Ajankohtaiset uudistukset ammatillisessa peruskoulutuksessa Talvipäivät 22-23.1.2015 Hämeenlinna Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus Yksikön päällikkö, opetusneuvos
Muutoshaasteita Väestömuutokset Kaikkien hyvinkin erilaisten nuorten kouluttaminen ja elämisen eväiden varmistaminen Työelämän muuttuvat tarpeet ja vaatimusten nousu Työttömien ja työttömyysuhan alaisten ammattitaidon kehittymisen turvaaminen Kasvavat odotukset koulutusta kohtaan ( laatu, ammattitaitovaatimukset ja kustannustehokkuus) Koulutuksen ohjausjärjestelmien muutokset Kestävyysvaje ja siihen liittyvät toimenpiteet
16-18 vuotiaiden ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) KÄÄNNEKOHTA!
AMMATILLINEN KOULUTUS JA AIKUISKOULUTUS - kehys vuosina 2015-2018 (1 000 ) Pääluokka 29 TA kehys muutos 2014 2015 2016 2017 2018 2014-2018 Työpaikalla tapahtuva oppiminen 3.026 2.526 2.526 2.526 2.526-500 Ammatillisen koulutuksen kehittäminen 1.339 1.239 1.239 1.239 1.239-100 Valtionosuus- ja avustukset ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin Opetustoimen henkilöstökoulutus + muut menot 722.067 496.396 492.404 456.016 456.028-266.039 23.147 23.647 23.647 23.647 23.647 500 Aikuiskoulutuksen kehittäminen 3.010 1.940 1.944 1.950 1.956-1.054 Valtionosuus ja -avustus ammat. lisäkoulutukseen Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutuk. Valtionosuus amm. erik.oppilait. käyttökustann. 138.075 132.356 132.356 96.656 96.656-41.419 124.843 106.359 111.259 103.259 103.259-21.584 15.879 15.975 15.975 0 0-15.879 Nuorten aikuisten osaamisohjelma 52.000 57.240 37.189 15.077 5.026-46.974
s.19 Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje ja toiselle asteelle kohdennetut menosäästöt menosäästöt edellyttävät toimintatapojen ja rakenteiden merkittävää uudistamista sekä koulutuksen vähentyvien voimavarojen entistä tehokkaampaa allokaatiota uudistuksilla on tarkoitus tehostaa koulutusta merkittävästi erityisesti päällekkäisiä toimintoja poistamalla sekä koulutuksen järjestäjien toiminnallista ja hallinnollista yhteistyötä kehittämällä
Ajankohtaisia muutoksia Toimintaympäristön ja ohjausjärjestelmien muutokset Koulutuksen järjestäjäverkon kehittäminen ja koulutustarjonta Rahoitusjärjestelmän uudistaminen taloustilanne ja leikkaukset Tutkintojärjestelmän ja perusteiden muutokset / eperusteet Toisen asteen koulutuksen yhteistyön tiivistäminen Muutokset hakijoissa ja opiskelijoissa Koulutustakuu ja syrjäytymisen ehkäisyn toimenpiteet Hakuvelvollisuus oikeus koulutuspaikkaan/vastaavaan Opiskelijavalintaperusteiden ja järjestelmän muutokset Valmentavien koulutusten asemointi ja kehittäminen säädökset eduskunnassa 2015?, voimaan 1.8.2015
Laatustrategian toimeenpano
Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta koskevat valmistelut Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistamista koskeva koskevat lait ja asetukset on annettu, voimaan 1.8.2015 Näyttötutkintojärjestelmän kehittämistä koskeva lakiesitys annettu 4.12.2015 eduskunnassa, voimaan 1.8.2016 Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäverkon uudistaminen 4.12.2015 lakiesitykset eduskunnassa, voimaan 1.1.2017. Tammikuussa 2015 OKM:n ohje järjestämislupien hakemisesta, järjestämislupahakemukset elokuuhun 2015 mennessä, päätökset tammi-maaliskuussa 2016, uudet luvat voimaan 1.1.2017 Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistus lakiesitys 4.12.2015 lakia sovelletaan ensimmäisen kerran määriteltäessä rahoitusta vuodelle 2017- voimaan 1.1.2017
Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kehittämisperiaatteet Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät ja ylläpitäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin Koulutuksen järjestäjien perustehtäviä ei muuteta Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkko muodostuu pääasiassa monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja toimintaedellytyksiltään vahvoista erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvelevat laajan väestöpohjan tai alueen koulutustarvetta Taloudelliset edellytykset (myös yllättävissä muutostilanteissa) ja ammatilliset edellytykset, ylläpitäjäneutraalisuus ja vapaa hakeutumisoikeus, kokonaisharkinta Luvat ammatilliseen peruskoulutukseen ja lisäkoulutukseen säilyvät erillisinä.
Ammatillinen peruskoulutus ja aikuiskoulutus kehys vuosina 2015-2018 (1 000 ) Järjestäjäverkon tiivistämisen perusteella tavoiteltavan säästön kohdentuminen (milj. euroa) Ammatillinen peruskoulutus - 36,4 Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus - 42,2 Oppisopimuskoulutus - 8 Vapaa sivistystyö - 8,5 Lukiokoulutus - 5,8 Yhteensä - 100,9
Ammatillisen koulutuksen rahoituksen uudistamisperiaatteet Luovutaan rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella ja muutetaan rahoitus valtion talousarvioon perustuvaksi. Talousarvioon perustuvaa määrärahaa ehdotetaan korotettavaksi indeksillä. Perusrahoitusta enintään kolmen vuoden ajan / opiskelija Rahoituksen painopiste suorituksiin ja vaikuttavuuteen perustuvassa rahoituksessa, ei opiskeluajassa. Rahoituksen elementit: Perusrahoitus, suoritusrahoitus ja vaikuttavuusrahoitus Huomioidaan alakohtaiset tekijät ja erityisopetus sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat Suoritusrahoitus kalenterivuoden aikana suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien perusteella Vaikuttavuusrahoitusosuudessa nykymuotoinen tulosrahoituksen tulosindeksi, sekä opintojen keskeyttämisen vähentäminen, opiskelijahyvinvointikysely ja opiskelijan antama työelämäpalaute.
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Rahoitus valtion talousarvion määrärahan pohjalta, indeksikorotus Rahoitusosuudet (2020/2021) Vaikuttavuusrahoitus Työllistyminen ja jatko-opiskelu (pt) Opiskelija- ja työelämäpalaute Am.pk. Am.pk. opso Am.lk. Am.lk. opso 6 4 4 4 Suorituksiin perustuva rahoitus Tutkinnot Tutkinnon osat 45 47 61 61 Perusrahoitus (vakausosio ja lisäosio) Opiskelijavolyymi, tutkintotavoitteinen Valmentava ja valmistava (pt) Erityinen koulutustehtävä erityisopetuksessa (pt) harkinnanvarainen korotus Majoitus (pt) 49 49 35 35 - Rahoituksessa huomioidaan tarvittaessa koulutusalat ja porrastukset, erityisopiskelijat ja ilman aiempaa 2. asteen tutkintoa olevat - Perusrahoituksen rajoitus 3 tai 2 vuoteen - Rahoituksen perusteena käytettävä tietopohja ja tiedonkeruu muuttuvat - 2017 alusta perusrahoituksen osuus suurempi ja suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen pienempi - 2020/2021 mennessä rahoitusten lopulliset osuudet
Oppilaitosmuotoinen peruskoulutus Oppis. peruskoulutus Oppis. lisäkoulutus Oppilaitosmuotoinen lisäkoulutus Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Vaikuttavuusrahoitus x% x% x% x% Työllistyminen, jatko-opinnot x% Opiskelija/työelämäpalaute x% x% x% x% Suorituksiin perustuva rahoitus x% x% x% x% Tutkinnot x% x% x% x% -Tutkinnot -Erityisopiskelijoiden lisärahoitus, laskennallinen -ilman 2.asteen tutkintoa olevat Tutkinnon osat x% x% x% x% -Tutkinnon osat -ilman 2.asteen tutkintoa olevat, laskennallinen Perusrahoitus x% x% x% x% Vakausosio Opiskelijavolyymi, tutkintotavoitteinen x% x% x% x% -Opiskelijavolyymi -Erityisopiskelijat 100 % 100 % 100 % 100 % Lisäosio Valmentava ja valmistava koulutus Erityinen koulutustehtävä erityisopetuksessa Harkinnanvarainen korotus Majoitus xx xx xx xx Arvonlisävero x% x% x% x% RAHOITUS YHTEENSÄ xx xx xx xx
Laatustrategian toimeenpano Kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Laadun kehittämisen ohjelman toteuttaminen Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laatujärjestelmien itsearviointi ja raportointi sekä Itsearviointien validointi kevät 2015 Alustavien tulosten julkistaminen 6/2015 OPH:n sivuilla, raportti valmis 8/2015 Tulosten esittely yhdessä Karvin kanssa OKM:n laaturyhmälle ja esityksen valmistelu 28.1.2013 jatkotoimenpiteistä.
Ammatillinen peruskoulutus muutoksessa Ammatillisen peruskoulutuksen saavutettavuus ja läpäisy Koulutustakuu Opiskelijavalinta Hakuvelvollisuus Erilaisten lähtökohtien tasaaminen Perusopetus Valmentavat koulutukset Tutkintojärjestelmän ja perusteiden kehittäminen Osaamisperusteisuus, työelämälähtöisyys e-perusteet Opiskelijoiden hyvinvointi Moniammatillinen ohjaus ja opiskelijahuolto Joustavat tutkinnon suorittamispolut eops/ehops Työvaltainen koulutus ja oppisopimus Monipuoliset oppimisympäristöt Koulutuksen järjestäjäverkon kehittäminen, koulutustarjonta Rahoitusjärjestelmän kehittäminen /taloustilanne ja leikkaukset Ammattiosaajia työelämään Yleissivistys Jatkoopintovalmiudet Laadukas ja tehokas toiminta Laatustrategian toimeenpano
Tutkintojärjestelmän/perusteide n kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) L 737/2014 osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys reagointikyky selkeys johdon-mukaisuus hahmottuminen kokonaisuutena joustavuus valinnaisuus yksilölliset opintoja tutkintopolut osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Osaamisperusteisuus todeksi ja TUTKE2 - mitä muutoksia Säädökset ja muut ohj. järj. Tutkinto = osaamiskokonaisuus /osaamisalat Tutkinnon tavoitteena työelämässä vaadittava osaaminen, yleissivistys, jatko-opintovalmiudet Tutkinnon perusteet Muut määräykset Tutkinnon muodostuminen osaamisperusta/ yhteinen/valinnaisuus Osaamispisteet tutkintojen ja tutkinnon osien mitoituksena Osaamisperusteiset tutkinnon osat, ammattitaitovaatimuks et ja arviointi Koulutuksen järjestäjä / toiminnan ohjaus Strat./operat.taso orationaalinen Koulutuksen järjestäjän taso ops/ hops:t Oppimis-, opetus-, ohjausja arviointiprosessit Työssäoppiminen - osaamisen hankintaa Osaamisen arviointi - laadunvarmistus
Osaamisperusteisuutta vahvistettu Tutkinto osaamiskokonaisuus, osaamisalat koulutusohjelmien tilalle Osaamispisteet tutkintojen ja tutkinnon osien mitoitukseksi ammatillisessa peruskoulutuksessa Tutkintojen muodostuminen pakollisuus - yhteinen osaamisperusta valinnaisuus - yksilölliset polut Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ECVET- toimeenpano eurooppalainen ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä
Osaamispisteet korvaavat opintoviikot Ammatillisessa peruskoulutuksessa mitoituksen peruste osaamispiste osaamisen laajuus Ammatillisen perustutkinnon laajuus 180 osaamispistettä - vuoden aikana keskimäärin saavutettu osaaminen vastaa 60 osaamispistettä Tutkinnon osien/osa-alueiden osaamispisteet määräytyvät osaamisen kattavuuden vaikeusasteen ja merkittävyyden mukaan
Ammatillisten perustutkintojen (52 kpl) perusteet tutkinnon suorittamiseksi edellytettävä osaaminen Tutkintonimikkeet Tutkinnon muodostuminen peruskoulutuksena/ näyttötutkintona - tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat ja niiden laajuudet osaamispisteinä Ammatilliset tutkinnon osat: ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit ja ammattitaidon osoittamistavat Yhteiset tutkinnon osat/ osa-alueet: osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja kriteeri Vapaasti valittavat tutkinnon osat
Joustavia yksilöllisiä opintopolkuja - Ammatilliset tutkinnon osat 135 osp Tutkinnon osien osaamispisteet, ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arviointi määritelty Välttämättömät tutkintokohtaiset työelämän edellyttämät tarkistukset tehty Pakolliset / valinnaiset tutkinnon osat Tutkintokohtainen valikko Tutkinnon osat muista tutkinnoista ja amk:sta Paikalliset tutkinnon osat Enintään 15 osp. Vapaasti valittavista Vähintään 30 osp. osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta Tutkinnon yksilöllinen laajentaminen mahdollista
Yhteiset tutkinnon osat neljä kokonaisuutta 35 osp. (19 osp. pakollista ja 16 osp. valinnaista) Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 11 osaamispistettä ( 8pakollista. /0-3 valinnaista) äidinkieli 5 toinen kotimainen kieli 1-2 vieraat kielet 2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 9 osaamispistettä (6 pakollista./ 0-3 valinnaista) matematiikka 3 fysiikka ja kemia 2 tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 1 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 8 osaamispistettä (5 pakollista/ 0-3 valinnaista) yhteiskuntataidot 1 työelämätaidot; 1 yrittäjyys ja yritystoiminta 1 työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 2 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 7 osaamispistettä (kaikki valinnaista) kulttuurien tuntemus taide ja kulttuuri etiikka psykologia ympäristöosaaminen jokin 2-4 momenteissa tarkoitetuista osaalueista
Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa mikä muuttunut? Yhteisten tutkinnon osien pakollisten ja valinnaisten osa-alueiden osaamispisteet, osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) määritelty Suhteellinen laajuus kasvanut ja valinnaisuus tutkinnon osien sisällä lisääntynyt Lukiokorvaavuuksiin muutoksia
Kaikissa tutkinnoissa ammatillisessa peruskoulutuksessa vahvistettu Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä tavoitteita Politiikan ja yhteiskunnallisen lukutaidon kehittymistä Työelämän pelisääntöjen tuntemusta ja yhteiskunnallista vaikuttamista koskevaa osaamista Yrittäjyysosaamista Tieto- ja viestintätekniikkaosaamista ja viestintävalmiuksia
Uudistusprosessin tilanne TUTKE2- säädökset annettiin lokakuun 2014 alussa Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (737/2014) Keskeisimmät asetusmuutokset: VN:n asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta VN:n asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta, VN:n asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta (tulossa) OKM:n asetus ammatillisista tutkinnoista Kaikkien 52 perustutkinnon perusteet ja muut määräykset annettu 10-11/2014 Säädökset, perusteet ja määräykset voimaan 1.8.2015 koskien sekä aloittavia että jatkavia opiskelijoita
Toimittava jo lukuvuonna 2014-2015 Kaikki opiskelijat sekä aiemmin aloittaneet että uudet uuteen järjestelmään 1.8.2015 asiaan valmistauduttava hyvin, vältettävä sekä opiskelijoiden tarpeettomat lisäsuoritukset että ylimääräiset kustannukset. Siirtymäsäännökset edellyttävät toimia aikaisempien perusteiden mukaan aloittaneiden osalta ks. HE:n 12/2014 perustelumuistio 1999-2001 perusteiden mukaan opiskelevat suoritusaikaa vuosi lakien hyväksymisestä 2008-2010 mukaan opiskelevat siirtyvät opiskelemaan uusien perusteiden mukaan - osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen /hops:t tehtävä
Uudistus todeksi koulutuksen järjestäjien ja työelämän yhteistyönä Hyvä valmistautuminen ja toimeenpanon laatu sekä tiedottaminen ja siirtymävaiheen toimenpiteiden suunnittelu ajoissa Osaamisperusteisuuden toteutuminen - ajattelutavan ja toiminnan muutos pois oppiaine-, sisältö- ja opetusaikakeskeisyydestä Opiskelijoiden osaamisen kehittymisen tuki ja ammattitaidon laadun varmistaminen keskiöön
Toimeenpanon tuki Osaamisperusteisuus - todeksi tukimateriaali julkaistu Todistusmallit ja ohjeet sekä kansainväliseen käyttöön tarkoitetut liitteet (tarkistus) Perusteiden toimeenpano-opas ( tarkistus) Opiskelijan arviointiopas ( tarkistus) Työpaikalla tapahtuvan opiskelun opas (valmisteilla) Ns. SORA-opas (tarkistus) Ns. ECVET-opas (koulutuksen järjestäjät, työelämä, opiskelijat) Tiedotus ja koulutus ( maksuton ja maksullinen) tietoa www.oph.fi/ampe ja www.oph.fi/yrkesgrund sivustot 27.1.2015
Ammatillinen peruskoulutus tutkintojen ja koulutusten uudistaminen rinnakkain TUTKE2/ Ecvet Perustutkintojen uudistaminen o TUTKE2 - lakien vahvistus 3.10.14, asetukset annettiin 9.10.14 o o Perustutkintojen perusteet (52 pt) ja muut määräykset ( 5 kpl) valmiiksi ja koulutuksen järjestäjille 10-11/2014, voimaan 1.8.2015 koskevat sekä jatkavia että aloittavia opiskelijoita Perustutkinnon perusteiden ja muiden määräysten toimeenpano VALMA Valmentavien koulutusten uudistaminen o HE annettu 23.10.2014 säädökset 2014?, voimaan 1.8.2015 o o Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteet sekä itsenäiseen elämään ja työhön valmentavan koulutuksen perusteet 12/2014, mikäli säädökset saadaan ennen sitä, voimaan 1.8.2015 Uudistuksen toimeenpano Perusteiden rakenteistaminen/ e-perusteet 1-2/2015
Ammatillinen peruskoulutus kehittämishankkeita o Tutkinto- ja perustekokeilut ( 4+5 kokeilua) o o Työnjohtokoulutuskokeilut päättyvät 2014- ratkaisut osana TUTKE2 tutkintojen kehittämistä Tutkintokokeilut käynnistyneet ( sotept -ensihoito, välinehuoltoalan pt, hyvinvointiteknologia kone-ja metallialan pt, sähköalan pt, tieto- ja tietoliikennetekniikan pt) o VAKUVA 2 hanke pääsykokeiden kehittäminen ( kielikokeet, pääsyja soveltuvuuskokeet, oppimisvalmiuksia mittaavat kokeet) o o o o valtakunnalliset kielikokeet käytössä selvitys yhteisvalintajärjestelmään liittämisestä valtakunnallisia valintaryhmäkohtaisia pääsy- ja soveltuvuuskokeiden aihioiden pilotointia jatketaan valtakunnallisten oppimisvalmiuksia mittaavien kokeiden kalibrointi käynnissä, samoin selvitys kokeiden liittämisestä sähköisiin järjestelmään ( opintopolku.fi?) säädösmuutoksia - tulossa - myöhemmin ( valintaryhmät, maksuttomuus?) 30
Tutkintorakenteen ja tutkintojen uudistaminen jatkuu Ammatillisen koulutuksen tutkintojen alakohtaisten kokonaisuuksien tarkastelu ja tutkintorakenteen kehittäminen TUTKE - linjausten ja uusien säädösten mukaan Tutkintojen yhdistäminen laajemmiksi kokonaisuuksiksi Yhteinen tutkintorakenneasetus pt-at-eat Tutkintojen luokittelu koulutusaloille/ ja tutkintojen sijoittuminen tutkintotyyppeihin ammattitaitovaatimusten puolesta - tarkistamistarpeita. 28.1.2013
PP Ammattikoulutuksen haasteita Työelämälähtöisyys pysyvä suurtavoite tasa-arvoisten koulutuspalvelujen turvaamisen rinnalla. Satojen tuhansien suomalaisten työmarkkina-asema, toimiala, ammatti ja/tai työpaikka muuttuu ja vaihtuu joka vuosi. Kysymyksessä on koulutuksen ja työelämän vuoropuheluun ja vastavuoroisuuteen perustuva yhteinen prosessi uudistuva työpaikkakoulutus ja muut uudet yhteistyömuodot korostuvat. Työpaikoilla tapahtuvan opiskelun laadun turvaaminen työelämän rajujen muutosten aikana Normien ja suositusten kustannusvaikutuksia on tunnistettava ja turhasta säätelystä on luovuttava. Koulutuksen järjestäjien, yritysten ja työyhteisöjen sekä tutkimuslaitosten verkostoituminen nousee ydinkysymykseksi. Koulutuksen järjestäjien on jatkettava ammattiin opettamisen ja kurssittamisen rinnalla monipuolisten työelämän ja yritysten palvelukonseptien kehittämistä.
PP Ammattikoulutuksen muita haasteita Koulutusmyönteisyyden ylläpitäminen, läpäisyn tehostaminen ja keskeyttämisten vähentäminen vaativat toimia uusien toimintatapojen ja oppimisympäristöjen innovoimiseksi huolena erityisesti aikuis- ja oppisopimuskoulutuksen keskeyttäminen ja alhainen tutkintojen suorittamisaste. Rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyvä rahoitusuudistus tulee korostamaan tutkintojen suorittamista ja toiminnan vaikuttavuutta rahoitusperusteena opiskeluajan sijasta. Koulutuksen sisällöllisen ja toiminnallisen onnistumisen ykkösehtoja tulee olemaan pyrkiminen digitalisoitumisen eturintamaan ja kyvykkyys hyödyntää sitä nykyisissä ja monissa tulossa olevissa ja arvaamattomissakin muodoissa. Koulutuksen ja työelämän kehittämispolitiikassa on löydettävä enemmän yhteisiä, hallinnonala- ja sektorirajat ylittäviä, moniammatillisia kehittämisteemoja eroon liian pienistä, rajautuneista ja pirstaleisista hankkeista.
Kiitos!