LIITE 2/OPS ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS JANAKKALAN KUNNASSA OPPIMISEN TUKI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LIITE 2/OPS ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS JANAKKALAN KUNNASSA OPPIMISEN TUKI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Sisällysluettelo Johdanto...3 Yleiset toimintaperiaatteet...4 OSA I OPPIMISEN TUKI (KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA)...5 1. Opiskelun yleinen tuki (Ops:n perusteet luku 4)...5 1.1. Kodin ja koulun yhteistyö (Ops:n perusteet luku 4.1)...5 1.2. Oppimissuunnitelma (ops:n perusteet 4.2.)...6 1.3. Ohjauksen järjestäminen (ops:n perusteet 4.3.)...7 1.4. Tukiopetus (Ops:n perusteet 4.4.)...8 1.5. Oppilashuolto (ops:n perusteet 4.5.)...8 1.5.1. Koulun oppilashuoltotyö...9 1.5.2. Koulukuraattoripalvelut...10 1.5.3. Kouluterveydenhuolto...10 1.5.4. Psykologipalvelut...11 1.6. Kerhotoiminta (Ops:n perusteet 4.6)...11 2. Erityistä tukea tarvitsevien opetus (Ops:n perusteet luku 5)...12 2.1. Eri tukimuodot (Ops:n perusteet 5.1)...12 2.2. Osa-aikainen erityisopetus (ops:n perusteet 4.2)...12 2.3. Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus (ops:n perusteet 5.3.)...13 2.3.1. Erityisopetussiirtoja koskevat menettelytavat...14 2.4. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (Ops:n perusteet 5.4)...15 2.4.1. Yleiset periaatteet...16 2.4.2. HOJKS:iin sisällytettävät tiedot...17 2.5. Erityisopetuksen järjestäminen toiminta-alueittain...17 2.6. Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus...18 OSA II ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA...1 1. Erityistä tukea tarvitsevien opetuksen kehittämistavoitteet...1 2. Integraation edistäminen...1 2.1. Integraation edistämisen perusteet...1 2.2. Rakenteellinen kehittäminen lähikoulun toimintamallissa...1 3. Erityisopetuksen ja yleisopetuksen toiminnallinen kehittäminen...3 3.1. Oppijan Tuki...3 3.2. Erityisen tuen tarpeen varhainen tunnistaminen...4 3.4. Oppilashuollon kehittäminen...4 3.5. Nivelvaiheiden yhteistyön kehittäminen...5 3.6. Erityisopetuksen laatu- ja arviointijärjestelmän luominen...5 4. Jatkotoimenpiteet ja resurssien suuntaaminen...5 Liitteet....8 Liite 1. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen lainsäädännöllinen perusta ja lähtökohdat...8 1.1. Perusopetuslaki...8 1.2. Perusopetusasetus...9 Liite 2. HOJKS -lomake...11 Liite 3. Pienluokan toimintaperiaatteet...14 Liite 4. Oppimissuunnitelma...15 2

Johdanto Sivistystoimenjohtajan nimeämä erityisopetuksen kehittämistyöryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää kunnan erityisopetuksen nykytila ja opetuksen tarve tulevaisuudessa, sai työnsä valmiiksi vuonna 2001. Työryhmän jatkoehdotuksena oli uuden moniammatillisen työryhmän perustaminen laatimaan erityisopetuksen kehittämissuunnitelma ko. selvityksen pohjalta. Tavoiteasettelu oli seuraava: kehittämissuunnitelmassa tulee kirjata erityisopetuksen kehittämisen painoalueet, siinä tulee käsitellä opettajien ja avustajien täydennyskoulutusta, nostaa esiin opiskelun nivelvaiheet ja yhteistyö yleis- ja erityisopetuksen henkilöstön ja muiden sidosryhmien kanssa, tulee pohtia opettajien työn- ja toimenkuvien muuttamista sekä erityisopetuksen vaikuttavuuden arviointia. Vuoden 2001 lopulla perustettiin tehtävää varten uusi moniammatillinen työryhmä. Ryhmän työskentelyn aikana tulivat voimaan uudet valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet, ensin v. 2002 luokille 1-2 ja vuoden 2003 keväällä uusittu ops 1-2. luokille sekä kokeilusuunnitelma muille peruskoulun luokka-asteille. Opetussuunnitelman perusteet hyväksyttiin lopullisesti tammikuussa 2004. Ne tuli ottaa huomioon raportin valmistelussa. Työryhmään kuuluivat koulutuslautakunnan pj. Kirsi Närepalo-Lahtinen, koulutuslautakunnan jäsenet Irmeli Elo ja Pirkko Lehmussaari, rehtori Matti Johansson, terveyskeskuspsykologi Päivi Mustonen, koulukuraattori Teija Kukkonen, erityisopettajat Johanna Laiho-Heinänen, Marjatta Lehosvuo ja Sirpa Siren-Hakala, erityislastentarhanopettaja Hilkka Putkonen, luokanopettaja Merja Kilpi, vanhempien edustaja Marja Valminen sekä puheenjohtajana sivistystoimenjohtaja Silja Laakso-Kangas. Raportin kirjoittamisvaiheessa ryhmää pienennettiin. Siinä olivat mukana Johanna Laiho-Heinänen, Marjatta Lehosvuo, Päivi Mustonen, Kirsi Närepalo-Lahtinen, vt. koulupsykologi Elina Sisso-Hakonen ja Silja Laakso-Kangas. Valmisteluvaiheessa työryhmä on kuullut kouluja. Raportin osassa I on esitetty oppimisen tukea koskeva osuus Janakkalan kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmasta. Siinä otetaan kantaa kodin ja koulun yhteistyöhön, tukiopetukseen, ohjaukseen ja oppilashuollon järjestämiseen sekä koulun kerhotoimintaan. Opetussuunnitelmassa määritellään myös erityistä tukea tarvitsevien opetus. Osassa II esitelty erityistä tukea tarvitsevien opetuksen kehittämissuunnitelma perustuu osaan I. Kehittämisen painopiste on integraation edistäminen. Kouluja tuetaan lähikoulun toimintamallin toteuttamisessa rakenteellisin ja toiminnallisin ratkaisuin. Oleellista on myös erityisen tuen tarpeen varhainen toteaminen, vanhempien osallisuuden lisääminen, hyvin toimiva oppilashuolto ja opettajien työn tukeminen. Erityistä tukea tarvitsevien opettamisen kehittäminen on prosessi, joka jatkuu myös tämän työryhmän työn jälkeen. Kehittämissuunnitelma toimii sisällöllisenä perustana laadun arvioimiselle ja resurssien kohdentamiselle. 3

Yleiset toimintaperiaatteet Erityisopetussuunnitelman lähtökohtana ovat perusopetuslaissa määritellyt yleiset opetuksen tavoitteet. Opetus on kaikissa kouluissa yhdenvertaista, tasa-arvoa toteuttavaa ja se tukee oppilaan yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kehittymistä osana elinikäistä oppimista. Opetus järjestetään ensisijaisesti oppilaan lähikoulussa. Tavoitteena on turvata jokaiselle oppilaalle hänen tarvitsemansa erityisopetuspalvelut ja muut opetuksen tukitoimet, jotka ovat tarpeen perusopetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Opetus toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Erityisopetusta ja opetuksen tukitoimia toteutetaan seuraavien toimintaperiaatteiden mukaisesti: Oppilaskeskeisyys ja tarvelähtöisyys Toiminnan pohjana on riittävä oppilaantuntemus, tukitoimien yksilöllinen arviointi ja tarvittaessa tutkimus. Oppilas on aktiivinen toimija, opettaja oppimisen ohjaaja. Oppilaan sosiaalisen kehityksen tukeminen on keskeistä tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla. Jatkuvuus ja suunnitelmallisuus Lapsen kehitystä ja tuen tarvetta seurataan kaikissa vaiheissa varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja jatko-opintoihin. Erityinen huomio kiinnitetään nivelvaiheiden toimivuuteen. Sekä yksilö- että yhteisötason toiminnat perustuvat suunnitelmallisuuteen. Kuntoutussuunnitelmat, oppimissuunnitelmat ja HOJKS toimivat oppimisen ja tukitoimien kehyksenä. Vuorovaikutuksellisuus Koulujen toimintakulttuuria kehitetään tukemaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kasvua, kehitystä ja oppimista. Kohtaamisissa ja asioihin puuttumisissa välittyy asiantuntevuus ja inhimillisyys. Kattavuus ja tasa-arvoinen saatavuus Palveluita on riittävästi saatavilla kaikilla kouluilla. Luotettavuus ja laatu Yhteisiin tavoitteisiin sitoudutaan, palveluiden laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan, työtä ohjaavat säädökset, suositukset ja periaatteet tunnetaan, työprosessit kuvataan. Urakehitykseen liittyy jatkuvaa perus- ja täydennyskoulutusta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Henkilöstön jaksamisesta huolehditaan, tarvittaessa järjestetään työnohjausta. Joustavuus ja monipuolisuus Koululla on käytössään monipuolisia kaikille tarkoitettuja oppimisympäristöjä ja niihin liittyviä tukipalveluita. Moniammatillisuus Palveluiden suunnittelu ja toteutus tapahtuu yhteistyössä moniammatillisella työskentelytavalla.. Yhteisöllisyys ja yhteistoiminnallisuus Oppilaiden erilaisuus nähdään voimavarana ja rikkautena kaikkien oppilaiden oppimisen tukemisessa. Kaikilla on oikeus tuntea olevansa yhteisön jäseniä. 4

OSA I OPPIMISEN TUKI (KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA) 1. Opiskelun yleinen tuki (Ops:n perusteet luku 4) 1.1. Kodin ja koulun yhteistyö (Ops:n perusteet luku 4.1) Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Kodin ja koulun yhteistoiminta perustuu yhteistyöhön, jonka muodot ovat mahdollisimman helppoja, käytännöllisiä ja arkipäiväisiä. Yhteistyön rungon muodostavat toimiva ja systemaattinen tiedottaminen sekä huoltajien tapaamiset. 5

Oppilaan on tärkeä tuntea, että koti ja koulu tekevät yhteistyötä. Luottamukselliset ja avoimet välit kodin ja koulun välillä syntyvät luottamuksesta kaikkien osapuolten toimimiseen oppilaan parhaaksi. Yhteistyöhön tulee osallistua myös oppilaan kannalta tärkeät muiden alojen edustajat. Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on kasvatustavoitteiden yhdensuuntaisuus. Tavoitteiden suunnittelu yhdessä lisää sitoutuneisuutta niiden saavuttamiseen. Koulu on aloitteentekijä yhteistyölle ja tiedottamiselle. Janakkalassa jokaisella koululla on johtokunta, joka edustaa vanhempia yhteistyön rakentajana. 1.2. Oppimissuunnitelma (ops:n perusteet 4.2.) Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppilaan opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellut lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Sen laatimisesta päätetään opetussuunnitelmassa. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Oppimissuunnitelma voidaan tehdä yhteistyössä oppilaan ja kodin kanssa aina, kun halutaan tukea ja huomioida oppilaan erityispiirteitä oppijana. Oppimissuunnitelman laadinnan perusteena voivat olla oppimisvaikeudet, käyttäytymisen ja tarkkaavaisuuden ongelmat, erityislahjakkuus tai jokin muu syy. Kaikille oppilaille, jotka tarvitsevat pidempiaikaista osa-aikaista erityisopetusta laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman oppimäärät eivät kuitenkaan voi poiketa oppiaineiden yleisopetuksen tavoitteista. Oppimissuunnitelma on oppilaan, hänen huoltajiensa ja 6

oppilaan kanssa työskentelevien henkilöiden välinen kirjallinen sopimus, jossa määritellään yhdessä tavoitteet, toimintatavat, kodin ja koulun vastuualueet oppilaan kehityksen ja oppimisen tukemisessa sekä oppilaan vastuu työskentelyssä. (ks. Liite 1.3. Ohjauksen järjestäminen (ops:n perusteet 4.3.) Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken on määriteltävä opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Ohjaustoiminnan periaatteiden rungon muodostavat jokaisen opettajan vastuu ohjauksen antamisesta, yhteistyö kotien kanssa sekä oppimaan oppimisen ja oppimisen valmiuksien lisääminen oppilailla. Erityistä huomiota kiinnitetään nivelvaiheisiin, ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä niihin oppilaisiin jotka tarvitsevat erityistä tukea opinnoissaan. Vuosiluokkien 1-6 kouluissa ohjaustoimintaa oppilaan kohdalla koorninoi luokanopettaja ja vuosiluokkien 7-9 kouluissa luokanvalvoja sekä oppilaanohjaaja. Kouluissa huolehditaan riittävästä tiedotuksesta koteihin koskien opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Vuosiluokkien 7-9 kouluissa oppilaan huoltajille annetaan tietoa perusopetuksen työtavoista ja valintamahdollisuuksista sekä niiden merkityksestä tulevaisuudelle vanhempainilloissa. Huoltajilla on mahdollisuus henkilökohtaisiin keskusteluihin aineopettajan ja oppilaanohjaajaopettajan kanssa. Niille oppilaille, jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle järjestetään ylimääräisiä TET-jaksoja toisen asteen koulussa. Siirtopalaverissa oppilas ohjataan uuteen kouluun ja pyritään siirron onnistumiseen. Kukin opettaja ohjaa oppilaita kurssin alussa koskien aineen tavoitteita, sisältöjä sekä kurssin aikana koskien oppimistaitoja, valmiuksia sekä ongelmien ratkaisuja. Kurssin loppukokeen yhteydessä oppilas saa kirjallista ja suullista palautetta sekä ohjausta. 7

Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa kuvataan koulun toiminta paikallisen työelämän kanssa. 1.4. Tukiopetus (Ops:n perusteet 4.4.) Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella Tukiopetus on oppilaan auttamista oppiaineen jollakin osa-alueella tarvittaessa. Sitä tulee antaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, tai oppilas ollut pitemmän aikaa pois, jotta hän ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksen antamisesta päättää ensisijaisesti opettaja, ja opetus järjestetään tavallisesti oppituntien ulkopuolella. Vanhemmille tiedotetaan tukiopetuksen antamisesta, ajankohdasta ja sisällöstä. Opetus on yksilöllistä ohjausta yksilöllisin tehtävin. Opettaja kirjaa tukiopetuskerrat ja asiasisällöt muistiin. 1.5. Oppilashuolto (ops:n perusteet 4.5.) Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä 8

kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma, jossa kuvataan oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet: toiminta kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi oppilaalle tarjottava yleinen oppilashuollollinen tuki ja ohjaus koulunkäynnissä sekä lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemisessa yhteistyö oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa ja seuraamisessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa oppilaalle tarjottava oppilashuollollinen tuki erilaisissa vaikeuksissa ja kurinpitorangaistuksen yhteydessä sekä silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty oppilashuollon yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden tai muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa toimenpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi: - poissaolojen seuranta - kiusaaminen, väkivalta ja häirintä - mielenterveyskysymykset - tupakointi ja päihteiden käyttö - erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet. 1.5.1. Koulun oppilashuoltotyö Oppilashuoltotyö perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön ja koulun opetussuunnitelmassa määriteltyyn toteuttamis- ja arviointisuunnitelmaan. Oppilashuoltotyötä koordinoivat koulujen oppilashuoltotyöryhmät jokaisella koululla. Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu säännöllisesti joka toinen viikko 7-9 vuosiluokkien kouluissa ja kuukausittain suurimmilla 1-6 vuosiluokkien kouluilla. Ryhmien vakituiseen kokoonpanoon kuuluvat rehtori/ apulaisrehtori, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja vuosiluokilla 7-9 opinto-ohjaaja ja koulukuraattori, vuosiluokilla 1-6 psykologi. Lisäksi ryhmässä on mukana oppilaan luokanopettaja tai luokanvalvoja, tarvittaessa aineenopettaja tai muu opettaja, koululääkäri tai koulunkäyntiavustaja. Oppilashuoltotyöryhmän kokoukseen voidaan kutsua myös oppilas ja hänen vanhempansa. 9

Oppilashuoltotyöryhmän työ on ensisijaisesti ehkäisevää toimintaa. Sen lisäksi tarvitaan myös nopeaa puuttumista oppilaiden ongelmatilanteisiin. Tavallisimpia käsiteltyjä asioita ovat oppimisvaikeudet ja erityisopetuksen tarve 1-6 vuosiluokilla ja lisäksi kiusaaminen, työrauhaongelmat, mielenterveysongelmat ja poissaolot 7-9 vuosiluokilla. Kokouksissa sovitaan yhteisistä menettelytavoista. Oppilashuoltotyöryhmällä on keskeinen asema vaikuttaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden huomioimista edistävän toimintakulttuurin kehittymiseen kouluilla. Suvaitsevan, terveyttä ja mielenterveyttä suojaavan kasvuympäristön rakentamista tukevat myös kouluille laadittavat kiusaamisen ehkäisysuunnitelmat ja koulun kriisisuunnitelmat. Ehkäisevää työtä ja toiminnan yhtenäistämistä/suunnittelua varten voidaan koota tarvittaessa poikkihallinnollinen oppilashuollon ohjausryhmä. Hyvin toimiva ja kattava oppilashuoltotyö edellyttää myös sitä, että kouluilla ja oppilailla on käytettävissään tarvetta vastaavat oppilashuollon palvelut. 1.5.2. Koulukuraattoripalvelut Koulukuraattori auttaa oppilaita, joilla on vaikeuksia koulussa, kotona tai kavereiden kanssa. Kuraattorin päätoimialueena Janakkalan kunnassa ovat perusopetuksen vuosiluokat 7-9. Mahdollisuuksien mukaan kuraattori on myös perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 ja lukioiden käytettävissä. Tyypillisiä kouluun liittyviä ongelmatilanteita ovat mm. koulupinnaus, kiusaaminen, oppimisvaikeudet, käyttäytymisongelmat, tunne-elämän vaikeudet, sosiaaliset ongelmat, mielenterveysongelmat ja sopeutumattomuus. Yleiset elämänhallintaan liittyvät ongelmat mm. kotiasiat (avioero, taloudelliset vaikeudet, sairaus), kaverisuhteisiin liittyvät vaikeudet ja vapaa-ajan ongelmat (päihteet, harrastusten puuttuminen). Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Koulukuraattori työ koostuu lasten ja nuorten yksilötapaamisista, perhetapaamista, koulun ja kodin yhteistyöneuvotteluista. Lisäksi on yhteistyötapaamisia muiden auttamistahojen kanssa (mm.sosiaalitoimisto, perheneuvola, terveydenhuolto, nuorisotoimi). Lisäksi koulukuraattori osallistuu oppilashuoltotyöhön, vanhempainiltoihin ja toimii mukana erilaisissa nuorten elinoloja ja kotien kasvatustyötä tukevissa kunnan yhteistyöryhmissä (moniammatilliset tiimit). 1.5.3. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen yhteistyössä oppilaiden, muun oppilashuollon henkilöstön, opettajien ja vanhempien kanssa. Kouluterveydenhuolto edistää, seuraa ja valvoo koulun työoloja ja koulutyön turvallisuutta ja terveellisyyttä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Oppilaan henkilökohtaisen terveydentilan toteaminen ja seuraaminen on laajentunut hyvinvoinnin ja terveyden kokonaisvaltaiseksi seuraamiseksi, arvioimiseksi ja tukemiseksi yhdessä kouluyhteisössä toimivien asiantuntijoiden kanssa. Ongelmien mahdollisimman varhainen havaitseminen ja oppilaan viipymätön auttaminen, jatkotutkimusten ja hoidon ja kuntoutuksen koordinointi ovat kouluterveydenhuollon keskeisiä tehtäviä. Kouluterveydenhuolto tukee osaltaan vajaakuntoisen tai erityistä tukea tarvitsevan oppilaan koulunkäyntiä. Kouluterveydenhuolto osallistuu koulussa tarvittavien erityisratkaisujen ja erityistoimenpiteiden suunnitteluun ja seuraa niiden toteutumista. Kouluterveydenhoitaja ja 10

koululääkäri vastaavat yhdessä kouluterveydenhuollon kehittämisestä ja toteuttamisesta kouluissa kunnan kouluterveydenhuollon suunnitelman ja koulun opetussuunnitelman mukaisesti. Kouluterveydenhoitaja on kouluyhteisön terveyden edistämisen asiantuntija ja oppilaan ja hänen vanhempiensa tukija, ongelmien havaitsija sekä jatkotutkimuksiin ja hoitoon ohjaaja. Koululääkärin tehtävänä on huolehtia kouluterveydenhuollon lääketieteellisestä kehittämisestä ja toteuttamisesta. Yhteistyössä kouluterveydenhoitajan kanssa koululääkäri huolehtii terveystarkastuksista, seulontatutkimuksista ja koulun työoloselvityksistä. 1.5.4. Psykologipalvelut Koulupsykologisen työn tavoitteena on tarjota lapselle ja nuorelle apua koulunkäyntiin ja vahvistaa heidän psyykkistä hyvinvointiaan. Psykologin tehtävä on auttaa oppilaita, joilla on oppimiseen liittyviä vaikeuksia ja edistää heidän oppimisvalmiuksiaan. Psykologi on mukana suunnittelemassa ja seuraamassa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusjärjestelyjä. Psykologin työtä ovat myös oppilaiden koulunkäyntiin ja hyvinvointiin liittyvät psykologiset tutkimukset ja arviot sekä koulun erityisopettajien ja muiden opettajien sekä oppilashuollon henkilöiden konsultointi. Psykologi vastaa myös kouluvalmiuden arvioinneista. Yksilöiden kanssa tehtävä työ sisältää tutkimus-, arviointi- ja perhekäyntejä sekä ohjaus- ja neuvontakäyntijaksoja. Mielenterveysongelmien selvittelyssä tarvitaan hoidon tarpeen arviointia ja tarvittaessa pidempiaikaista hoidollista tukea. Psykologi ohjaa tarvittaessa oppilaan jatkotutkimuksiin tai hoitoon. Yksilöiden kanssa tehtävän työn lisäksi koulupsykologisen työn tavoitteena on edistää koko kouluyhteisön hyvinvointia, tukea yhteistyötä ja kehittää koulun oppimisympäristön turvallisuutta sekä kouluyhteisön toimintaa yhteistyössä opettajien kanssa. Koulupsykologisen työn pääpaino on 1-6 vuosiluokkien kouluissa. 1.6. Kerhotoiminta (Ops:n perusteet 4.6) Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. 11

Kerhotoimintaa kuvataan koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. 2. Erityistä tukea tarvitsevien opetus (Ops:n perusteet luku 5) 2.1. Eri tukimuodot (Ops:n perusteet 5.1) Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Tällöin on tärkeää olla yhteistyössä huoltajien kanssa. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta siten, kuin luvussa 4 määrätään. Oppilaan opiskelua tulee tukea eri tavoin oppimisvaikeuden laadun ja laajuuden mukaan. Oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ei yksin riitä. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. 2.2. Osa-aikainen erityisopetus (ops:n perusteet 4.2) Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti, ja se tulee tavoitteellisesti niveltää oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Tarvittaessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Osa-aikaisen laaja-alaisen erityisopettajan tehtävänä on varmistaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimisen ongelmien huomioonottaminen koulunkäynnissä ja suunnitella, koordinoida ja toteuttaa heidän tarpeistaan lähtöisin olevaa erityisopetusta. Osa-aikainen erityisopetus järjestetään yksilöllisenä, pienryhmäopetuksena tai samanaikaisopetuksena. Opettajien kanssa yhdessä neuvotellen määritetään jokaisen oppilaan kohdalla osa-aikaisen erityisopetuksen 12

tavoitteet, ellei niitä ole määritelty oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa. Oppilaan osallistumisesta osa-aikaiseen erityisopetukseen tiedotetaan kotiin. Osa-aikainen erityisopetus on oppimisen esteitä ja kouluvaikeuksien syntymistä ennaltaehkäisevää, korjaavaa ja oppilaan kehitystä ja kasvua sekä oppimista tukevaa työtä. Työn tärkeä osa-alue on oppimisvaikeuksisten oppilaiden seulonta (kirjoituksen, lukemisen ja matematiikan taitojen seuranta). Erityisopetukseen valitaan oppilaat testausten perusteella sekä yhteistyössä opettajien ja huoltajien kanssa. Opetuksen osa-alueita ovat puheopetus, lukemisen ja luetun ymmärtämisen, kirjoittamisen, matematiikan, vieraiden kielten oppimisen tukeminen, sekä aistitoimintojen, hahmottamisen, motoriikan, muistin, tarkkavaisuuden, keskittymisen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöistä johtuvien oppimisvaikeuksisten lasten opettaminen. Osa-aikaisen erityisopettajan työhön kuuluu myös yleisopetukseen integroitujen erityisoppilaiden opetusjärjestelyihin osallistuminen sekä oppimissuunnitelmien ja HOJKSien laadinta yhteistyössä luokanopettajien, kodin ja tarvittavan muun ammattihenkilöstön kanssa. 2.3. Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus (ops:n perusteet 5.3.) Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää Valtioneuvoston asetuksen (1435/2001) 9. :n perusteella osittain toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. 13

Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen. 2.3.1. Erityisopetussiirtoja koskevat menettelytavat Oppilasta tuetaan eri tavoin oppimisvaikeuden laadun ja laajuuden mukaan. Jos oppilaan erityisen tuen tarve on niin suuri, etteivät muut tukitoimet riitä voidaan oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Opetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan omassa lähikoulussa, Haukankallion erityiskoulussa luokkamuotoisena erityisopetuksena tai ostopalveluna muilta kunnilta. Opetuksen järjestäminen ja tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Erityisopetukseen ottamisen ja siirtäminen edellytykset on selvitetty perusopetuslaissa ja asetuksessa (kts.liitteet). Oppilaan ottaminen erityisopetukseen ensimmäiselle luokalle perustuu päivähoidossa ja / tai erikoissairaanhoidossa toteutettuun toiminta- ja kuntoutussuunnitelmaan, jossa on moniammatillisesti valmisteltu myös tulevaa koulunkäyntiä yhdessä huoltajien kanssa. Esiopetusvuonna tai pidennetyn oppivelvollisuuden olevilla jo aiemmin on toteutettu koulumuodon arviointiin liittyvät psykologiset ja / tai lääketieteelliset tutkimukset. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta on samalla erityisopetukseen ottamispäätös. Käytännössä pidennetty oppivelvollisuus tarkoittaa sitä, että lapsi käy ennen varsinaista ensimmäistä luokkaa kaksivuotisen esiopetuksen. Päätös tarkentuu esiopetusvuoden keväällä huoltajien kanssa käydyissä neuvotteluissa. Koska varhaisdiagnostiikka on täsmentynyt ja lapsen kehitystä seurataan systemaattisesti, pystytään erityisopetuspäätös tarvittaessa tekemään jo ennen yleisopetuksen aloittamista. Yleisopetuksessa olevan oppilaan siirtäminen erityisopetukseen edellyttää sitä, että on tutkittu muiden tukitoimien vaikutus lapsen oppimiseen. Aloite erityisopetussiirtoon voi tulla huoltajalta, luokanopettajalta tai se voi perustua aiempiin kuntoutus ja oppimissuunnitelmiin. Oppilaiden edistymistä seurataan perusopetuksen 1-6 luokilla yhtenäisillä matematiikan ja äidinkielen testeillä, joista annetaan palaute oppilaalle, huoltajille ja opettajille. Tuloksia käsitellään oppilashuoltotyöryhmissä. Tavoitteena on tunnistaa oppimisvaikeudet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kuntoutustoiminnan aloittamiseksi. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma yhdessä huoltajien kanssa, jossa suunnitellaan ja seurataan tukitoimia ja niiden vaikutusta oppimiseen. Yleisopetuksessa olevan oppilaan siirtäminen erityisopetukseen edellyttää, että oppilaan opetusta on eriytetty yleisopetuksessa, hän on saanut tukiopetusta ja on ollut osa-aikaisessa erityisopetuksessa ja oppilaan oppimisvaikeudet on tutkittu. Mikäli nämä toimenpiteet eivät ole riittäviä turvaaman oppilaan edellytysten mukaista opetusta, valmistellaan siirtoa erityisopetukseen. Valmistelu tehdään aina yhteistyössä huoltajien kanssa. Huoltajalle varataan tilaisuus esittää oma näkemyksensä erityisopetussiirrosta ja opetuksen järjestämistavasta. Tässä yhteydessä tehdään psykologiset/lääketieteelliset tutkimukset tai sosiaalinen selvitys joilla arvioidaan oppimisedellytyksiä ja perusteita erityisopetussiirtoon. Huoltajan kanssa käytävissä neuvotteluissa selvitellään perusteita erityisopetukseen siirtämiselle ja miten opetus järjestetään ja miten siirto vaikuttaa jatko-opintoihin. Huoltajille selvitetään yksilöllistettyjen opetussuunnitelmien merkintä 14

todistuksessa (nk. tähtimerkintä.). Koulupsykologilla on keskeinen asema erityisopetussiirron valmistelussa ja käytännön toteutuksen suunnittelussa yhdessä oppilashuoltotyöryhmien kanssa. 2.3.2. Erityisopetussiirtoja koskeva päätöksenteko Päätöksen erityisopetukseen siirrosta tekee sivistystoimenjohtaja huoltajan suostumuksesta tai anomuksesta. Päätöksessä määritellään erityisopetuksen laatu ja määrä. Päätösmenettely on samanlainen riippumatta erityisopetuksen toteuttamistavasta ja laajuudesta. Jos oppilas on kerran otettu tai siirretty erityisopetukseen yhdessä tai useammassa aineessa ja on tarkoituksenmukaista yksilöllistää opetussuunnitelmaa useammassa aineessa, on uudessa päätöksessä oltava myös aikaisemmat aineet uusine tutkimuksineen ja lausuntoineen. Erityisopetuspäätös voidaan tehdä myös määräaikaiseksi tai jos tarvetta jatkuvaan erityisopetukseen ei enää ole, tehdään uusi päätös, jolla oppilas siirretään yleisopetukseen. Siirto takaisin tapahtuu samoin menettelyin kuin ottaminen ja siirtäminen erityisopetukseen. Myös tämä päätös voidaan tehdä määräaikaisena. 2.4. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (Ops:n perusteet 5.4) Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin on tarpeen oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi: kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista. 15

Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuu moniammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista tulee arvioida ja seurata säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta ja koulusta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle. 2.4.1. Yleiset periaatteet HOJKS on kirjallinen dokumentti, jonka avulla seurataan lapsen oppimista ja kehittymistä. Se on hallinnollinen ja pedagoginen asiakirja, joka toimii oppilaan, opettajan ja vanhempien yhteisenä työvälineenä. HOJKS laaditaan kaikille erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. On huomattava, että aina, kun opetusjärjestelyissä poiketaan yleisopetuksen opetussuunnitelmasta, vaikka vain yksittäisen oppiaineen osalta, tulee siitä tehdä sivistystoimenjohtajan päätös erityisopetukseen ottamisesta tai siirtämisestä. Yksilöllistettyjä oppimääriä on syytä käyttää, kun oppilas ei kehityksellisistä syistä saavuta yleisopetuksessa asetettuja tavoitteita. Oppilaan arviointi perustuu joko yleiseen oppimäärään tai yksilöllistettyyn oppimäärään, joka hänelle on asetettu HOJKSissa. Tällöin todistusarvosanaan liitetään tähtimerkintä (ks. opetushallituksen arviointiohjeet). HOJKS laaditaan moniammatillisena yhteistyönä, sen mukaan kuin oppilaan oppimisvaikeuksien huomioon ottaminen edellyttää. Se auttaa oppilasta ja huoltajaa jäsentämään kokonaistilannetta ja tavoitteita, siten helpottaen sitoutumista. Laadintaan osallistuvat oppilaan, opettajan ja erityisopettajan lisäksi oppilaan huoltaja, tarvittavat kouluyhteisön muut jäsenet esim. avustaja, psykologi, kuraattori sekä tilanteen vaatiessa sosiaalitoimen ja terveydenhuollon asiantuntijoita. Koulun oppilashuollolla on tärkeä osa HOJKSien suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa. Suunnitelma laaditaan heti, kun oppilaantuntemus sen mahdollistaa, eli kun tietoa oppilaasta on riittävästi. HOJKS - lomake on syytä lähettää etukäteen huoltajille tutustumista varten. HOJKS:in toteutumista arvioidaan ja seurataan lukuvuoden aikana säännöllisesti sopimuksen mukaan yhdessä oppilaan, huoltajan ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. HOJKS kaavakkeessa olevat kohdat 3 ja 4 edellyttävät vähintään kerran lukuvuodessa tehtävää tarkistamista. HOJKS on tarkistettava myös koulunkäynnin nivelkohdissa ja silloin kun lapsen oppimisympäristössä (esim. opettaja tai luokka vaihtuu) tapahtuu muutoksia. HOJKSissa voidaan määritellä miten siirtotilanne hoidetaan ja miten oppimisen kannalta olennaiset tiedot ja kokemukset siirtyvät. HOJKS on luottamuksellinen asiakirja joka sisältää tietoja, joita ei saa ilmaista sivullisille.. Tietoja säilytetään koululla, lukitussa paikassa. Oppilaan tietojen siirtämisestä neuvotellaan aina huoltajan kanssa erikseen. 16

2.4.2. HOJKS:iin sisällytettävät tiedot HOJKS sisältää yleisen osan, jossa on oppilaan taustatiedot ja kuvaus nykytilanteesta sekä osat pedagogiselle suunnittelulle ja tukitoimille 1. Taustatiedot Kirjataan oppilaan henkilötiedot, erityisopetuspäätös, kehitys sekä aikaisemmat koulunkäyntivaiheet, tutkimus- ja kuntoutustiedot ja muut jokapäiväiseen elämään liittyvät tiedot. Lisäksi kirjataan koulunkäyntiin vaikuttavat tiedot kotitilantilanteesta. 2. Nykytilanne Kuvataan oppilaan tiedot, taidot, vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet sekä se miten vahvuuksia hyödynnetään oppimisessa. Kokonaistilanteen kuvauksessa kirjataan oppilaan tuen tarve ja erityistarpeet sekä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeet. Lisäksi kuvataan oppilaan sosiaaliset taidot, vuorovaikutustaidot ja käyttäytyminen. Merkitään oppilaan omat oppimistavoitteet ja haasteet. Pedagogisen suunnittelu Kirjataan opetussuunnitelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistä oppiaineista, joissa poiketaan yleisestä oppimäärästä. Oppimiselle asetetaan pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet, suunnitellaan oppisisällöt, menetelmät, toimintatavat, opetusjärjestelyt ja integraatiot. Lisäksi sovitaan seurannan ja arvioinnin periaatteet ja menetelmät. 4. Muut tukitoimet ja kuntoutuspalvelut Kirjataan koulun sisäiset tukitoimet, kuten tukiopetus ja erityisopetus, tarvittavat apuvälineet ja oppimateriaalit. Tarvittavat tulkitsemis- ja avustajapalvelut ja mikä on muun oppilashuollollisen tuen tarve sekä tukipalveluiden toteutumisen seuranta. Koulun ulkopuolisia tukitoimia ovat mm. päivähoidon järjestäminen ja terapiat. Sovitaan kodin vastuualueet ja tukitoimet. Jotta moniammatillinen yhteistyö ja yhteistyö huoltajien kanssa toimisivat hyvin, merkitään oppilaan opetus- ja tukipalveluihin osallistuvat henkilöt vastuualueineen ja se, miten tukipalveluiden toteutumista seurataan. 2.5. Erityisopetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus tulee järjestää toimintaalueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet tulee jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation opetuksen tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja 17

sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Osa-alueiden tulee sisältää vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osaalueiden tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueiden tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syy-seuraussuhteen oppimisen harjoituksia. Toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen Janakkalan kunta hankkii ostopalveluna. 2.6. Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus Esiopetuksessa erityistä tukea tarvitsevat lapset, joiden kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai toimintavajavuuden vuoksi tai kun he tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea kasvulleen. Erityiseen tukeen oikeutettuja ovat myös lapset, joilla katsotaan olevan kehityksessään oppimisvalmiuksiin liittyviä riskitekijöitä. Myös pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat lapset sekä ne, joiden perusopetuksen aloittamista on päätetty siirtää vuodella, kuuluvat erityisen tuen piiriin. Janakkalassa erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus tapahtuu pääsääntöisesti samanaikaisopetuksena muun opetuksen ohessa käyttäen mahdollisuuksien mukaan opetuksen tukena pienryhmä- ja yksilötyöskentelyä. Joskus ryhmässä saattaa työskennellä lisäresurssina myös avustaja. Opetuksen perustana on erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laadittu päivähoidon toimintaja kuntoutussuunnitelma. Toiminta- ja kuntoutussuunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien, esiopetuksen henkilöstön ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelmaan kirjataan arvio lapsen vahvuuksista ja tukea vaativista seikoista sekä näiden pohjalta tavoitteet ja menetelmät, joilla pyritään tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä. Myös mahdolliset muut tukimuodot tulee olla merkittynä suunnitelmaan, kuten myös seuranta ja arviointi. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen esiopetusryhmässä otetaan tarvittaessa käyttöön varhaiskasvatuksen kuntoutusmenetelmiä, mm. strukturoitu päiväjärjestys, strukturoidut opetustuokiot nk. koriohjelmat, kuvien käyttö opetuksen tukena (mm. pictogrammit) ja tukiviittomat. Lapsen mahdollisesti tarvitsema toimintaterapia ja fysioterapia tapahtuu pääsääntöisesti päivähoitopäivään nivellettynä päivähoitopaikassa, puheterapia ja psykologin palvelut oman kunnan terveyskeskuksessa. 18

OSA II ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Johdanto Erityistä tukea tarvitsevien opetuksen kehittämissuunnitelma perustuu Janakkalan kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmaan, joka on esitelty osassa I. Painotus on asetettu ehkäisevään työhön ja yleisopetuksen ja erityisopetuksen yhteistoiminnan tehostamiseen. Työryhmä on tarkastellut nykyisiä rakenteita ja pohtinut niiden mahdollisuuksia vastata erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeisiin. Oleellista on kehittää tavoitteellisesti kaikkia opetuksen, kasvun ja kehityksen turvaamiseksi tarvittavia palveluja ja resurssien joustavaa käyttöä. Jatkossa tarvitaan erityisopetuksen ohjausjärjestelmää, jonka avulla arviointia ja kehittämistyötä voidaan suunnata. 1. Erityistä tukea tarvitsevien opetuksen kehittämistavoitteet Kehittämistyön tavoitteena on edistää yleis- ja erityisopetuksen yhteistoimintaa ja eheytymistä. Yleisopetus ja erityisopetus muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jolla tuetaan lapsen opiskelua siinä ryhmässä johon hän luonnollisesti kuuluu. Tavoitteena on lähikouluperiaatteelle rakentuva toimintamalli. Samalla jäsennetään ja eheytetään erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukitoimien suunnittelua ja toteutusta. Keskeistä on tuen tarpeen varhainen määrittely. Erityinen asema on kodin ja koulun yhteistyöllä ja moniammatillisen työtavan edistämisellä. Nivelvaiheiden toimivuuteen kiinnitetään huomiota. Koulujen toimintakulttuureja kehitetään tukemaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeita. 2. Integraation edistäminen 2.1. Integraation edistämisen perusteet Valtakunnallisen meneillään olevan opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ja oppimista entistä paremmin ja edistää yhtenäisen perusopetuksen toteutumista. Uudet opetussuunnitelmat edellyttävät uudenlaisia rakenteellisia ratkaisuja ja opetusjärjestelyjä. Ensisijaisesti tarkastellaan lapsen mahdollisuuksia käydä koulua omassa lähikoulussaan ja vasta toissijaisesti mietitään muita ratkaisuja, mikäli jonkun muun kouluvaihtoehdon katsotaan olevan lapsen edun mukaista. Erityisopetukseen siirtäminen tai ottaminen ei siis enää automaattisesti merkitse oppilaan sijoittamista erityisluokkaan. Erityisopetus on palvelu, joka voidaan järjestää myös yleisopetuksen luokassa tai osittain erityisluokassa. Koulujen toimintakulttuurin kehittämisellä edistetään koko kouluyhteisön kykyä sitoutua siihen, että kaikki oppilaat käyvät koulua yhdessä. Jokaisen oppilaan tulee tuntea olevansa hyväksytty ja arvostettu kouluyhteisön jäsen. Uusissa opetussuunnitelmissa on vain yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet. Erillisiä erityisopetuksen opetussuunnitelmia ei enää tehdä. Jos oppilas ei tukitoimien avullakaan saavuta yleisen oppimäärän mukaista alinta arvosanaa, tulee opetus yksilöllistää. Yksilöllinen oppimäärä määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa, HOJKSissa. 2.2. Rakenteellinen kehittäminen lähikoulun toimintamallissa Integraatiota edistetään kehittämällä toimintamallia, jossa tukitoimet järjestetään oppilaan lähikoulussa niin, että hän voi toimia ryhmän jäsenenä ikäistensä kanssa. Suurin osa tukea tarvitsevista oppilaista on yleisopetuksen luokissa. Osa tarvitsee erityisiä tukitoimia kuten kouluavustajaa, osa hyötyy pienryhmäopetuksesta ja pieni osa tarvitsee erityiskoulun tukea 1

Oppilaan ongelmien varhainen tunnistaminen on lähtökohtana, kun mietitään keinoja lapsen oppimisen ja kehityksen tueksi. Oppilaan ongelmia jäsennetään ja tukitoimia suunnitellaan yhteistyössä vanhempien ja tarvittavien muiden asiantuntijoiden kanssa. Opettaja saa tukea myös muilta opettajilta, erityisopettajan konsultaatiosta, työnohjauksesta ja koulutuksesta. Tukitoimet aloitetaan heti, kun oppilaan ongelmat niitä vaativat. Diagnostisia tutkimuksia voidaan jatkossa käyttää tarkentamaan tukitoimien suunnittelua. Tukitoimien vaikutuksia seuraamalla löydetään ne toimintatavat, jotka lasta parhaiten auttavat. Tuen tarvetta ja tukitoimia koordinoidaan oppimissuunnitelmien ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) avulla. Näissä suunnitelmissa määritellään mm. oppilaan tarvitsema tukiopetus, erityisopetus, avustajapalvelut, erilaiset oppimateriaalit, apuvälineet, vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön muodot ja määrä sekä oppilaan tarvitsemat moniammatilliset tukipalvelut. Palveluiden tulisi muodostaa katkeamaton jatkumo esiopetuksesta toiselle asteelle. Nykyisen erityiskoulun (Haukankallion koulu) erityisluokkien lisäksi sijoitetaan isojen yleisopetuksen koulujen (Turengin ja Tervakosken koulut) yhteyteen pienluokkia. Turengin ja Tervakosken koulut toimivat alueellisina keskuksina, joihin voi tarpeen mukaan siirtyä oppilas myös pienestä koulusta, mikäli se katsotaan olevan oppilaan edun mukaista. Pienluokat ovat hallinnollisesti yleisopetuksen koulun alaisia. kuva 1. Tukitoimet lähikoulun toimintamallissa YLEISET OPETUKSEN TAVOITTEET OHJAUSJÄRJESTELMÄ KOULUJEN TOIMINTAKULTTUURI KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ E N N A L T A E H K Ä I S Y Tukitoimet kaikissa kouluissa : opetuksen eriyttäminen tukiopetus osa-aikainen erityisopetus luokan kertaaminen oppilaan ohjaus erityisoppimateriaalit ja välineet tarveharkintainen resurssi oppilaan ohjaus yksilölliset opetusjärjestelyt pidennetty oppivelvollisuus (erityisopetuspäätös) yksilölliset oppimäärät (erityisopetuspäätös) Tukitoimien suunnittelua ja koordinointia varten: oppimissuunnitelma ja HOJKS kouluavustaja koulupsykologi koulukuraattori kouluterveydenhuolto oppilashuoltotyöryhmän palvelut Lisätukitoimet pienluokalla (alueellinen tuki) : luokanopettajana erityisopettaja luokan maksimikoko 10 oppilasta luokkakohtainen avustaja mahdollisuus opiskella joustavasti pienluokassa Lisätukitoimet erityiskoulussa : luokanopettajana erityisluokanopettaja opetusryhmän maksimikoko 8-10 oppilasta mahdollisuus opiskella vertaisryhmässä opetukselliset erityisjärjestelyt erityisosaamista koko kouluyhteisössä mahdollisuus toiminta-alueittain järjestettyyn opetukseen M O N I A M M A T I L L I N E N Y H T E I S T Y Ö 2