aikana. Vuoden 2010 kasvuksi ennakoidaan 0,7 prosenttia investointien edelleenkin supistuessa. Vienti vähenee vuonna 2009 runsaan neljänneksen. Teollisuustuotanto vähenee vuoteen 2008 verrattuna noin viidenneksen. Viennin vähentyminen oli 1990-luvun alussa 7 prosenttia, joten vuoden 2009 pudotus on ollut huomattavasti rajumpi. Viennin ennustetaan kasvavan 5 prosenttia vuonna 2010. Kasvu tulee välituotteiden ja palveluiden kysynnän vilkastumisesta. Tuonnin kasvuksi ennustetaan 3,5 prosenttia vuonna 2010. Kulutushyödykkeiden tuonti on maltillisella tasolla eikä myöskään investointihyödykkeiden tuonnissa ole nähtävissä kasvuodotuksia. Tuonnin kasvu on siis viennin kasvua maltillisempaa, josta johtuen vaihtotase säilyy ylijäämäisenä myös tulevina vuosina. Investoinnit vähenevät 12 prosenttia vuonna 2009, joka on hieman ennakoitua enemmän. Kone- ja laiteinvestoinnit ovat pienentyneet odotettua enemmän ja myös talonrakennuksessa tilanne on heikko. Uudistuotanto jää neljänneksen pienemmäksi vuoteen 2008 verrattuna, mutta korjausrakentaminen on lisääntynyt elvytystoimien ansiosta. Työllisten määrä vähenee vuonna 2009 arviolta 80 000 henkeä. Talouden taantuma on aiheuttanut paljon määräaikaisia lomautuksia, jotka eivät kuitenkaan ole johtaneet pysyviin irtisanomisiin siinä määrin, mitä aikaisemmin ennakoitiin. Työpaikat vähenevät teollisuudessa ja yksityisissä palveluissa, mutta julkisissa palveluissa työvoiman kysyntä lisääntyy hieman. Työllisyysaste alenee 68 prosenttiin ja työttömyysaste nousee keskimäärin 8,5 prosenttiin. Nuorten työttömyysaste on kolminkertainen 25-64 vuotiaiden työttömyysasteeseen verrattuna. Vaikka työvoiman tarjonta vähenee ennen kaikkea vanhempien ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen takia, tulee työttömyysaste nousemaan keskimäärin 10,5 prosenttiin vuoden 2010 alkupuoliskolla. Keväällä 2010 työttömyysasteen ennakoidaan olevan 13 prosentin tuntumassa, johon vaikuttaa opiskelijoiden vaikeutunut pääseminen työmarkkinoille. Työvoiman kysynnän ennakoidaan lisääntyvän vasta vuoden 2011 keväällä. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan väliset kohtaanto-ongelmat tulevat samalla lisääntymään merkittävästi. Kuluttajahinnoissa ei ole keskimääräistä nousua vuonna 2009. Tähän ovat vaikuttaneet maailmanmarkkinahintojen lasku, asuntohintojen ja lainakustannusten alentuminen sekä lokakuussa 2009 toteutettu elintarvikkeiden arvonlisäverotuksen alentaminen. Kuluttajahintojen odotetaan kääntyvän lievään nousuun vuoden 2010 aikana. 17

Palkansaajien ansiotasoindeksi kohoaa vuonna 2009 noin 4 prosenttia. Vuonna 2010 palkkojen nousun odotetaan hidastuvan, joka aiheutuu palkankorotusten ajoittumisesta loppuvuoteen. Yksityiset kulutusmenot kääntyivät hienoiseen nousuun heinä-syyskuussa vuoden kestäneen laskun jälkeen. Puolikestäviä kulutustavaroita lukuun ottamatta tavaroiden ja palveluiden kulutus lisääntyi. Vuonna 2009 yksityisen kulutuksen aleneminen jää noin 2 prosenttiin. Kuluttajien säästäminen lisääntyy edelleen. Kotitalouksien ostovoima on lisääntynyt kulutusmenoja nopeammin. Tuloja on lisännyt tuloverotuksen keventyminen ja sosiaalimaksujen nousun kompensointi ja vähentää puolestaan kunnallisveroasteen nousu. Julkisen talouden rahoitusasema painuu vuonna 2009 alijäämäiseksi. Valtiontalouden rahoitusasema on heikentynyt veropohjien supistumisen, työttömyyssidonnaisten menojen kasvun sekä erilaisten elvytyspäätösten seurauksena. Alijäämä tulee vuonna 2010 syvenemään edelleen ja sen odotetaan pienenevän vasta vuonna 2011. Velanottotarve tullee säilymään kuitenkin edelleenkin yli 11 miljardissa eurossa. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä oli -2,2 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoden 2009 lopulla, kun se vuotta aikaisemmin oli 4,4 prosenttia. EMU-velka bruttokansantuotteesta kasvoi 41,8 prosenttiin vuoden takaisesta 34,2 prosentista. Korot jatkoivat laskuaan vuoden 2009 aikana. Tammikuussa lainojen viitekorkona yleisesti käytetty 12 kuukauden euribor oli keskimäärin 2,622 prosenttia ja joulukuussa 1,242 prosenttia. 3 kuukauden euribor oli tammikuussa 2,457 prosenttia ja joulukuussa 0,712 prosenttia. Kuukauden euribor oli tammikuussa 2.142 prosenttia ja joulukuussa 0,478 prosenttia. Korot laskivat siis 1-12 kuukauden korkosidonnaisuuksissa 1,38 1,74 prosenttiyksikköä. Lähteet: Valtiovarainministeriö: Suhdannekatsaus 18.12.2009/3 Suomen Pankki: Euribor-korot kuukausittain Kuntatalous Kuntatalouden menojen voimakas kasvu yhdessä heikon verotulokehityksen kanssa johtivat siihen, että vuosikatteet alenivat ja lainakanta kasvoi huomattavasti. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketut vuosikatteet näyttävät heikkenevän tilinpäätösarvioiden mukaan noin 19 prosenttia. Kuntien vuosikatteet heikkenivät 24 prosenttia. Toimintamenot kasvoivat tilinpäätösarvioiden mukaan noin 4,8 prosenttia. Toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 1,2 miljardilla eurolla, kun verotulot kasvoivat vain 70 miljoonalla eurolla. 25 kuntaa ja 27 kuntayhtymää arvioi, että toiminta- ja rahoitustuotot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenojen kattamiseen, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Kunnallisveroa kertyi 2,1 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yhteisöveron kertymä pienentyi 22,4 prosenttia huolimatta siitä, että verontilityslain väliaikaisella muuttamisella kuntien ryhmäjakoosuutta nostettiin 10 prosentilla 22,03 prosentista 32,03 prosenttiin. Verotulojen kasvun ennustetaan vuonna 2010 painuvan kunnallisverotuksen osalta 2,5 prosenttia miinukselle ja kokonaisverotulojen osalta 0,2 prosenttia miinukselle vuoteen 2009 verrattuna. Tämä siitäkin huolimatta, että 181 kuntaa on korottanut veroprosenttiaan vuoden 2010 alusta lukien. Kuntien tuloveroprosentit vaihtelevat 16,25 21.00 prosentin välillä. Yleisimmät prosentit vuonna 2010 ovat 19,50 % (69 kuntaa), 19,75 % (55 kuntaa) ja 20 % (49 kuntaa). Investointimenot ovat vähentyneet kuntien osalta 7,5 prosenttia edellisvuodesta, mutta lisääntyneet kuntayhtymissä 9,1 prosenttia. Kunnat ja kuntayhtymät ilmoittavat käyttäneensä investointeihin vajaat 4 miljardia euroa, mikä on 213 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Viidennes investoinneista rahoitettiin rahoitusosuuksilla tai käyttöomaisuuden myynnillä. 18

Kuntatalouden nopean heikentymisen takia on Kuntaliitossa tehty vuoden 2009 alussa kuntapalveluiden pelastusohjelma, jossa analysoidaan kuntatalouden tilaa ja viime laman opetuksia. Lisäksi pelastusohjelmassa on tehty esityksiä lamasta selviytymiseksi. Siitä, miten pitkään laman vaikutukset vaikuttavat, ei ole arvioita. Viennin kehityksestä riippuvaisena maana Suomen talouden toipuminen kytkeytyy vientikysynnän palautumiseen. Kuntaliitto on asettanut ajanjaksolle 2011-2013 tavoitteen, jonka mukaan vuodesta 2011 alkaen kuntatalous tasapainottuu niin, että kaudella 2011-2013 kuntasektorin tilikauden tulos on vuosittain tasapainossa ja lainakanta ei ylitä 17 miljardia euroa vuonna 2013. Kuntasektorilla saavutettiin maltillinen palkkaratkaisu, joka on voimassa vuoden 2011 loppuun asti. Vuoden 2010 kustannusvaikutus on 0,9 prosenttia. Vuoden 2011 korotuksista neuvotellaan erikseen keväällä 2011. Tehyn sopimus on myös voimassa vuoden 2011 loppuun. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta oli vuoden 2009 lopussa yli 11 miljardia euroa, jossa on kasvua edellisvuoteen 1,5 miljardia euroa. Pitkäaikaisia velkoja lyhennettiin 1,3 miljardilla eurolla, mutta uutta lainaa otettiin 2,3 miljardia euroa. Tässä on lisäystä edellisvuoteen 55 prosenttia, peruskuntien osalta 57 prosenttia. Lainakanta asukasta kohti on Manner-Suomen kunnissa 1 875 euroa/asukas, kun vastaava luku vuonna 2008 oli 1 629 euroa/asukas. Samaan aikaan rahavarat ovat pienentyneet kunnissa lähes 12 prosenttia ja kunnissa ja kuntayhtymissä yhteenlaskettuna 8,7 prosenttia. Päijät-Häme Päijät-Hämeen väkiluku kasvoi 398 henkilöllä (Orimattila 87) vuonna 2009. Joulukuussa 2009 Päijät-Hämeen työttömyysaste oli 14,9 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 11,2 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli 11,3 prosenttia joulukuussa 2009. Päijät-Häme on edelleen keskimääräistä vaikeampi työttömyysalue. Orimattilan työttömyysaste oli 13,6 prosenttia eli 4,4 prosenttia suurempi kuin vuoden 2008 lopussa. Orimattilassa työttömiä oli 942, joista alle 25- vuotiaita oli 141 (14,97 %)ja yli 50-vuotiaita 347 (36,8 %). Orimattilan työttömistä 43 % oli naisia vuoden 2009 lopussa. Työttömien määrä on lisääntynyt vuoden aikana 316 henkilöllä. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys on lähes kolmikertaistunut edellisvuoden lopusta. TE-keskuksen Alueelliset talousnäkymät tilannekatsauksen mukaan Päijät-Hämeen työmarkkinoilta poistuu jo nyt enemmän väkeä kuin mitä sinne tulee. Työvoiman ikääntyminen on kasvava ongelma erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Teollisuuden työpaikat samoin kuin rakennusalan ovat suhdanteista riippuvaisia. Näillä aloilla on lomautuksia, irtisanomisia ja rekrytoinnin vähentymistä. Liike-elämän ennustetaan työllistävän entistä enemmän Päijät- Hämeessä. Sen sijaan tietoliikenteen työpaikkoihin ennustetaan 20 prosentin vähennystä. Vuonna 2009 Päijät-Hämeeseen perustettiin 878 uutta yritystä. Samaan aikaan 659 yritystä lopetti toimintansa, joten nettomuutos oli 219 uutta yritystä. Orimattilaan uusia yrityksiä perustettiin 26. Kuntaliiton julkaiseman Tilastokeskuksen tilinpäätösennusteisiin pohjautuvan selvityksen mukaan Päijät-Hämeen kuntien vuosikatteiden keskiarvo asukasta kohti laski edellisvuoden 380 eurosta noin 115 euroon. Koko maan keskiarvo on 275 /asukas. Päijät-Hämeen kuntien lainakanta per asukas on noin 2 500. Arvo on selkeästi noussut vuoden 2008 vastaavasta arvosta, joka oli 2050 euroa. Koko maassa on lainaa asukasta kohti 1 875 euroa. Päijät-Hämeen kuntien taloudellinen tila heikkeni vuonna 2009, kuten kuntatalouden valtakunnallinenkin suuntaus oli. 19

Kaupungin talous 2009 Vuoden 2009 talousarvio laadittiin 0,9 miljoonaa ylijäämäiseksi ja vuosikate (2,73 milj. euroa) kattoi poistot 151 prosenttisesti. Taseessa oli vuoden alussa edellisiltä tilikausilta kertyneitä alijäämiä 3,67 milj. euroa. Kaupungin budjetin ulkopuolella on tytäryhteisöihin ulkoistettua palvelutuotantoa.tämän tilikauden tilinpäätökseen on laadittu toista kertaa konserni-tuloslaskelma, joka näyttää koko kaupungin vuosikatteen todellisen riittävyyden. Koko konsernin tuloslaskelman mukainen vuosikate on 7,7 milj., tilikauden tulos 3,8 milj. ja tilikauden ylijäämä 3,4 milj. Vuoden 2009 talousarvioon tehtiin muutoksia, jotka lisäsivät käyttötalousosan määrärahoja yhteensä 2 017 678 euroa ja tuloarvioita yhteensä 959 600 euroa. Näihin sisältyy lähinnä teknisenä muutoksena toteutettu perustoimeentulotuen valtionosuuden lisämääräraha 829 600 euroa sekä tulo- että menomäärärahoihin. Perustoimeentulotuen valtionosuus on talousarviossa kauttakulkuerä, ja sillä ei aiemmin ole ollut määrärahoja talousarviossa. Menomäärärahalisäyksistä 40 000 euroa kohdistui kaupunginhallituksen alaiseen toimintaan, 1 839 600 euroa perusturvalautakunnan alaiseen toimintaan, 108 239 euroa sivistyslautakunnan alaiseen toimintaan ja 29 839 teknisen lautakunnan alaiseen toimintaan. Tulomäärärahamuutoksista 90 000 euroa kohdistui kaupunginhallituksen alaiseen toimintaan, 829 600 euroa perusturvalautakunnan alaiseen toimintaan, 10 000 euroa sivistyslautakunnan alaiseen toimintaan ja 30 000 euroa teknisen lautakunnan alaiseen toimintaan. Verotuloarvioita ei muutettu, mutta valtionosuustuloarviota lisättiin 237 450 euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.5.2009 alijäämän kattamista ja talouden tasapainottamista koskevan ohjelman vuosille 2009-2014. Ohjelman tavoitteena on 2009-2014 kattaa ko. vuosien ylijäämillä vuoden 2008 loppuun mennessä kertynyt alijäämä n 3,7 milj. euroa (247 /asukas). Seuraavina vuosina vuosikate kattaa suunnitelmapoistot. Pidemmän tähtäimen tavoite on saada menojen ja tulojen kehitys samalle kasvu-uralle. Vuoden 2009 tilinpäätöksellä saadaan vanhoja alijäämiä katettua 2 milj., euroa. Kattamattomia alijäämiä on 31.12.2009 1,63 milj. euroa, joka on 109 euroa/asukas. Muutetun talousarvion käyttötalouden nettomenot 63 270 880 euroa toteutuivat 98,39 prosenttisesti. Toimielintasolla menomäärärahojen ylitystä on ainoastaan kaupunginvaltuuston menomäärärahoissa (5 770 euroa), joka aiheutuu valtuuston omasta toiminnan ja tilintarkastuksen kustannusten ylittymisestä. Käyttötalouden bruttomenot toteutuivat korjattuun talousarvioon nähden 98,69 prosenttisesti, kun taas bruttotulot ylittyivät 111 901 euroa toteutumisprosentin ollessa 101,7 prosenttia. Tulojen ylityksestä on 87 000 euroa on käyttöomaisuuden myynneistä saatuja myyntivoittoja, mutta menototeutumiin sisältyy myyntitappioita lähes saman verran, joten käyttöomaisuuden myynti ei vuonna 2009 tuottanut tuloksen kannalta positiivista vaikutusta. Verotulot ylittyivät 514 686 euroa, valtionosuudet alittuivat 226 944 euroa ja korkotuotot konserniyhtiöille myönnetyistä antolainoista ja maksuliikennetileistä ylittyivät 3971 euroa. Vuosikatteen toteutuma oli 3,61 milj. euroa, joka on 2,6 milj. euroa parempi kuin korjatussa talousarviossa. Poistojen jälkeen tulos jäi 2 014 158 euroa ylijäämäiseksi ja poistoeron muutoksella korjatuksi tilikauden ylijäämäksi muodostui 2 036 661 euroa. Taseen kattamattomat alijäämät vähenivät 1,63 milj. euroon. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin 7,0 milj. euroa, josta 300 000 euroa välitettiin konsernilainana Orimattilan Vesi Oy:lle, 500 000 euroa konsernilainana Kiinteistö Oy Orimattilan Vuokratalot Oy:lle ja 825 000 konsernilainana Orimattilan Lämpö Oy:lle. Vanhoja lainoja lyhennettiin 5,75 milj. euroa, joista summasta 2,5 milj. euroa oli kertalyhenteinen laina ja 0,55 milj. euroa Nordea pankin yksipuolisen korkomarginaalin korottamisilmoituksen jälkeen kokonaan lyhennetty laina. Kaupungin lainakanta kasvoi 1,25 milj. euroa ollen tilikauden lopussa 22,09 milj. euroa, joka on 1483 euroa/asukas. Koko konsernin lainakanta on 2947 euroa / asukas. Ulkoiset toimintakulut lisääntyivät edellisvuodesta nettomääräisesti 3,87 prosenttia (2,37 milj. euroa ja bruttomääräisesti 3,54 prosenttia (2,29 milj. euroa). 20

% 1000 eur ORIMATTILAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2009 Käyttötalouden nettomenojen muutos 2008-2009, 1000 euroa Ulkoiset erät 2500 2000 1500 1000 500 0 Hallinto Perusturval Sivistysltk Tekn. ltk Ymp.ltk Koko kaup. 1000 eur 391,67 622,56 1002,43 314,23 46,12 2377 Vastaava luku vuosien 2007/2008 välillä oli 4,78 milj. euroa (8,5 %) eli kasvu on taittunut ja vuosien 2006/2007 välillä 2,46 milj. euroa (4,59 %). Vuoden 2006 tilinpäätöksessä nettomenot kasvoivat vuodesta 2005 4,8 prosenttia. 45 35 25 15 5-5 -15-25 -35 Käyttötalouden nettomenojen muutos 2008-2009, % Ulkoiset erät Hallinto Terveydenh. Sivistysltk Tekn.ltk Ymp.ltk Koko kaupunki % 13,18 1,67 6,02 11,78 3,42 3,90 Investointimenot olivat alkuperäisessä talousarviossa 4 803 000 euroa ja lisätalousarvioilla korjatussa talousarviossa 6380 695 euroa. Investoinnit toteutuivat 4 789 553 euron määräisinä eli 75,06 prosenttisesti. Rahoitusosuuksia investointeihin oli budjetoitu yhteensä 999 000 euroa ja ne toteutuivat 103,8 prosenttisesti eli 1 037 349 euron määräisinä. Käyttöomaisuutta myyntiin 371 007 eurolla, josta käyttötalouteen kirjattavan myyntivoiton osuutta oli 87 587 euroa. Käyttöomaisuuden myyntitappioita kirjattiin 83 960 euroa. Euromääräisesti suurin investointihanke oli Pennalan koulun laajennus ja saneeraus, joissa määrärahoja käytettiin reilut 1,3 milj. euroa ja rahoitusosuuksia kertyi 0,687 milj. euroa. Hanke valmistui syksyllä 2009. Maanostoihin käytettiin 1,4 milj. 21

milj. euroa ORIMATTILAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2009 euroa. Alkuperäisessä talousarviossa oli 0,350 milj. määräraha maanostoihin. Lisätalousarvion määräraha 1,072 milj. euroa käytettiin pääasiassa Hennan alueen maakauppoihin. Määrärahoja säästyi keittiöhankkeista, jossa aluekeittiön suunnitteluvaihtoehtojen päätöksenteko siirtyi vuoteen 2010 ja näin ollen myös yläasteen/lukion keittiöremonttikin. Keskustan kehittämiseen, Hakoisten patoon, vanhan terveyskeskuskiinteistön peruskorjaukseen, seudullisiin atk-hankkeisiin, keskusurheilukentän kunnostamiseen, hiekkatekonurmikenttään, Pennalan koulun saneeraukseen, Tönnön vesikattoon sekä Arolan ja Jokelan alueiden kunnallistekniikan toteuttamiseen varattuja määrärahoja säästyi osin hankkeiden siirtymisen ja osin ennakoitua edullisemman kustannustason vuoksi. Työterveysyhtiö Wellamon peruspääomasijoitusta maksettiin 500 euroa. Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2010 talousarvioon Arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2009 tilinpäätöksen lukujen valossa kaupungin talous on edelleen epätasapainoissa. Kattamattomien alijäämien määrä kaupungin taseessa oli vuoden 2008 lopussa 3,67 milj. euroa. Vuoden 2009 lopussa kattamattomat alijäämät supistuivat 1,63 milj. euroon. Vuoden 2010 talousarvio on laadittu 0,6 milj. euroa ylijäämäiseksi ja mikäli se toteutuu arvion mukaisena, vuoden 2010 lopussa kumulatiivista alijäämää olisi 0,9 milj. euroa ja vuoden 2011 lopussa 0,5 milj. euroa. Vuoden 2011 alussa toteutuva kuntaliitos Artjärven kunnan kanssa muuttaa kumulatiivista alijäämää siten, että Artjärven vuoden 2009 tilinpäätöksessä on kattamatonta alijäämää 1 milj. euroa ja kuluvan vuoden talousarvio on laadittu 0,5 milj. euroa alijäämäiseksi. Yhdistymissopimukseen on kirjattu, että yhdistyneen kunnan talousarviot laaditaan siten, että vuosikate kattaa poistot. Jos talousarvion raamissa pysytään, uutta alijäämää ei synny. Kaupungin tasapainottamisohjelman yhtenä keskeisenä ja myös realistisena tavoitteena on menojen ja tulojen kehityksen saaminen samalla kasvu-uralle. Viime vuoden tilinpäätöksessä käyttötalousosan ulkoiset bruttomenot kasvoivat 3,38 prosenttia ja tulot (verotulot, valtionosuudet ja toimintatuotot ilman myyntivoittoja) 2,35 prosenttia. Vuonna 2009 osalta tulojen määrä ylittää menojen määrän, joten suuntaus on oikea, tosin tulojen nousu ei täysin kata menojen nousua. Erittäin suuren haasteen tämän kehityksen säilyttämiselle asettaa yleinen taloudellinen taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen ainakin vuosina 2010 ja 2011; mahdollisesti vielä vuonna 2012 Työttömyyden voimakas lisääntyminen on vakava uhkatekijä erityisesti alle 25-vuotiaiden osalta. Nuorten työttömyys on lähes kolminkertaistunut vuoden sisällä. Tämän kehityksen pysäyttämiseen ja yleensäkin syrjäytyminen ehkäisemiseen tulee etsiä toimenpiteitä. Lisäksi väestön vanheneminen aiheuttaa lisääntyvää palvelukysyntää. Lakisääteiset velvoitteet on pystyttävä hoitamaan taantumasta huolimatta. TULOT JA KÄYTTÖTALOUSMENOT (BRUTTO) 2003-2009 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Tulot yht. Käyttöt.menot 22

Kuluvan vuoden talousarvion käyttötalouden nettomenot ovat 65,4 milj. euroa. Kun viime vuoden käyttötalouden nettomenojen toteutuma oli 63,3 milj. euroa, kasvaisivat käyttötalousmenot 3,32 prosenttia talousarvion toteutuessa suunnitellusti. Prosenteissa on kuitenkin melko suuria tulosaluekohtaisia eroja. Kuluvan vuoden menoraami on tiukka ja haasteellinen, mutta toisaalta maltillinen palkkaratkaisu antaa viitteitä siihen, että henkilöstömenojen osalta talousarvio on riittävä. Verotulojen vuoden 2010 kertymäarvio 0,97 % vuoden 2009 toteutumaa suurempi. Yhteisöverojen kertymä tulee kuluvalta vuodelta ennusteiden mukaan olemaan koko maassa edellisvuoden tasolla tai jopa heikompi. Valtionosuuksien nousu on 3,32 % vuoden 2009 toteutuman ja vuoden 2010 arvion välillä. Kaupungin tulorahoituksen riittävyys investointien rahoitukseen lähivuosina tulee olemaan suuri haaste. Lainojen lyhennyksiin joudutaan ottamaan uutta lainaa. Lainamäärän kehitykseen vaikuttavat myös merkittävästi tytäryhtiöiden lähivuosien investointihankkeet. Ohjauskorot ovat edelleen alhaisella tasolla, mutta toisaalta rahalaitosten marginaalit ovat kohonneet. Todennäköistä on, että mikäli talouden tila alkaa parantua, myös korkotaso nousee. Vuosikate, Investoinnit ja Lainanlyhennykset, milj. eur 12 10 8 6 4 2 Lainanlyhennykset Investoinnit, netto Vuosikate 0-2 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Palvelurakenteeseen kohdistuvia olennaisia muutoksia ei vuonna 2009 ole ollut. Aluekeittiöratkaisu päätöksenteko siirtyi tammikuuhun 2010 ja toteuttaminen alkaa yläasteen ja lukion keittiön saneerauksella vuonna 2010 ja Käkelän aluekeittiön saneerauksella vuonna 2011. Käkelän palveluasuntohanke on myös valmistumassa vuoden 2011 alussa, joten sitä kautta saadaan helpotusta vanhusten asumispalveluihin ja painopistettä saadaan siirrettyä laitospainotteisesta rakenteesta enemmän avopalveluiden suuntaan. Haasteita kuitenkin riittää vanhusten asumispalveluiden sektorilla. Kuntaliitosten valmistelua on tehty myös Lahden seudulla. Orimattilan kaupunki on päättänyt jatkaa itsenäisenä. Valtuusto teki itsenäisyys linjauksensa vuoden 2009 kuluessa. Kuntaliitosten mahdollisesti toteutuessa toimintaympäristö muuttuu, samoin valtion aluehallinnon uudistus muodostanee uusia yhteistoiminta-alueita. Artjärvi-Orimattila liitoksen valmistelu jatkuu vuonna 2010. Liitoksen toteutumisen jälkeen vuoden 2011 alussa ollaan uusien sekä toiminnallisten että taloudellisten haasteiden edessä. Synergiaetujen hyödyntäminen sekä Artjärven alueen mahdollisuuksien tiedostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Kaupungin menoihin vaikuttavat oleellisesti ostopalvelumenojen kehitys, henkilöstömenot, niiden sopimuskorotukset sekä väestön vanhenemisesta aiheutuva varsinkin sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuva palvelutarpeiden kasvu. Sosiaali- ja terveysyhtymän pitkän aikavälin tavoitteena on kustannuskasvun 2 prosentin vuosittainen leikkaaminen. Vuoden 2009 tuloksessa kasvua on hyvin marginaalisesti; erikoissairaanhoidon osalta 2,1 prosenttia. Peruspalvelukeskuksen osalta nettokustannukset ovat laskeneet 0,1 prosenttia edellisvuodesta ja ympäristöterveydenhuollon osalta laskua on 9,4 prosenttia. Sosiaalitoimessa ja terveydenhuollossa on kuitenkin paljon lailla säädeltyä toimintaa, joka on hoidettava olemassa olevien kriteerien mukaisesti. Muuttovoittokunnassa myös päivähoitoon ja peruskoulutukseen voi kohdistua palvelutarpeen kasvupaineita. Työttömyyden kasvun hillitseminen taantumasta huolimatta, työvoiman kohdistaminen työvoimapulasta kärsiville toimialoille siinä määrin 23

kuin se on mahdollista sekä syrjäytymisen ehkäisy ovat niin Orimattilan kuin koko yhteiskunnan kannalta tärkeitä haasteita. Vuoden 2010 alusta veroprosentti nostettiin 19,75 prosenttiin. Taksoja ja maksuja pyritään tarkistamaan ja omistajaohjausta tehostamaan. Aktiivinen elinkeinopolitiikka sekä kaavoitus- ja tonttipolitiikka onnistuessaan tuo lisää työpaikkoja ja asukkaita ja vaikuttaa positiivisesti kaupungin tulokertymään. 24

TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Ulkoiset tuotot ja kulut, euroa TP 2009 TP 2008 Toimintatuotot 6 686 629 6 752 387 Valmistus omaan käyttöön 235 373 Toimintakulut -69 957 743-67 664 796 Toimintakate -63 270 879-60 912 035 Verotulot 40 609 687 40 636 858 Valtionosuudet 25 841 653 24 502 654 Arvonlisäveron takaisinperintä 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 295 182 402 125 Muut rahoitustuotot 889 863 904 073 Korkokulut -733 449-972 732 Muut rahoituskulut -23 216-73 294 Vuosikate 3 608 841 4 487 648 Poistot ja arvonalentumiset -1 594 682-1 547 382 Satunnaiset erät Tilikauden tulos 2 014 159 2 940 267 Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) 22 503 28 942 Varausten lisäys (-), vähennys (+) 45 650 Rahastojen lisäys (-), vähennys (+) Tilikauden alijäämä 2 036 662 3 014 859 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 9,6 10,0 Vuosikate/Poistot, % 226,3 290,0 Vuosikate /asukas 242,0 303,0 Asukasmäärä 14 897 14 810 Toimintatuottojen prosenttiosuus toimintakuluista osoittaa paljonko kaupungin varsinaisen toimnnan kuluista saadaan katetuksi maksu-, myynti- ja vuokratuloilla. Prosenttiosuus on pieni, koska suuri osa näistä tuotoista menee kaupungin omistamille tytäryhteisöille sekä Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymälle. Vuosikatetta tulee arvioida sekä tuloksen muodostumisen että rahoituksen riittävyyden kannalta. Tuloslaskelmassa vuosikatteen on katettava poistot, että talous olisi tasapainossa. Rahoituslaskelmassa vuosikatetta arvioidaan ensisjaisesti investointien ja lainanlyhennysten suhteen. Mikäli vuosikate, on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tällöin tulee huomioida myös kunnan keskimääräinen vuotuinen investointitaso Vuosikate suhteessa poistoihin tulisi olla vähintään 100 prosenttia. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä Orimattilan kaupungin vuosikate on 226 prosenttia poistoista. Prosenttiosuus on alentunut vuodesta 2008, mutta on edelleen hyvällä tasolla. Vuosikate asukasta kohden on vuoden 2009 tilinpäätöksessä 242 euroa, kun se vuonna 2008 oli 303 euroa. 25

TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 1000 euroa TP 2009 TP 2008 Toiminnan rahavirta 3 605,2 3 975,8 Vuosikate 3 608,8 4 487,6 Satunnaiset erät 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -3,6-511,8 Investointien rahavirta -3 748,6-3 031,4 Investointimenot -4 789,6-4 440,9 Rahoitusosuudet investointimenoihin 720,9 746,8 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 320,0 662,8 Toiminnan ja investointien rahavirta -143,4 944.5 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset -1 038,9-203,3 Antolainasaamisten lisäykset -1 625,0-277,8 Antolainasaamisten vähennykset 586,1 74,5 Muut rahoitussaamiset Lainakannan muutokset 1 247,6 571,3 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7 000,0 4 500,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -5 752,4-3 928,7 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset -1 686,0 590,7 Rahoituksen rahavirta -1 477,4 958,7 Rahavarojen muutos -1 620,7 1 903,2 Rahavarat 31.12. 1 996,7 3 617,4 Rahavarat 01.01. 3 617,4-1 714,2 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 88,70 121,48 Pääomamenojen tulorahoitus, % 33,23 57,34 Lainanhoitokate 0,67 1,11 Rahavarat 1996,70 3617,38 Rahavarojen riittävyys pv 8,79 17,07 Asukasmäärä 14 897 14 810 26

Investointien tulorahoitusprosentti kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Mikäli prosentti on alle 100, on investointeja rahoitettu myös lainalla, kassavaroja vähentämällä tai käyttöomaisuutta myymällä. Orimattilassa tulorahoituksella pystyttiin kattamaan 88,7 prosenttia investoinneista vuonna 2009. Investointien määrään vaikutti maanostojen poikkeuksellisen suuri määrä (1,4 milj). Pääomamenojen tulorahoitusprosentti osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate kertoo kaupungin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2 ja tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Orimattilan lainanhoitokate on 0,67 eli heikko. Arvoa alentaa vuoden 2009 poikkeuksellisen suuret lainanlyhennykset, jotka aiheutuivat 2,5 miljl. euron kertalyhenteisen lainan maksusta sekä 0,55 milj. euron lainan takaisinmaksusta yksipuolisen korkomarginaalin korotusilmoituksen johdosta. Kassasta maksut on koottu seuraavista tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta Käyttöomaisuus investoinnit Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys(lyhennykset) Kassan riittävyys on laskettu kaavalla: 365 pv * kassavarat 31.12./kassasta maksut tilikaudella. 27

RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 2 009 2 008 PYSYVÄT VASTAAVAT 59 993 922 56 797 492 Aineettomat hyödykkeet 198 094 261 076 Aineettomat oikeudet 10 595 14 132 Muut pitkävaikutteiset menot 187 499 246 944 Aineelliset hyödykkeet 41 361 742 39 136 984 Maa ja vesialueet 5 609 186 4 570 045 Rakennukset 28 950 270 27 420 887 Kiinteät rakenteet ja laitteet 5 994 000 5 325 088 Koneet ja kalusto 400 405 245 990 Muut aineelliset hyödykkeet 86 254 86 254 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 321 627 1 488 719 Sijoitukset 18 434 086 17 399 431 Osakkeet ja osuudet 11 368 490 11 372 744 Muut lainasaamiset 6 787 820 5 748 912 Muut saamiset 277 776 277 776 Muut sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN VARAT 876 983 895 332 Valtion toimeksiannot 786 481 838 904 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 90 502 56 428 Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 335 619 5 537 683 Vaihto- omaisuus 108 231 111 656 Aineet ja tarvikkeet 101 255 41 564 Valmiit tuotteet 6 976 70 092 Saamiset 2 230 725 1 808 651 Pitkäaikaiset saamiset 88 429 99 037 Myyntisaamiset 60 169 99 037 Lainasaamiset 28 260 0 Muut saamiset 0 0 Siirtosaamiset 0 0 Lyhytaikaiset saamiset 2 142 296 1 709 613 Myyntisaamiset 647 040 632 378 Lainasaamiset 95 000 95 500 Muut saamiset 208 607 430 870 Siirtosaamiset 1 191 649 550 865 Rahoitusomaisuusarvopaperit 0 0 Osakkeet ja osuudet 0 0 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 0 Muut arvopaperit 0 0 Rahat ja pankkisaamiset 1 996 663 3 617 375 65 206 524 63 230 507 28

OMA PÄÄOMA 35 530 822 33 494 160 Peruspääoma 37 158 226 37 158 226 Edellisten tilikausien alijäämä -3 664 066-6 678 925 Tilikauden ylijäämä 2 036 662 3 014 859 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 384 300 406 803 Poistoero 384 300 406 803 Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET 0 0 Muut pakolliset varaukset 0 0 ARVOSTUSERÄT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 574 367 1 354 706 Valtion toimeksiannot 756 343 807 976 Lahjoitusrahastojen pääomat 818 024 546 729 Muut toimeksiantojen pääomat 0 0 VIERAS PÄÄOMA 27 717 035 27 974 838 Pitkäaikainen 19 466 068 16 359 264 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 16 589 476 13 541 891 Lainat julkisyhteisöiltä 2 500 000 2 400 000 Ostovelat 0 0 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 22 806 Siirtovelat 376 592 394 567 Lyhytaikainen 8 250 967 11 615 574 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 602 415 4 502 396 Lainat julkisyhteisöiltä 300 000 300 000 Lainat muilta luotonantajilta 100 000 100 000 Saadut ennakot 87 325 69 231 Ostovelat 2 440 517 3 927 952 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 461 338 506 404 Siirtovelat 2 259 372 2 209 591 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 65 206 524 63 230 507 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 55,2 53,7 Suhteellinen velkaantuneisuus 37,7 38,8 Rahoitusvarallisuus eur/asukas -1518-1518 Lainakanta 31.12. 1000 22092 20844 Lainat euroa/asukas 1483 1407 Kertynyt yli-/alijäämä milj. -1,63-3,66 Kertynyt yli-/alijäämä /asukas 109,24 247,4 Asukasmäärä 31.12. 14897 14810 Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. 50 prosentin tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Orimattilan omavaraisuusaste on jatkanut jo vuonna 2008 alkanutta nousuaan ollen nyt 55 %. Jos konsernilainojen 6,7 milj. euroa eliminoidaan, on omavaraisuusaste 61 %. Rahoitusvarallisuus osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Negatiivinen erotus osoittaa määrän, joka vieraasta pääomasta jää rahoitusvarallisuudella kattamatta. Suhteellinen velkaantuneisuus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon kaupungin käyttötuloista (toimintatuotot, verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet) tarvittaisiin koko vieraan pääoman takaisinmaksuun. Lainakantaan on laskettu koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. 29

KAUPUNGIN KOKONAISTULOT JA -MENOT 2009 Milj. Eur 1000000 % Milj. Eur % TULOT MENOT 1000000 Toiminta Toiminta Toimintatuotot 6,69 8,07 Toimintakulut -69,96 84,49 Verotulot 40,61 49,01 -Valmistus omaan kähyttöön 0,00 0,00 Valtionosuudet 25,84 31,19 Korkokulut -0,73 0,89 Korkotuotot 0,30 0,36 Muut rahoituskulut -0,02 0,03 Muut rahoitustuotot 0,89 1,07 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien hyödykkeiden - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden -0,09-0,11 luovutustappiot 0,08-0,10 luovutusvoitot Investoinnit Investoinnit Investointimenot -4,79 5,78 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,72 0,87 Rahoitustoiminta Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Antolainasaamisten lisäykset -1,63 1,96 luovutustulot 0,32 0,39 Pitkäaikaisten lainojen vähennykset -5,75 6,95 Rahoitustoiminta Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,00 Antolainasaamisten vähennykset 0,59 0,71 Oman pääoman vähennykset 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7,00 8,45 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,00 Oman pääoman lisäykset 0,00 KOKONAISTULOT YHTEENSÄ 82,86 100,00 KOKONAISMENOT YHTEENÄ -82,80 100,00 Kokonaistulot-kokonaismenot 0,07 Muut maksuvalmiuden muutokset- -1,69 Rahavarojen muutos -1,62-0,07 In v e st o in tio s a 1 % Ko rko - ja r ah. tu o to t 1 % V a lt io n o s uu d e t 3 1 % L a in a t 9 % T UL OJ EN J A K A U T U M A T oimin ta tu o to t 8 % V e ro t ulo t 5 0 % To imin ta tu o to t V e ro tu lot V a lt io n o s uu d e t Ko rko - ja r ah. tu o to t In v e st o in tio s a La in at M E N O JE N J A K A U T U M A K or koku lu t 1 % L ain a na n to ja ly h en n. 9 % In v es t oin n it 6 % Toim intakulut 84 % Toim intakulut K o rko kulu t In ve s to in nit Lainananto ja ly henn. 30

SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Toimivallan ja vastuunjako konserniohjauksessa Konserniohjauksesta vastaa kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajalla on läsnäolooikeus tytäryhtiöiden kokouksissa. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Kaupunginhallitus ohjeistaa yhtiökokousedustajat. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Orimattilan Lämpö Oy:lle asetetaan tuottotavoite talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Toiminnallisia linjauksia tehdään suurempien investointihankkeiden osalta, kuten Lämpö-yhtiön kiinteän polttoaineen laitoksen rakentaminen. Lämpö ja Vesi yhtiöiden toimintaa ohjataan kaavoituksen ja kunnallisteknisten ratkaisujen kautta, jolloin asunto- ja yhdyskunta-alueet saadaan yhteistyössä käyttöönottovalmiuteen. Orimattilan Yrityskiinteistöjen ja Kiinteistö Oy Orimattilan Vuokratalojen osalta linjataan investointien suuntaa omistajapoliittisesti esim. Kiinteistö Oy Vuokratalojen osalta vanhusten palveluasuntojen rakentaminen. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Tytäryhtiöt antavat kaupungin osavuosikatsauksiin lyhyet selonteot taloudellisesta tilanteestaan. Tytäryhtiöiden isoista investointihankkeista informoidaan kaupunginhallitusta. Keskitettyjen konsernitoimintojen käyttö Tytäryhtiöiden lainat välitetään sisäisen pankin kautta. Sisäisen pankin toiminnan laajentamista myös kassanhallinnan alueelle tulee kehittää. Vakuutukset on kilpailutettu koskemaan myös tytäryhtiöitä. Kaupungilla ja tytäryhtiöillä on sama tilintarkastusyhteisö. Kaupungin vastuunalainen tilintarkastaja tarkastaa myös tytäryhteisöjen hallinnon ja talouden. 31

KIINTEISTÖ OY ORIMATTILAN VUOKRATALOT TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2009 OSAKKAAT JA SIJOITETTU PÄÄOMA Orimattilan kaupunki 100 % Pääoma 356 222,03 TOIMINTA-AJATUS Toiminta-ajatuksena on omistaa ja hallita asuinkiinteistöjä ja asuntoja sekä vuokrata niitä tarvitseville kaupungin hyväksymien asukasvalintaperusteiden mukaisesti. HENKILÖKUNTA Henkilökunnan lukumäärä on 9. TOIMINTA Yhtiön asuntojen käyttöaste on ollut korkea. Asukkaat hoitavat vuokravelvoitteet hyvin. Luottotappioita kirjattiin v. 2009 yhteensä 2.556,76. INVESTOINNIT Opintie 6 peruskorjaus valmistui lokakuussa. Peruskorjausinvestointi oli n. 580.000. Käkelän palvelutaloinvestoininnin suunnitelmat saatiin valmiiksi ja urakkakilpailu käynnistettiin joulukuussa. Palvelutalon kokonaiskustannus on noin 6.000.000. TILINPÄÄTÖS 2007 2008 2009 Liikevaihto 3 346 065 3 348 417 3 478 085 muutos % 5,1 0,1 3,9 Muut kiinteistön tuotot 75 256 78 837 82 705 muutos % 30,2 4,8 4,9 Käyttökate 1 702 802 1 588 938 1 613 993 % liikevaihdosta 50,9 47,5 46,4 Poistot 739 423 727 530 721 940 Tulos 19-2 -1 Tase 23 518 526 23 089 926 23 178 747 muutos % -1,1-1,8 0,4 Omavaraisuusaste % 17,9 18,7 19,0 32

ORIMATTILAN YRITYSKIINTEISTÖT OY TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2009 OSAKKAAT JA SIJOITETTU PÄÄOMA Orimattilan kaupunki 100 % Pääoma 336 375,85 TOIMINTA-AJATUS Yhtiön toiminnan tarkoituksena on edistää yritysten sijoittumista Orimattilaan ja edistää jo toimivien yritysten tuotantotilojen laajennus- ja kehittymistarpeita. TOIMINTA Toiminta keskittyi vuokrattujen tilojen ylläpitoon ja pienehköihin korjauksiin. Yhtiö myi osoitteissa Tiilentie 2 sekä Teollisuustie 16 sijaitsevat kiinteistöt. Kiinteistökaupat mahdollistivat talouden parantumisen myyntivoiton kirjauksilla. INVESTOINNIT Investointeja ei tehty. TILINPÄÄTÖS 2007 2008 2009 Liikevaihto 621 320 532 227 505 487 muutos % 25,2-14,3-5,0 Liiketoim. muut tuotot 0 52 943 673 263 Käyttökate 504 813 440 580 1 094 973 % liikevaihdosta 81,2 82,8 216,6 Poistot 301 081 421 785 252 676 muutos % 25,4 40,1-40,1 Tulos -147 684-425 124 535 342 Tase 9 931 317 9 274 373 6 597 479 muutos % 232,2-6,6-28,9 Omavaraisuusaste % 4,5-2,6 4,5 33

Yhtiö Orimattilan Lämpö Oy 27. toimintavuosi Osakkaat ja sijoitettu Orimattilan kaupunki 55 % 27 751,01 pääoma Kymenlaakson Sähkö Oy 45 % 22 705,37 50 456,38 Toiminta-ajatus Henkilökunta Energian myynti Toiminta-ajatuksena on tuottaa Orimattilan keskustaajaman tarvetta varten mahdollisimman hyvälaatuista ja edullista lämpöenergiaa siten, että energiatuotannon ympäristöhaitat ovat mahdollisimman pienet. Henkilökunnan lukumäärä on 3,25 henkilöä. Kaukolämpöä myytiin 36,8 GWh. Myynti kasvoi 10,6 %. Uusia kaukolämpöasiakkaita liittyi vuoden aikana 2. Asiakkaita oli vuoden lopussa 171. Maakaasun myynti kasvoi 12,3 %. Kokonaismyynti oli 31,3 GWh. Uusia maakaasuasiakkaita liittyi vuoden aikana 2. Asiakkaita oli vuoden lopussa 140. Energiamyynnin kasvu johtui lähinnä edellisvuotta kylmemmästä säästä. Investoinnit Uutta kaukolämpöverkostoa rakennettiin 970 m ja maakaasuverkostoa 90 m. 10 MW:n KPA-lämpökeskuksen prosessiurakkasopimus allekirjoitettiin Putkimaa Oy:n kanssa 16.7.2009. Loppuvuodesta kilpailutettiin lämpökeskuksen rakennusurakka. Lämpökeskus valmistuu v. 2010 loppuun mennessä. Lämpökeskuksen investoinnit toimintavuonna olivat 742 294 euroa. Kokonaisinvestoinnit olivat 952 793. Tilinpäätös 2007 2008 2009 Liikevaihto 2614309 2935830 3410256 Muutos % 4,7 12,3 16,2 Käyttökate 446817 344386 638147 % liikevaihdosta 17,1 11,7 18,7 Tulos 190641 106650 323691 % liikevaihdosta 7,3 3,6 9,5 Tase 2583837 2639726 3709087 Muutos % 4,7 2,1 40,5 Omavaraisuusaste % 79,7 78,3 61,0 Taloudellinen tulos Liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 16,2 %. Lämpöyhtiön liikevaihto oli 3,4 milj. euroa. Tilikauden voitto oli tuloverojen jälkeen 323 691 euroa. 34

Orimattilan Vesi Oy 17. toimintavuosi Osakkaat ja sijoitettu pääoma Orimattilan kaupunki 100 % 600 000 Oma pääoma 600 000 Yleistä Toimintavuosi oli toinen vesihuollon uudelleen organisoinnin jälkeen. Vesiyhtiö toimii omistajana ja rakennuttajana. Yhtiö perii verkoston ja kiinteistöjen käytöstä vuokraa kaupungin vesilaitoksen taseyksiköltä. Kaupungin vesilaitos huolehtii käytöstä, kunnossapidosta ja liiketoiminnasta. Yks. 2007 2008 2009 Liikevaihto 977 549 450 000 550 000 muutos % % -28,5-54,0 22,2 Investoinnit 1 251 807 1 013 941 958 039 Käyttökate 427 945 378 450 481 369 % liikevaihdosta % 44 84 87,5 Tulos 187 963-93 694-21515 % liikevaihdosta % 19,2-21,6-3,9 Tase 7 003 194 7 193 078 7 394 539 muutos % % 26,2 2,7 2,8 Omavaraisuusaste % % 80,9 81,1 82,9 Henkilökunta Vesiyhtiön palveluksessa ei ole muita henkilöitä kuin osa-aikainen toimitusjohtaja. Toimisto- ja rakennuttajapalvelut ostetaan pääasiassa kaupungin vesilaitokselta. Rakentaminen Saneeraus Taloudellinen tulos Toimintavuonna rakennettiin kolmelle kaava-alueelle vesi- ja viemäriverkosto. Kaava-alueista Aleksinpuisto ja Jokelan alue olivat yksityisiä, ja Metsärinteen alue kaupungin. Keskustan ulkopuolelle rakennettiin vesi- ja viemäriverkostoa Pyörähtälään, Järvikylään, Karkkulaan ja Virenojalle. Vesi- ja viemäriverkostoon liittyi 50 uutta asiakasta. Vesi- ja viemäriverkostoa saneerattiin 148 000 eurolla. Taloudellinen tulos parani edellisvuodesta, mutta oli edelleen tappiollinen. Investoinnit ja saneeraukset kasvattavat vuokran korotustarvetta. 35

KONSERNITULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT TP 2009 TP 2008 Milj. Milj. Toimintatuotot 43,53 43,21 Toimintakulut -101,36-99,52 Toimintakate -57,83-56,31 Verotulot 40,61 40,64 Valtionosuudet 25,84 24,50 Arvonlisäveron takaisinperintä 0,00 0,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 0,06 0,27 Muut rahoitustuotot 0,77 0,77 Korkokulut -1,67-2,11 Muut rahoituskulut -0,04-0,08 Vuosikate 7,74 7,68 Suunnitelman mukaiset poistot -4,08-4,05 Tilikauden yli- ja alipariarvot 0,21 0,00 Arvonalentumiset 0,00 0,00 Satunnaiset erät -0,07 0,00 Tilikauden tulos 3,80 3,63 Tilinpäätössiirrot -0,22-0,10 Vähemmistöosuudet -0,05-0,05 Rahastojen lisäys (-), vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 3,44 3,47 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 42,9 43,4 100*Toimintatuotot/ (Toimintakulut-Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/Poistot, % 189,8 189,4 100*Vuosikate/Poistot Vuosikate /asukas 520 518 Asukasmäärä 14 897 14 810 36

KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TP 2009 TP 2008 Milj. Milj. Toiminnan rahavirta 7,72 7,07 Vuosikate 7,74 7,68 Satunnaiset erät -0,07 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0,05-0,61 Investointien rahavirta -5,38-5,45 Investointimenot -8,86-7,19 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,74 0,76 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 2,74 0,98 Toiminnan ja investointien rahavirta 2,35 1,62 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0,00 0,07 Antolainasaamisten vähennykset 0,00 0,07 Lainakannan muutokset -1,98-0,62 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 6,79 4,51 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -9,07-4,93 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,31-0,21 Oman pääoman muutokset -0,24-0,18 Muut maksuvalmiuden muutokset -0,08 1,34 Rahoituksen rahavirta -2,30 0,61 Rahavarojen muutos 0,05 2,23 Rahavarat 31.12. 7,16 7,07 Rahavarat 01.01. -7,11-4,84 Rahavarojen muutos 0,05 2,23 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 95,33 119,39 Pääomamenojen tulorahoitus, % 45,02 68,05 Lainanhoitokate 0,88 1,39 Rahavarojen riittävyys pv 41,37 22,68 Asukasmäärä 14 897 14 810 37

KONSERNITASE 31.12.2009 VASTAAVAA 2009 2008 VASTATTAVAA 2009 2008 PYSYVÄT VASTAAVAT 89,76 88,40 OMA PÄÄOMA 39,29 35,91 Aineettomat hyödykkeet 0,64 0,61 Peruspääoma 37,16 37,16 Aineettomat oikeudet 0,39 0,25 Osuus kuntayht.oman po:n lisäyksistä 0,00 0,00 Muut pitkavaikutteiset menot 0,24 0,36 Arvonkorotusrahasto 4,08 4,08 Muut omat rahastot 2,49 2,49 Aineelliset hyödykkeet 85,98 84,94 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -7,88-11,29 Maa- ja vesialueet 7,48 6,63 Tilikauden yli-/alijäämä 3,44 3,47 Rakennukset 61,80 63,00 Kiinteät rakenteet ja laitteet 12,72 11,65 VÄHEMMISTÖOSUUS 0,43 0,35 Koneet ja kalusto 1,82 1,64 Muut aineelliset hyödykkeet 0,20 0,13 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 2,28 2,22 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1,96 1,89 Poistoero 0,97 0,90 Vapaaehtoiset varaukset 1,31 1,32 Sijoitukset 3,14 2,85 Investointivaraukset 0,00 0,00 Osakkuusyhteisöosuudet 0,06 0,06 PAKOLLISET VARAUKSET 0,27 0,30 Muut osakkeet ja osuudet 3,08 2,78 Muut pakolliset varaukset 0,27 0,30 Muut ssaamiset 0,01 0,01 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2,92 2,08 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2,05 1,45 Valtion toimeksiannot 1,96 1,32 Valtion toimeksiannot 1,91 1,35 Lahjoitusrahastojen pääomat 0,86 0,59 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,13 0,10 Muut toimeksiantojen pääomat 0,09 0,17 Muut toimeksiantojen varat 0,00 0,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT 12,60 12,76 VIERAS PÄÄOMA 59,22 61,74 Pitkäaikainen 43,60 43,71 Vaihto-omaisuus 0,66 0,65 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 36,79 37,22 Aineet ja tarvikkeet 0,23 0,17 Lainat julkisyhteisöiltä 2,59 2,47 Keskeneräiset tuotteet 0,03 0,04 Ostovelat 3,95 3,64 Valmiit tuotteet 0,02 0,08 Siirtovelat 0,28 0,37 Muu vaihto-omaisuus 0,38 0,36 Ennakkomaksut 0,00 0,00 Lyhytaikainen 15,62 18,03 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4,11 5,78 Saamiset 4,79 5,03 Lainat julkisyhteisöiltä 0,32 0,31 Pitkäaikaiset saamiset 0,43 0,58 Saadut ennakot 0,13 0,11 Myyntisaamiset 0,37 0,53 Lainat muilta luotonantajilta 0,10 0,10 Lainasaamiset 0,03 0,00 Ostovelat 3,88 5,22 Muut saamiset 0,03 0,05 Muut lyhytaikaiset velat 1,84 1,53 Siirtosaamiset 0,00 0,00 Siirtovelat 5,24 4,63 Siirtyvät korot 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset 4,36 4,45 Lomapalkkajaksotus 0,00 0,36 Myyntisaamiset 2,48 2,69 Lainasaamiset 0,10 0,21 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 104,41 102,61 Siirtosaamiset 0,63 0,55 Muut saamiset 1,16 1,00 Omavaraisuusaste 42,5 % 37,6 % Rahoitusomaisuusarvopaperit 0,78 0,59 Suhteellinen velkaantuneisuus % 53,7 56,9 Osakkeet ja osuudet 0,02 0,02 Kertynyt yli/alijäämä, Milj. eur -4,44-7,82 Sijoitukset rahamarkkina instrumentteihin 0,75 0,55 Kertynyt yli/alijäämä, /asukas -298-528 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00 0,01 Konsernin lainat,, /asukas 2 947 3 121 Muut arvopaperit 0,01 0,01 Konsernin lainakanta 31.12., Milj. 43,91 46,24 Konsernin lainasaamiset 31.12., Milj. 0,01 0,01 Rahat ja pankkisaamiset 6,38 6,48 Kunnan asukasmäärä 14 897 14 810 VASTAAVAA YHTEENSÄ 104,41 102,61 38

HALLINTOPALVELUKESKUS Kuva: Kirsi Liukkonen-Hämäläinen 39

Hallintopalvelukeskus Mölsä Tero, pj Koivunen Tuula, vpj Ryynänen Aimo, vpj Auvinen Pekka, jäsen Karjalainen Riitta, jäsen Keskevaari Jarmo, jäsen Laaksonen Pertti, jäsen Lindgren Sinikka, jäsen Mäki-Latikka Pekka, jäsen Papinaho Sirkka-Liisa, jäsen Uitto Kirsti, jäsen Venesjärvi Seppo, jäsen KOKONAISARVIO LAUTAKUNNAN ALAISESTA TOIMINNASTA VUONNA 2009 - toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen suhteessa kaupungin strategioihin - arvio tilinpäätöksen vaikutuksista vuoden 2010 talousarvion toiminnallisiin tavoitteisiin sekä tulo- ja menoarvioihin. Orimattilan strategiaa on päivitetty helmikuussa 2010 syksyllä 2009 pidetyn valtuustoseminaarin evästysten mukaan. Strategian keskeinen tavoite turvata peruspalvelut kaupunkilaisille on toteutunut hyvin. Palvelujen kehittämistyötä jatketaan edelleen kehittämällä uusia toimintamalleja ja puuttumalla epäkohtiin. Kaupungin tunnettavuuteen tulee vastaisuudessa kiinnittää vielä lisää panostusta. Elinkeinopolitiikka on toteutunut hyvin. Orimattilan kiinnostaa sijaintipaikkana uusia yrityksiä. Tonttien tarjontaa on lisätty Arolan alueella. Henna-hanke on edennyt suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2009 valmisteltiin Hennan osayleiskaavaa, ja kaupunki osti asemanalueen maat sekä maata Tuuliharjan liittymän alueelta. Kuntayhteistyö on jatkunut Paketti-hankkeessa. Arolaan on kaavoitettu Metsärinteen alue. Alueelle on kaavoitettu noin sadalle omakotitalolle ja sadalle rivitaloasunnolle tontit. Lisäksi yksityinen tonttitarjonta on lisääntynyt. Vuonna 2009 aloitettiin Artjärven ja Orimattilan kuntaliitosselvitys. Yhdistymissopimuksen valmistelu aloitettiin vuoden 2010 alussa. Työllisyyden kehitys on ollut huolestuttavaa. Kun työttömyysaste oli joulukuussa 2008 9,2 prosenttia, vuoden 2009 se oli 13,6 prosenttia. Päijät-Hämeen maakunnan työttömyysaste on 14,9 prosenttia. Erityisen huolestuttavaa on nuorten työttömien määrän moninkertaistuminen. Myös toimeentulotuen varassa olevien nuorten määrä on hälyttävä. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuminen: Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen käyttötalouden menojen nousu edellisvuodesta oli 0,57 prosenttia, joten menojen rajaaminen enintään neljään prosenttiin onnistui myös koko kaupungin osalta tavoitteeseen päästiin käyttötalouden menojen nousun ollessa 3,38 prosenttia. Aluekeittiömallin suunnittelutyö jatkui ja kaupunginhallitus käsitteli aluekeittiöasiaa joulukuussa. Nettoinvestoinnit ilman aineettoman käyttöomaisuuden ja maanostojen ja -myyntien vaikutusta olivat 2,6 milj. Luku ylittää suunnittelukauden keskimääräisen 2 miljoonan, mutta on huomioitava, että siihen sisältyy väestönkasvun aiheuttamaan investointitarvetta. Kaupunkikonsernin yhtiöiden tulouttama tuotto on edellisvuosien tasolla. Henkilöstömäärä on vähentynyt rakenteellisen muutoksen kautta, kun edunvalvonnan henkilöstö on siirtynyt Lahden oikeusaputoimiston palvelukseen. Ainakin vuodet 2010 ja 2011 tulevat vielä olemaan kuntataloudessa haasteellisia kohoavan työttömyyden ja verotulopohjan kestävyyden kannalta. Verotulokohdan toteutumisen seuranta on tärkeää tulevien vuosien osalta, kun yhteisöverojen kertymät tulevat jäämään alhaiselle tasolle ellei yleinen taloustilanne olennaisesti kohene. Vuoden 2010 talousarvio näyttäisi kuitenkin vuoden 2010 vertailutasoon nähden olevan realistisella pohjalla. Tarkkaa kustannusseurantaa ja nopeaa reagointia kuitenkin vaaditaan varsinkin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla, jossa budjetti on laadittu hyvin pienellä liikkumavaralla. SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET 1. Tavoite: Kaupungin talouden tasapainottaminen Mittari/Arviointitapa 1: Vuosikatteen suhde käyttöomaisuuden poistoihin Tavoitetaso: Vuosikate kattaa poistot ja vanhoja alijäämiä katetaan. Toteutuma: Tavoitteeseen päästiin; vuosikate kattaa poistot 226 prosenttisesti. 40

Hallintopalvelukeskus Mittari/Arviointitapa 2: Lainakanta euroa/asukas Tavoitetaso: Velkamäärä asukasta kohti alle kuntien keskiarvon. Toteutuma: Lainakanta on 1482 /asukas ja konserniyhtiöille välitettyjen lainojen vähentämisen jälkeen 1027 /asukas. Vuoden 2008 kuntien keskimääräinen lainamäärä/asukas oli 1631. Lainamäärä on selkeästi alle maan keskiarvon. Mittari/Arviointitapa 3: Toimintamenojen suhde verorahoitukseen. Tavoitetaso: Toimintamenojen kasvuprosentti on pienempi kuin verorahoituksen kasvuprosentti. Toteutuma: Toimintamenojen kasvuprosentti on 3,38 ja verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) kasvuprosentti 2,01. Tavoitteeseen ei tältä osin päästy, mutta tulosta voidaan taloudellisen taantuman vaiheessa kuitenkin pitää kohtuullisen hyvänä. 2. Tavoite: Henkilöstötyön kehittäminen hyväksytyn henkilöstöstrategian sekä muiden suunnitelmien ja ohjeiden mukaisesti Mittari//Arviointitapa: 1-3 päivän sairauslomien määrä Tavoitetaso: Lyhytaikaisten sairaus poissaolojen vähentyminen vuoden 2008 tasosta. Toteutuma: Lyhytaikaisten sairauspoissaolojen määrä on noussut vuoden 2008 tasosta 493 päivällä eli käytännössä kolmanneksella edellisestä vuodesta (2008 1386 päivää, 2009 1 879 päivää). Mittari /Arviointitapa 2: Työilmapiirikysely Tavoitetaso: Tulokset vuonna 2007/2008 toteutetun kyselyn tasolla, keskiarvo 4.4 (asteikko 1-5) Toteutuma: Työilmapiirikysely on toteutettiin vuoden 2010 alussa. Tulosten keskiarvo verrattuna aiempiin tuloksiin oli hieman laskenut. Tulosten keskiarvo oli nyt 4,15 samoilla kysymyksillä kuin aiemmin tehdyt kyselyt. Tulosta voidaan pitää hyvänä 1-5 asteikolla arvioituna. Mittari/Arviointitapa 3: Kehityskeskustelut Tavoitetaso: Kehityskeskustelut käydään vuosittain. Toteutuma: Kehityskeskustelujen toteutuminen on vaihtelevaa. Kehityskeskustelujen käymisestä oli syksyllä 2009 seudullisena yhteistyönä toteutettu luento, jonka tarkoituksena oli motivoida esimiehiä keskustelujen käymiseen. 3. Tavoite: Tehokas elinkeinopolitiikka ja suunnitelmallinen hanketoiminta. Tavoitteita päivitetään elinkeinostrategian valmistuttua. Lakesin mittarit ja tavoitteet täydennetään, kun asiaa valmisteleva seudullinen työryhmä saa työnsä valmiiksi. Mittari/Arviointitapa 1: Yritysten määrä Tavoitetaso: Nettolisäys Toteutuma: Uusyrityskeskuksen neuvonnan perusteella syntyi 26 uutta yritystä, joiden työllisyysvaikutus oli 28 henkilöä. Yritysten nettomuutos oli 6. 41

Hallintopalvelukeskus Mittari/Arviointitapa 2: Hankkeiden määrä. Tavoitetaso: Ulkopuolinen rahoitus yli 50 %. Toteutuma: Lapset liikkumaan hankkeessa (neljän koulun yhteinen pihahanke) on vuonna 2009 toteutettu hankkeen lopputyöt. Hankkeen kustannusarvio oli 108 241, joka alittui noin 8 000. Hankkeen tukitaso oli 60 %. Rahoitusta on haettu Avoin päiväkeskus ja nuorisokahvila hankkeeseen sekä Avoin päiväkeskus ja nuorisokahvilahankkeen kaluste- ja laitehankintoihin. Avoin päiväkeskus- ja nuorisokahvila hankkeen kustannusarvio on 144 012 ja tukitaso 80 %. Kone- ja kalustehankintojen kustannusarvio on 16 370 ja tukitaso 60 %. Hankkeille on myönnetty rahoitus. Tekonurmihankkeen (pienempi kenttävaihtoehto) suunnittelu on aloitettu. Rahoitusta haetaan vuonna 2010. Ampumaradan kunnostushankkeelle on haettu rahoitusta vuonna 2009. Kustannusarvio on 13 522 ja tukitaso on 60 %. Hankkeelle on myönnetty rahoitus. EU-hankkeisiin varattua rahoitusta on myönnetty vuonna 2009 myös mm. Islanninhevosten kilpailuratahankkeeseen (kustannusarvio 30 320, tukitaso 60 %) ja Kyläyhdistyksen uudet toimitilat/kerhola hankkeeseen (kustannusarvio 129 810, tukitaso 60 %). 4. Tavoite: Tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen. Mittari/Arviointitapa 1: Sähköisen tiedottamisen ja sähköisen asioinnin seuraaminen. Tavoitetaso: Sähköisten palvelujen lisääminen. Toteutuma: Sähköinen tilavarauksen järjestelmä on edennyt testausvaiheeseen. Järjestelmän käyttöön päästäneen syksyllä 2010. Kaupunki on mukana seutu-intra hankkeessa. Hanke etenee pilottivaiheeseen vuoden 2011 puolella. Tällä hetkellä ainoa ulkoisen asiakkaan käytössä oleva selkeästi sähköinen palvelu on päivähoitopaikan hakujärjestelmä, jossa voi myös seurata asian käsittelyn etenemistä etenemistä. Mittari/Arviointitapa 2: Kotisivujen käyttö ja palaute. Tavoitetaso: Kotisivujen kehittäminen palautteen perusteella. Toteutuma: Kaupungin kotisivuja on kehitetty saadun palautteen perusteella. Palautetta sivustosta tulee varsin vähän. Kotisivuja kehittävä työryhmä on kehittänyt sivuston sisältöä ja ulkonäköä. Lisäksi työryhmä on ideoinut sivuston jatkokehittämistä erityisesti lomakkeistoon ja kuviin liittyen. 5. Tavoite: Kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen sekä kylätoiminnan organisointi kylien ja kaupungin myönteistä kehitystä tukevalle uralle. Mittari/Arviointitapa 1: Keskustelutilaisuuksien määrä. Tavoitetaso: Kukin toimielin (ei keskusvaalilk eikä tarkastuslk) järjestää kerran vuodessa info/keskustelutilaisuuden. Toteutuma: Keskustelu- ja infotilaisuuksien määrä ei vastannut tavoitteita. Ajankohtaisista aiheista järjestettiin 4-5 tilaisuutta. Lisäksi kaupunki oli mukana järjestöjen kuntayhtymien järjestämissä tilailsuuksissa. Mittari/Arviointitapa 2: Avointien kokousten lukumäärä 42

Hallintopalvelukeskus Tavoitetaso: Kukin toimielin (ei keskusvaalilk ei tarkastuslk) pitää avoimen kokouksen kerran vuodessa. Toteutuma: Tavoite ei toteutunut. Avoimia kokouksia ollaan järjestämässä keväällä 2010. SITOVAT TALOUSTAVOITTEET VUONNA 2009 ULKOISET KAUPUNGINVALTUUSTO TP 2009 TA2009 TP 2008 TP 2007 MENOT 107 665 101 893 103 200 94 134 muutos 08/09 4,32 % TULOT 21 557 20 720-20 175 muutos 08/09 NETTO muutos 08/09 16,56 % -86 107-81 173-103 200-73 959 SITOVAT TALOUSTAVOITTEET VUONNA 2009 SISÄISET KAUPUNGINVALTUUSTO TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP 2007 MENOT muutos 08/09 75,3 % TULOT NETTO muutos 08/09 75,3 % 112-454 353-112 - - 454-353 KAUPUNGINHALLITUS ULKOISET TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP 2007 MENOT muutos 07/08 0,69 % TULOT muutos 07/08 30,9% NETTO muutos 07/08 13,8 % 4 228 227 4 366 321 4 257 567 4 010 484 951 625 823 080 1 377 782 1 323 885-3 276 602-3 543 241-2 879 785-2 686 774 KAUPUNGINHALLITUS SISÄISET TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP 2007 MENOT muutos 07/08 313,2 % TULOT muutos 07/08 28,8 % NETTO muutos 07/08-11,9 % 406 044 42 350 98 280 86 486 1 289 093 1 078 400 1 000 939 1 002 997 883 049 1 120 750 1 002 659 916 511 43

Hallintopalvelukeskus SELVITYS OLEELLISISTA POIKKEAMISTA TILINPÄÄTÖS/TALOUSARVIO Kaupunginhallituksen tuloihin ja menoihin sisältyy käyttöomaisuuden myyntivoittoja 87 585 euroa sekä myyntitappioita 83 900 euroa, joita ei ole talousarviossa huomioitu. Henkilöstöpalveluissa työterveydenhuollon kustannukset ovat jääneet arvioitua pienemmiksi, ja tästä johtuen myös tulot. Edunvalvonnan vuodelta 2008 kertyviä tuottoja on ollut arvioitua enemmän (lähes 16 000 euroa) samoin valtion vuokrataloon kohdistuvia vuokratuottoja. Sisäisten menojen/tulojen vuoden 2009 toteutuma on kirjattu palvelusopimushinnoittelun ja sisäisen vuokran määrityksen perusteella. Talousarvion laadintavaiheessa ei näitä kustannusarvioita ollut vielä saatavissa, josta johtuen sekä menot että tulot poikkeavat arviosta eivätkä ole suoraan vertailtavia vuosien 2007-2008 lukuihin. HENKILÖSTÖ TULOSALUEITTAIN (vakinaiset ja määräaikaiset, ei työllistämistuella palkattuja) Tulosalue TP2009 TA 2009 TP2008 TP2007 Hallitus (kaupunginjohtaja) 1 1 1 1 Elinkeinotoimi ja projektit (hankeasiamies) 1 1 1 1 Yleishallinto hallintojohtaja talousjohtaja laskentasihteeri arkistosihteeri toimistosihteeri atk-päällikkö järjestelmäasiantuntija TP 2009 10 1 1 1 1 3 1 2 TA 2009 10 1 1 1 1 3 1 2 TP 2008 10 1 1 1 1 3,0 1 2 TP 2007 13,1 1 1 1 1 3,5 1 2 Asuntotoimi (asuntosihteeri 0,3 ja 0,6 0,6 0,6 0,6 toimistosihteeri 0,3) Yleinen edunvalvonta (yleinen edunvalvoja 1,5 1,5 1, toimistosihteeri 0,5) Ruokapalvelut 31,5 30 32,26 31,5 Maatalouselinkeinohallinto (maataloussihteeri ja toimistoagrologi) 2 2 2 1,5 SUORITTEET JA TUNNUSLUVUT Suorite, tunnusluku TP2009 TA2009 TP2008 TP2007 Kaupunginhallitus - kokousten lukumäärä - käsiteltyjen asioiden lukumäärä 22 365 24 385 23 396 24 400 Ruokapalveluiden ateriamäärä 728408 740 000* 733 040* 746 859* Maatilojen lukumäärä (aktiivitilat) Maksetut tuet, milj. euroa 380 12,5 400 12,5 422 12,0 416 12,6 Atk-työasemien lukumäärä - opetus - muut 387 180 380 160 331 175 355 140 * suoritelaskennan määrittelymuutos; TP 2007 TA 2009 luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia laskentatavan muutoksen vuoksi. Suoritemäärä jonkun verran noussut. 44

PERUSTURVALAUTAKUNTA 45

Perusturvalautakunta Pekka Törrönen, pj Markku Nenonen, vpj Veini Holopainen, jäsen Pia Jäämaa, jäsen Kaarina Kiviniemi-Salonen, jäsen Pertti Laaksonen, jäsen Anna-Kaisa Ojuri, jäsen Marjatta Sipilä, jäsen KOKONAISARVIO LAUTAKUNNAN ALAISESTA TOIMINNASTA VUONNA 2009 - toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen suhteessa kaupungin strategioihin - arvio tilinpäätöksen vaikutuksista vuoden 2010 talousarvion toiminnallisiin tavoitteisiin sekä tulo- ja menoarvioihin. Perusturvalautakunta kokoontui 8 kertaa ja vuoden 2009 aikana käsiteltiin mm: - sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon järjestämissuunnitelma valtuustokaudelle 2009 2012 ja vuodelle 2013 - palvelusopimus vuodelle 2010 - perusturvalautakunnan koulutus: alustukset ja luennot sosiaali- ja terveystoimesta 29.1.2009 Perusturvan toimialan ja tilaajatoiminnan esittely 19.2.2010 Vanhuspalveluiden esittely, MedOnen asiakaspalautekyselyn tulosten esittely 11.3.2009 Orimattilan seudun sosiaali- ja perusturvalautakuntien yhteiskoulutus Phsotey:n peruspalvelukeskuksen toiminnasta 16.4.2009 Vastaanottopalveluiden esittely 29.4.2009 Perusturvan toimialan koulutus valtuutetuille 1.9.2009 Käkelän rakennushankkeen esittely 19.9.2009 Ikäihmisten asumispalveluiden kilpailutuksen esittely 29.10.2009 Aikuissosiaalityön ja lastensuojelun sosiaalityön esittely Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelmaa ja siihen liittyvää selvitystyötä tekemässä oli YTT Sini Sallinen keväällä 2009 kahden kuukauden ajan ja syksyllä 2009 osa-aikaisena neljän kuukauden ajan. Perusturvalautakunnasta puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä tilaajajohtaja osallistuivat hyvinvointisuunnitelman ohjausryhmän työskentelyyn. Suunnitelmaa esiteltiin yleisötilaisuudessa 25.11.2009. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyhtymän peruspalvelukeskus järjesti peruspalvelukeskuspäivän keväällä 2009. Päivän aikana oli kuntalaisille luentoja ja neuvontaa sekä erikseen tilaisuus kuntien luottamushenkilöille. Kuntakahdeksikon kokouksiin osallistuivat kuntajohtajat, luottamushenkilöt, tilaajat sekä sosiaali- ja terveysyhtymän johto ja asiantuntijat. Kokouksissa käsiteltiin mm. kuntien ja kuntayhtymän välisen yhteistyön asioita ja peruspalvelukeskuksen osavuosikatsauksia. Orimattilan kaupunki on mukana kuntayhtymän hallinnoimassa EAKR projektissa, jonka osahankkeina ovat hyvinvointipalvelujen uudistaminen ja prosessien jalkauttaminen. Perusturvan tilaajajohtaja osallistuu molempien ohjausryhmien toimintaan. Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä järjesti ikäihmisten asumispalveluiden kilpailutuksen kevään kesän 2009 aikana. Tähän liittyen kuntayhtymä järjesti kuulemistilaisuudet Orimattilan seudun kuntien viranhaltijoille ja luottamushenkilöille 16.11.2009 ja 2.12.2009. Tilaisuuksissa selvitettiin kuntien kantaa kilpailutuksesta tulleisiin oikaisuvaatimuksiin sekä ikäihmisten asumispalveluiden järjestämiseen. Lisäksi sovittiin, että linjataan yhtenäinen käytäntö, millä merkittävät palveluihin vaikuttavat asiat esimerkiksi kilpailutukset tuodaan kuntien käsittelyyn. Kuntayhtymän hallitus kumosi ikäihmisten asumispalvelujen kilpailuttamispäätöksen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen maksuosuusarvio vuodelle 2010 on 38 023 795 euroa. Kun vuoden 2009 tilinpäätös ostopalvelujen osalta on 37 047 435 euroa, niin vuoden 2010 talousarviossa on kasvua 2,6 % vuoden 2009 toteumaan nähden. 46

Perusturvalautakunta SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET 1. Tavoite: Kuntalaiset saavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut palvelu- ja hoitotakuun edellyttämässä ajassa Mittari/Arviointitapa: Tuottajan tilastot hoidon ja palveluiden saatavuudesta neljännesvuosittain. Tavoitetaso: Palvelu- ja hoitotakuu toteutuu lain mukaisesti. Toteuma: Palvelu- ja hoitotakuu toteutunut pääosin lain mukaisesti. Lastensuojelutarpeen selvitys 3 kk:n kuluessa toteutunut 80 %. Toimeentulotuen käsittely 7 vrk:n sisällä toteutunut 100 %. Kiireettömän hoidon odotusaika lääkärille 8 vrk ja sairaanhoitajalle 3 vrk. Ns. uusi potilas saanut ajan hammaslääkärin tutkimukseen tai hoitoon alle 6 kuukaudessa. 2. Tavoite: Sosiaali- ja terveydenhuollon talousarvio toteutuu suunnitelman mukaisesti ja tuottaja raportoi oikea-aikaisesti uhkaavista ylityspaineista Mittari/Arviointitapa: Tuottajan toimittamat raportit taloudellisesta tilanteesta neljännesvuosittain. Tavoitetaso: Talousarvio pysyy annetussa raamissa. Toteuma: Tuottaja toimittanut raportit neljännesvuosittain ja käynnistänyt neuvottelut kuntien kanssa lisätalousarviosta. Ostopalvelujen osalta talousarvio alittunut annetusta raamista. 3. Tavoite: Kuntien ja kuntayhtymän yhteistyönä suunnitellaan toimiva asiakaspalautejärjestelmä vuoden 2009 aikana Mittari/Arviointitapa: Yhteistyö kuntien ja kuntayhtymän välillä Tavoitetaso: Asiakaspalautejärjestelmä otetaan käyttöön Toteuma: Kuntayhtymän palautejärjestelmä uudistettu ja otettu käyttöön vuoden 2009 aikana yhteistyössä kuntien tilaajien kanssa. Palautejärjestelmä sisältää hyvinvointi-indikaattorit, väestön ja asiakkaiden mielipiteiden mittauksen sekä kunta- ja sidosryhmäasiakkaiden palautteen. Palautejärjestelmään liittyvät myös muistutukset, kantelut, sosiaali- ja potilasasiamiehen tilastot sekä potilasvahinkojen ja infektiorekisterin tilastot. 4. Tavoite: Lapsi- ja nuorisotyötä vahvistetaan suositusten mukaiseksi palkkaamalla koulukuraattori Mittari/Arviointitapa: Oppilasmäärä/työntekijä Tavoitetaso: Valtakunnallinen suositus Toteuma: Koulukuraattori aloittanut toimessaan 1.4.2009 alkaen. 5. Tavoite: Tehostetun palveluasumisyksikön suunnittelu ja rakentaminen etenee aikataulun mukaisesti Mittari/Arviointitapa: Suunnittelu-rakennusprojektin aikataulun seuranta Tavoitetaso: Projekti toteutuu suunnitelman mukaisesti. Toteuma: Tehostetun palveluasumisyksikön suunnittelu edennyt aikataulun mukaisesti. Rakentamisen suunnitelmia esitelty perusturvalautakunnalle 1.9.2009. 47

Perusturvalautakunta SITOVAT TALOUSTAVOITTEET VUONNA 2009 MENOT Muutos 08/09 2,18 % TULOT Muutos 08/09 31,4 % NETTO Muutos 08/09 1,49 % TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP 2007 38 736 837 39 456 210 37 908 617 34 647 566 860 766 854 600 655 081 607 713-37 876 071-38 601 610-37 319 019-34 039 853 SITOVAT TALOUSTAVOITTEET VUONNA 2009 SISÄISET TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP 2007 MENOT 173 Muutos 08/09 TULOT Muutos 08/09 NETTO Muutos 08/09-173 SELVITYS OLEELLISISTA POIKKEAMISTA TILINPÄÄTÖS/TALOUSARVIO Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän peruspalvelukeskus antoi tulosvaroituksen keväällä 2009 ja käynnisti neuvottelut lisätalousarviosta peruspalvelukeskuksen kuntien kanssa ( 16.4.2009 ja 14.5.2009). Orimattilan osalta sosiaali- ja perusterveydenhuollon lisämäärärahan tarve oli 630 000 euroa. Näin ollen sosiaali- ja perusterveydenhuollon talousarviota korotettiin 26 000 780 euroon. Perusturvalautakunta antoi tulosvaroituksen kokouksessaan 29.10.2009 ja teki lisämäärärahaesityksen kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuusto myönsi 14.12.2009 kokouksessaan 380 000 euron lisämäärärahan perusturvalautakunnan erikoissairaanhoidon tulosalueelle. Tilinpäätöksessä ostopalvelujen osalta talousarvio toteutui seuraavasti: ympäristöterveydenhuollon toteuma oli 229 825 euroa, jolloin ylitystä talousarvioon nähden 10 455 euroa. Erikoissairaanhoidon toteuma oli 11 475 920euroa, jolloin alitusta talousarvioon nähden oli 112 310 euroa. Sosiaali- ja perusterveydenhuollon toteuma oli 25 323 151 euroa, jolloin alitusta talousarvioon nähden oli 677 629 euroa. Perusturvalautakunnan hallinnon osalta toteuma oli 876 649 euroa. Talousarvioon nähden ylitystä oli 58 419 euroa, mistä eläkemenojen osuus noin 25 000 euroa, määräaikaisten palkkaus 13 000 euroa, LAMK:lta tilattu liikuntaselvitys 5 700 euroa ja lisäksi kokous- ja tarjoilukuluja Orimattilassa järjestetyistä palvelusopimusneuvotteluista ja muista yhteistyöneuvotteluista. 48

Perusturvalautakunta SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA Suorite/tunnusluku TP 2009 TA 2009 TP2008 TP2007 DRG-jaksot 2 271 2 200 2 203 tieto ei saatavilla Psykiatrian hoitopäivät 1 811 1 800 1 800 tieto ei saatavilla Avohoitokäynnit yhteensä 20 341 17 400 17 400 tieto ei saatavilla Avohoitokäynnit ( ostopalvelut) Hoitojaksot ( ostopalvelut) 2 209 1 700 tieto ei saatavilla 214 200 tieto ei saatavilla SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA Suorite/tunnusluku TP 2009 TA 2009 TP2008 TP2007 Terveydensuojelu 1 243 1 244 1 203 tieto ei saatavilla Eläinlääkintä 2 388 2 220 2 278 tieto ei saatavilla SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA Suorite/tunnusluku TP 2009 TA 2009 TP2008 TP2007 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen: Käynnit 16 206 15 406 tieto ei saatavilla Konsultaatiot 5 9 tieto ei saatavilla 1 476 1 352 tieto ei saatavilla Puhelinkontaktit Ryhmät 2 928 1 303 tieto ei saatavilla Sosiaalipalvelut: Käynnit 11 711 10 579 tieto ei saatavilla 152 389 tieto ei saatavilla Konsultaatiot Puhelinkontaktit 2 783 2 086 tieto ei saatavilla Ryhmät 739 1 078 tieto ei saatavilla Asumispäivä 0 0 tieto ei saatavilla 0 52 tieto ei saatavilla Työtoimintapäivä Päivätoimintapäivä 0 tieto ei saatavilla Laitoksen hoitopäivä( 14 407 12 319 tieto ei saatavilla ostettu) Perhehoidon hoitopäivä 8 766 8 757 tieto ei saatavilla ( ostettu) Asumispäivä ( ostettu) 16 851 15 532 tieto ei saatavilla 49

Perusturvalautakunta Työtoimintapäivä ( ostettu) Päivätoimintapäivä ( ostettu) 6 588 5 904 tieto ei saatavilla 2 066 tieto ei saatavilla Koti- ja asumispalvelut: 65 334 63 931 tieto ei saatavilla Käynnit Konsultaatiot 13 80 tieto ei saatavilla Puhelinkontaktit 665 689 tieto ei saatavilla Ryhmät 1**** 252 tieto ei saatavilla 8 6 tieto ei saatavilla Saattajapalvelu Asumispäivä * 23 878 24 447 tieto ei saatavilla Hoitopäivä ** 40 069 42 571 tieto ei saatavilla Asumispäivä (ostettu) 14 325 15 189 tieto ei saatavilla Terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut: Käynnit *** 61 846 62 393 tieto ei saatavilla Konsultaatiot 2 141 2 128 tieto ei saatavilla Puhelinkontaktit 14 422 13 255 tieto ei saatavilla Ryhmät 422 102 tieto ei saatavilla Muu toiminta 97 0 tieto ei saatavilla Selvitykset Vuosi 2009 * = sisältää asumispäivät ( tehostettu palveluasuminen), asumispäivä ( tuettu palveluasuminen) ja intervallihoitopäivät asumispalveluyksikössä ** = sisältää hoitopäivät vuodeosastolla ja vanhainkotipäivät Vuosi 2008 *** = sisältää Orimattilan seudun työterveyshuollon kaikki 12 000 suoritetta **** = laskentatapa muuttunut 50

SIVISTYSPALVELUKESKUS Piirros: Pennalan remontoitu koulurakennus, piirros 5. lk:n oppilas Essi 51

Sivistyspalvelukeskus Riitta Karjalainen, pj Juha-Pekka Tolonen, vpj Kirsti Laatunen, jäsen Sanna Lehtinen, jäsen Petri Marjamäki, jäsen Jorma Niklander, jäsen Sirkka-Liisa Papinaho, jäsen Heikki Rautala, jäsen KOKONAISARVIO LAUTAKUNNAN ALAISESTA TOIMINNASTA VUONNA 2008 - toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen suhteessa kaupungin strategioihin - arvio tilinpäätöksen vaikutuksista vuoden 2010 talousarvion toiminnallisiin tavoitteisiin sekä tulo- ja menoarvioihin. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.6.2009 Sivistystoimen strategian 2009-2015, joka pohjautuu Orimattilan kaupungin strategiaan. Sivistystoimi on toiminnassaan edennyt strategian mukaisesti. Strategiaa on vahvasti ns. jalkautettu käytäntöön, työyhteisöjen työn lähtökohdaksi. Vuoden 2009 tilinpäätös antaa realistisen pohjan vuoden 2010 talousarviolle ja vuoden 2009 toiminnalliset tavoitteet ovat linjassa vuoden 2010 toiminnallisten tavoitteiden kanssa. Talousarvion toteuma oli 99.9 % (tilanne 2.2.2010) SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET 1. Tavoite: Laadukkailla ja monipuolisilla palveluilla vahvistetaan kuntalaisten hyvän elämän edellytyksiä huomioiden sivistystoimen eri tulosalueet Mittari/Arviointitapa: Kustannusvertailut alueellisesti, käyttöaste Tavoitetaso: Palveluiden laatu ja määrä säilytetään maltillisella kustannuskehityksellä ja alueellisesti vertailukelpoisella tasolla. Toteutuma: Sivistystoimen palvelukysely toteutettiin koko Päijät-Hämeen maakunnan alueella viikolla 45. Kyselyn avulla haluttiin selvittää palveluiden saatavuutta ja laatua. Saatujen vastausten perusteella Orimattilan tulokset eivät juurikaan poikenneet koko maakuntaa koskevista keskeisistä havainnoista. Sivistystoimen palveluiden vahvuuksia koko maakunnan ja Orimattilan osalta olivat henkilöstön hyvä ammattitaito, ystävällinen, luotettava ja asiallinen palvelu sekä turvallisuus palveluissa. Keskeiset kehittämistä vaativat toiminta-alueet ovat asiakaspalautteen huomioiminen toiminnan kehittämisessä, tasapuolisuus kaikissa palveluissa ja ajankohtainen viestintä. Hallintopalvelut Sivistystoimen palveluita kyettiin tuottamaan riittävästi ja laadukkaasti kasvavaan kysyntään yhteistyötä lisäämällä ja ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja - esimerkkinä esiopetusryhmän toiminnan aloittaminen Myllylän ja Luhtikylän kouluissa. Palvelutuotanto voitiin kaikilla tulosalueilla tuottaa talousarvion puitteissa. Henkilöstö on toiminut joustavasti muuttuvissa tilanteissa. Opetuspalvelut Perusopetuksessa oli 1739 oppilasta, 150 opettajaa ja 44 koulunkäyntiavustajaa. Koulujen käytettävissä oleva tuntimäärä on lukuvuonna 2009-2010 on yhteensä 3588,5 tuntia, josta esiopetuksessa 46 tuntia. Tuntimäärä oppilasta kohden vaihtelee koulun koosta riippuen 1-6 luokilla välillä 1.4-1.8 ja yläkoulussa on 2 tuntia/oppilas. Tuntimäärät ovat Päijät-Hämeen kuntien keskitasoa. Perusopetuksen ja lukion kustannukset ovat Päijät-Hämeen kuntien keskuudessa kilpailukykyiset. Lukuvuonna 2009-2010 kelpoisten opettajien osuus oli 98 %. Palveluita arvioitiin marraskuussa tehdyssä seudullisessa sivistystoimen arvioinnissa myös opetuspalveluiden osalta, jossa vahvuudet ja kehittämisen alueet olivat Orimattilassa samantyyppiset kuin muissakin 12 Päijät-Hämeen kunnassa. Orimattilassa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisotoimen palvelujen osalta vastaajat olivat tyytyväisiä henkilöstön ammattitaitoon, luotettavuuteen ja asialliseen palveluun. Kehittämisen kohteina nousivat esille toimipisteiden piha-alueet, opetusvälineiden taso ja monipuoliset työskentelytavat. 52

Sivistyspalvelukeskus Jokivarren kouluun perustettiin elokuussa uusi erityisopetusryhmä ryhmäkoon pienentämiseen kohdennetulla valtionavustuksella. Koulut ovat osallistuneet opetushallituksen rahoittamiin oppilaanohjauksen, oppilashuollon-, erityisopetuksen- (KELPO) sekä monikulttuuristen lasten opetuksen (MOKU) kehittämishankkeisiin yhdessä seudun kuntien kanssa. Kerhotoiminta jatkui opetushallituksen rahoituksen turvin. Kirjastopalvelut Kirjastopalvelun hinta oli 37 /asukas koko maan keskiarvon ollessa 52 /asukas. Lainan hinta 1,4, maan keskiarvo 3. Lainoja oli 26/ asukas koko maan keskiarvon ollessa 17/asukas. Kirjasto 150 juhlaviikko järjestettiin lokakuussa asiakkaille: tapahtumia ja kahvitusta, oma kirjastokassi Kulttuuripalvelut Tavoitteena on turvata kulttuuripalveluiden laatu ja monipuolisuus sekä nykyisen käyttöasteen ylläpito ja käyttöasteen lisääminen. Taidemuseo oli auki elo-toukokuussa tiistai-perjantai klo 12-16, lauantai 10-14, sunnuntai 12-17. Kesällä taidemuseo oli auki 1.6. 2.8. tiistai-sunnuntai klo 12-18. Kotiseutumuseo oli auki 2.-31.7. tiistai-sunnuntai klo 12-18. Arkisin taidemuseon aukiolosta vastasi taidemuseon ja Avoin päiväkoti Kimpan yhteinen työntekijä, viikonloppuisin Taidemuseon ystävien talkoorinki ja kesällä kesätyöntekijät. Maksavia ryhmiä taidemuseolla kävi koko vuonna yhteensä viisi, joista yksi tuli Lahti Travelin kautta. Museoiden kävijämääriä seurattiin päivittäin. Taidemuseolla koko vuonna kävijöitä oli 1633, mikä on 252 kävijää vähemmän kuin v. 2008. Ilmaiskävijöitä oli 1100. Kotiseutumuseolla kävijöitä oli 472, mikä on 103 kävijää enemmän kuin v. 2008. Ilmaiskävijöitä oli 390. Yhteensä kävijöitä molemmissa museoissa oli 2105, mikä on 149 kävijää vähemmän kuin vuonna 2008. Museoviikolla 17.-24.5. taidemuseo, kotiseutumuseo ja kirjasto tarjosivat kulttuuripakettia Orimattilan koululaisille. Kulttuuripaketti ei saanut kävijöitä, mutta lauantaina 23.5. kotiseutumuseolla vieraili 236 ja taidemuseolla 167 koululaista. Kulttuuritoimi tarjosi kouluille Runomies Reijo Vähälän vierailua. Hän kävi Virenojan koululla esiintymässä 28.10. Kulttuuritoimi järjesti Yhteiskoulun, Jokivarren sekä Karkkulan koulujen oppilaille ukrainalaisen Valentina Mahnik ja Jaroslavna yhtyeen kansanmusiikin konsertin Palloiluhallilla 5.11. Taidemuseo ja kirjasto järjestivät yhteistyössä 2.12. päiväkoti Lilliputin esikoululaisille satutuokion sekä taidetyöpajan. Satutuokion piti kirjastonjohtaja Kirsi Lähde ja taidetyöpajan ohjasi kuvaamataidon lehtori Sirkku Palokangas. Taidetyöpajassa syntyneet teokset laitettiin esille kirjastolle sekä taidemuseolla Satutaidetta näyttelyyn. Liikuntapalvelut Tavoitteena oli lasten ja nuorten liikuntapalvelujen käyttäjämäärien kasvattaminen. Käytössä ei ole vielä menetelmää jolla voidaan mitata tilojen käyttäjämäärät. Asiakaspalautetta kysyttiin nettikyselynä liittyen urheilutalon palveluihin. Asiakaspalautteita saatiin 131, kyselyssä nousi esille muutamia kehittämiskohteita, näitä on käyty yhdessä läpi siivous- ja tilapalvelun kanssa. Syksyn liikuntaryhmien kokonaiskävijämäärä oli 4820 käyntiä, naisia 3940 ja miehiä 880. Ryhmiä oli yhteensä 20 ja ryhmäkertoja syksyn aikana 292. Kaikki ryhmät olivat aikuisväestön ryhmiä. Uimahallin koko vuoden kävijämäärä oli 41553 käyntiä. Nuorisopalvelut Palvelut säilyivät aikaisemmalla tasolla. Yhteistyössä nuorisopalveluiden, koulujen ja muiden yhteistyötahojen välillä on kehittämishaaste. Nuokkukortteja vuoden 2009 syksyllä oli lunastettu yhteensä 197 kpl. Syys-lokakuun aikana nuorisotalolla oli yhteensä 1447 käyntikertaa. Seudullinen nuorisotyön ohjausryhmä kokoontui kerran kuukaudessa, ryhmään kuuluvat Päijät-Hämeen nuorisotyön esimiehet. Varhaiskasvatuspalvelut Palvelutarjontaa on monipuolistettu ja kehitetty ottamalla huomioon perheiden tarpeet sekä varhaisen kuntoutuksen merkitys. Pennalan päiväkodin lisäosan hankesuunnitelma on hyväksytty ja laajennus aloitetaan vuonna 2010 ja tilat otetaan käyttöön syksyllä 2011. 2. Tavoite: Asiakkaiden tarpeiden huomioon ottaminen ja ajanmukaisen palveluiden tarjoaminen Mittari/Arviointitapa: Asiakaskyselyt 53

Sivistyspalvelukeskus Tavoitetaso: Riittävä ja monipuolinen palvelutarjonta. Kyselyn arvosanaksi tavoitellaan hyvää (4). Toteutuma: Hallintopalvelut Sivistystoimen seudullisessa kyselyssä palvelu koettiin ystävällisenä, asiallisena ja luotettavana; parantamista haluttiin asiakaspalautteen huomioon ottamiseen ja viestinnän ajankohtaisuuteen. Opetuspalvelut Suurin osa kouluista on mukana Kiva koulu hankkeessa, jonka tavoitteena on kouluviihtyvyyden parantaminen koulukiusaamista ehkäisemällä. Orimattilan yhteiskoulun Oma ura luokkatoiminta alkoi. Opetuksen tukitoimien toimivuuteen liittyen koulunkäyntiavustajien määräksi on vakiintunut 44. KELPO-hankkeen rahoituksella palkattiin toiminnanohjaaja yläkouluihin kevätlukukauden 2010 loppuun saakka. Yhtenä tavoitteena ollut sähköisten palveluiden kehittämissuunnitelman laatiminen 1.12.2009 mennessä siirtyi sillä seudulliset ratkaisut sähköisessä asioinnissa ovat työn alla ja vaikuttavat osaltaan kyseiseen suunnitelmaan. Otettiin käyttöön sähköinen Koulujen hallinnon kansio, jossa ovat koulujen saatavissa mm. ajankohtaiset suunnitelmat, strategiat, muistiot, lomakkeet. Orimattilan yhteiskoulun entinen kielistudio, nykyinen medialuokka, varustettiin ajanmukaisin laittein ja on nyt aktiivisessa käytössä. Sipilän Varakodin opetustoiminta päätettiin ottaa 1.8. alkaen Jokivarren koulun yhteyteen sopimuspohjaisesti. Kirjastopalvelut Palautteita saatiin noin 100 ja verkkosivukäyntejä oli 150 000. Säännölliset näyttelyt kerran kuukaudessa, satutuokiot kerran viikossa, nukketeatteri, runoilta ovat osa yhteisöllisyyden kehittämistä. Liikuntavälinevuokraus kirjastossa alkoi liikuntapalveluiden ja kirjastopalveluiden yhteistyönä. Taidemuseon ja kirjaston yhteistyö käynnistyi. Kulttuuripalvelut Tavoitteena on monipuolisen kulttuuritarjonnan ylläpito kaikenikäisille kuntalaisille. Taidemuseolla oli vaihtuvia näyttelyitä vuoden aikana yhteensä kuusi: 2008 alkanut taidemuseon 30- vuotisjuhlanäyttely oli esillä helmikuulle asti. 2.4.-31.5. esillä oli norjalaistaiteilija Håkon Gullvågin Panvärilitografioita. Norjan suurlähetystön ministerineuvos Inger Lavik Opdahl avasi näyttelyn 1.4. Kesänäyttelyssä taideluokan puolella 17.6.-16.8. oli esillä orimattilalaisen kuvataiteilijan Kyllikki Haaviston Hohtoa näyttely. Avajaisia vietettiin 16.6. Kirvu-seminaarin yhteydessä pidettiin 19.-20.9. pienoisnäyttely Mäntsälän Kirvun pitäjänmuseon sekä Orimattilan seurakunnan kirvulaisista esineistä. Orimattilalaisen kuvataiteilijan Tytti Götschin Pysäkkejä -näyttely oli esillä taidemuseolla 16.10.-29.11. ja avajaisia vietettiin 15.10. Satutaidetta joulunäyttelyssä 4.12.2009-10.1.2010 oli esillä orimattilalaisen päiväkoti Lilliputin esikoululaisten tekemiä teoksia. Näyttelyiden lisäksi kulttuuritoimi järjesti ja/tai oli mukana yhdeksässä tapahtumassa. Palautetta kulttuuritoimi ja museot saivat marraskuussa tehdystä maakunnallisesta sivistystoimen nettikyselystä/arvioinnista. Palautteessa toivottiin mm. tiedottamisen tehostamista Liikuntapalvelut Liikuntaryhmien määrä pysyi aiemmalla tasolla 20 ryhmää, loppuvuodeksi perustettiin 1 uusi miesten ryhmä. Yhdessä urheiluseurojen edustajien ja yhden sivistyslautakunnan edustajan kanssa käynnistettiin työryhmä uudistamaan urheiluseurojen avustusten jakamisen perusteet ja avustusmuodot, työ valmistuu alkuvuodesta 2010. Nuorisopalvelut Nuorten palautekanava, Aloitekanava.fi otettiin käyttöön. Orimattilalaiset nuoret aloittivat aktiivisesti Aloitekanava.fi:n käytön, seudullisesti he olivat aktiivisimpia käyttäjiä. Keskimäärin nuoria osallistui talotoimintaan Jymylinnassa 50 nuorta/ilta. Varhaiskasvatuspalvelut Luhtikylän koulun yhteydessä aloitti ryhmäperhepäiväkoti Luhtikki tammikuussa. Pennalan päiväkodin sisällä aloitti väliaikaisesti ryhmäperhepäiväkoti ja Pirkkola samassa pihapiirissä elokuussa. Myllylän koulussa aloitti elokuussa ilman päivähoitoa toimiva esiopetusryhmä. Annitanni-Lilliputti muuttui toiminnallisesti päivähoitoyksiköksi. 54

Sivistyspalvelukeskus 3. Tavoite: Sivistystoimen palvelutarpeen tulevaisuuden ennakointi paikallisesti ja seudullisesti. Mittari/Arviointitapa: Hankkeiden määrällinen ja laadullinen seuranta Tavoitetaso: Suunnitelmien ja kehittämishankkeiden toteuttaminen Toteutuma: Hallintopalvelut Päiväkoti- ja koulupalvelusuunnitelma 2009 2015 valmisteltiin koulujen ja päiväkotien esimiehistä koostuvassa työryhmässä. Sivistyslautakunta hyväksyi sen huhtikuussa osana Sivistystoimen strategiaa. Strategia työstettiin eri tahojen avoimena yhteistyöprosessina. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Sivistystoimen strategian 15.6. Esi- ja perusopetuksen yhteistyön toimintasuunnitelma vuosille 2008 2010 hyväksyttiin sivistyslautakunnassa 24.3. Sivistystoimi on mukana lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmatyössä. Sivistystoimen seudulliseen yhteistyöhön on osallistuttu aktiivisesti voimassa olevan Seudullisen sopimuksen, Yhteistoimintasopimus, sivistystoimen kehittäminen vuosina 2009-2012, mukaan. Painopisteinä olivat palvelutuotannon ulkoinen arviointiyhteistyö, ETAPPI- luokat, perusopetus paremmaksi POP-ohjelma, jossa oli painopisteinä POP- ohjausryhmätoiminta, esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palvelurakenteiden kehittäminen, tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen kehittäminen (KELPO) sekä oppilaanohjauksen kehittäminen. Sivistystoimessa aloitti elokuussa uusina viranhaltijoina kirjastonjohtaja Kirsi Lähde sekä liikunta- ja nuorisotoimenjohtajana Pirjo Ståhlberg. Vastuualue-esimiehistä koostuva Sivistystoimen johtoryhmä on osallistunut Strategia käytäntöön valmennukseen, jonka lähtökohtana on Orimattilan sivistystoimen uusi strategia. Valmennuksella on tuettu strategian toteutumista käytännössä sivistystoimen eri alueilla. Valmennuksessa esimiehet ovat saaneet työkaluja ja taitoja johtaa strategian jalkauttamista omalla toimialueellaan. Johtoryhmä on tiivistänyt kokouskäytäntöään ja kokouksista on laadittu muistiot. Opetuspalvelut Uuteen palveluverkkoon liittyvät Pennalan päiväkodin laajentaminen, Myllylän päiväkodin saneeraaminen ja laajentaminen, Järvikunnan koulun ja päiväkodin uudisrakennus, Myllylän koulun ja Virenojan koulun laajentaminen on otettu vuosien 2010-2014 investointisuunnitelmaan. Järvikunnan koulun ja päiväkodin rakentamisesta ja Myllylän koulun laajentamisesta tehtiin esitys rahoitussuunnitelmaan Etelä-Suomen lääninhallitukselle 31.12. mennessä. Kuivannon koulun LVIS- peruskorjaukseen haettiin valtionavustusta ns. elvytyshankkeena. Kirjastopalvelut Tietojärjestelmän päivittäminen, työasemien uusiminen ja kalusteiden vaiheittainen uusiminen; asiakaspäätteet uusittu ja lukusalin sekä käsikirjaston kalustusta uusittu. Seudullisen kirjastoyhteistyön suunnittelu käynnistyi kuntien edustajista muodostetuissa työryhmissä. Kulttuuripalvelut Wellamo-opiston musiikkimatinea pidettiin taidemuseolla 5.4. Kansainvälinen museopäivänä 17.5. taidemuseolla oli avoimet ovet. Orimattila-Seura järjesti Orimattila päivän kotiseutumuseolla 9.8. Orimattilan kaupunki järjesti ensimmäistä kertaa ilmaiskonsertin Kantrifestareille 24.7. Esiintyjänä oli Orimattila Jazz Band. Kirvu-seminaari pidettiin taidemuseolla 19.9. Seminaariin osallistui n. 130 henkilöä. Runomies Reijo Vähälä esiintyi taidemuseolla 28.10. kirjaston 150-vuotisjuhlaviikolla. Taidemuseolla pidettiin 15.11. Helsingin Sanomien 120 v. juhlat Orimattilan Erkkojen kunniaksi. Juhlassa puheen piti HS:n päätoimittaja Reetta Meriläinen. Kulttuuritoimi järjesti kaupungin itsenäisyyspäiväjuhlat Jokivarren koululla su 6.12. Juhlassa esiintyivät mm. Tönnön ja Virenojan koulujen oppilaat. 12.12. pidettiin taidemuseolla jo perinteeksi muodostunut Lucia-tapahtuma, jossa esiintyivät Yhteiskoulun Lucia-neidot. Lisäksi taidemuseolla järjestettiin vaihtuvia näyttelyitä kuusi kappaletta. Taidemuseo lähti mukaan toteuttamaan ja suunnittelemaan lapsille suunnattua yhteisnäyttelyä Vempula ja linnan arvoitus Lahden ja Heinolan taidemuseoiden kanssa. Näyttely toteutuu vuonna 2010. Orimattila ei osallistunut enää Efekti-hankkeeseen vuonna 2009 sillä mahdollisuus saada tilaisuuksia Orimattilaan väheni kun hankkeen ulkopuolinen rahoitus päättyi. Liikuntapalvelut Urheilutalon uimahallin järjestyssäännöt ja hygieniaohjeet laadittiin. Kouluille ja päivähoidolle laadittiin omavalvontaisten uintien ohjeet. Terveysliikunnan toimenpideohjelma vuosille 2010 2012, suunnitelman 55

Sivistyspalvelukeskus luonnos valmistui. Varhaiskasvatuspalvelut Kehittämistyön jalkauttaminen käytäntöön on edennyt kunkin päivähoitoyksikön tasolle henkilöstön yhteistyöllä. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö on jatkunut. Henkilöstön palaute koulutuksesta ja tilojen yhteiskäytöstä on ollut hyvää. 4. Tavoite: Henkilöstön osaamisen, uudistumisen ja hyvinvoinnin vahvistaminen Mittari/Arviointitapa: Koulutuspäivien määrä, palautekysely Tavoitetaso: Nykyisen koulutussuunnitelman toteuttaminen. Toteutuma: Hallintopalvelut Sivistystoimen strategian jalkauttamiseen ja yhteistoimintaan liittyen järjestettiin koulutusta yksiköiden esimiehille, rehtoreille ja päiväkodin johtajille ja hallinnon henkilöstölle, yhteensä 3 päivää. Sivistystoimen johtoryhmälle järjestettiin syksyllä neljä koulutuskertaan strategian käyttöönotosta. Opetuspalvelut Koulutukseen käytettiin 173 euroa / henkilö, mikä on aiempaa tasoa. Opettajilla oli mahdollisuus hakeutua omaan aineeseensa liittyvään koulutukseen. Marraskuussa järjestettiin Päijät-Hämeen kuntien yhteinen VESO- päivä opettajille Sibeliustalossa Lahdessa aiheena uudistuvat koululait ja muutoksen kohtaaminen. Henkilöstön osaamista on hyödynnetty OPH:n projekteissa (mm. MOKU, OPO ) ja erilaisten suunnitelmien (mm. sivistystoimen strategia, turvallisuus ) laadinnassa. Opettajat osallistuivat myös em. hankkeisiin liittyviin koulutustilaisuuksiin valtakunnallisesti ja paikallisesti. Kirjastopalvelut Henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja ammattitaidon lisääminen; jokaisen työntekijän työnkuva päivitetty ja koulutus- ja muut työviihtyvyyteen liittyvät toiveet on kirjattu muistiin. Kulttuuripalvelut Kulttuurisihteeri osallistui sivistystoimen johtoryhmän strategia-koulutukseen. Huonon taloustilanteen vuoksi kulttuurisihteerin työajan ja tehtävien suhteen ei voitu tehdä tarvittavia tarkistuksia ja muutoksia. Varhaiskasvatuspalvelut Henkilöstön osaamista ja hyvinvointia on vahvistettu. Lakisääteinen ensiapukoulutus annettu kaikille perhepäivähoitajille. On järjestetty esi- ja alkuopetuksen koulutusta ja hankkeisiin (KELPO, MOKU) liittyvää koulutusta. Työyhteisökoulutusta ja kehityskeskusteluja on pidetty. 5. Tavoite: Lukiokoulutuksen turvaaminen ja saavutettavuus Mittari/Arviointitapa: Selvityksen tulokset ja päättäjien päätökset, oppilasmäärä Tavoitetaso: Seudullisen lukioselvityksen aiheuttamat toimenpiteet. Lukion kehittämissuunnitelman toteuttaminen. Oppilasmäärä pysyy n. 250, joka merkitsee keskikokoista lukiota. Toteutuma: Seudullinen lukioselvitys on laadittu ja siitä on tehty seudullinen julkaisu. Seudullinen lukioselvitystyö on jatkunut mm. Päijät-Hämeen liiton suorittamilla alueen lukion rehtoreiden haastatteluilla. Seudullinen lukioselvitys ei ole vaikuttanut Erkko-lukion asemaan eikä toimintaan. Erkko-lukion omaa kehittämissuunnitelmaa on toteutettu tarvittavin määrärahoin. Lukiolaisia oli 213. SITOVAT TALOUSTAVOITTEET VUONNA 2009 ULKOISET 56

Sivistyspalvelukeskus TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP 2007 MENOT muutos 08/09 5,10 % TULOT muutos 08/09-6,43 % NETTO muutos 08/09 6,02 % 18 899 921 18 938 828 17 983 151 16 848 110 1 246 108 1 261 420 1 331 754 1 206 897 17 653 812 17 653 468 16 651 397 15 641 213 SITOVAT TALOUSTAVOITTEET VUONNA 2009 (SISÄISET) TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP 2007 MENOT muutos 08/09 85,46 % TULOT muutos 08/09 5,58 % NETTO muutos 08/09 85,57% 5 750 973 1 078 400 3 100 856 2 858 375 4 577 4 335 5 429 5 746 396 1 078 400 3 096 520 2 852 946 SELVITYS OLEELLISISTA POIKKEAMISTA TILINPÄÄTÖS/TALOUSARVIO Sisäisten erien laskentaperiaatteet on muutettu vuoden 2009 niin, että sisäisen palvelutuotannon ja sisäisten vuokrien menot vastaavat palvelusopimusten mukaisia kustannuksia. Vuoden 2009 talousarvion laadinta-vaiheessa näitä eriä ei ollut vielä käytettävissä. HENKILÖSTÖ TULOSALUEITTAIN (vakinaiset ja määräaikaiset, ei työllistämistuella palkattuja) Tulosalue TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP 2007 Hallinto 5,5 5,5 5,5 6,5 Opetuspalvelut 192 187 188 184 Aikuiskoulutus 0 0 0 1,6 Kulttuuripalvelut 1,1 1,1 0,6 0,6 Kirjastopalvelut 9 9 9 9 Liikuntapalvelut 6 6 6 6 Nuorisopalvelut 2 2 2 2 Päivähoitopalvelut 142,5 137,5 135 135 Palvelukeskus 358,1 348,1 346,1 344,7 HALLINNNON SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA Suorite, tunnusluku TP 2009 TA2009 TP2008 TP2007 Sivistyslautakunnan kokoukset 12 12 13 12 57

Sivistyspalvelukeskus PERUSOPETUKSEN SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA Suorite, tunnusluku TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP 2007 Oppilasmäärä 1 739 1 750 1 751 1 762 Käyttökulut / opp 6 601 6 527 6 242 5 717 Yksikköhinta 6 545 6 500 6 320 5 402 Tuntikehys 2008-2009 2008-2009 2007-2008 2006-2007 3 130 3 130 3 104 3 041 LUKIO-OPETUKSEN SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA Suorite, TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP 2007 tunnusluku Oppilasmäärä 213 220 223 230 Käyttökulut / opp 6 399 5 517 5 377 4 900 Yksikköhinta 5 395 5 300 5 234 4 230 Tuntikehys 2008-2009 2008-2009 2007-2008 2006-2007 387 387 400 383 AIKUISKOULUTUKSEN SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA Suorite, tunnusluku Kustannukset /as TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP 2007 2,39 3,08 4,95 8,07 Opetustunnit 6 004 5 800 5 746 5484 Kurssilaiset 2 508 KULTTUURITOIMEN SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA Suorite, tunnusluku TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP 2007 Kustannukset / asukas Henkilöstömenot / asukas Avustukset / asukas 5,55 6,06 5,42 3,11 2,47 2,92 2,52 1,32 1,08 1,22 1,29 1,23 KIRJASTOTOIMEN SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA Suorite, tunnusluku TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP 2007 58

Sivistyspalvelukeskus Kokonaislainaus 392 517 400 000 402 209 407 704 Lainat / asukas 26 27 27 28 Lainan hinta / 1,4 1,4 1,2 1,2 LIIKUNTATOIMEN SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA Suorite, tunnusluku TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP 2007 Käyttömenot / asukas Avustukset / asukas Henkilöstömenot / asukas Uimahallin kävijämäärä 27,43 28,24 25,30 25,98 2,73 2,84 2,86 3,29 15,37 16,53 14,58 14,94 41 533 41 500 39 916 43 911 NUORISOTOIMEN SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA Suorite, tunnusluku TP 2009 TA2009 TP 2008 TP 2007 Käyttömenot / asukas Avustukset / asukas Henkilöstömenot / asukas 10,13 11,75 9,47 9,51 1,47 1,49 1,55 1,59 6,34 6,91 5,66 6,4 PÄIVÄHOITOPALVELUIDEN SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA Suorite, tunnusluku TP 2009 TA 2009 TP 2008 TP 2007 Päiväkotihoidossa 273 260 255 258 lapsia Perhepäivähoidossa 240 250 255 250 lapsia Ryhmäperhepäivä- 82 80 52 38 hoidossa lapsia Esiopetuksessa olevat 127 120 99 170 lapset päivähoidossa Lakisääteinen lasten 406 420 424 430 kotihoidon tuki ja yksit. hoidon tuki lapsia 31.12. 59

Sivistyspalvelukeskus 60

TEKNINEN PALVELUKESKUS - Tekninen lautakunta - Ympäristölautakunta 61