S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 1.3.2016 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Kaavaehdotus nähtävillä: pp.kk.-pp.kk.201x Kunnanhallitus: pp.kk.201v x Kunnanvaltuusto: pp.kk.201v x FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 545573-
Kaavaselostus Mirjam Hyvönen 1.3.2016 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 3 1.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 1.2 Yleiskaavan... 3 1.3 Rantayleiskaavan toteuttaminen... 4 2 Lähtökohdat... 4 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 2.1.1 Alueiden yleiskuvaus... 4 2.1.2 Ympäristö... 5 2.1.3 Maanomistus... 5 2.1.4 Rakennettu ympäristö... 5 Yhdyskuntarakenne... 5 Palvelut... 5 Liikenne... 5 Tekninen huolto... 5 2.2 Suunnittelutilanne... 5 2.2.1 Suunnitelmat ja päätökset, jotka koskevat kaavaaluetta... 5 3 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet... 8 3.1 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve... 8 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 3.2.1 Osalliset... 8 3.3 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset... 9 3.3.1 Vireilletulo... 9 3.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 9 3.3.3 Viranomaisyhteistyö... 9 3.4 Tavoitteet... 9 4 Yleiskaava ja sen perusteet... 10 4.1 Kaavan rakenne... 10 4.2 Aluevarausten pääperustelut... 10 4.2.1 Asuntoalueet... 10 4.2.2 Maa- ja metsätalousalue... 10 4.2.3 Yleismääräykset Pyhäselkä-Telmonselän osayleiskaavan alueella... 10 4.3 Kaavan vaikutukset... 11 4.3.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen... 11 4.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 12 4.3.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 12 4.3.4 Vaikutukset maisemaan... 12
Kaavaselostus Mirjam Hyvönen 1.3.2016 4.3.5 Taloudelliset vaikutukset... 12 4.3.6 Sosiaaliset vaikutukset... 12 5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 12 6 Toteuttaminen... 12 7 Suunnitteluvaiheet ja osallistuminen... 12 Liitteet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (3.11.2016) - Viranomaisneuvottelun muistio - Kaavakartta ja -määräykset - Luonnoksen palaute ja vastine
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (13) PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1 Tiivistelmä 1.1 Kaavaprosessin vaiheet 1.2 Yleiskaavan Liperin kunnanvaltuusto on hyväksynyt Pyhäselkä Telmonselän osayleiskaavan muuttamisen (7 kpl kohteita) 25.6.2012. Alkuperäisen Pyhäselkä Telmonselän osayleiskaavan Liperin kunnanvaltuusto on hyväksynyt 15.11.1999. Kaavamuutoksella siirretään / laajennetaan Väärälahti tilan 426-409-13-67 rakennusaluetta siten, että olevat rakennukset tulevat lomarakennusalueelle. Yleiskaavan on lähtenyt vireille kunnan päätöksellä. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 18.11.2015. Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 17.12.2015 15.1.2016. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä pp.kk. - pp.kk.2015. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. Kaava koskee Liperin kunnan Roukanlahden kylän tilaa 426-409-13-67 Väärälahti. Yleiskaavan lomarakennusalueen ulkopuolelle on rakennetut jalassauna, huvimaja ja varasto. Muutoksella laajennetaan RA-rakennusaluetta, jotta em. rakennukset sijoittuvat rakennusalueelle. Kaavamuutoksen sijainti ilmenee oheisesta kuvasta, alue on osoitettu sinisellä ympyrällä. Maanomistaja on hakenut kaavata ja kunta on hyväksynyt kaavamuutoksen käynnistämisen.
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (13) Kuva 1: Muutosalueen likimääräinen sijainti (Pohjakartta: Maanmittauslaitos 2013) 1.3 Rantayleiskaavan toteuttaminen Rantayleiskaavan ta voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena. 2 Lähtökohdat 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueiden yleiskuvaus Kaavaalue sijaitsee Pyhäselän rannalla Piitsamonniemessä linnuntietä noin 12 km Liperin keskustaajamasta kaakkoon. Muutosalueella on lomaasuntoja sekä maa- ja metsätalousmaata.
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (13) 2.1.2 Ympäristö 2.1.3 Maanomistus 2.1.4 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella on laadittu luonnonympäristön selvitys rantayleiskaavan laadinnan yhteydessä. Kaavaalueella ei ole havaittu arvokkaita luontokohteita. Alue on yksityisessä omistuksessa. Yhdyskuntarakenne Muutosalue ja sen ympäristö ovat haja-asutusaluetta. Muutosalueiden lähistöllä on muita asuinrakennuksia ja lomarakennuksia. Palvelut Alueiden palvelut haetaan Ylämyllyn ja Liperin taajamista. Liikenne Kaavaalueen läheisyydessä kulkee seututie 482 (Liperi Tolosenmäki). Liikennöinti kaavaalueelle tapahtuu Piitsamonniementie (yksityistie) kautta. Tekninen huolto Rakennuspaikalle on valmis pääsytie. 20 kv:n sähkölinja tulee tilan alueelle. 2.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavoitusta ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joista tätä kaavaa koskettavat seuraavat asiakokonaisuudet: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimiva yhteysverkko ja energiahuolto - Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (VAT Vuoksi) 2.2.1 Suunnitelmat ja päätökset, jotka koskevat kaavaaluetta Suunnitelma Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2.vaihe 3. vaihe Hyväksymis-/ vahvistuspäivä Valtioneuvosto 20.12.2007 Ympäristöministeriö 10.6.2010 Ympäristöministeriö 5.3.2014
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (13) Pyhäselkä-Telmonselän osayleiskaava muuttaminen Kunnanvaltuusto hyv. 15.11.1999 Kunnanvaltuusto hyv. 25.6.2012 Rakennusjärjestys Voimaantulo 1.2.2012 Maakuntakaava Alueella ovat voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava sekä maakuntakaavan täydennykset. Maakuntakaavassa aluetta koskevat seuraavat varaukset: 1) Joensuun kaupunkiseutu, rantojen käytön kehittämisen kohdealue 2) Kaupunki-maaseutu-vaihettumisalue (kmk) Maakuntakaavan 1.-3. vaiheissa ei ole muita suunnittelualuetta koskevia aluevarauksia. 4.vaihekaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 15.6.2015 ja on tällä hetkellä ympäristöministeriön vahvistusprosessissa. Maakuntakaavan 4.valheessa ei ole suunnittelualuetta koskevia merkintöjä. Kuva 2. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan yhdistelmäkartasta
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (13) Yleiskaavat Pyhäselkä-Telmonselän osayleiskaava 25.6.2012 hyväksytyssä Pyhäselkä-Telmonselän osayleiskaavan muutoksessa kaavaalueelle on osoitettu seuraavat varaukset: Loma-asuntoalue (RA), maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Kuva 3. Ote Pyhäselkä-Telmonselän osayleiskaavasta alueen osalta. Muutosalueen likimääräinen sijainti on rajattu sinisellä soikiolla. Suunnittelualueella on voimassa Joensuun seudun yleiskaava 2020, jonka Joensuun seudun seutu-valtuusto hyväksyi 2.12.2008. Suunnittelu alue sijoittuu Normaalin mitoituksen rantarakentamisen vyöhykkeelle (ra-2).
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (13) Kuva 4: Ote Joensuun seudun yleiskaavasta. Asemakaavat Alueella ei ole voimassa olevia asema- tai ranta-asemakaavoja. Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestyksen 19.12.2011. Rakennusjärjestys on ollut voimassa 1.2.2012 alkaen. Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään maastotietokanta-aineistosta tulostettua karttaa mittakaavassa 1:10 000. 3 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 3.1 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 3.2.1 Osalliset Maanomistajalta on tullut toive yleiskaavan muuttamiseksi. Yleiskaavan muutoksessa tavoitteena on siirtää / laajentaa Väärälahti tilan (426-409-13-67) rakennusaluetta siten, että olevat rakennukset tulevat lomarakennusalueelle. Olevia rakennuksia ovat jalassauna, huvimaja sekä varastorakennus. Alueen suunnittelu koskettaa alueella asuvia ihmisiä. Seuraavassa luettelossa on listattu ne tahot, joiden oloihin tai etuihin suunnitelmalla on vaikutusta ja joilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun: 1. Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (13) 3.3 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset 3.3.1 Vireilletulo 2. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset 3. Kaupungin luottamuselimet 4. Kaupungin eri hallintokunnat 5. Viranomaiset (Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Museovirasto, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Pohjois-Savon ELY-keskus (liikenne), Pohjois-Karjalan ympäristöterveydenhuolto) Vireilletulosta ilmoitetaan samalla, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville. 3.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 3.3.3 Viranomaisyhteistyö 3.4 Tavoitteet Kaava on lähtenyt liikkeelle kunnan päätöksellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 17.12.2015 15.1.2016. Kaavaehdotus on nähtävillä pp.kk. pp.kk.2016. TÄYDENNETTÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 18.11.2015. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Pohjois- Karjalan ELY-keskukselta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta ja PKS Sähkönsiirrolta. Kaavaselostusta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty lausuntojen perusteella maakuntakaavan osalta. Luonnosvaiheessa kaavaaineistosta puuttumaan jäänyt kaavamerkinnät ja -määräykset lisätään kaavaaineistoon. Lausunnot ja niiden vastine on liitteenä. Kaavaehdotuksesta tullaan pyytämään viranomaisilta lausunnot. TÄYDENNETTÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. Tavoitteena on laajentaa neljän rakennuspaikan rakennusaluetta, jotta alueelle jo muodostunut rakennusryhmä tulee yleiskaavan rakentamis-alueelle ja rakennusten yhteyteen voidaan myötää rakennuslupia. Kaavamuutoksella turvataan myös tilan olemassa olevien rakennusten olemassaolo.
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (13) 4 Yleiskaava ja sen perusteet 4.1 Kaavan rakenne 4.2 Aluevarausten pääperustelut 4.2.1 Asuntoalueet Kaavamuutoksella on laajennettu Väärälahti tilan (426-409-13-67) rakennusaluetta siten, että olevat rakennukset tulevat lomarakennusalueelle. Olevia rakennuksia ovat jalassauna, huvimaja sekä varastorakennus. Tilan alueelle on voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitettu kaksi omarantaista lomarakennuspaikkaa, jotka ovat rakentamattomia. Samaan rakennusalueeseen kuulua viereisen tilan 13:68 kaksi rakennuspaikkaa, joista toinen on rakennettu.. Kaavamääräykset ovat yhteneväiset voimassa olevan Pyhäselkä-Telmonselän osayleiskaavan kanssa. RA-2 Loma-asuntojen-alue 4.2.2 Maa- ja metsätalousalue Luku merkinnän alla osoittaa omarantaisten loma-asuntojen enimmäismäärän. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 120 k-m2. Kaavassa on osoitettu RA-2- merkinnällä 4 lomarakennuspaikkaa. MU Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ulkoilun ohjaamistarvetta. Alueelle ei saa sijoittaa muita kuin maa- ja metsätalouskäyttöä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Ranta-alueiden metsiä on käsiteltävä metsäkeskus Tapion antaman, rantaalueita koskevan metsänhoitosuosituksen mukaisesti. Loma-asuntojen alueiden ulkopuoliset alueet on osoitettu MU- alueeksi. 4.2.3 Yleismääräykset Pyhäselkä-Telmonselän osayleiskaavan alueella KOKO KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT YLEISMÄÄRÄYKSET 1. Rakennettaessa osayleiskaavan mukaiselle rantavyöhykealueelle rakennuslupaa ei saa myöntää ennen kuin rakennuspaikat on merkitty maastoon lohkomisen yhteydessä tai siten kun siitä on erikseen säädetty. 2. Rakennuslupamenettelyssä on huolehdittava siitä, että rakennukset ja rakenteet sopeutuvat malliltaan, materiaaleiltaan ja väritykseltään luonnonmaisemaan eikä niitä saa sijoittaa avoimille ranta- ja peltoalueille. Uu-
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (13) 4.3 Kaavan vaikutukset det rakennukset on pyrittävä sijoittamaan olemassa olevien rakennusten tai rakennusryhmien yhteyteen. 3. Saarissa ja 150 m lähempänä rantaviivaa on ensisijaisesti käytettävä kuivakäymälää. Kuivakäymälää ja kompostia ei saa sijoittaa 30 m lähemmäksi rantaviivaa. Sauna- ja talousvesiä ei saa päästää suoraan vesistöön, vaan ne on imeytettävä maahan vähintään 20 m päähän rantaviivasta ja 5 m päähän naapurin rajasta. Sauna- ja talousvedet voidaan imeyttää maahan myös yhteisesti rakennuspaikkojen rajalla. Alueella voidaan käyttää myös muuta ympäristönsuojeluviranomaisten hyväksymää jätevesien käsittelytapaa. 4. Rakentamisessa on huomioitava, että turvalliseksi katsottava rakentamistaso tulvavaaran suhteen on N60 + M 78.50. 5. Kun rantavyöhykkeelle haetaan rakennus- tai toimenpidelupa hankkeelle, joka sijoittuu vesiväylämerkkien tai niiden asettamismerkkien alueelle, tulee ennen luvan myöntämistä pyytää asiasta vesiväylästä vastaavan viranomaisen lausunto. 4.3.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen 4.3.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Vuoksen vesistöalueella. (VAT Vuoksi) 4.3.1.2 Toimiva aluerakenne Kaava ei vaaranna asumisen ja elinkeinon harjoittamista alueella. Alueelta ei myöskään tunneta hylkyrekisterikohteita tai muinaismuistokohteita. Kaavassa rakennuspaikat on osoitettu osaksi suurempaa kokonaisuutta olemassa olevan rakennuskannan välittömään läheisyyteen. Kaava ei synnytä yksittäisiä rakennuspaikkoja jotka olisivat merkittävästi irrallaan olemassa olevasta rakenteesta. 4.3.1.3 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Rakennuspaikat eivät sijaitse tulvaherkillä alueilla. Tulvat eivät pääse aiheuttamaan haittoja suunnittelualueella. Kaavalla rakentamiseen osoitetut alueet eivät ole rankkasateiden tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen kannalta arkoja alueita. Kaavan toteuttaminen ei lisää rankkasateiden, tulvien tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen riskiä. Tulvien osalta riskin voidaan katsoa yhden rakennuspaikan osalta vähenevän. Kaavamuutoksella ei osoiteta uusia rakennuspaikkoja. 4.3.1.4 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Rakennuspaikat on kaavassa sijoitettu suurempiin kokonaisuuksiin, jolloin virkistyskäyttöön soveltuvan rantaviivan määrä jää mahdollisimman suureksi. Kaavalla vapaan rannan määrä pienenee hieman suhteessa vallitsevaan tilanteeseen.
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (13) Rakennuspaikkojen sijoittelu mahdollistaa useamman rakennuspaikan yhteisen jätevesien puhdistusjärjestelmän rakentamisen tarvittaessa alueelle. Kaavamääräyksissä on annettu tarkat ohjeet jätevesien käsittelylle. Kaava ei aiheuta pintavesien heikentymistä alueella. 4.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yleiskaavan muutoksella ei ole vaikutusta olemassa olevaan rakennuskantaan koska kaavan toteaa olemassa oleva tilannetta. 4.3.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 4.3.4 Vaikutukset maisemaan 4.3.5 Taloudelliset vaikutukset 4.3.6 Sosiaaliset vaikutukset Luonnon monimuotoisuus ei vähene, koska rakennuspaikat on sijoitettu arvokkaiden luontokohteiden ulkopuolelle ja jo rakentamisen piirissä olevalle alueelle. Yleiskaavamuutoksella rakennetun rantaviivan määrä kasvaa hieman suhteessa vallitsevaan tilanteeseen. Rakennuspaikan laajennus on osoitettu ottaen huomioon jo olevia rakennuksia. Kaavamuutoksella ei aiheuteta muutoksia maisemaan verrattuna voimassa olevan yleiskaavan tilanteeseen. Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Kaava ei vaikuta ympäristön virkistysalueisiin eikä ulkoilureitteihin. Kaava ei toteutuessaan heikennä alueen sosiaalisen ympäristön turvallisuutta. Vapaan rantaviivan määrä ei vähene merkittävästi kaavamuutoksen myötä. Kaavalla vapaan rannan määrä kasvaa hieman suhteessa vallitsevaan tilanteeseen. 5 Kaavamerkinnät ja määräykset 6 Toteuttaminen Kaavamääräykset ovat liitteenä. Kaavamääräykset ovat Pyhäselkä- Telmonselän osayleiskaavan mukaisia. Yleismääräyksissä on ohjeet jäte- ja vesihuollosta ja metsänkäsittelystä sekä yleiset ohjeet rakennusten ulkoasuun vaikuttavista seikoista. Kaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. 7 Suunnitteluvaiheet ja osallistuminen Kaava on lähtenyt vireille kunnan päätöksellä. Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 17.12.2015 15.1.2016.
FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (13) Valmisteluaineistosta ei jätetty mielipiteitä. Viranomaisilta saatiin 5 kpl lausuntoja, joista kahdessa oli huomautettavaa. Kaavakarttaa ja kaavaselostusta on tarkastettu valmisteluaineistosta annettujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella Kaavaehdotus on ollut nähtävillä pp.kk. pp.kk.2016. Kuopiossa 1.3.2016 Timo Leskinen Aluepäällikkö, DI Mirjam Hyvönen Suunnittelija, arkkitehti SAFA