Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2): keskeiset linjaukset ja säädösmuutokset

Transkriptio

1 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2): keskeiset linjaukset ja säädösmuutokset Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksen kehittämispäivät Helsinki ma Opetusneuvos Seija Rasku KOPO/AM

2 Tutkintojärjestelmän tahtotila osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys reagointikyky selkeys johdonmukaisuus hahmottuminen kokonaisuutena joustavuus valinnaisuus yksilölliset opinto- ja tutkintopolut osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

3 Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistyön eteneminen (1) Aiemmat ammatillisten tutkintojen asemointia ja tutkintojärjestelmän kehittämistä koskevat selvitykset TUTKE2-työryhmä ja ohjausryhmä Kuulemistilaisuus TUTKE2-linjauksista : 47 kannanottoa Hallituksen esitys (HE) lausunnolle Kuulemistilaisuus ti : 26 kannanottoa Lausuntokierros päättyi : 92 lausuntoa HE:n viimeistely lausuntojen perusteella 11-12/2013 HE eduskunnalle aikaisintaan 12/2013, viimeistään alkuvuodesta 2014

4 Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistyön eteneminen (2) Lait vahvistetaan Asetukset annetaan heti lain voimaantulon jälkeen. Tutkinnon perusteiden muutokset Lait ja asetukset voimaan Säädösvalmistelun rinnalla kartoitetaan ammatillisen tutkintorakenteen ja tutkintojen perusteiden muutostarpeita eri osaamis- ja toimialoilla (pyyntö koulutustoimikunnille 5/2013, alustavat arviot 8/2013, viimeistelty esitys 11/2013)

5 2. Ammatillisten tutkintojen tutkintorakenne ja sen valmisteluprosessi 5. Tutkintojen muodostuminen, erityisesti perustutkintojen yhteiset tutkinnon osat Tutkintojärjestelmä OSAAMISEN KEHITTÄMISEN tukena 1. Ammatillisten tutkintojen määritelmät 3. Ammatillisen perustutkinnon mitoitusperusteet (ammatillinen peruskoulutus) 4. Tutkintojen perusteet

6 Muuttuvat säädökset Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) > Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) > Asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta Valtioneuvoston päätös tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa (213/1999) > Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998) Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetusta tutkintorakenteesta 47/2012 ja opetusministeriön asetus ammatillisista perustutkinnoista 216/2001 > tilalle yhteinen asetus Opintotukilaki 65/1994: 5 Työttömyysturvalaki 1290/2002: 2 luvun 10

7 Terminologiaa yhtenäistetään ja täsmennetään opetussuunnitelman peruste => tutkinnon peruste opinnot => tutkinnon osa koulutusohjelma => osaamisala tutkintonimike tarkoittaa molemmissa laissa samaa oppimisen ja osaamisen arviointi erotetaan selkeämmin toisistaan (L25, 25 b, 25 c, 25 d, A10 ) Arviointiasteikko ja sen mukaiset arvosanat käytössä osaamisen arvioinnissa. Oppimisen arvioinnissa, ml. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen arviointi, ei (tarpeen käyttää) arvosanoja. Oppisopimuskoulutuksessa ei enää entisenlaista arviointien yhdistelmää. puhutaan osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, ei hyväksilukemisesta (L30, A12 a ) henkilökohtainen opetussuunnitelma => henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (erityisopetus, A8 )

8 1. Ammatillisten tutkintojen määritelmät säädöksissä Ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on / Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella. (L4, aikl12 a ) Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on perustutkintoa syvempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin. (aikl12 a ) Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on syvällistä ammatinhallintaa tai monialaista osaamista. (aikl12 a )

9 2. Ammatillisten tutkintojen tutkintorakenne ja sen valmisteluprosessi (L4 a, aikl12 b ) Tutkinnoista päättämistä muutetaan: OKM päättää tutkintojen nimet ja sijoittumisen koulutusaloille sekä lisäksi perustutkintojen osaamisalat. OPH päättää ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osaamisalat ja tutkintonimikkeet. OPH:n rooli tutkintorakenteen muutosten valmistelussa näkyväksi: tehtävänä valmistella tutkintorakenteen muuttamista koskevia esityksiä. Yksi tutkintorakenneasetus, jossa kaikki tutkintotyypit. Suojataan sekä tutkintojen nimet että tutkintonimikkeet (L45, aikl12 e ).

10 3. Tutkintojen mitoitusperusteet / laajuus Laajuuden ilmaisutapa: - Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavassa perustutkinnossa mitoitusperusteena ECVET-pisteet (= osaamispisteet). - Näyttötutkinnoissa ei laajuusmittaa. Perustutkinnon laajuus säilytetään entisellään. - Erityisestä syystä yksittäisen ammatillisen tutkinnon laajuus voi olla perustutkintojen minimilaajuutta laajempi. - Yksittäisen tutkinnon suorittajan suorittamat tutkinnon osat voivat ylittää minimilaajuuden.

11 3. Ammatilliset perustutkintojen ja tutkinnon osien mitoitusperusteet säädöksissä(l12 ) Mitoituksen peruste on osaamispiste. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Tutkinnon osien osaamispisteet määräytyvät sen mukaan, mikä on niihin sisältyvän osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Kattavuus = kuinka suuren osan tutkinnon suorittaneen ammattitaidon kokonaisuudesta kyseinen tutkinnon osa muodostaa Vaikeusaste = tutkinnon osan vaikeus verrattuna muihin saman tutkinnon osiin Merkittävyys = tutkinnon osan tärkeys työmarkkinoille osallistumisen, toiselle tutkintotasolle etenemisen tai sosiaalisen integraation kannalta Vuoden aikana keskimäärin saavutettu osaaminen vastaa 60:tä osaamispistettä. Ammatillinen peruskoulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa.

12 5. Ammatillisten tutkintojen perusteet ja niiden valmisteluprosessi Tutkinnon perusteiden sisältö - Vain suoraan tutkintoon liittyvät asiat perusteissa. - Muut määräykset erikseen. Perusteiden valmisteluprosessi - Ammattitaitovaatimuksiltaan läheisten ja osaamisen kehittämisen kannalta toisiinsa kytkeytyvien tutkinnon perusteiden valmistelu tehdään tarkastelemalla toisiaan lähellä olevia tutkintoja ja niiden osia perusteprojektin aikana kokonaisuutena. - Opetushallitus arvioi perustemääräyksen kustannusvaikutukset. - Perusteet ja muut määräykset sähköiseen muotoon (ns. rakenteistaminen, e-perusteet).

13 Tutkinnon perusteet nyt

14 Toisiaan lähellä olevia tutkintojen ja niiden osien tarkastelu kokonaisuutena tutkinnon perusteet = työelämän työ- ja toimintakokonaisuuksiin pohjaavat tutkinnon osat + muodostumissäännöt

15 Rakenteistetut tutkinnon perusteet tutkinnon perusteet = työelämän työ- ja toimintakokonaisuuksiin pohjaavat tutkinnon osat + muodostumissäännöt

16 5. Tutkintojen perusteet säädöksissä (L13, aikl 13 ) Ammatillisen perustutkinnon perusteissa määrätään Näyttötutkinnon perusteissa määrätään 1. tutkintonimikkeet 2. tutkinnon muodostuminen 3. tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat ja niiden laajuus osaamispisteinä 4. tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet sekä osaamisen arviointi. 1. ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osaamisalat 2. tutkintonimikkeet 3. tutkinnon muodostuminen 4. tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat sekä niiden ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arviointi.

17 Muut Opetushallituksen määräyksenantovaltuudet säädöksissä (koottu L13 a ) Opetushallitus määrää lakia ja asetusta tarkentavasti 1. opiskelijan oppimisen ja osaamisen arvioinnista 2. suoritusten uusimisesta ja arvosanan korottamisesta 3. todistuksiin merkittävistä tiedoista 4. opiskelijan terveydentilaa koskevista vaatimuksista 5. suunnitelmasta opiskelijoiden suojelemiseksi 6. opinto-ohjauksesta ja henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta 7. kodin ja oppilaitoksen yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista. Opetushallituksen määräysvaltaa tarkennetaan vielä lausuntokierroksen perusteella.

18 Tutkintojen muodostuminen säädöksissä (L12 a, aikl 12 c ) Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava ammatillinen perustutkinto sisältää 1. ammatillisia tutkinnon osia (135 osaamispistettä, joista 15 osaamispistettä voi olla ammatillisia valmiuksia syventäviä tai laajentavia tutkinnon osia, yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja) 2. yhteisiä tutkinnon osia (35 osaamispistettä) 3. vapaasti valittavia tutkinnon osia (10 osaamispistettä). Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista. Ammatillisiin tutkintoon sisältyy vähintään yksi pakollinen ammatillinen tutkinnon osa ja vähintään yksi valinnainen ammatillinen tutkinnon osa.

19 Yhteiset tutkinnon osat (35 osp) (L12 a, uusi VN:n asetus) 1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osaamispistettä) äidinkieli toinen kotimainen kieli vieraat kielet 2. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen (9 osaamispistettä) matematiikka fysiikka ja kemia tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 3. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osaamispistettä) yhteiskuntataidot työelämätaidot; yrittäjyys ja yritystoiminta työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto (ei oppisopimuskoulutuksessa) 4. Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen (7 osaamispistettä) kulttuurien tuntemus taide ja kulttuuri etiikka psykologia ympäristöosaaminen jokin 2-4 momenteissa tarkoitetuista osa-alueista

20 Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) (uusi VN:n asetus) Vapaasti valittavien tutkinnon osien tulee tukea tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia paikallisesti tarjottavia tutkinnon osia yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva tutkinnon osia.

21 Muita muutoksia ammatillisessa peruskoulutuksessa (1) Todistus suoritetuista tutkinnon osista korvaa erotodistuksen, tarvittaessa koulutuksen järjestäjän annettava opiskelijalle kirjallinen selvitys opintojen keskeyttämisestä tai eroamisesta (L25 f, A13 ). Opiskelijalle annetaan jatkossa tutkintotodistus todistus suoritetuista tutkinnon osista todistus suoritetusta koulutuksesta (valmistavat ja valmentavat koulutukset) (L25 f, A 13 ). Koulutuksen toteuttamistapoja ei luetella säädöksissä, ne jäävät koulutuksen järjestäjän päätettäväksi (L15 ), työssäoppiminen säilyy kuitenkin pakollisena koulutuksen toteuttamistapana. (L16 a, A5, a 5 A )

22 Muita muutoksia ammatillisessa peruskoulutuksessa (2) Osaamisen osoittamisen uusimiseen (opiskelija ei ole saanut hyväksyttyä arvosanaa) ja arvosanan korottamiseen liittyviä säädöksiä selkiytetään (L25 e ). Erottelu nuorten ja aikuisten koulutukseen poistetaan (L1 ). Ammatillisen peruskoulutuksen määritelmää tarkennetaan (L3 ). Yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia säännöksiä nostetaan lain tasolle, samoin Opetushallituksen määräyksenantovaltuuksia.

23 Muita muutoksia ammatillisessa aikuiskoulutuksessa (1) Lakiin uutena säännös valmistavan ja muun koulutuksen todistuksesta (aikl9 a, aikl14 a ), todistuksen sisällöstä ja allekirjoituksista säädetään asetuksessa (aika6 a ). Näyttötutkintoon valmistava koulutus, henkilökohtaistaminen ja tutkinnon suorittaminen erotetaan yhdestä pykälästä omiksi pykälikseen, säädöksiä selkiytetään ja täsmennetään. Tutkinnon suorittamismahdollisuudet (aikl6 ) kootaan yhteen pykälään. Henkilökohtaistamisvastuuta täsmennetään ja henkilökohtaistamiseen lisätään siihen sisältyvä ohjaus (aikl8 a ). Viittaussäännöksiä selkiytetään. Osa viittauksista poistetaan ja tehdään oma säännös, esim. oikeus saada opetusta ja opintojen ohjausta (aikl9 b ).

24 Muita muutoksia ammatillisessa aikuiskoulutuksessa (2) Näyttötutkinnon määritelmää tarkennetaan (aikl12 ). Koulutuksen tarkoitusta täsmennetään (aikl2 ). Lain 1 soveltamisalan muotoon, informatiiviset momentit pois.

25 Lausuntokierros ja HE:n muutostarpeet (1) Voimaantulo yhdellä kertaa, liian pian. => Voimaantulo Voimaantulo kaikille opiskelijoille yhtä aikaa. Yrittäjyyden edistäminen lisättävä koulutuksen tarkoitukseen (2 ). Yhteisten tutkinnon osien kokoaminen laajemmiksi kokonaisuuksiksi hyvä asia (12 a ja uusi valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta). Esitetään kuitenkin muutoksia painotukseen (enemmän osaamispisteitä matemaattisluonnontieteelliseen osaamiseen) pakollisuuteen (taide ja kulttuuri pakolliseksi) osa-alueiden sijoitteluun tutkinnon osien alle (kulttuurien tuntemus vieraiden kielten yhteyteen, tieto- ja viestintätekniikka viestintä- ja vuorovaikutusosaamiseen)

26 Lausuntokierros ja HE:n muutostarpeet (2) Lähiopetus ja opintojen ohjaus turvattava (15, 29 ). Opinto-ohjaus-termi ei sovellu aikuiskoulutukseen (aikl 9 b ). Osaamispiste vai sittenkin opintopiste? Osaamispisteet myös näyttötutkintoihin. Suorituksen uusimista täsmennettävä, termi osaamisperusteiseksi (25 e ). OPH:n määräysten tarpeellisuutta harkittava vielä (esim. oppimisen ja osaamisen arviointi, suorituksen uusiminen ja arvosanan korottaminen, oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, oikeus saada opetusta ja ohjausta). Perusteluja ja vaikutusten arviointia täsmennettävä, kustannusvaikutusten arvioinnissa puutteita. Ketteryyttä tutkintojärjestelmään, uudistamisprosessi vieläkin liian hidas.

27 Lue lisää: