Toxoplasma gondii. Toksoplasmoosi, moderni diagnostiikka. Dos. Maija Lappalainen HUSLAB, virologian osasto 17.10.2008. o Protozoa (sporozoa)



Samankaltaiset tiedostot
Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus?

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

Labqualitypäivät Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

Yersinia-serologia. Markus Penttinen Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL FEBRUARY 1999

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

Geenimonistus -ongelmia

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Helikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta. Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

Tuberkuloosin hoito HIVpositiivisilla. Pia Kivelä

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Toksoplasma-, parvovirus- ja sytomegalovirusinfektiot raskauden aikana

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

SEULONNAN JATKOTUTKIMUSTEN LAATUVAATIMUKSET JA KESKITTÄMINEN

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon

2. Tutkimuksen DNA, vasta-aineet IF (natiivi) (S -DNAnAb, 1261) nimi, menetelmä ja viitearvot muuttuvat.

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä Osl. Jukka Suni. A.

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Virologiset pika- ja vieritestit

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Infektiotautien seulonnalla on maassamme vakaat

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

Trooppisten tautien diagnostiikkaa

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala

Infektiot ja raskaus. Tytti Raudaskoski OYS, Lapset ja Naiset -tulosalue

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

VIERITESTIT AVOHOIDOSSA KÄYTETTÄVÄT VIROLOGISET TESTIT

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät Turku

LOPPUTENTTI

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

Penikkatauti turkiseläimillä

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla

Appendisiitin diagnostiikka

Hinkuyskä Jussi Mertsola Professori Lasten ja nuorten klinikka, Tyks

Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä. Inka Aho Infektiolääkäri

Hengitysteiden virusinfektiot

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

Virtaussytometrian perusteet

Lääkeresistentti tuberkuloosi. Asko Järvinen HUS/HYKS Infektiosairauksien klinikka

Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi. Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS

Hepatiitti B ja HIV. Jussi Sutinen

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

HIV. Markku Broas

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

Sidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Parasiitit suppea lista

HIV ja elinsiirrot MARI ERIKSSON, INFEKTIOLÄÄKÄRI HYKS VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS

Parasiittien ominaisuuksia. Parasiittien merkitys. Yleistä ihmisen parasiiteista. Alkueläimet. Parasitologia

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

HIV ja hepatiitit HIV

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS Sari Silventoinen

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät

Miksi puhua tuberkuloosista? Tuberkuloosi maailmalla. Tuberkuloositartunta. Tuberkuloosi meillä ja maailmalla

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Kokogenomisekvensointi (WGS)

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli

Sidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

HIV ja ammatilliset kysymykset Matti Ristola

Diagnostisten testien arviointi

Transkriptio:

Toksoplasmoosi, moderni diagnostiikka Dos. Maija Lappalainen HUSLAB, virologian osasto 17.10.2008 Toxoplasma gondii o Protozoa (sporozoa) o akuutin vaiheen jälkeen organismit piiloutuvat kudoskystien sisälle >latentti infektio o sis. jopa tuhansia organismeja; säilyvät kystissa elinkelpoisina koko isännän eliniän ajan o mielipaikkoja: aivot, retina, sydän ja luurankolihakset o Jaetaan 3 genotyyppiin, kliininen merkitys?(saeij et al., Trends In Parasitol2005; Djurkovic Djakovic et al., Micr and Infect 2006.) 1

Tartuntatavat o (Takytsoiitit) laboratorio onnettomuudet o Kudoskystat huonosti kypsennetty liha elinsiirrot (SOT) o Ookystat kissan ulosteet maasta vektorien välityksellä ihmisen ravintoon Vesivälitteisiä tartuntoja myös kuvattu ookystat niellään Akuutti toksoplasmainfektio o Useimmiten oireeton, benigni ja itsestään paraneva o 10 20%:ssa oireita: Kuumetta, lymfadenopatiaa, kurkkukipua, lihaskipuja, väsymystä, makulopapulaarista ihottumaa, hepatosplenomegaliaa o Kliinisesti tärkeät ryhmät: Gravidat Silmätoksoplasmoosi Synnynnäisesti infektoituneet Immuunipuutteiset potilaat 2

Retinokorioidiitti o Yleensä synnynnäisen toksoplasmoosin ilmentymä, usein bilateraalinen o Gras et al., Int J Epidemiol 2001 10% retinokoroidiitti ad 12kk, 16%:lla ad 3 v, 23%:lla ad 7v o Wallon et al., Pediatrics 2004 24%:lla retinokoroidiitti ad 6v o immuunipuutteisilla potilailla kuvattu myös fulminantteja nekrotisoivia tautimuotoja o leesio: pigmentoituneet reunat, atrofiset vaaleat alueet o kuvattu myös akuuttien hankittujen infektioiden yhteydessä Synnynnäinen toksoplasmoosi o Pääasiassa äidin primaari infektion seuraus o 80 90%:ssa subkliininen o valtaosalle infektoituneista vuosien varrella manifestaatioita o krooninen infektio 3

Raskaudenaikaisen primaari infektion hoito o Ei konsensusta hoidon kestosta eikä annostelusta! o Spiramysiini 3g/vrk aina synnytykseen saakka o Saatavissa vain erityisluvalla o Ei kontrolloitua näyttöä hoidon tehosta o Verifioiduissa sikiön infektioissa mukaan pyrimetamiini ja sulfonamidi ja foliinihappo. o USA: yo. Hoito myös äitien prim.infektiossa, kun h>18 vkoa o Atsitromysiini??? Mitä uutta tietoa 1995 jälkeen? o Seroprevalenssi laskenut Euroopassa, seroprevalenssi voi vaihdella myös maan sisällä: Ranska 85% 55% Sveitsi 87% 47% Ruotsi 34% 18% Iso Britannia 22% 8% 5/2006: Suomi: prevalenssi n. 13% (Pentti Koskela ym., julkaisematon havainto) o Transmissioriski n. 27 34% (Dunn et al., Lancet 1999) o Hoidolla ei voida vaikuttaa transmissioriskiin, sen sijaan hoito lieventää taudinkuvaa (Foulon et al., 1999; SYROCOT, Lancet) Raskauden kesto äidin serokonvers ion hetkellä 12 16 20 24 28 32 36 40 Transmissio % 6 15 18 30 45 60 70 80 Kliinisten löydösten riski ennen 3v 75 55 40 33 21 18 15 12 4

Immuunipuutteisten potilaiden toksoplasmoosi o useimmiten latentin infektion reaktivaatio o Elinsiirto (SOT): D+/Ro voivat olla vakavaoireisia infektioita: enkefaliitti, pneumonia, myokardiitti o Ennen HAART aikaa: 30% toksoplasma seropositiivisista HIV+ potilaista sairastui toksoplasma enkefaliittiin. o CD4 <200: toksoplasmaprofylaksia tarpeen seropositiivisilla/d+/r (sulfatrimetopriimi) Signs and symptoms in immunocompromised patients (HIV ) o HSCT 4, 5 o Fever 80% o Neurological 80% o Pneumonia 49% o Solid organ tx o Fever 62 100% 1, 2, 3 o Neurological 17 84% o Pneumonia 55 100% 2, 3 1 Israelski and Remington, 1993 CID 2 Renoult et al., 1997 CID 3 Lappalainen et al., 1998 CID 4 Martino et al., 2000 CID 5 Derouin and Pelloux, 2008 CLM, in press 1, 2, 3 5

Signs and symptoms in immunocompromised patients (HIV ) o Onset of symptoms after tx/hsct 2 5 o 80 86% <3 months o CD4 count at dg, median cells /ul 4 o 24 (range 5 500) o Outcome 2 4 o Died 63 83% o Dg only at autopsy 2 4 o 22 50% 2 Renoult et al., 1997 CID 3 Lappalainen et al., 1998 CID 4 Martino et al., 2000 CID 5 Derouin and Pelloux, CLM 2008, in press NMRI of the head 52 yr woman with AML, Allogenic BMT from MUD o multiple lesions in both brain hemispheres o ring enhancing bull s eye lesions o ethiology: toxoplasma, tuberculosis, fungae? 6

case report o CSF: prot 1135 mg/l, leuc 103 (100% mononuclear), eryt 40, CSF glu 2.9. Stainings for bact and fungi neg, cultures for bact and fungi also neg. 24.1.01 toxoplasma DNA positive in CSF (PCR) o Toxoplasmaseropositive o Th: Sulfa trimethoprime and clindamycin, pyrimethamine could not be started due to nausea o One week later brain biopsy 30.1.01: PAD: toxoplasma immunostaining positive, also toxoplasma DNA positive (PCR) Brain biopsy, immunoperoxidase staining with toxoplasmaantibody 7

... case report o Pyrimethamine+leucovorine is started (in addition to previous medication) nausea other antimicrobials are stopped o Discharged to local hospital with pyrimethamine+sulfadiatsine o Control NMRI after 2 weeks: lesions diminished, partly disappeared. Clindamycin stopped. o Patient is alive, at home with cognitive disorders. Toksoplasmoosin diagnostiikka 1. Serologia o Serologia (IgG, IgM, IgA, IgG:n aviditeetti) EIA, ISAGA Kliiniset tiedot tärkeät, esim. tieto raskaudesta! Näytteet sekä äidistä että lapsesta Maternaaliset vasta aineet sotkevat kuvaa ad 12 ( 18) kk Ns. kuppaseerumi arvokas vertailunäyte! Immuunipuutteiset, silmätoksoplasmoosi: serologiasta vain rajallinen hyöty Usean testimenetelmän yhdistäminen hyödyllistä 8

Diagnostiikka 2. Suora mikroskopia, immunovärjäys o Disseminoitunut toksoplasmoosi maksansiirtopotilaalla o Yläkuva: ip värjäys, aivoleike o Alakuva: vas. post mortem keuhko imprint preparaatti, oik. Giemsa värjäys, BAL neste (Lappalainen et al., CID 1998) 9

Diagnostiikka 3. Viljely o Viljely hiirissä tai soluviljelmissä o viljely hiirissä herkempi, kliinisistä näytteistä n. 60 80%:n herkkyys o hidas, vaatii 4 6 vkoa o geenimonistusmenetelmät korvanneet lähes täysin, vain referenssilaboratorioiden käytössä Diagnostiikka 4. Toksoplasma DNA:n osoittaminen (PCR) Useat eri näytelaadut (EI seerumi) Spesifisyys 83 100% (BI geeni) 4 Sensitiivisyys: Veri 53 87% 1,2 Likvori 42 60% 1,3 Etukammioneste 53% 2 Lapsivesi 64 93% 4 1 Foudrinier et al., 1996 Scand J Infect Dis 2 Bou et al., 1999 J Clin Microbiol 3 Novati et al., 1994 AIDS 4 Romand et al., 2001 Obstet Gynecol 10

Toxoplasma DNA positiiviset potilaat 1.1.1994 16.10.2008 (HUSLAB, virologia) o Rask.aik.prim.infektio 2 lapsivesi, istukka o Synnynnäinen infektio 3 likvor, veri o Silmätoksoplasmoosi 3 etukammioneste, lasiainen, veri o Lymfadenopatia 2 imusolmuke o HIV+ 5 veri, aivokudos, likvor, BAL neste, lasiainen o Elinsiirto (solid organ) 5 BAL neste, veri, kudospala o Luuydinsiirto 3 likvor, kudospala o Maligniteetti 7 veri, lasiainen, aivokudos, keuhkokudos, likvor o Muu immuunipuutos 2 BAL neste, aivokudos o Kliiniset tiedot?? 2 kudospala, likvor o Immuunipuutteisia potilaita 22/34 (65%) Raskaudenaikainen ja synnynnäinen toksoplasmoosi: Nykytilanne o Ei systemaattista seulontaa, mutta ad hoc testaus ja kohdennettu seulonta melko yleistä. o Systemaattinen primaaripreventio todennäköisesti kustannus vaikuttavin matalan riskin maassa 1979 82 2986, serokonversioita 1,43% 1983 90 8300, serokonversioita 0,53% 1991 2001 16541, serokonversioita 0,09% (Foulon et al., J Perinatal Med 2004) henkilökunnan koulutus ja materiaali! o Äidin primaari infektio, lapsen infektio: dg ja hoito kuten seulontatutkimuksessa o Systemaattinen infektioseulonta (HBsAg, Syflis, HIVAb), I trimesterin näyte, keskitetty Oulun KTL/neuvolaserologian osastolle 11

Immuunipuutteisten toksoplasmainfektiot o Haasteellisia diagnostisoida, alidiagnostiikkaa? o Pre tx/pre hoito serostatus hyödyllinen tieto o Riskitekijöiden tunnistaminen: seropositiivisuus, syvä immunosuppressio, ei profylaksiaa o Kuvantaminen: MK herkempi kuin TT o Diagnostinen palapeli o Kliininen epäily ja vuoropuhelu tärkeää: kliinikko kliininen mikrobiologi patologi 12