KARSTULAN KUNTA TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

KARSTULAN KUNTA TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Kunnanhallitus 9.12.2013 Kunnanvaltuusto 16.12.2013

1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 2 Suunnitelmien yleiset perusteet ja kehitysnäkymät 2 Kuntastrategia ja palveluorganisaatio 3 Talousarvion laadintaperusteet 4 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kunnan edustajille tytäryhteisöissä 7 2. KÄYTTÖTALOUSOSA 11 Kunnanvaltuusto 11 Kunnanhallituksen päävastuualue 12 Sosiaali- ja terveystoimen päävastuualue 29 Sivistystoimen päävastuualue 32 Teknisen toimen päävastuualue 48 Päävastuualueiden talousarviot yhteensä 60 3. TULOSLASKELMAOSA 61 4. INVESTOINTIOSA 62 5. RAHOITUSOSA 63 6. YHTEENVETOLASKELMA TALOUSARVIOSTA VUODELLE 2014 64 LIITTEET: Liite 1: Henkilöstösuunnitelma Liite 2: Tilastoja Liite 3: Investointiohjelma 1

1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT SUUNNITELMIEN YLEISET PERUSTEET JA KEHITYSNÄKYMÄT Vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman laadinta on tapahtunut erittäin haasteellisissa olosuhteissa. Valtakunnallisesti kunnallishallinnon tila on hyvin epävakaa. Viimeisten vuosien aikana on valmisteltu erittäin merkittäviä uudistuksia kuntakentässä. Valmistelun vaikeudet ja ristiriitaisuudet yhdistettynä yleiseen talouden näkymään ovat luoneet erittäin epävarman ilmapiirin. Kuntarakenne- ja sote-uudistukset sekä valtionosuusuudistus ovat kuntien toiminnan kannalta aivan keskeisiä kokonaisuuksia, joiden tulevaisuuden epäselvyydet eivät voi olla näkymättä kuntien elämässä ja kehittämisessä. Karstulan yritystoiminnan kannalta vuosi 2013 on pitänyt sisällään sekä rohkaisevia että haasteellisia näkymiä. Kunnan suurimman yrityksen päätös keskittää tuotantonsa Karstulaan on luonut uskoa tulevaisuuteen, mikä on näkynyt myös muutoin positiivisena ilmapiirinä. Kuitenkin maailmantalouden ja erityisesti Suomen talouden heikot näkymät luovat pilviä tulevaisuuden näkymiin myös Karstulassa. Kunnan alueella on meneillään merkittäviä investointeja. Humpille rakentuvan tuotantotilan lisäksi kunnan keskustaan on nousemassa jäähalli, jossa ensimmäiset luistimen potkut on tarkoitus potkaista alkuvuodesta 2014. Myös monta muuta uutta ajatusta ja aktiviteettia on virinnyt keskusteluihin yksityisesti ja yleisemmin. Kuntalaisten palveluiden kannalta keskeisessä roolissa ovat sosiaali- ja terveyspalvelut. Valtakunnallisen uudistuksen toteutustavoista ei vielä ole varmuutta. Todennäköisimmältä näyttää koko Keski-Suomen kokoinen sote-alue. Vielä ei ole selvillä millaisia vaikutuksia uudistuksella tulee olemaan palveluiden tuottamiseen alueellamme. Perusturvaliikelaitos Saarikka on osoittanut noin 20 000 asukkaan kokoisena olevansa sopiva kokonaisuus perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen. Karstulan kunta haluaa omalta osaltaan aktiivisesti vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin. Vuoden 2013 aikana on valmisteltu Hyvinvoiva Karstunen -toimintaohjelmaa, jonka käytännön toimenpiteiden käynnistäminen ajoittuu vuodelle 2014. Toiminnan tavoitteena on ensisijaisesti edistää kuntalaisten hyvinvointia ja sitä kautta myös ennaltaehkäisevästi vaikuttaa palveluiden kysyntään tulevaisuudessa. Edellä kuvattujen, niin positiivisten kuin negatiivisten näkymien ympäröimänä, Karstulan kunnan talousarviota vuodelle 2014 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2015-2017 on valmisteltu siitä lähtökohdasta, että kunnan palvelut tullaan edelleenkin säilyttämään laadukkaina ja korkeatasoisina. Valtion vetäytyminen omasta osuudestaan kansalaisten palveluiden rahoituksessa valtionosuuksia leikkaamalla on siirtänyt rahoitusvastuuta entistä enemmän kunnille. Tämä on johtanut merkittävällä tavalla kunnallis- ja kiinteistöverojen korottamiseen koko maassa. Vuoden 2014 talousarvion yhteydessä Karstulassakin korotetaan kunnallisveroprosenttia ensimmäisen kerran sitten vuoden 1998. Karstulan veroprosentit säilyvät edelleenkin erittäin kilpailukykyisinä verrattuna Keski-Suomen kuntiin ja erityisesti saman kokoluokan verrokkikuntiin koko maassa. Veroprosenttien maltillisilla korotuksilla paikataan valtionosuuksien pienentymistä, mutta samalla varaudutaan myös tulevien vuosien merkittäviin kunnan elinvoimaa ja palvelutarjontaa ylläpitäviin investointeihin. Kunnan tulevaisuutta suunniteltaessa ja kaikkia päätöksiä tehtäessä tulee asioita tarkastella kulloinkin voimassa olevan strategian lähtökohdista käsin. Tämänkin talousarvion laadintaa ohjaa kunnanvaltuuston 6.6.2011 hyväksymä Karstulastrategia 2015. 2

KUNTASTRATEGIA JA PALVELUORGANISAATIO Keskeisin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja on Karstulastrategia 2015. Sen pohjalta kullekin hallintokunnalle, palvelukeskukselle ja palveluyksikölle on hyväksytty oma strategiansa. KARSTULASTRATEGIA 2015 Kunnanvaltuusto 6.6.2011 PERUSTEHTÄVÄ (Minkä vuoksi Karstulan kunta on olemassa? Mikä on Karstulan kunnan olemassaolon oikeutus?) PÄÄMÄÄRÄ (Miten Karstulan kunnan perustehtävä suoritetaan? Miten turvataan karstusten hyväksyntä Karstulan kunnan olemassaololle ja tarjotaan muun kuntavaihtoehdon omaavalle / sitä harkitsevalle kilpailukykyinen vaihtoehto?) VALITUT STRATEGIAT 2011-2015 (Miten Karstulan kunnan päämäärään päästään? Millaisin periaattein kunta toimii?) TOIMINTALINJAT (Miten kuntapalvelujen keskeiset kehittämistoimet suunnataan vuosina 2011-2013) TARJOAMME TYÖN TEKEMISEEN JA YRITTÄMISEEN KANNUSTAVAN SEKÄ ASUMISEEN JA VAPAA-AIKAAN VIIHTYISÄN MAASEUTUMAISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN! TUOTAMME KUNTAPALVELUT KUNNAN OMANA PALVELUNA TÄYDENNETTYNÄ KUNTIEN YHTEISILLÄ, YRITYSTEN JA KOLMANNEN SEKTORIN PALVELUILLA. TOIMIMME TULEVAISUUSLÄHTÖISESTI, YRITTÄJÄMÄISESTI, TALOUDELLISESTI JA AKTIIVISEN VUOROVAIKUTTEISESTI VIESTIEN. OLEMME KUNTASEKTORIN EDELLÄKÄVIJÄ (VISIONÄÄRI). VAHVISTAMME ELINKEINOELÄMÄN, KOLMANNEN SEKTORIN JA KUNNAN YHTEISTYÖTÄ. TOTEUTAMME KARSTUSTEN YHTEISTÄ TAHTOA STRATEGIAMME MUKAISESTI. HUOLEHDIMME TYÖN TEKEMISEN JA YRITTÄJYYDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN AJANMUKAISUUDESTA MONIPUOLISTAMME ASUMISEN JA VAPAA-AJAN MAHDOLLISUUKSIA EDISTÄMME KUNTALAISTEN OMAEHTOISTEN HYVINVOINTIPALVELUJEN TARJONTAA KEHITÄMME PAIKALLISIA PERUS- JA 2.ASTEEN KOULUTUSPALVELUITA HUOLEHDIMME PAIKALLISISTA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISTA PALKKAAMME STRATEGIAN TOTEUTTAMISEN EDELLYTTÄMIIN KUNTAPALVELUIHIN TARVITTAESSA UUTTA HENKILÖSTÖÄ Karstulan kunnan palveluorganisaatio luottamustoimielinten osalta esitetään seuraavassa kaaviossa. Palkatun henkilöstön organisaatio esitetään talousarvion liitteenä olevassa henkilöstösuunnitelmassa. Työnjaosta ja päätösvallasta annetut määräykset sisältyvät kunnanvaltuuston hyväksymiin johtosääntöihin. 3

KUNNANVALTUUSTO KUNNAN TOIMINTA JA TALOUS = KUNTASTRATEGIA, JÄRJESTETTÄVÄT KUNTAPALVELUT, ORGANISOITUMISEN JA KONSERNIOHJAUKSEN PERIAATTEET, TALOUDEN PERIAATTEET, KESKUSVAALILAUTAKUNTA, VAALILAUTAKUNTA JA -TOIMIKUNTA KUNTALAKI JA VAALILAKI TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNTALAKI 9 LUKU KUNNANHALLITUS JÄRJESTETTÄVIEN KUNTAPALVELUJEN ORGANISOINTI SEKÄ KONSERNIJOHTO JA OHJAUS/TOIMINTA JA TALOUS, Konserniohjaus ja -talous, kunnan edunvalvonta, elinkeino- ja työllisyysasiat, maaseutupalvelut, asuntopalvelut, kaavoitus- ja maapolitiikka, kiinteistöt, ruokahuolto, hankinnat, Kunnanhallituksen jaostoille ja lautakunnille johtosäännöillä siirretyt sekä toimikunnille annetut tehtävät ja konsernipalvelut KSL KVA OY KS OY Henkilöstöjaosto Työnantajapalvelut Sosiaali- ja terveysjaosto Sosiaali- ja terveyspalveluiden konserniohjaus Viestintäjaosto Sisäinen ja ulkoinen tiedotus, tietoverkot Maaseutujaosto Lomitus- ja maaseutupalvelujen ohjaus KLV OY PLE OY SHP KY, SOTE KY, APS PK-SVP SIVISTYSLAUTAKUNTA JOHTOSÄÄNNÖLLÄ LTK:LLE SIIRRETYT TEHTÄVÄT Päivähoito, esi- ja perusopetus, lukio ja muu 2. aste, kansalaisopisto, kirjasto, kulttuuri, nuoriso, liikunta, TEKNINEN LAUTAKUNTA JOHTOSÄÄNNÖLLÄ LTK:LLE SIIRRETYT TEHTÄVÄT Viranomais-, tila-, kunnallistekniikka, palo- ja pelastus-, jätehuolto- ja yksityistiepalvelut SAMMAKKOKANGAS OY POKE PK-S MUSIIKKIOPISTO ALUEELLINEN PALO- JA PELASTUSLAITOS JÄTELAUTA- KUNTA KUNTAPALVELUJEN KÄYTTÄJÄT Palvelufoorumit TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET Talousarvion sitovia eriä ovat kuntalain 65 :n mukaisesti valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tavoitteet ja mittarit Talousarvion tavoiteasettelussa pyritään kuvaamaan tarkemmin niiden sitovuutta valtuusto- ja lautakuntatasolla. Tavoitteiden ja mittareiden hahmottamista sekä kehittämistä jatketaan edelleen sekä luottamustoimielinten että päätöksiä valmistelevien viranhaltijoiden osalta. Käyttötalousosassa esitetään vertailutietoina talouden tunnuslukuja vuodelta 2012. Vertailuun soveltuvia kustannustietoja on peruspalveluiden osalta koottu Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilastoista. Mittareilla euroa/asukas ja euroa/asiakas lasketut tunnusluvut kertovat, paljonko kunta käyttää rahaa jonkin peruspalvelun tuottamiseen. Huomattavan suuret asukaskohtaiset kustannukset voivat viitata joko suureen palvelutarpeeseen tai palvelutuotannon ylikapasiteettiin. Huomattavan matalat asukaskohtaiset kustannukset voivat puolestaan viestittää palvelutuotannon alikapasiteetista, jolloin palveluita ei tuoteta tarpeita vastaavasti tai toimitaan alimitoitetulla tavalla. Mittarilla euroa/suorite puolestaan kuvataan palvelun järjestämisen taloudellisuutta ja siitä voi tehdä päätelmiä palvelutuotannon tehokkuudesta. Kustannustehokkuus ei kuitenkaan kuvaa palvelujen laatua ja sisältöä. Vertailutietojen tarkastelussa on syytä huomioida, että vaihtelut ovat varsin suuria ja tilastointiin voi liittyä kustannusten oikean kohdentamisen ongelma. Palkat ja henkilöstömenot Palkat on budjetoitu talousarvioon varaamalla laskennallisesti olevalle henkilöstölle lokakuussa 2013 tehdyn työmarkkinaratkaisun mukainen lisäys henkilöstömenoihin. Kunta-alan uusi sopimuskausi alkaa 1.3.2013 ja sopimukset ovat voimassa 31.1.2017 saakka. Sopimusjaksolla 1.3.2014 31.12.2015 kunta-alan palkkoja korotetaan 1.7.2014 lukien sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 % sopimuskorotus toteutetaan kunta-alan sopimuksissa 1.7.2015 4

lukien ja tämän korotuksen toteuttamisessa otetaan huomioon vuosilomalain muutoksesta aiheutuvat kustannukset. Toisen sopimusjakson 1.1.2016 31.1.2017 palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta työmarkkinajärjestöt neuvottelevat kesäkuussa 2015. Kunnan henkilöstömenojen arvioidaan olevan vuonna 2014 kaikkiaan 12 779 143 euroa. Kuntayhtymät ja muu yhteistyö Kunnan käyttötalouden menoihin sisältyvät seuraavat merkittävät maksuosuudet kuntayhtymille ja muille yhteistyökumppaneille: SoTe kuntayhtymä - Perusturvaliikelaitos Saarikan oma toiminta - Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keski-Suomen liitto Jyväskylän kaupunki, palo- ja pelastustoimi Viitasaaren kaupunki, - ympäristöterveydenhuolto - eläinlääkintähuolto Pihtiputaan kunta, maaseutuhallinto Maaseudun kehittämisyhdistys Viisari ry, Leader-ohjelma 11 491 112 euroa 4 807 371 euroa 46 000 euroa 348 000 euroa 45 878 euroa 127 080 euroa 74 191 euroa 20 000 euroa Avustusmäärärahat Talousarvioon on sisällytetty avustusmäärärahat seuraaviin jo aikaisemmin käytettyihin tukijärjestelmiin: - Uudisasukkaan asumistuki - Maksuton päivähoito tai kotihoidon kuntalisä - Yksityistieavustukset - Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien vauhdittaminen - Nuorten kesätyöllistäminen yrityksissä tai yhteisöissä - Vanhusten siivouspalvelujen oston tukeminen - Sotaveteraanien ateriapalvelut - Sivistyslautakunnan myöntämät avustukset yhdistysten ja järjestöjen toimintaan. Verotulot Kunnan tuloveroprosentiksi vuodelle 2014 on määrätty 19,5 %. Kiinteistöveroprosenteiksi vuodelle 2014 on määrätty - yleinen kiinteistövero 0,80 % - vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero 0,40 % - muiden asuinrakennusten kiinteistövero 0,90 % - voimalaitosten kiinteistövero 1,00 % - yleishyödyllisen yhteisön kiinteistövero 0,00 %. Talousarvioon on budjetoitu seuraava arvio verotuotoista: Tuloveron (kunnallisveron) tuotto Kiinteistöveron tuotto Yhteisöveron tuotto Verolajien tuotot yhteensä Verotuotot, /asukas (31.12.2014 asukaslukuennuste 4 298) 9 500 000 euroa 840 000 euroa 1 160 000 euroa 11 500 000 euroa 2 675,66 euroa Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (1704/2009) sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuu- 5

teen sisältyvät yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus, harkinnanvarainen valtionosuuden korotus ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatio. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen (1705/2009) euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluille. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus jne.) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopistot, museot, teatterit, orkesterit, nuorisotyö jne.). Talousarvioon on budjetoitu seuraava arvio valtionosuuksista: Valtionosuudet yhteensä Valtionosuudet, /asukas (31.12.2014 asukaslukuennuste 4 298) 15 500 000 euroa 3 606,33 euroa Maksut ja muut toimintatuotot Maksut ja muut toimintatuotot ovat monilta osin lainsäädännön määrittämiä. Niiltä osin kuin päätösvalta on kunnalla, maksut ja muut toimintatuotot pyritään pitämään kohtuullisina. Lainanottoperiaatteet ja maksuvalmiuden ylläpitäminen Lainanotto on viime vuosina tapahtunut kuntatodistuksilla, koska lyhytaikaisten (1 3 kk) kuntatodistusten korkotaso on ollut todella matala eli viime kuukausina noin 0,15 %:n luokkaa. Näillä näkymin tällaista lainanottoperiaatetta on tarkoitus jatkaa. Mikäli korkotasossa kuitenkin tapahtuu tai näyttää tapahtuvan oleellisia muutoksia, on siihen syytä reagoida tilanteen edellyttämällä tavalla. Kunnanhallitus voi markkinatilanteen muuttuessa muuttaa lyhytaikaisia lainoja pitkäaikaisiksi lainoiksi ilman kunnanvaltuuston erillistä päätöstä enintään puolet kunnan kokonaislainamäärästä. Kunnanhallitus voi ryhtyä toimiin korkosuojausten ottamiseksi kunnan lainoihin valtuuston hyväksymän erillisen valtuutuksen mukaisesti. Kunnalla on ns. Valo-rahoja sijoitettuna tätä talousarviota laadittaessa noin 6,5 miljoonaa euroa. Näiden sijoitusten tuotto on ollut pitkään selkeästi lainoista maksettua korkoa suurempi. Viimeisen vuoden aikana sijoitusten tuotto on ollut melko alhaista, mutta myös korkotaso on ollut erittäin alhainen. Kunnan sijoitusten ja lainamäärän suhdetta on jatkuvasti syytä tarkastella sijoitusten tuoton ja lainojen korkotason muutosten kannalta. Samalla tulee kiinnittää huomiota kunnan lainamäärään ja sen kasvuun. Taloussuunnitelma Taloussuunnitelman laatiminen vuosille 2015 2017 on erittäin haasteellista. Kuntien talouden ja rahoituksen osalta on menossa erittäin merkittäviä uudistuksia, merkittävimpänä valtionosuusuudistus. Edellä mainitun lisäksi valtakunnallinen ja kansainvälinen taloustilanne luo merkittäviä haasteita kuntien omille verotuotoille, mutta myös paineita valtiolle tervehdyttää valtiontaloutta kuntien rahoitusta leikkaamalla. Karstulan kunnan osalta voidaan arvioida valtionosuusrahoituksen lievää kasvua, mikäli valtionosuusperusteet myös jatkossa perustuvat merkittävältä osin palvelutarpeeseen. Kasvu ei kuitenkaan riittäne kattamaan palvelutarpeen kasvusta syntyvää kustannusten nousua. Verotulojen kehitys on hyvin riippuvaista yleisen taloustilanteen kehityksestä. Merkittävää vaikutusta voi olla myös kuntaan tehtyjen investointien ja keskittämispäätösten työllisyysvaikutuksilla. Kunta voi omilla toimillaan vaikuttaa suunnitelmavuosien talouteen hyvin rajallisesti. Merkittävimmin voimme vaikuttaa ylläpitämällä hyvinvointia ja ennaltaehkäisemällä kustannusten kasvua muun muassa Hyvinvoiva Karstunen -ohjelman toimenpitein. Edellä mainituista syistä taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 on varsin ohjeellinen ja tarkentuu oleellisesti varsinaisen talousarviovuoden aikana. 6

Talousarvion sitovuus ja tilivelvollisuus Kunnanvaltuusto vahvistaa taloussuunnitelman ensimmäisen vuoden 2014 talousarviona sitovana noudatettavaksi ja taloussuunnitelman 2015 2017 ohjeellisena noudatettavaksi. Kunnanhallitus saattaa vahvistetun talousarvion täytäntöönpano-ohjeineen lautakuntien noudatettavaksi. Erillisiä käyttösuunnitelmia ei tehdä. Talousarvio on valtuustoon nähden sitova seuraavilla talousarviokokonaisuuksilla: - kunnanhallitus - sosiaali- ja terveystoimi - sivistystoimi - tekninen toimi - tuloslaskelma - investoinnit - rahoituslaskelma. Kunnanvaltuusto päättää määrärahat ja tuloarviot sekä tavoitteet tehtäväalueittain. Investointimäärärahat myönnetään hankkeittain. Talousarvio on kunnanvaltuustoon nähden sitova nettomääräisenä käyttötalouden ulkoisten erien osalta päävastuualueittain ja investointien osalta hankkeittain. Rahoituslaskelman eristä pitkäaikaisten lainojen ja lyhytaikaisten lainojen yhteismäärän muutos ja antolainojen lisäys on valtuustoon nähden sitova. Käyttötalouden osalta talousarvio on kunnanhallitukseen ja lautakuntiin nähden sitova kustannuspaikoittain. Sitovuustasona menoihin ja tuloihin nähden ovat nettomenot. Henkilöstömenoja tai niiden säästöjä ei saa käyttää muiden menolajien katteeksi. Määrärahojen riittävyydestä, tuloarvioiden ja tavoitteiden toteutumisesta vastaavat - tilivelvolliset luottamushenkilöt: kunnanhallituksen, lautakuntien, johtokuntien ja toimikuntien jäsenet - tilivelvolliset viranhaltijat: kunnanjohtaja ja palvelukeskusten johtajat. TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN KONSERNIJOHDOLLE JA KUNNAN EDUSTAJILLE TYTÄRYHTEISÖISSÄ Kuntalaki korostaa valtuuston vahvaa asemaa ja kokonaisvastuuta toiminnasta ja taloudesta. Kuntalain 13 :n mukaan valtuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. 1.1.2013 alkaen valtuusto päättää myös kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Koko kuntakonsernin kassavarojen ja lyhytaikaisten lainojen järkevän käytön varmistamiseksi, vuoden 2014 aikana selvitetään konsernitilijärjestelmän käyttöönotto. Kunnan omistuksessa olevien yrityskiinteistöjen omistusrakenne tarkastellaan vuoden 2014 aikana ja selvitetään mahdollisuus ja järkevyys yhtiöittää yrityskiinteistöt omaan kiinteistöyhtiöön. Kunnanvaltuuston 14.12.2009 hyväksymällä konserniohjeella on annettu toimintaohjeet ja periaatteet Karstulan kuntakonserniin kuuluville tytäryhteisöille. Edellä olevassa luottamushenkilöorganisaatiokaaviossa on virallisesti kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen lisäksi esitetty muutkin sellaiset yhteisöt, joiden toiminta on kunnan kannalta merkittävää ja joiden konserniohjaus on näin ollen tärkeää. Konserniohjauksen sisältö on määritelty konserniohjeissa ja vastuutus kunnanvaltuuston hyväksymillä johtosäännöillä. Kunnanhallitus esittää talousarviossa 2014 ja taloussuunnitelmassa 2015 2017 kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi seuraavat kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet ja konserniohjauksen periaatteet: Kunnanvaltuuston hyväksymä kulloinkin voimassaoleva kuntastrategia on kunnan toiminnan ja talouden keskeinen lähtökohta. Kunnan talouden tasapainottamista jatketaan edelleen tavoitteena olla riiittävän vahva peruskunta järjestämään tarvittavat kuntapalvelut kuntalaisille. Tavoitteiden toteutumista seurataan tilinpäätöksen mukaisen vuosikatteen avulla, laatimalla keskeisistä päätöksistä strategiavaikuttavuuden arviointi sekä tarkastelemalla, miten aiemmat, keskeisten päätösten strategiavaikuttavuuden arvioinnit ovat toteutuneet. 7

Kunnanvaltuusto hyväksyy talousarviossa vuosittain konserniohjauksen periaatteet kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden ja yhteisöjen osalta. Konserniohjauksen periaatteiden toteutumista arvioidaan tilinpäätöksen ja erillisten infotilaisuuksien tietojen pohjalta. KARSTULAN KUNTAKONSERNI TYTÄRYHTEISÖT KUNTAYHTYMÄT OSAKKUUSYHTEISÖT Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy 100 % Karstulan Vuokra-asunnot Oy 100 % Karstulan Lämpöverkko Oy 100 % Puulaakson Energia Oy 59 % As Oy Vuokrakelsa 100 % As Oy Vuokrakarstu 68 % SoTe kuntayhtymä 23,46 % Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 2,07 % Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä 4,2 % Keski-Suomen liitto 1,4 % Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy Yhtiön toimialana on Karstulan kunnan elinkeinoelämän edistäminen ja sen rakenteen monipuolistaminen. Tässä tarkoituksessa yhtiö voi toimia yhteistyössä myös Karstulan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Kunta omistaa 100 % yhtiön osakkeista. Yhtiökokousasiat käydään läpi kunnanhallituksessa toimitusjohtajan selostuksen pohjalta ja annetaan ohjeet yhtiökokousedustajalle. Elinkeino- ja yritysasioita yleensä käsitteleviä infoja pidetään ajankohtaisten hankkeiden yhteydessä kunnanhallitukselle yhtiökokousasioiden lisäksi 2 3 / vuosi sekä kunnanvaltuustoinfo vähintään 1 / vuosi. Puulaakson Sijoituksen neuvottelukunta toimii ohjeensa mukaisesti yhteistyöelimenä. Yhtiö kehittää yrittämisen toimintaympäristöä kilpailukykyisemmäksi sekä edistää asiakkaidensa kannattavan liiketoiminnan kehittymistä, rahoituksen järjestymistä ja osaamista. Työpaikkaomavaraisuus Yritysten määrä Työpaikkaomavaraisuus 100 %. Yritysten määrä entisellä tasolla. Yhtiö toimii arvojensa mukaisesti: luottamuksellisuus, nopeus, yritysja asiakaslähtöisyys, joustavuus ja ennakkoluulottomuus. Yhtiön toiminta on tehokasta ja taloudellista. Asiakastyytyväisyyskyselyt Tilikauden tulos Asiakastyytyväisyys keskimäärin hyvä. Nollatulos. 8

Karstulan Vuokra-asunnot Oy Yhtiön toimialana on rakennuttaa, omistaa ja hallita kiinteistöjä ja vuokratonteilla olevia rakennuksia, ostaa ja vuokrata alueita, rakennuksia ja huoneistoja, antaa vuokralle kiinteistöjä ja huoneistoja sekä harjoittaa kiinteistöjen ja vuokratonteilla olevien rakennusten isännöinti- ja huoltotoimintaa. Kunta omistaa 100 % yhtiön osakkeista. Kunnanhallitus nimeää yhtiön hallituksen jäsenet. Yhtiökokousasiat käydään läpi kunnanhallituksessa toimitusjohtajan selostuksen pohjalta ja annetaan ohjeet yhtiökokousedustajalle. Yhtiön keskeisistä asioista annetaan infoa kunnanhallitukselle yhtiökokousasioiden käsittelyn yhteydessä. Yhtiö tarjoaa monipuolista ja viihtyisää vuokra-asumisympäristöä karstulalaisille ja kuntaan muuttaville. Asuntojen kuntoonpano Asuntohakemusten käsittelyaika Asuntojen kunnostuksesta on alle 10 vuotta 30 % asunnoista, 10-20 vuotta 60 % asunnoista. Päätöksen saa 1 viikon kuluessa asuntohakemuksen jättämisestä. Vuokra-asunnot ovat käyttötarkoi- Vuokrausaste Vuokrausaste 85 % tuksensa mukaisessa käytössä. Yhtiön toiminta on taloudellisesti kannattavaa vuokratuloihin perustuen. Tilinpäätös Tilikauden tulos positiivinen. Vieraan pääoman määrä taseessa vähenevä. Vuokrasaamiset < 5 % liikevaihdosta. Karstulan Lämpöverkko Oy Yhtiön toimialana on kaukolämmön siirto- ja jakeluverkon sekä siihen liittyvien lämpölaitosten omistaminen ja käyttäminen, kaukolämmön myyminen ja välittäminen. Kunta omistaa 100 % yhtiön osakkeista. Kunnanhallitus nimeää yhtiön hallituksen jäsenet. Yhtiökokousasiat käydään läpi kunnanhallituksessa toimitusjohtajan tai yhtiön hallituksen puheenjohtajan selostuksen pohjalta ja annetaan ohjeet yhtiökokousedustajalle. Mahdollisten periaateratkaisujen yhteydessä pidetään infoja kunnanhallitukselle sekä kunnanvaltuustolle. Mahdollisimman moni yhtiön kannalta taloudellisesti liitettävissä oleva kiinteistö tulee kaukolämmön piiriin. Vuotuiset ja yhteenlasketut liittyjätiedot Alueellisesti kilpailukykyisellä asiakashinnalla pienehkön osingon jakaminen omistajille. Hintavertailut Tilinpäätöstiedot Puulaakson Energia Oy Yhtiön toimialana on prosessihöyryn, prosessilämmön, kaukolämmön ja sähkön tuottaminen, osakassopimuksen mukaisesti puupohjaisen polttoaineen avulla omakustannushintaan osakkaille. Kunta omistaa yhtiöstä noin 59 %. Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajat yhtiön hallituksen jäseniksi. Yhtiökokousasiat käydään läpi kunnanhallituksessa toimitusjohtajan tai yhtiön hallituksen puheenjohtajan selostuksen pohjalta ja annetaan ohjeet yhtiökokousedustajalle. Mahdollisten periaateratkaisujen yhteydessä pidetään infoja kunnanhallitukselle sekä kunnanvaltuustolle. 9

Yhtiö tuottaa osakassopimuksen Omakustannushinnan kehitys mukaisesti omakustannusperiaatteella kaukolämpöenergiaa Karstulan Lämpöverkko Oy:lle Yhtiö toimii taloudellisesti kannattavasti ja pystyy vastaamaan käyttösekä investointikustannuksistaan. Hintavertailu Tilinpäätöstiedot Muut Karstulan kunnan kannalta keskeiset yhteisöt Karstulan kunnan konserniohjaukseen ja -talouteen sekä edunvalvontaan liittyen keskeisiä, viralliseen kuntakonserniin kuulumattomia yhteisöjä ovat mm. Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ky, SoTe ky, Karstulan Asumispalvelusäätiö, Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelu Oy, POKE, Pohjoisen Keski-Suomen musiikkiopisto, Sammakkokangas Oy ja jätelautakunta, sekä Keski-Suomen palo- ja pelastuslaitos. Näiden yhteisöjen osalta konserniohjauksesta vastaava luottamushenkilötoimielin on määritelty johtosäännöillä. Keskeinen periaate toiminnan ja talouden ohjauksessa on Karstulastrategia 2015 sekä yleinen toiminnallis-taloudellisuus. Konserniohjauksessa tulee huomioida riittävä ja säännöllinen yhteistyö asianomaisten yhteisöjen hallinnossa mukana erityisesti Karstulasta olevien henkilöiden kanssa. 10

2. KÄYTTÖTALOUSOSA KUNNANVALTUUSTO Toimielimet: KUNNANVALTUUSTO, KESKUSVAALILAUTAKUNTA, TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimielinten tehtävät: Kunnanvaltuusto on kunnan ylin päättävä elin, joka vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta.valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, konserniohjauksen periaatteista sekä hallinnon järjestämisen, talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista. Valtuusto hyväksyy kunnan talousarvion ja tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta. Lisäksi valtuusto huolehtii, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Keskusvaalilautakunta on lakisääteinen lautakunta, jonka kunnanvaltuusto asettaa toimikaudekseen. Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on huolehtia kunnallisvaalien ja valtiollisten vaalien järjestämisestä kunnassa vaalilainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tarkastuslautakunta on lakisääteinen lautakunta, jonka kunnanvaltuusto asettaa toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastusta varten. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan tehtävät on määritelty kunnan tarkastussäännössä (kvalt 10.11.2008 / 37). Perustelut ja informatiiviset tiedot: Syksyn 2012 kunnallisvaaleissa valittiin uusi kunnanvaltuusto valtuustokaudelle 2013 2016. Toimielimissä on siirrytty nykyaikaiseen sähköiseen kokouskäytäntöön ja ajantasaista tiedottamista sekä luottamushenkilöille, tiedotusvälineille että kuntalaisille on pyritty kehittämään. Kunnanvaltuuston kustannuspaikalle varataan määräraha kunnanvaltuuston toimintaan. Vaalien kustannuspaikalle varataan määräraha europarlamenttivaalien toimittamiseen toukokuussa 2014. Tilintarkastuksen kustannuspaikalle varataan määräraha tarkastuslautakunnan toimintaan sekä ulkoisen tarkastuksen eli tilintarkastuksen ostopalveluun auktorisoidulta JHTT-tilintarkastusyhteisöltä. Luottamushenkilöiden kokousjärjestelmän kustannuspaikaille varataan määräraha kokousjärjestelmän ylläpitoon ja laitehankintoihin. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Vastuuhenkilöt: kunnanjohtaja Eino Nissinen, hallintojohtaja Salla Manni 011200 Kunnanvaltuusto (EN) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -30 870-30 600-33 330-2 730-8,9 Toimintakate -30 870-30 600-33 330-2 730-8,9 Tulos -30 870-30 600-33 330-2 730-8,9 010000 Vaalit (SM) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 13 688 13 700 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -36 780-13 024 Toimintakate -23 092 676 Tulos -23 092 676 011100 Tilintarkastus (EN) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -9 612-15 050-13 450 1 600 10,6 Toimintakate -9 612-15 050-13 450 1 600 10,6 Tulos -9 612-15 050-13 450 1 600 10,6 011250 Kokousjärjestelmä (EN) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -35 512-34 435-28 233 6 202 18,0 Toimintakate -35 512-34 435-28 233 6 202 18,0 Tulos -35 512-34 435-28 233 6 202 18,0 11

KUNNANHALLITUKSEN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: KUNNANHALLITUS Kunnanhallituksen tehtävänä on vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus vastaa valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti kunnan järjestämisvastuulla olevien kuntapalvelujen organisoinnista, konsernijohdosta ja - ohjauksesta, kunnan edunvalvonnasta, kunnanhallitukselle määrätyistä tehtäväalueista sekä yhteensovittaa lautakuntien sekä niiden alaisina toimivien palvelukeskusten toiminnan kunnanvaltuuston taloudellisesti kestävällä tavalla määrittämien voimavarojen mukaisesti. Palvelukeskukset: KUNTAKONSERNIN PALVELUKESKUS huolehtii, että kunnan ja kuntakonsernin hallinnossa, taloudenhoidossa sekä muussa toiminnassa noudatetaan kunnanvaltuuston hyväksymää kuntastrategiaa. Lisäksi palvelukeskus huolehtii kuntakonsernin keskitettyjen palvelujen järjestämisestä. HALLINTO- JA TALOUSPALVELUKESKUS tukee kunnan muiden palvelukeskusten palvelutuotantoa tuottamalla näiden tarvitsemia asiantuntija- ja tukipalveluja. Lisäksi palvelukeskus huolehtii joidenkin kunnan yleishallinnon viranomaistehtävien järjestämisestä. Palveluja tuotetaan sopimusperusteisesti myös kuntakonsernille ja kuntaorganisaation ulkopuolelle. LOMITUSPALVELUKESKUS toimii sopimusperusteisena Melan paikallisyksikkönä järjestäen maatalousyrittäjien lomituspalvelut pohjoisen Keski-Suomen kahdeksan kunnan alueella. Tilivelvolliset viranhaltijat: kunnanjohtaja Eino Nissinen, hallintojohtaja Salla Manni, lomituspalvelujohtaja Kyllikki Vuorinen KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2014 KUNNANHALLITUKSEN PÄÄVASTUUALUE ulkoinen ja sisäinen TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintatuotot 9 276 324 9 754 086 9 573 593-180 493-1,9 Myyntituotot 7 025 189 7 101 965 6 801 082-300 883-4,2 Maksutuotot 601 458 504 000 445 000-59 000-11,7 Tuet ja avustukset 248 901 88 395 117 292 28 897 32,7 Muut toimintatuotot 1 400 776 2 059 726 2 210 219 150 493 7,3 Toimintakulut -10 970 407-10 553 144-10 175 983 377 161 3,6 Henkilöstökulut -7 032 823-6 805 388-6 579 061 226 327 3,3 Palvelujen ostot -1 936 509-1 942 246-1 893 862 48 384 2,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 177 953-1 103 960-1 164 960-61 000-5,5 Avustukset -707 809-567 000-422 500 144 500 25,5 Muut toimintakulut -115 313-134 550-115 600 18 950 14,1 TOIMINTAKATE -1 694 083-799 058 058-602 390 196 668 24,6 Poistot ja arvonalentumiset -634 449-654 146-904 507-250 361-38,3 TILIKAUDEN TULOS -2 328 532-1 453 204-1 506 897-53 693-3,7 Kunnanhallituksen päävastuualueen talousluvuissa on mukana edellä kuvattu kunnanvaltuuston toiminta (kunnanvaltuuston, vaalien, tilintarkastuksen ja luottamushenkilöiden kokousjärjestelmän kustannuspaikat). 12

Päävastuualueen toimintatuotot Päävastuualueen toimintakulut Myyntituotot Tuet ja avustukset Maksutuotot Muut toimintatuotot Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut Palvelujen ostot Avustukset KUNNANHALLITUS Toimielimet: KUNNANHALLITUS, KUNNANHALLITUKSEN JAOSTOT (HENKILÖSTÖJAOSTO, SOSIAALI- JA TERVEYSJAOSTO, VIESTINTÄJAOSTO, MAASEUTUJAOSTO), VANHUSNEUVOSTO, TOIMIKUNNAT Toimielinten tehtävät: Kunnanhallitus toteuttaa valtuuston hyväksymää strategiaa toiminnassaan ja päätöksenteossaan sekä arvioi strategian toteutumista kaikissa kunnan toiminnoissa ja toiminnan tasoilla. Kunnanhallitukselle kuuluvien lakisääteisten tehtävien lisäksi erityisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että kunnan strategiaprosessi on toimiva ja että kunnanvaltuustolla on riittävät mahdollisuudet strategian käsittelyyn sekä välineet raportoinnin ja seurannan varmistamiseen. Kunnanhallitus ohjaa, johtaa, valvoo ja sitouttaa järjestelmällisesti kunnan omaa organisaatiota sekä omistajaohjauksen ja muun yhteydenpidon kautta keskeisiä yhteistyöverkostoja. Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto huolehtii, että kuntapalveluja tuottava palkatun henkilöstön palveluorganisaatio toimii kuntastrategian mukaisella tavalla tulevaisuuslähtöisesti, yrittäjämäisesti ja taloudellisesti, ja että kunnan työnantaja-asemasta ja kunta-alan sopimuksista aiheutuvista velvoitteista huolehditaan asianmukaisesti. Kunnanhallituksen sosiaali- ja terveysjaosto huolehtii kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä kuntastrategian mukaisesti ja toimintaympäristön muutokset huomioiden. Jaosto vaikuttaa konserniohjauksella siihen, että kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään laadukkaasti ja taloudellisesti, edistävät kuntalaisten hyvinvointia ja huomioivat palvelukysynnän muutokset. Kunnanhallituksen viestintäjaosto huolehtii, että kuntaviestintä vahvistaa kuntastrategiassa määriteltyä mielikuvaa Karstulasta. Kunnanhallituksen maaseutujaosto huolehtii, että lomituspalvelukeskuksen henkilöstö toimii lomituslain ja Melan asetusten ja ohjeiden mukaisesti, ja toimii hallintohenkilöstön tukena päätöksissä. Jaosto valvoo maaseutuhallinnon yhteistoiminta-aluetta koskevan kuntien välisen sopimuksen toteutumista. Vanhusneuvosto on perustettu kunnanhallituksen päätöksellä 8.3.2012 / 71 kunnan ja sen alueella asuvien ja toimivien ikäihmisten ja heidän järjestöjensä yhteistyöelimeksi. Toimikunnat ovat kunnanhallituksen ja lautakuntien määrätyn tehtävän hoitamiseksi asettamia toimielimiä. Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kustannuspaikoille varataan määrärahat toimielinten toimintaan. Kunnanhallituksen kustannuspaikalle kirjataan myös kunnanjohtajan ja osin hallintojohtajan palkkauskulut. Toimikuntien kustannuspaikalle kirjataan myös kustannuksia osallistumisista nimettynä kunnan edustajana seudullisiin ym. yhteisiin toimikuntiin. Vanhusneuvoston kustannuspaikalle aiemmin varattu avustusmääräraha vanhusten siivouspalvelujen oston tukemiseen ja sotaveteraanien ateriapalveluihin on siirretty sosiaalitoimeen vanhusten kotipalvelun kustannuspaikalle. 13

KUNNANHALLITUS Strategian mukainen aktiivinen ja ennakoiva kotikunnan kehittäminen. Yrittämisen ja työllisyyden edistäminen. Kunnan näkökulman esilletuominen sote- ja kuntauudistushankkeissa. Päätösten strategianmukaisuus Yritysten lukumäärä Työllisyystilastot Strategiavaikuttavuuden arviointi kaikista keskeisistä päätöksistä. Elinkeinopoliittisen ohjelman laatiminen. Uudistusten eri vaiheissa päätöksentekoon vaikutetaan aktiivisesti ja oikea-aikaisesti. KUNNANHALLITUKSEN HENKILÖSTÖJAOSTO Kunnalla on toimiva palveluorganisaatio ja hyvä työnantajamaine, jota rakennetaan henkilöstöjaoston strategian mukaisesti. Henkilöstöjaoston strategian osaalueiden toteutuminen. Palvelutuotannon muutostarpeiden sekä henkilöstö- ja osaamisrakenteiden muutosten ennakoiminen. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Esimiestyön tukeminen ja esimiestaitojen vahvistaminen. Toteutetut toimenpiteet Esimiestyötä ja henkilöstösuunnittelua tukevien työkalujen ja toimintatapojen Kunnan palkkausjärjestelmä on taloudellisesti kestävä ja kannustava. Toteutetut toimenpiteet kehittäminen. Työn vaativuuden ja työsuorituksen arviointiin perustuvan palkkausjärjestelmän kehittäminen edelleen. KUNNANHALLITUKSEN SOSIAALI- JA TERVEYSJAOSTO Sosiaali- ja terveyspalvelujen omistajaohjauksen toimivuus Annettujen kannanottojen ja ohjeiden vaikutus lopullisiin päätöksiin. Kunta saa omat näkemyksensä esitettyä selkeästi sosiaali- ja terveystoimen sidosryhmille. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso tehokkaasti ja taloudellisesti. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Hyvinvoiva karstunen -kokonaisuus Päätetään prosessisuunnitelman laatimisen yhteydessä Prosessisuunnitelman mukainen toteutus. KUNNANHALLITUKSEN VIESTINTÄJAOSTO Kuntaviestintä vahvistaa myönteistä kuntakuvaa. Mediajulkisuus Kuntalaisilla ja sidosryhmillä, luottamushenkilöillä ja henkilöstöllä sekä medialla on ajantasainen tieto valmisteltavista asioista ja päätöksistä. 14

KUNNANHALLITUKSEN MAASEUTUJAOSTO Melan toimeksiantosopimuksen ja maaseutuhallinnon yhteistoimintasopimuksen toteutuminen Sopimusten asianmukainen toteutuminen. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Jaosto toimii yhteisten asioiden kanavana maatalousyrittäjien, hallinnon, Melan, ELY-keskuksen ja Mavin kanssa. Kunta saa omat näkemyksensä esitettyä selkeästi yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. VANHUSNEUVOSTO Vanhusneuvosto tuo ikäihmisten näkökulmaa päätöksiin ja palveluihin. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Vanhusneuvoston oman toimintasuunnitelman mukaiset tavoitteet TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Vastuuhenkilöt: kunnanjohtaja Eino Nissinen, hallintojohtaja Salla Manni, lomituspalvelujohtaja Kyllikki Vuorinen, rehtori Hannu Patamaa 011300 Kunnanhallitus (EN) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 164 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -168 152-196 514-183 035 13 479 6,9 Toimintakate -167 989-196 514-183 035 13 479 6,9 Tulos -167 989-196 514-183 035 13 479 6,9 011320 Henkilöstöjaosto (SM) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -3 271-6 860-6 250 610 8,9 Toimintakate -3 271-6 860-6 250 610 8,9 Tulos -3 271-6 860-6 250 610 8,9 011330 Sote-jaosto (EN) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -5 995-6 950-6 500 450 6,5 Toimintakate -5 995-6 950-6 500 450 6,5 Tulos -5 995-6 950-6 500 450 6,5 011340 Viestintäjaosto (EN) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -19 937-14 150-30 050-15 900-112,4 Toimintakate -19 937-14 150-30 050-15 900-112,4 Tulos -19 937-14 150-30 050-15 900-112,4 15

011360 Maaseutujaosto (KV) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -5 227-5 550-5 100 450 8,1 Toimintakate -5 227-5 550-5 100 450 8,1 Tulos -5 227-5 550-5 100 450 8,1 011350 Vanhusneuvosto (HP) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -13 090-7 670-10 748-3 078-40,1 Toimintakate -13 090-7 670-10 748-3 078-40,1 Tulos -13 090-7 670-10 748-3 078-40,1 011310 Toimikunnat (EN) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -397-2 300-2 300 Toimintakate -397-2 300-2 300 Tulos -397-2 300-2 300 16

Tehtäväalue: ELINKEINOT JA KEHITTÄMINEN Tehtäväalueen tarkoitus: Kuntastrategian mukaisesti tarjota työn tekemiseen ja yrittämiseen kannustava sekä asumiseen ja vapaa-aikaan viihtyisä maaseutumainen toimintaympäristö. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Eino Nissinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Elinkeinotoimi vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin kunnassa. Kustannuspaikalle varataan määräraha elinkeinopalvelujen ostoon Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy:ltä ja rahoitusosuuksiin EU-projekteihin osallistumiselle sekä kunnanhallituksen erikseen päättämiin avustuksiin. Viisarin LEADER-ohjelman rahoitusosuuden määräraha varataan omalle kustannuspaikalleen. Työllistämisen kustannuspaikalle on varattu määräraha työllisyyttä edistävien käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen, kunnan velvoitetyöllistämiseen ja nuorten kesätyöllistämiseen kunnan omissa työkohteissa ja yritysten/yhteisöjen kesätyöavustuksella. LAPE-projektiin osallistuminen on yksi työllistämisen väline. Yhteispalvelu on tapa tarjota julkishallinnon ja muita palveluja keskitetysti yhdestä paikasta kunnan ja valtion palveluntuottajien yhteistyöllä. Yhteispalvelu sisältää asiakirjojen vastaanottamista ja luovuttamista, asioiden vireillepanoon ja käsittelyyn liittyvää neuvontaa sekä sähköisten palvelujen käytön tukemista. Yhteispalvelupisteen toiminta aloitettiin 1.1.2012 ja piste oli mukana valtakunnallisessa määräaikaisessa etäpalvelukokeilussa. Etäpalvelua jatketaan vuonna 2014. Kustannuspaikalle varataan määräraha yhteispalvelupisteen kustannuksiin. Kuntamarkkinointia toteutetaan pääsääntöisesti kunnan kotisivujen ja yleisen suhdetoiminnan avulla, näille varataan määrärahat omille kustannuspaikoilleen. Tukimuodot: Avustusmäärärahat uudisasukkaan asumistukeen ja maksuttomaan päivähoitoon/kotihoidon kuntalisään sekä oppisopimuskoulutuksen tukemiseen varataan omille kustannuspaikoilleen. Taitava Karstula -hankekokonaisuudella pyritään osaltaan turvaamaan rakentamiseen ja puutuoteteollisuuteen osaajia samoin kuin työssäoppimisen kautta antaa mahdollisuus suorittaa ammatillinen tutkinto. Hyvinvoiva karstunen -kokonaisuudelle on varattu määräraha, jota käytetään erikseen laadittavan suunnitelman mukaan. Tulomuutto ja uudisrakentaminen kehittyvät kunnassa myönteisesti. Työllisyys kehittyy kunnassa myönteisesti. Kunnan elinvoimaisuuden ja suhteellisen kilpailukyvyn säilyttäminen Kunnassa olevien työpaikkojen ja yritysten määrän sekä muiden keskeisten elinvoimatekijöiden ke- Elinvoimatekijät eivät heikkene. hitys. Väestön ja rakentamisen kehitys. Tukijärjestelmien toimivuus: tehtyjen päätösten määrä, rakennuslupien määrä, rakennushankkeiden kokonaisarvo. Pitkäaikaistyöttömyyden kehitys. Nuorten työllistymisen kehitys. Tukijärjestelmien säilyttäminen: Uudisasukkaan asumistuki Maksuton päivähoito / kuntalisä Tukijärjestelmien jatkaminen: Oppisopimustuki Nuorten kesätyöllistämisen tuki KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen. Pitkäaikaistyöttömyyden Kelamaksun määrä. Kela-maksun pienentyminen. Ennakointityö yhteisen toimintamallin Yleisimmät alue- ja paikallishallinnon palvelut ovat kuntalaisten saatavilla yhteispalvelupisteessä. Kunnan tunnettuutta ja myönteistä kuntakuvaa luodaan aktiivisella markkinointiviestinnällä. Saatavilla olevien palvelujen mahdollisimman laaja käyttö. Kotisivujen käyttömäärä Asiakaspalaute mukaan. Yhteispalvelun toiminnan tunnetuksi tekeminen ja toimintamallin vakiinnuttaminen. Kunnan kotisivujen ajantasaisuus ja palvelevuus. 17

TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 016000 Elinkeinotoimi TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -337 482-313 810-323 924-10 114-3,2 Toimintakate -337 482-313 810-323 924-10 114-3,2 Tulos -337 482-313 810-323 924-10 114-3,2 016300 Viisari Leader TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -14 516-15 000-20 000-5 000-33,3 Toimintakate -14 516-15 000-20 000-5 000-33,3 Tulos -14 516-15 000-20 000-5 000-33,3 012200 Työllistäminen TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 23 559 20 000 20 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -99 893-88 141-73 213 14 928 16,9 Toimintakate -76 333-68 141-53 213 14 928 21,9 Tulos -76 333-68 141-53 213 14 928 21,9 017311 LAPE-projekti TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 28 750 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -35 941 Toimintakate -7 191 Tulos -7 191 012700 Yhteispalvelu TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 13 322 5 000 8 000 3 000 60,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -47 363-75 691-64 871 10 820 14,2 Toimintakate -34 041-70 691-56 871 13 820 19,5 Tulos -34 041-70 691-56 871 13 820 19,5 016010 Hyvinvoiva karstunen TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -5 250-100 000-50 527 49 473 49,5 Toimintakate -5 250-100 000-50 527 49 473 49,5 Tulos -5 250-100 000-50 527 49 473 49,5 016100 Asumistuki / kuntalisä TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -126 978-152 000-101 500 50 500 33,2 Toimintakate -126 978-152 000-101 500 50 500 33,2 Tulos -126 978-152 000-101 500 50 500 33,2 016600 Oppisopimustuki TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -7 900-10 000-10 000 Toimintakate -7 900-10 000-10 000 Tulos -7 900-10 000-10 000 18

012100 Suhdetoiminta, edustus TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -9 195-14 200-15 200-1 000-7,0 Toimintakate -9 195-14 200-15 200-1 000-7,0 Tulos -9 195-14 200-15 200-1 000-7,0 016450 Laajakaistaliittymät TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -88 000 Toimintakate -88 000 Tulos -88 000 19

Tehtäväalue: MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN Tehtäväalueen tarkoitus: Kuntastrategian mukaisesti tarjota työn tekemiseen ja yrittämiseen kannustava sekä asumiseen ja vapaa-aikaan viihtyisä maaseutumainen toimintaympäristö. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Eino Nissinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kaavoituksen osalta ajantasaiset tiedot kaavoitustilanteesta esitetään kunnan kotisivuilla ja kunnanvaltuuston käsittelyyn vuosittain tulevassa kaavoituskatsauksessa. Kaavoituksen tavoitteena on turvata riittävät maa-alueet kunnan kehittymisen kannalta keskeisiin tarpeisiin. Muita kaavoitukseen liittyviä tavoitteita esitetään jäljempänä teknisen toimen päävastuualueen tehtäväalueella Aluearkkitehtitoiminta. Käynnissä olevia kaavoitusprosesseja ovat Itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava ja Saarijärven reitin rantaosayleiskaavan muutos. Keskustan asemakaavan ajantasaistaminen on aloitusvaiheessa. Asuntotoimen tehtävänä on kunnan vuokra-asuntojen vuokraus- ja kunnossapitotoiminnasta huolehtiminen sekä asumiseen liittyvien valtionavustusten viranomaistehtävät. Kunnan asuntosihteeri toimii kunnan täysin omistaman Karstulan Vuokra-asunnot Oy:n toimitusjohtajana. Maa- ja metsätilojen osalta tehtävänä on huolehtia kunnan omistamista maa- ja metsätiloista. Metsätilojen osalta vuotuiset päätehakkuut ja hoitotoimenpiteet tehdään metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Viihtyisää maaseutumaista asuinja toimintaympäristöä tukeva kaavoitus. Tonttitarjonta Kysynnän mukainen tonttitarjonta, omakoti- ja rivitalotonttien saatavuus 100 %. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavoitus valmistuu vuonna 2014. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös vuoden 2014 aikana. Hyväksymisprosessi toteutuu suunnitellussa aikataulussa. Metsänhoito on suunnitelmallista ja siitä kertyy metsänmyyntituloa. Metsänmyyntitulojen määrä TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Vastuuhenkilöt:kunnanjohtaja Eino Nissinen, tekninen johtaja Marko Savola Talousarvioon suunniteltujen tulojen toteutuminen. 019000 Kaavoitus (EN) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -21 470-61 769-112 800-51 031-82,6 Toimintakate -21 470-61 769-112 800-51 031-82,6 Tulos -21 470-61 769-112 800-51 031-82,6 017500 Asuntotoimi (EN) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 44 556 44 600 44 600 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -60 728-62 872-63 050-178 -0,3 Toimintakate -16 172-18 272-18 450-178 -1,0 Tulos -16 172-18 272-18 450-178 -1,0 018000 Maa- ja metsätilat (MS) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 24 810 60 000 60 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -22 451-14 500-15 500-1 000-6,9 Toimintakate 2 358 45 500 44 500-1 000-2,2 Tulos 2 358 45 500 44 500-1 000-2,2 20

Tehtäväalue: IT-PALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Kunnan palvelutuotantoa tukevien IT-palvelujen keskitetty hoitaminen Tehtäväalueen vastuuhenkilö: IT-suunnittelija Kaija Tupamäki Perustelut ja informatiiviset tiedot: IT-palvelujen keskeisenä tehtävänä on laitteiden ja ohjelmistojen asennus- ja ylläpitotehtävät, järjestelmien ja tietoverkkojen suunnittelu ja toteuttaminen, laitteistojen hankinta sekä käyttäjien opastaminen. Osana kokonaisuutta huolehditaan myös puhelin- ja viestintäratkaisuista. IT-palvelut tukee osaltaan toimintaprosessien sähköistämistä ja ohjelmistojen täyttä hyväksikäyttöä, mitä kuntapalvelujen tuottavuuden lisääminen edellyttää. Kustannustehokkuutta tuovat myös videoneuvotteluyhteyksien hyödyntäminen palavereissa ja asiakaspalvelussa sekä verkon vikatilanteiden väheneminen hyvien kuituyhteyksien rakentamisen vuoksi. Lähivuosien aikana on suunnitelmissa isompina projekteina luopua omista palvelimista, ottaa käyttöön asianhallinta- ja arkistointijärjestelmät, tehostaa tietohallintoa ja tietoturvaa sekä jatkuvasti vahvistaa henkilöstön valmiuksia ohjelmistojen käyttöön. Keväästä 2013 käynnissä ollut palvelinten virtualisointi jatkuu vielä vuodelle 2014. Samoin aloitetaan asianhallinta- ja arkistointijärjestelmien käyttöönoton suunnittelu. Viestintäpalvelujen seudulliseen kilpailutukseen saataneen vuoden 2014 aikana lainvoimainen markkinaoikeuden ratkaisu, jonka jälkeen kunta järjestää oman kilpailutuksensa tai liittyy ko. puitesopimukseen. Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy toteuttaa alkuvuonna 2014 seutuverkon kilpailutuksen, jossa mahdollinen operaattorin vaihtuminen vaikuttaisi myös kuntien lähiverkkoihin. Seudullisen IT-yksikön kokoamista Verkkopalvelut Oy:n alaisuuteen 1.1.2015 alkaen valmistellaan parhaillaan ja asia tullee kuntien päätettäväksi keväällä 2014. IT-palvelut tukevat osaltaan kunnan palvelutuotannon sujuvuutta ja tehokkuutta. Työprosessien sujuvuus Vikatilanteet Keskeisten järjestelmäkokonaisuuksien jatkuvan toimivuuden varmistaminen. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET IT-palvelujen jatkuva kehittäminen harkitusti ja itse päätettävässä kiireellisyysjärjestyksessä. Suunnitelman mukaiset toteutetut toimenpiteet Suunnitelma IT-palvelujen kehittämisestä kohti Tiera Oy:n hahmottelemaa palvelukokonaisuutta. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 011010 IT-palvelut TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 102 260 117 998 117 047-951 -0,8 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -102 260-117 998-115 347 2 651 2,2 Toimintakate 0 0 1 700 Tulos -1 663-1 700 0 21

Tehtäväalue: KIINTEISTÖT Tehtäväalueen tarkoitus: Kaikki kunnan omistamat kiinteistöt ovat talousarviossa kunnanhallituksen päävastuualueella. Muut hallintokunnat ovat tilojen sisäisiä vuokralaisia. Perusturvaliikelaitos Saarikka vuokraa kunnalta toimintojensa tarvitsemat tilat. Talousarviossa kiinteistöt on jaotelty niiden keskeisen käyttötarkoituksen perusteella neljään ryhmään: teollisuus-, sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä muut kiinteistöt. Tehtäväalueen tilivelvollinen viranhaltija: kunnanjohtaja Eino Nissinen, tekninen johtaja Marko Savola Kunnassa on tarjolla elinvoimaisen Tilojen vuokrausaste Vuokrausaste 100 %. elinkeinoelämän tarpeisiin soveltuvia teollisuustiloja. Kunnallisessa palvelutuotannossa käytettävät tilat ovat tarkoitukseensa soveltuvassa kunnossa. Käyttöaste Tehdyt korjaukset Käyttöaste 100 %. Tilojen jatkuva huolto ja korjaus käyttötarkoituksen mukaan. Kiinteistöjen ylläpito ja kunnostus hoidetaan hyvin ja taloudellisesti. Tilinpäätös Kustannuksia vastaavat yhtenäiset vuokraperusteet. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tilojen kunnossapitoa ja tarvittavia investointeja suunnitellaan pitkäjänteisesti. Tehdyt selvitykset ja korjaussuunnitelmat Jatkuva seuranta ja yhteistyö käyttäjien kanssa korjaustarpeita varten. Palvelutuotannossa tarpeettomat kiin- Vuokranantajan ja vuokralaisen vastuu- ja tehtäväjako on selkeä. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN TEOLLISUUSKIINTEISTÖT, vastuuhenkilö kunnanjohtaja Eino Nissinen teistöt pyritään myymään. Ajantasaiset ja selkeät vuokrasopimukset. 016101-016117 TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 292 951 285 940 405 480 119 540 41,8 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -172 730-167 780-181 753-13 973-8,3 Toimintakate 120 220 118 160 227 727 105 567 89,3 Tulos -167 266-168 010-216 763-48 753-29,0 SIVISTYSTOIMEN KIINTEISTÖT, vastuuhenkilö tekninen johtaja Marko Savola 017000-017070 TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 430 281 378 002 402 049 24 047 6,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -442 274-384 852-403 550-18 698-4,9 Toimintakate -11 993-6 850-1 501 5 349 78,1 Tulos -22 197-38 640-36 526 2 114 5,5 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KIINTEISTÖT, vastuuhenkilö tekninen johtaja Marko Savola 017100-017105 TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 395 928 1 093 658 1 113 250 19 592 1,8 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -305 914-275 535-286 033-10 498-3,8 Toimintakate 90 014 818 123 827 217 9 094 1,1 Tulos -40 258 668 021 696 717 8 696 1,3 22

MUUT KIINTEISTÖT, vastuuhenkilö tekninen johtaja Marko Savola 017200-017231 TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 270 524 288 166 273 780-14 386-5,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -327 509-266 558-300 171-33 613-12,6 Toimintakate -56 985 21 608-26 391-47 999-222,1 Tulos -194 255-116 458-168 878-52 420 MUITA KUSTANNUSPAIKKOJA Kunnallisverotuksen kustannuspaikalle kirjataan kunnan maksuosuus verohallitukselle kunnallisverotuksen suorittamisesta. Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Eino Nissinen. 012000 Kunnallisverotus TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -103 047-106 000-108 000-2 000-1,9 Toimintakate -103 047-106 000-108 000-2 000-1,9 Tulos -103 047-106 000-108 000-2 000-1,9 Muut yleishallinnon kustannukset kustannuspaikalle kirjataan Kuntaliiton, Kuntien eläkevakuutuksen ja Keski- Suomen liiton kuntaosuudet. Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Eino Nissinen. 012500 Muut yleishallinnon kust. TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -62 379-64 500-64 500 Toimintakate -62 379-64 500-64 500 Tulos -62 379-64 500-64 500 Lomapalkkavelka kustannuspaikalle kirjataan kirjanpitolainsäädännön mukainen lomapalkkavelka. Vastuuhenkilö: kirjanpitäjä Vuokko Isopoussu. 012150 Lomapalkkavelka TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -117 775-50 000-50 000 Toimintakate -117 775-50 000-50 000 Tulos -117 775-50 000-50 000 Maaseututoimen kustannuspaikalle kirjataan kunnan maksuosuus yhteistoiminta-alueelle 1.1.2013 siirtyvästä maaseutuhallinnosta isäntäkunta Pihtiputaalle. Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Eino Nissinen. 013000 Maataloustoimi TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 13 920 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -98 741-73 000-74 191-1 191-1,6 Toimintakate -84 821-73 000-74 191-1 191-1,6 Tulos -84 821-73 000-74 191-1 191-1,6 Asioimisliikenteen kustannuspaikalle kirjataan kunnan ostopalvelusopimuksin hankkima osin kutsuohjattu asiointiliikenne, joka palvelee erityisesti vanhempien ja toimintaesteisten henkilöiden tarpeita. Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Salla Manni. 012600 Asioimisliikenne TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -20 193-24 000-26 000-2 000-8,3 Toimintakate -20 193-24 000-26 000-2 000-8,3 Tulos -20 193-24 000-26 000-2 000-8,3 23

Tehtäväalue: HENKILÖSTÖHALLINTO Tehtäväalueen tarkoitus: Toimeenpanna kunnanhallituksen henkilöstöjaoston linjauksia ja tavoitteita sekä huolehtia kunnan työnantaja-asemasta johtuvista yhteistoiminta- ym. velvoitteista. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: hallintojohtaja Salla Manni Perustelut ja informatiiviset tiedot: Henkilöstöhallinnon kustannuspaikalle varataan määräraha yhteisen henkilöstöhallinnon toimintaan ja yhteisten henkilöstökoulutusten järjestämiseen. Henkilöstön terveydenhuollon kustannuspaikalle kirjataan kustannukset työterveyshuoltosopimuksen mukaisesta lakisääteisestä työterveyshuollosta (ennalta ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta) sekä yleislääkäritasoinen sairaanhoito työterveyspalvelujen piiriin kuuluvalle henkilöstölle. Henkilöstön TYKY-toiminnan kustannuspaikalle varataan määräraha henkilöstöedusta omaehtoiseen työhyvinvoinnin tukemiseen. Vuonna 2014 etuna annetaan 50 euron arvosta Smartumin liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Työsuojelun kustannuspaikalle kirjataan lakisääteisen työsuojelun toimintaorganisaation toiminnan kustannukset ja yhteiset työsuojeluun liittyvät kustannukset. Työsuojeluorganisaation uusi toimintakausi on 1.1.2014 31.12.2017. Työmarkkina-kustannuspaikalle kirjataan yhteistoimintajärjestelmän mukaiset luottamusmiestoiminnan kustannukset. Kunnalla on toimiva palveluorganisaatio ja hyvä työnantajamaine, jota rakennetaan henkilöstöjaoston Henkilöstöjaoston strategian osaalueiden toteutuminen. Palvelutuotannon muutostarpeiden sekä henkilöstö- ja osaamisrakenteiden muutosten ennakoiminen. strategian mukaisesti. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Esimiestyön tukeminen ja esimiestaitojen Toteutetut toimenpiteet vahvistaminen. Kunnan palkkausjärjestelmä on taloudellisesti kestävä ja kannustava. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja työturvallisuustyön kehittäminen. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Toteutetut toimenpiteet Toteutetut toimenpiteet Henkilöstösäännön päivitys valmiiksi maaliskuun 2014 aikana. Työhyvinvointikortti-koulutus kaikille esimiehille keväällä 2014. Työajanseurantajärjestelmien käytön jatkuva kehittäminen. HL-lisien tarkemmat myöntämisperusteet valmiiksi vuoden 2014 aikana. Päivitettävän työsuojelun toimintaohjelman ja työkyvyn varhaisen tuen toimintamallin toteuttaminen. 012140 Henkilöstöhallinto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 11 160 4 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -31 640-35 254-37 362-2 108-6,0 Toimintakate -20 479-31 254-37 362-6 108-19,5 Tulos -20 479-31 254-37 362-6 108-19,5 012120 Henkilöstön terveydenhuolto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 50 502 35 000 35 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -76 716-65 000-65 000 Toimintakate -26 214-30 000-30 000 Tulos -26 214-30 000-30 000 24

012110 Henkilöstön TYKY TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -18 119-20 000-10 000 10 000 50,0 Toimintakate -18 119-20 000-10 000 10 000 50,0 Tulos -18 119-20 000-10 000 10 000 50,0 012135 Työsuojelu TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -8 935-11 309-12 137-828 -7,3 Toimintakate -8 935-11 309-12 137-828 -7,3 Tulos -8 935-11 309-12 137-828 -7,3 012130 Työmarkkina TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -15 245-13 108-13 133-25 -0,2 Toimintakate -15 245-13 108-13 133-25 -0,2 Tulos -15 245-13 108-13 133-25 -0,2 Tehtäväalue: TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Tarjota keskitetysti talous- ja hallintopalveluja varmistaen talous- ja hallintotehtävien lakisääteisten velvoitteiden täyttyminen kuntaorganisaatiossa. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: hallintojohtaja Salla Manni Perustelut ja informatiiviset tiedot: Talous- ja hallintopalvelut huolehtii kunnan kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluista, palvelukeskusten taloushallinnon toimintojen koordinoinnista ja sisäisestä valvonnasta sekä kunnan keskushallinnossa tarvittavista asiantuntija- ja toimistotehtävistä. Lisäksi huolehditaan joidenkin kunnan yleishallinnon viranomaistehtävien järjestämisestä. Sähköisen asianhallinnan ja arkistoinnin kehittäminen. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Toteutetut toimenpiteet Tehtäväkokonaisuudet hoidetaan taloudellisesti, oikea-aikaisesti ja Hallinnon kustannukset Valmistelu- ja käsittelyajat ammattitaitoisesti. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Sähköisten taloushallinnon järjestelmien käytön kehittäminen. Toteutetut toimenpiteet Talousohjeistuksen ja sisäisen valvonnan ohjeistuksen mukainen toiminta. Tarvittavista toimenpiteistä on valmis suunnitelma ja toteuttaminen on käynnissä kevään 2014 aikana. 011000 Talous- ja hallintopalvelut TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 13 258 6 000 5 000-1 000-16,7 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -181 018-190 769-182 494 8 275 4,3 Toimintakate -167 760-184 769-177 494 7 275 3,9 Tulos -167 760-184 769-177 494 7 275 3,9 25

Tehtäväalue: HENKILÖSTÖYKSIKKÖ Tehtäväalueen tarkoitus: Tarjota palkanlaskentapalveluja ja henkilöstöhallinnon asiantuntijapalveluja ikunnalle ja sopimusperusteisesti palkanlaskentansa ulkoistaneille SoTe kuntayhtymälle ja lähikunnille. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: vastaava palkkasihteeri Liisa Taipale Perustelut ja informatiiviset tiedot: Henkilöstöyksikön tehtävänä on osaltaan huolehtia kunnan ja yhteistyöorganisaatioiden työnantaja-asemasta ja kunta-alan sopimuksista aiheutuvien velvoitteiden asianmukaisesta hoitamisesta. Palvelutuotanto perustuu palvelusopimuksiin ja suoriteperusteiseen hinnoitteluun. Yhteistyösopimukset jatkuvat 31.12.2013 jälkeen toistaiseksi voimassaolevina vuoden irtisanomisajalla. Vuonna 2012 tuotettiin 20 499 suoritetta (palkkatosite), keskimääräinen suoritehinta oli 21,24. Vuoden 2013 alusta suoriteperusteista hinnoittelua tarkennettiin ja samalla varauduttiin suoritemäärien vähenemiseen. Vuonna 2014 suoritemäärien arvioidaan edelleen hieman vähenevän. Palvelut järjestetään yhteistyösopimusten mukaisesti. Asiakastyytyväisyys Palvelut toteutuvat sopimusten mukaisina. Palkkahallinnon palvelut toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Suoritemäärät ja niiden kehitys Suoritehinnat ja niiden kehitys Hinnoittelun kustannusvastaavuus, suoritehinta laskeva. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Hyödynnetään tietojärjestelmien mahdollisuuksia palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon työprosessien jatkuvaan kehittämiseen. Toteutetut toimenpiteet Käytössä olevien tietojärjestelmien ominaisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 011020 Henkilöstöyksikkö TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 374 395 376 898 371 760-5 138-1,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -437 849-443 232-439 202 4 030 0,9 Toimintakate -63 455-66 334-67 442-1 108-1,7 Tulos -63 445-66 334-67 442-1 108-1,7 26

Tehtäväalue: RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Tukea kunnan muiden palvelukeskusten palvelutuotantoa tuottamalla näiden tarvitsemia ateria- ja siivouspalveluita. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: ruokapalvelupäällikkö Kaija Hakala Perustelut ja informatiiviset tiedot: Ruoka- ja siivouspalvelujen suurimmat sisäiset asiakkaat ovat perusopetus, lukio ja päivähoito.yksikkö myy ateriapalveluja sopimusperusteisesti myös kuntaorganisaation ulkopuolelle Perusturvaliikelaitos Saarikalle sekä järjestää kokous- ja henkilöstöruokailussa tarvittavat ateriapalvelut. Ruokapalvelut toteutetaan kahden valmistuskeittiön mallilla, mikä takaa jatkuvan toimintavalmiuden. Tolppilan valmistuskeittiö huolehtii opetustoimen ja päivähoidon ateriapalveluista seitsemään jakelupisteeseen sekä kokousvarauksista ja -ruokailuista. Terveysaseman valmistuskeittiö huolehtii terveysaseman osastojen, Uusjokelan ja Valkaman ateriapalveluista ja kanttiinista, ryhmäperhepäiväkodin ateriapalveluista sekä kotipalvelun asiakkaille kuljetettavista ateriapalveluista. Keittiö valmistaa myös pääosan sotaveteraanien ateriapalveluista. Siivouspalvelujen tehtävänä on huolehtia koulujen, koulukeskuksen kiinteistöjen ja kirjaston, päiväkodin ja ryhmäperhepäiväkodin, nuorisotalon sekä yhteispalvelupisteen puhtaanapidosta tehtyjen siivoustyön mitoitusten mukaisena. Siivouspalvelut toteutetaan pääsääntöisesti omana palvelutuotantona hyödyntäen lisäksi sopivissa kohteissa ostopalvelua alan yrityksiltä. Vuonna 2012 terveysaseman keittiö tuotti 152 414,26 suoritetta (lounas), suoritehinta 4,59. Suoritemäärä on kasvanut noin 15 % ja vuoden 2014 suoritemääräksi arvioidaan 175 000. Vuonna 2012 kouluruokailussa tuotettiin 154 882,98 suoritetta (koululounas), suoritehinta 3,12. Vuoden 2014 suoritemääräksi arvioidaan 147 500. Siivouspalvelut huolehtii noin 12 300 m² puhtaanapidosta, 88 % omana työnä ja 12 % ostopalveluna. Ruoka- ja siivouspalvelut toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Suoritemäärät ja niiden kehitys Suoritehinnat ja niiden kehitys Siivoustyön hinta ja sen kehitys Suoritemäärä työntekijää ja työtuntia kohti maan keskitasossa. Suoritehinta alle maan keskitason KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Ruoka- ja siivouspalvelujen laatutaso Eri-ikäisten ravitsemussuositukset on suositusten mukainen. Mitoituksen mukainen siivous Ruoka- ja siivouspalvelut toteutetaan palvelusopimusten mukaisina. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Asiakastyytyväisyys Ikäryhmän suosituksia vastaavat ateriapalvelut. Siivouksen mitoitusohjelman hankinta ja mitoituksen jatkuva ajantasaistaminen muutosten mukaan. Kaikkien asiakkaiden kanssa on tehty ajantasainen palvelusopimus. 015100 Terveysaseman keittiö TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 672 181 736 273 846 922 110 649 15,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -699 802-695 516-791 260-95 744-13,8 Toimintakate -27 621 40 757 55 552 14 905 36,6 Tulos -66 858 1 520 16 425 14 905 980,6 015200 Kouluruokailu TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 495 892 479 420 507 772 28 352 5,9 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -477 723-466 349-489 724-23 375-5,0 Toimintakate 18 170 13 071 18 048 4 977 38,1 Tulos -8 879-12 742-7 752 4 990 39,2 015300 Siivoustoimi TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 362 168 348 200 368 230 20 030 5,8 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -361 872-344 611-362 942-18 331-5,3 Toimintakate 296 3 589 5 288 1 699 47,3 Tulos -971 2 321 4 020 1 699 73,2 27

Tehtäväalue: LOMITUSPALVELUKESKUS Tehtäväalueen tarkoitus: Lomituspalvelukeskus toimii sopimusperusteisena Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) paikallisyksikkönä järjestäen maatalousyrittäjien lomituspalvelut Karstulan, Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Pihtiputaan, Saarijärven ja Viitasaaren alueella. Tehtäväalueen tilivelvollinen viranhaltija: lomituspalvelujohtaja Kyllikki Vuorinen (vs. Sirpa Friman 4.5.2014 saakka) Perustelut ja informatiiviset tiedot: Lomituspalvelujen paikallisyksikön tehtävänä on huolehtia maatalousyrittäjien vuosiloma-, sijaisapu- ja maksullisen lomituksen toiminnasta järjestämällä maatalouslomittaja tilalle em. tarpeen mukaan. Näkyvissä on lomaoikeutettujen maatalousyrittäjien määrän väheneminen, josta seuraa sekä tuotettavien lomituspäivien että lomituspalvelujen hallintoon käytettävissä olevan hallintorahan määrän väheneminen. Syksyllä 2013 lomaoikeutettuja yrittäjiä on 543 ja tiloja 364. Tiloista 6 % on itsejärjestetyssä lomituksessa, 94 % käyttää kunnallista lomituspalvelua. Edellisvuodesta yrittäjien määrä on vähentynyt 7 % ja tilojen määrä 6 %. Lomituspalvelut järjestetään Melan toimeksiantosopimuksen mukaisesti. Lomituspäivien määrä suhteessa kysyntään Tilakohtaiset palvelusuunnitelmat Yrittäjien vuosilomien ja sijaisapulomitusten toteutuminen. Kaikilla tiloilla on ajantasainen palve- Lomituspalvelut tuotetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. 28 Lomituspäivän hinta Hallintorahan riittävyys lusuunnitelma. Melan määrittämä päivähinta. Hallintoraha kattaa hallintokustannukset. KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Hallinnon hyvä saavutettavuus, asiakaspalvelu ja tiedottaminen yrittäjille. Asiakaspalaute Asiakaskyselyssä tyytyväisyys hallintoon keskiarvo >3,5. Tehokas lomittajien työnsuunnittelu. Riittävä, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Lomittajien työmatkakustannusten osuus lomituspäivän hinnasta Tuetun maksullisen lomituksen määrä Kuukausipalkkaisten lomittajien työtunnit Työtapaturmien ja sairauspoissaolojen määrä Työmatkakustannusten pysyminen kohtuullisella tasolla. Kuukausipalkkaisten lomittajien täysi työaika. Työtapaturmien ja sairauspoissaolojen määrä vähenevä. Ammattitaitoa tukevan koulutuksen järjestäminen. 014000 Lomitushallinto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 376 083 345 252 344 000-1 252-0,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -371 832-350 301-336 385 13 916 4,0 Toimintakate 4 252-5 049 7 615 12 664 250,8 Tulos 4 252-5 049 7 615 12 664 250,8 014100 Lomituspalvelut TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 5 144 897 5 026 664 4 602 253-424 411-8,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -5 101 371-5 026 664-4 602 253 424 411 8,4 Toimintakate 43 526 0 0 Tulos 43 526 0 0 TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2012 Karstula keskimäärin halvin neljännes kallein neljännes Lomituspäivän nettohinta, /pv 164,39 180,10 <170,34 >192,34

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: KUNNANHALLITUS, SOSIAALI- JA TERVEYSJAOSTO Palvelukeskukset: KUNTAKONSERNIN PALVELUKESKUS Tilivelvollinen viranhaltija: kunnanjohtaja Eino Nissinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostamisen jälkeen ns. laajan perusturvan sosiaali- ja terveystoimen palvelut toteutetaan ostopalveluina SoTe kuntayhtymältä (perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi) ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä (erikoissairaanhoito). Ympäristöterveydenhuolto ja elänlääkintähuolto ovat siirtyneet yhteistoiminta-alueen hoidettaviksi, ko. kustannuspaikoille kirjataan isäntäkunta Viitasaarelle maksettava osuus. Päävastuualueen talousarvio sisältää lisäksi kunnan vastuulle edelleen kuuluvia sosiaali- ja terveystoimen eläkemenoperusteisia maksuja, joihin on varattu määräraha sosiaali- ja terveystoimen eri kustannuspaikoille. Muun toiminnan kustannuspaikalle kirjataan tilastoinnissa sosiaalihuoltoon kuuluva osuus oppilashuoltotyöstä (koulukuraattoripalvelun järjestämisen kustannukset ja tulot naapurikunnilta). Vanhusten kotipalvelun kustannuspaikalle on varattu avustusmääräraha vanhusten siivouspalvelujen oston tukemiseen ja sotaveteraanien ateriapalveluihin. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset Sosiaali- ja terveyspalvelujen omistajaohjauksen toimivuus. Annettujen kannanottojen ja ohjeiden vaikutus lopullisiin päätöksiin. Kunta saa omat näkemyksensä esitettyä selkeästi sosiaali- ja terveystoimen sidosryhmille. Maaseutukuntien keskitaso KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2014 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE ulkoinen ja sisäinen TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintatuotot 36 732 25 000 27 000 2 000 8,0 Myyntituotot 25 596 25 000 27 000 2 000 8,0 Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 11 136 Toimintakulut -15 270 342-17 091 264-16 953 928 137 336 0,8 Henkilöstökulut -282 758-282 619-310 207-27 588-9,8 Palvelujen ostot -14 987 585-16 808 395-16 643 521 164 874 1,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -250-200 50 20,0 Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE -15 233 611-17 066 264-16 926 928 139 336 0,8 Poistot ja arvonalentumiset -8 670-8 670 8 670 100,0 TILIKAUDEN TULOS -15 242 281-17 074 934-16 926 928-148 006 0.9 29

Päävastuualueen toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2012 Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, alin Verrokit, ylin Vanhusten laitospalvelut, / asukas 346 131 165 21 530 Vanhainkotihoito, / hoitopv 147 127 123 46 163 Kotipalvelut, / asukas 162 120 179 102 336 Perusterveydenhuollon avohoito, / asukas 539 375 458 396 661 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, / asukas 257 203 259 253 549 Hammashoito, / asukas 97 75 84 41 112 Erikoissairaanhoito, / asukas 960 1 049 1 097 1 053 1 459 Lastensuojelun laitos- ja perhehoito, / asukas 97 121 81 25 182 TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 021000 Perusterveydenhuolto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -10 780 808-11 509 437-11 491 112 18 325 0,2 Toimintakate -10 780 808-11 509 437-11 491 112 18 325 0,2 Tulos -10 780 808-11 509 437-11 491 112 18 325 0,2 021100 Erikoissairaanhoito TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -4 199 712-4 964 812-4 807 371 157 441 3,2 Toimintakate -4 199 712-4 964 812-4 807 371 157 441 3,2 Tulos -4 199 712-4 964 812-4 807 371 157 441 3,2 021200 Ympäristöterveydenhuolto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -43 891-45 878-1 987-4,5 Toimintakate -43 891-45 878-1 987-4,5 Tulos -43 891-45 878-1 987-4,5 30

021210 Eläinlääkintähuolto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -133 321-127 080 6 241 4,7 Toimintakate -133 321-127 080 6 241 4,7 Tulos -133 321-127 080 6 241 4,7 024400 Muu toiminta TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 25 596 25 000 27 000 2 000 8,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -44 553-43 731-45 899-2 168-5,0 Toimintakate -18 957-18 731-18 899-168 -0,9 Tulos -18 957-18 731-18 899-168 -0,9 022500 Vanhusten kotipalvelu TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -152 000-165 500-13 500-8,9 Toimintakate -152 000-165 500-13 500-8,9 Tulos -152 000-165 500-13 500-8,9 020000- Eläkemenoperusteiset TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -241 971-235 657-271 088-35 431-15,0 Toimintakate -241 971-235 657-271 088-35 431-15,0 Tulos -241 971-235 657-271 088-35 431-15,0 31

SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistyslautakunnan tehtävänä on - vastata lautakunnan alaisuuteen kuuluvan oman ja ostetun palvelutuotannon laadusta ja saatavuudesta - valvoa ja huolehtia eri tahoilta tulleiden voimassa olevien määräysten ja velvoitteiden toteutumista palvelutuotannossa - valvoa kunnan omien päätösten ja linjausten toteutumista. Palvelukeskukset: SIVISTYSPALVELUKESKUS Sivistyspalvelukeskuksen perustehtävänä on järjestää kasvatus- ja koulutuspalvelut sekä kulttuuripalvelut valtakunnallisten vaatimusten ja kunnan omien linjausten mukaisesti. Tavoitteena on palvelujen määrän ja laadun säilyttäminen eri toteuttamistavat ja kustannustehokkuus huomioiden. Tilivelvollinen viranhaltija: sivistysjohtaja Anitta Rasi KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2014 SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE ulkoinen ja sisäinen TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintatuotot 995 603 824 550 876 050 51 500 6,2 Myyntituotot 399 015 358 200 378 400 20 200 5,6 Maksutuotot 250 471 263 500 237 800-25 700-9,8 Tuet ja avustukset 296 025 159 300 209 450 50 150 31,5 Muut toimintatuotot 50 092 43 550 50 400 6 850 15,7 Toimintakulut -8 370 960-8 117 025-8 196 125-79 100-1,0 Henkilöstökulut -5 351 118-5 207 336-5 212 939-5 603-0,1 Palvelujen ostot -1 834 265-1 796 127-1 882 927-86 800-4,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -358 479-297 880-322 580-24 700-8,3 Avustukset -279 386-302 240-235 740 66 500 22,0 Muut toimintakulut -547 713-513 442-541 939-28 497-5,6 TOIMINTAKATE -7 375 357-7 292 475-7 320 075-27 600-0,4 Poistot ja arvonalentumiset -195 854-166 676-212 478-45 802-27,5 TILIKAUDEN TULOS -7 571 211-7 459 151-7 532 553-73 402-1,0 Päävastuualueen toimintatuotot Päävastuualueen toimintakulut Myyntituotot Tuet ja avustukset Maksutuotot Muut toimintatuotot Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut Palvelujen ostot Avustukset 32

Tehtäväalue: SIVISTYSHALLINTO Tehtäväalueen tarkoitus: Huolehtia palvelukeskuksen resursseista ja vastata palvelujen järjestämisestä kunnan strategioiden, johtosääntöjen ja valtakunnallisten määräysten mukaan. Hallinnon tehtävänä on myös sivistyspalvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa. Sivistyshallinnon kustannuspaikalle kirjataan myös sivistyslautakunnan myöntämien avustusten määräraha. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi Kehitysnäkymät: Sivistyspalvelukeskus vastaa koulutus- ja kulttuuripalvelujen, päivähoitopalvelujen, liikuntapalvelujen ja nuorisopalvelujen toteutumisesta. Tavoitteena on säilyttää palvelujen taso entisellä tasolla. Tulossa olevat koulutuksen opetussuunnitelmamuutokset työllistävät hallintoa. Valtakunnalliset, alueelliset sekä oman kunnan rakenteisiin liittyvät seikat aiheuttavat epävarmuutta eikä asioita voi juuri muuta kuin seurata. Ikärakenne ja esim. oppilasmäärien väheneminen on tarpeen huomioida tulevaisuutta ennakoiden, esim. henkilöstö- ja tilaratkaisuissa. Hyvinvoiva karstunen -ohjelma liittyy olennaisesti myös sivistyspalvelukeskuksen tarjoamiin palveluihin. Kaikkiin palveluihin liittyvä laadun arviointi on tärkeä kehittämiskohde. Hallinnon ja päätöksenteon sujuvuus. Käsittelyyn kulunut aika Täytäntöönpanon ajantasaisuus Käsittelyssä ei ole kuntalaisten asioita, jotka ovat tulleet vireille yli 3 kk aikaisemmin. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Palvelujen laatua arvioidaan suunnitelmallisesti. Käynnistetään palveluiden laadunarviointityö. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Päätösten strategiavaikuttavuuden arviointi Kustannusvertailut palveluittain 030000 Sivistyshallinto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 1 076 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -96 247-108 324-97 219 11 105 10,3 Toimintakate -95 170-108 324-97 219 11 105 10,3 Tulos -95 170-108 324-97 219 11 105 10,3 33

Tehtäväalue: PÄIVÄHOITO Tehtäväalueen tarkoitus: Tarjota paikkakunnan lapsiperheille päivähoitolaissa määritellyt palvelut sekä kehittää niitä ottamalla huomioon kunnan väestörakenteen, syntyvyyden, työllisyyden sekä lasten / lapsiperheiden yksilölliset tarpeet. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: päivähoidon johtaja Jukka Lentonen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Päivähoito koostuu hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta, jotka tukevat lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Kaikilla vanhemmilla on oikeus saada alle kouluikäisille lapsilleen kunnan järjestämä päivähoitopaikka. Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin sitä tarvitaan. Ilta-, viikonloppu- ja yöhoitoa tarjotaan ainoastaan silloin kun lapsen molemmat huoltajat ovat yhtä aikaa ansiotyössä tai yötyön jälkeisessä lepovuorossa. Päivähoito tekee tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. Tippamäen päiväkoti: Paikkoja 40. Esioppilaiden päivähoito. Osittain perhepäivähoidon varahoito. Ryhmäperhepäiväkoti Rypäle: Paikkoja 20. Vuorohoito. Osittain perhepäivähoidon varahoito. Perhepäivähoito: Perhepäivähoitajia 14, paikkoja 70. Valtuuston päätöksen mukaisesti kaikilla vuoden 2013 loppuun mennessä syntyneillä karstusilla lapsilla on oikeus vuoden mittaiseen maksuttomaan päivähoitoon tai vaihtoehtoisesti sadan euron suuruiseen kotihoidontuen kuntalisään alle kolmivuotiaana vuoden ajan. Talousarvioon on sisällytetty järjestelmän jatkaminen samanmuotoisena vuonna 2014 syntyville lapsille. Lokakuussa 2013 hoitolapsia oli 128, joista osapäivähoidossa 62. Hoitolapsien määrä laskee hieman edellisvuosien tasosta. Ilta- ja viikonloppuhoidon tarve näyttää pysyvän samansuuruisena verrattuna edellisiin vuosiin. Päivähoito järjestetään asiakaskeskeisesti Odotusaika hakemuksen jättämi- Lakisääteinen <14 vrk ja joustavasti. sestä hoitopaikan saamiseen. Päivähoito tuotetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso Kiinteät paikat täysin käytössä SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Lasten kehitykseen liittyvät erityistarpeet huomioidaan ja lapsiperheille tarjotaan yksilöllistä apua vanhemmuuden tukemiseen. Henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat Kaikilla ajantasainen vasu. Kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelu saatavilla kaikissa hoitomuodoissa. Moniammatillinen yhteistyö on suun- Pyritään vähentämään subjektiivisen päivähoito-oikeuden käyttöä (kotilapset). Hallinnon tehostaminen siirtymällä työajan kirjauksissa sähköisiin tiedonsiirtoihin. TALOUS: TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ nitelmallista. Pienimuotoisen kerhotoiminnan järjestäminen yhteistyössä seurakunnan kanssa. Flexim työajanseurannan käytön kehittäminen päiväkodeissa. Mobiili työajanseurannan käyttöönotto perhepäivähoidossa. TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 189 217 200 100 170 700-29 400-14,7 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -1 629 206-1 585 459-1 509 747 75 712 4,8 Toimintakate -1 439 989-1 385 359-1 339 047 46 312 3,3 Tulos -1 449 342-1 385 359-1 348 547 36 812 2,7 34

TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2012 Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, alin Verrokit, ylin Päivähoito, / 0-6 vuotias 5 485 5 685 5 165 4 052 6 641 Päiväkotihoito, / hoitopv 64 60 60 42 82 Perhepäivähoito, / hoitopv 52 64 63 50 126 TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 031000 Päiväkoti TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 52 990 53 000 55 000 2 000 3,8 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -468 266-422 864-450 249-27 385-6,5 Toimintakate -415 276-369 864-450 249-25 385-6,9 Tulos -424 629-369 864-404 749-34 885-9,4 031100 Perhepäivähoito TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 99 265 113 200 82 200-31 000-27,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -641 456-646 036-595 786 50 250 7,8 Toimintakate -542 191-532 836-513 586 19 250 3,6 Tulos -542 191-532 836-513 586 19 250 3,6 031300 Ryhmäperhepäiväkoti TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 35 831 33 900 33 500-400 -1,2 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -277 793-266 559-266 712-153 -0,1 Toimintakate -241 962-232 659-233 212-553 -0,2 Tulos -241 962-232 659-233 212-553 -0,2 031200 Lasten kotihoidon tuki TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -241 126-250 000-197 000 53 000 21,2 Toimintakate -241 126-250 000-197 000 53 000 21,2 Tulos -241 126-250 000-197 000 53 000 21,2 35

Tehtäväalue: ESI- JA PERUSOPETUS Tehtäväalueen tarkoitus: Järjestää perusopetuslain mukainen esiopetus, oppivelvollisuusikäisten perusopetus ja siihen liittyvä kasvatus. Tehtäväalueen vastuuhenkilöt: Rehtori Jouko Vierimaa, koulunjohtajat Eero Päivinen ja Suvi Västi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Esi- ja perusopetus on suunnitelmallista ja perustuu seudullisiin ja koulukohtaisiin opetus- ja vuosisuunnitelmiin. Esiopetuksella parannetaan lasten valmiuksia aloittaa peruskoulu ja tarjotaan mahdollisuus joustavaan koulun aloittamiseen. Laadukas lakisääteinen perusopetus antaa hyvät jatko-opintomahdollisuudet. Yhtenäinen perusopetus mahdollistaa opettajien osaamisen hyödyntämisen joustavasti eri vuosiluokilla. Erityisopetuksella vahvistetaan oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti opetuksen yhteydessä, lisätä annettavan tuen suunnitelmallisuutta sekä tehostaa käytössä olevia tukitoimia ja moniammatillista yhteistyötä. Aamu- ja iltapäivätoiminta on oppituntien ulkopuolista vapaa-ajan toimintaa, joka on suunnattu perusopetuksen 1. ja 2. luokan sekä erityisopetuksen oppilaille. Toiminta järjestetään kirkonkylällä ostopalveluna ja kyläkouluilla koulunkäynninohjaajien ja päivähoidon yhteistyönä. Tolppilan koulu: Lukuvuonna 2013 2014 koulussa toimii 15 opetusryhmää, joista 2 on esiopetusluokkia ja 1 pienluokka. Toinen esiopetusluokista toimii Tippamäen päiväkodin yhteydessä, missä järjestetään esioppilaiden päivähoitoa. Oppilaita oli syyskuussa 2013 yhteensä 269, joista esioppilaita on 37. Pienluokassa on 5 oppilasta. Koulukuljetusoikeus on 116 oppilaalla. Laaksolan koulu: Lukuvuonna 2013 2014 koulussa on 11 opetusryhmää, joista 1 on pienluokka. Koulussa oli syyskuussa 2013 yhteensä 166 oppilasta, joista pienluokassa oli 5. Koulukuljetusoikeus on 86 oppilaalla. Rantakylän koulu: Lukuvuonna 2013 2014 koulussa toimii 2 opetusryhmää. Oppilaita oli syyskuussa 2013 yhteensä 34, joista esioppilaita 3. Koululle myönnetty tuntikehys kieltenopetus ja erityisopetus mukaan lukien on 68 tuntia. Koulukuljetus järjestetään 25 oppilaalle. Vastingin koulu: Lukuvuonna 2013 2014 koulussa toimii 2 opetusryhmää. Oppilaita oli syyskuussa 2012 yhteensä 27, joista esioppilaita 0. Koululle myönnetty tuntikehys kieltenopetus ja erityisopetus mukaan lukien on 63 tuntia. Koulukuljetus järjestetään 17 oppilaalle. Tämänhetkisten oppilasennusteiden perusteella koulun oppilasmäärä tulee syksyllä 2015 laskemaan alle kahteenkymmeneen, mikä on kunnassa ollut kyläkoulujen toiminnan lakkauttamisen rajana. Lapsille ja nuorille luodaan edellytykset hyvään oppimiseen ja turvataan jatko-opiskelun mahdollisuudet. Päättötodistuksen saaneiden ja jatko-opiskelupaikan saaneiden määrä Perusopetuksen päättävistä päättötodistuksen saa 100 % ja jatko-opiskelupaikan 100 %. Esi- ja perusopetus tuotetaan tehokkaasti Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso ja taloudellisesti. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Laadukas opetus. Valtakunnalliset kokeet ja oppi- Vähintään valtakunnallinen keskitaso Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä kouluympäristö. Erityisopetuksen tuen riittävyys ja tehokkuus. mistulosten arvioinnit Tukipalvelujen toimivuus (ruokailu, koulukuljetus, siivous, kiinteistönhoito) Oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon toimivuus Laaja-alaisen erityisopetuksen käyttömäärät Palvelusopimusten toteutuminen. Päivittäisten toimintojen sujuminen luotettavasti. Kiinteistöt: tarvittavien remonttien toteutus nopeasti ja ammattitaitoisesti. Valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä tulokset yli maan keskitason. Erilaisten tukimuotojen tarkoituksenmukainen käyttö. Laaja-alaista erityisopetusta tarjotaan kaikilla luokka-asteilla viikoittain. 36

Aamu- ja iltapäivätoiminnan hyvä tarjonta. Käyttäjämäärät Yhteistyön tiivistäminen päivähoidon, nuorisotoimen, koulujen kerhotoiminnan ja järjestöjen ohjatun toiminnan kanssa. Toimintaan osallistuvien lasten määrän seuranta ja kysely huoltajille. TALOUS: TEHTÄVÄALUE YHTEENSÄ TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 264 969 183 550 199 800 16 250 8,9 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -4 194 421-4 090 935-4 161 343-70 408-1,7 Toimintakate -3 929 452-3 907 385-3 961 543-54 158-1,4 Tulos -4 051 750-4 027 529-4 112 071-84 542-2,1 TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2012 Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, alin Verrokit, ylin Esiopetus, / oppilas 6 667 6 487 6 877 3 096 10 739 Esiopetus, / opetustunti 98 119 125 65 164 Perusopetus, / oppilas 8 320 9 318 9 726 7 516 10 915 Perusopetus, / opetustunti 116 117 118 113 132 TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Vastuuhenkilöt: rehtori Jouko Vierimaa, koulunjohtajat Eero Päivinen ja Suvi Västi 031500 Esiopetus TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 2 819 2 000 3 000 1 000 50,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -252 376-221 790-248 680-26 890-12,1 Toimintakate -249 558-219 790-245 680-25 890-11,8 Tulos -249 558-219 790-245 680-25 890-11,8 032200 Tolppila ja Laaksola (JV) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 78 277 82 300 59 400-22 900-27,8 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -2 708 576-2 773 143-2 834 804-61 661-2,2 Toimintakate -2 630 299-2 690 843-2 775 404-84 561-3,1 Tulos -2 742 237-2 801 653-2 915 404-113 751-4,1 032300 Rantakylän koulu (EP) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 3 974 1 000 1 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -273 800-254 902-257 613-2 711-1,1 Toimintakate -269 826-253 902-256 613-2 711-1,1 Tulos -273 659-256 708-260 613-3 905-1,5 032400 Vastingin koulu (SV) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 10 440 1 400 1 400 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -277 138-277 378-262 933 14 445 5,2 Toimintakate -266 698-275 978-261 533 14 445 5,2 Tulos -273 226-282 506-268 061 14 445 5,2 032500 Erityisopetus TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 3 691 3 000 4 000 1 000 33,3 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -385 983-364 562-370 943-6 381-1,8 Toimintakate -382 292-361 562-366 943-5 381-1,5 Tulos -382 292-361 562-366 943-5 381-1,5 37

032600 Aamu- ja iltapäivätoiminta TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 16 835 13 850 12 000-1 850-13,4 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -88 765-92 335-85 334 7 001 7,6 Toimintakate -71 930-78 485-73 334 5 151 6,6 Tulos -71 930-78 485-73 334 5 151 6,6 MUITA KUSTANNUSPAIKKOJA Perusopetuksen sekalaisia tuloja ja kustannuksia kirjataan erillisille kustannuspaikoille. Oppilaan ohjauksen kustannuspaikkaa käytetään opiskelijoiden ja harjoittelijoiden ohjaamiseen liittyvien mahdollisten tulojen ja kustannusten kirjaamiseen. Koulutapaturmien kustannuspaikalle kirjataan tapahtuneiden koulutapaturmien kustannukset ja saadut vakuutuskorvaukset. Jakamattomien erien kustannuspaikalle kirjataan perusopetuksen jakamattomia kustannuksia ja tuloja: eläkemenoperusteisia maksuja, tietoliikenne- ja mikrotukipalveluita, muissa kunnissa koulua käyvien koulunkäyntikulujen korvaukset ja muita koulujen yhteisiä menoja, tulopuolella on vastaavasti saadut kotikuntakorvaukset. Projektien tulot ja menot kirjataan erillisille kustannuspaikoille saadun rahoituksen seurattavuuden vuoksi. Muiden kustannuspaikkojen vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi. 032543 Liikkuva koulu TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 4 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -10 291 Toimintakate -6 291 Tulos -6 291 032753 Kerhotoiminta TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 10 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -13 285 Toimintakate -3 285 Tulos -3 285 013450 Oppilaan ohjaus TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 1 130 2 000 2 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -565-2 000-2 000 Toimintakate 565 0 0 Tulos 565 0 0 032700 Koulutapaturmat TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 1 302 500 500 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -2 041-900 -900 Toimintakate -739-400 -400 Tulos -739-400 -400 032000 Jakamattomat erät TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 101 448 80 000 115 000 35 000 43,8 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -153 980-106 825-90 745 16 080 15,1 Toimintakate -52 532-26 825 24 255 51 080 190,4 Tulos -52 532-26 825 24 255 51 080 190,4 38

Tehtäväalue: LUKIOKOULUTUS Tehtäväalueen tarkoitus: Lukion oppimäärän suorittamiseen ja ylioppilastutkintoon tähtäävän toisen asteen koulutuksen järjestäminen seutukunnan nuorille. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: rehtori Anitta Rasi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Lukiokoulutus on yleissivistävää koulutusta. Lukion käyneet hakeutuvat yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin sekä ammatilliseen koulutukseen. Osa opiskelijoista voi suorittaa lukioaikana yliopistokursseja tai ammatillisia opintoja. Lukiossa voi opiskella myös aikuislukion opetussuunnitelman mukaan ja tehdä joillekin aloille kaksoistutkintoja. Lukuvuonna 2013 2014 lukiossa toimii 6 perusopetusryhmää. Oppilaita oli syyskuussa 2013 yhteensä 90 sekä yksi kaksoistutkinto-opiskelija. Koululle myönnetty tuntikehys opetukseen on 151,5 tuntia. Paikkakunnalla on monipuolista toisen asteen koulutustarjontaa nuorille ja aikuisille. Lukion toiminta Ammatillinen koulutus mahdollista Koulutuksen järjestäjien yhteistyö tiivistä (ammatilliset oppilaitokset, kansanopisto, kansalaisopisto). Lukiokoulutus toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset Opiskelijamäärä Maaseutukuntien keskitaso Opiskelijamäärä yli 100 SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Laadukas opetus. Opetusryhmien koko Yo-tulokset Päättötodistuksen saaneet Keskeyttäneet Opetusryhmien keskikoko vähintään 16. Yo-tulosten keskiarvo vähintään 4 3. vuositason päättää 100 %. Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä kouluympäristö. Opetusteknologian hyödyntäminen lähiopetuksessa, itsenäisessä opiskelussa ja etäopinnoissa. Koulutuksen työelämäyhteydet. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Tukipalvelujen toimivuus (ruokailu, siivous, kiinteistönhoito) Opiskelijahuollon ja -terveydenhuollon suunnitelmallisuus ja toimivuus Laitteiden käyttö Itsenäisesti suoritetut opinnot ja etäopinnot Suoritetut työpaikkavierailut Ammatteihin tutustumiset Keskeyttäneitä alle 5 %. Palvelusopimusten toteutuminen. Valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä tulokset yli maan keskitason. Tietokoneet ja tabletit käyttöön jokaisella kurssilla, opettajille koulutusta laitteiden pedagogiseen käyttöön. Henkilöstölle 3-4 vierailua tai koulutusta. Kaikki opiskelijat tutustuvat ainakin yhteen ammattiin tai yritykseen / lukuvuosi. 033300 Lukio TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 19 030 21 400 15 000-6 400-29,9 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -973 590-933 745-943 753-10 008-1,1 Toimintakate -954 560-912 345-928 753-16 408-1,8 Tulos -985 083-942 172-959 753-17 581-1,9 TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2012 Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, alin Verrokit, ylin Lukiokoulutus, / oppilas 10 365 9 293 11 159 8 000 12 659 Lukiokoulutus, / opetustunti 138 142 131 93 157 39

Tehtäväalue: KANSALAISOPISTO Tehtäväalueen tarkoitus: Kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitoksena matalan kynnyksen harrastusja oppimispaikka sosiaaliselle kasvulle, itsensä kehittämiselle sekä henkisen ja fyysisen vireyden ylläpitämiselle. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: rehtori Hannu Patamaa Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kansalaisopisto on OKM:n järjestämislupaan perustuva, yleissivistävää koulutusta ja taiteen perusopetusta antava oppilaitos. Vapaan sivistystyön oppilaitoksena sen tehtävänä on tukea kuntalaisten omaehtoista opiskelua, itsensä ja kansalaisvalmiuksien kehittämistä. Opetus on suunnattu pääasiassa aikuisille, mutta varsinkin taiteen perusopetuksen ryhmissä on lapsia ja nuoria. Opiston toimialueena on Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi. Taiteen perusopetusta järjestetään teatteri-ilmaisussa, kuvataiteessa ja käsityötaiteessa. Vuonna 2012 järjestettiin valtionosuustunteja 5034 ja maksupalvelukoulutusta (tilaus-) 16 oppituntia. Paikkakunnalla on monipuolista vapaan sivistystyön opiskelu- ja harrastustarjontaa kaikenikäisille. Valtionosuustuntien määrä Osallistujien määrä Valtionosuustunteja 5000. Netto-opiskelijamäärä 2000. Paikallisten koulutuksen järjestäjien Toiminta toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kustannukset / opetustunti Opintomaksukertymä yhteistyö on tiivistä. Maaseutukuntien keskitaso, 10 / opetustunti. Opintomaksukertymä 11 / oppitunti. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Toiminta tukee ja edistää kuntalaisten omaehtoista hyvinvointia sekä yhteisöllisyyttä. Opintotarjonnan määrä Osallistujien määrä Piirejä ja kursseja 190. Yleisöluentoja 10. Brutto-opiskelijoita 4000. Luodaan aikuisille mahdollisuuksia täydentää perustaitojaan ja kehittää ammatillista osaamistaan Järjestetään senioreille henkistä ja fyysistä hyvinvointia tukevaa toimintaa. Laaditaan kansalaisopistolle Hyvinvoiva karstunen -ohjelman pohjalta kehittämissuunnitelma. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Maksupalvelukoulutuksen määrä Maksupalvelukoulutustunteja 80. Senioreille suunnatun toiminnan ja osallistujien määrä Suunnitelma sivistyslautakuntaan toukokuussa 2014. Seniorikursseja 30. Netto-opiskelijamäärä 800. Perustetaan asiaa valmisteleva työryhmä. 033100 Kansalaisopisto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 95 075 94 000 98 500 4 500 4,8 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -331 784-326 622-350 732-24 110-7,4 Toimintakate -236 709-232 622-252 232-19 610-8,4 Tulos -236 709-232 622-252 232-19 610-8,4 033110 Taiteen perusopetus TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 2 949 3 000 2 500-500 -16,7 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -8 839-13 834-15 451-1 617-11,7 Toimintakate -5 890-10 834-12 951-2 117-19,5 Tulos -5 890-10 834-12 951-2 117-19,5 40

033130 Maksupalvelukoulutus TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 1 000 5 000 5 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -105-4 471-2 357 2 114 47,3 Toimintakate 895 529 2 643 2 114 399,6 Tulos 895 529 2 643 2 114 399,6 TALOUDEN TUNNUSLUVUT Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, Verrokit, VUODELTA 2012 alin ylin Kansalaisopisto, / opetustunti 53 69 66 24 76 Tehtäväalue: KULTTUURIPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Laadukkaiden, kaikkiin ikäluokkiin kohdistuvien kulttuuripalvelujen ja omaehtoisten kulttuuriharrastusten edellytysten järjestäminen paikkakunnalla asuvalle ja vierailevalle väestölle. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: rehtori Hannu Patamaa Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kulttuuripalvelut vaikuttavat osaltaan kuntalaisten viihtyvyyteen tuottamalla erilaisia toimialaan liittyviä palveluja (esim. kulttuuritilaisuudet, taidetapahtumat), luomalla edellytyksiä järjestöjen omaehtoiselle kulttuuritoiminnalle ja tukemalla yksityisiä taiteenharrastajia. Paikkakunnalla on monipuolista ja Tapahtumien kävijämäärä Toiminnan uudelleenorganisointi vetovoimaista kulttuuritarjontaa kaikenikäisille. Kulttuuripalvelut toteutetaan tehokkaasti Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso ja taloudellisesti. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Luodaan edellytyksiä kuntalaisten omaehtoiselle kulttuuritoiminnalle. Myönnetyt avustukset Järjestöjen ja taiteenharrastajien opastus ja tukeminen TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 034100 Kulttuuritoimi TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 16 678 2 000 2 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -130 665-78 359-64 960 13 399 17,1 Toimintakate -113 986-76 359-62 960 13 199 17,5 Tulos -113 986-76 359-62 960 13 199 17,5 TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2012 Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, alin Verrokit, ylin Yleinen kulttuuritoimi, / asukas 26 22 11 4 26 41

Tehtäväalue: KIRJASTOPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Järjestää kirjastolain mukaiset kirjasto- ja tietopalvelut kunnassa. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kirjastotoimenjohtaja Eija Koskela Perustelut ja informatiiviset tiedot: Yleisten kirjastojen tehtävänä on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kirjasto toimii oppimisen, tietohuollon ja kulttuurin monipalvelukeskuksena kaikenikäisille. Seudullista kirjastoyhteistyötä jatketaan Keski-kirjastojen toimesta koko Keski-Suomen alueella (Keskipisteessä asiakas -hanke). Vuonna 2012 kirjastokäyntejä oli 47 246, verkkokäyntejä 5 100 ja lainauksia 87 348. Kuntalaiset käyttävät kirjastopalveluja Lainaus- ja kävijämäärät Yli maan keskitason aktiivisesti. Kirjastopalvelut toteutetaan tehokkaasti Kustannukset Maseutukuntien keskitaso ja taloudellisesti. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Laatusuositusten mukainen kokoelmatyö ja aineistojen saatavuus. Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen, aineiston ajankohtaisuus. Kannustetaan asiakkaita omatoimiseen kirjastonkäyttöön. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Uutuushankintojen määrä Lehtikokoelman vuosikerrat Musiikki-, elokuva- ja nuottiaineistot Varausten toimitusajat Aineiston poisto ja alle 5 vuoden ikäisen aineiston osuus Automaattilainausten määrä Verkkoasioinnin määrä Uutuushankinnat vähintään 400 kirjaa / 1000 as. Lapsille ja nuorille suunnatut hankinnat vähintään 1 kirja / alle 15-vuotias. Lehtikokoelman vuosikertoja vähintään 15 / 1000 as. Toimitusaika alle 30 pv Poistotaso 8 % Automaattilainauksia 15 % Järjestetään opastusta. Kehitetään Axiel Arena verkkoasiointia edelleen. 034000 Kirjasto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 14 860 13 800 12 750-1 050-7,6 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -291 112-309 751-302 952 6 799 2,2 Toimintakate -276 252-295 951-290 202 5 749 1,9 Tulos -285 253-295 951-290 202 5 749 1,9 TALOUDEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2012 Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, alin Verrokit, ylin Kirjasto, / asukas 65 58 62 56 78 Kirjasto, / lainaus 3,01 3,33 3,94 42

Tehtäväalue: NUORISOPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Tukea lasten ja nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää aktiivista kansalaisuutta ja parantaa lasten ja nuorten kasvu- ja elinolosuhteita paikkakunnalla. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi 31.7.2014 saakka, vapaa-aikasihteeri Risto Manni 1.8.2014 alkaen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Nuorisopalveluiden toiminta perustuu ennaltaehkäisevällä tavalla nuorten terveiden elämäntapojen, päihteettömyyden, sosiaalisen vahventumisen sekä turvallisen kasvuympäristön tukemiseen. Ohjattua nuorisotoimintaa järjestetään nuorisotalolla talvikaudella kolmena iltana viikossa. Pienryhmä- ja kerhotoimintaa järjestetään yhteistyössä 4H-yhdistyksen ja seurakunnan kanssa, samat tahot osallistuvat kouluyhteistyöhön koulukahvilassa Laaksolan koululla. Nuorten osallisuutta tuetaan ohjaamalla nuorisovaltuuston toimintaa. Lastenleirejä järjestetään vuosittain kolme, suurleiri Nuohari joka toinen vuosi. Retkiä ja tapahtumia järjestetään yhteistyössä nuorisovaltuuston ja 4H-yhdistyksen kanssa sekä seutukuntayhteistyössä. Nuorisotyötä tehdään monipuolisessa yhteistyössä eri järjestäjien kesken. Etsivän nuorisotyön ensisijaisena tehtävänä on auttaa 15 29 -vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Toimintaa toteutetaan OKM:n hankerahoituksella. Mahdollisen avustuksen turvin pilotointijakson jälkeen toteutetaan myös luovan toiminnan työpaja. Lapsille ja nuorille on tarjolla mielekkäitä ja turvallisia vapaa-ajanvieton mahdollisuuksia. Ohjatun nuorisotoiminnan ja toimintaan osallistuneiden määrä Toiminnan säilyttäminen entisellä tasolla. Eri toimijoiden välinen yhteistyö. Nuorisopalvelut toteutetaan tehokkaasti Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso ja taloudellisesti. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Luodaan edellytyksiä nuorten omaehtoiselle osallistumiselle ja toiminnalle. Myönnetyt avustukset Nuorisovaltuuston ja -järjestöjen opastus ja tukeminen. Lasten ja nuorten harrastustoimin- Nuorten elämänhallinnan tukeminen. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrä ja sijoittuminen palveluihin nasta tiedottaminen. Etsivän nuorisotyön toimintamuodon vakiinnuttaminen. 034200 Nuorisotoiminta TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 484 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -46 237-58 891-30 080 28 811 48,9 Toimintakate -45 754-58 891-30 080 28 811 48,9 Tulos -45 754-58 891-30 080 28 811 48,9 034210 Nuorisotalo TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -12 169-13 552-12 841 711 5,2 Toimintakate -12 169-13 552-12 841 711 5,2 Tulos -17 155-13 552-12 841 711 5,2 034240 Nuorisovaltuusto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -1 503-3 200-3 200 Toimintakate -1 503-3 200-3 200 Tulos -1 503-3 200-3 200 43

034260 Etsivä nuorisotyö TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 30 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -40 832 Toimintakate -10 832 Tulos -10 832 034290 Nuorten luova paja TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 28 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -37 002 Toimintakate -9 002 Tulos -9 002 034220 Nuoharileiri TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 9 229 9 300 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -11 129-13 019 Toimintakate -1 900-3 719 Tulos -1 900-3 719 TALOUDEN TUNNUSLUVUT Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, Verrokit, VUODELTA 2012 alin ylin Nuorisotoimi, / asukas 31 31 26 14 69 44

Tehtäväalue: LIIKUNTAPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Liikuntapalvelujen keskeisenä tehtävänä on edistää kuntalaisten monipuolisia liikuntaharrastuksia ja aktiivisuutta sekä huolehtia liikunta- ja ulkoilupaikkojen käyttökunnosta. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Liikunnanohjaajan palkkaukseen varataan rahoitus koko vuodelle, pyritään työpanoksen vakinaistamiseen. Liikunnanohjaajan työpanosta hyödynnetään koulujen ja kansalaisopiston liikuntaryhmien ohjaamiseen sekä Hyvinvoiva karstunen -ohjelmassa eri-ikäisten omaehtoisen liikunnan tukemiseen. Liikunta- ja ulkoilupaikkojen hoito järjestetään ostopalveluna tekniseltä palvelukeskukselta. Määräaikainen kehittämisprojekti Liikkuva koulu. Paikkakunnalla on monipuolisia liikuntaharrastusmahdollisuuksia kaikenikäisille. Järjestetyn liikuntatoiminnan ja toimintaan osallistuneiden määrä Monipuoliset ja turvalliset liikunta- ja ulkoilupaikat. Liikuntapalvelut toteutetaan tehokkaasti Kustannukset Maaseutukuntien keskitaso ja taloudellisesti. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Luodaan edellytyksiä kuntalaisten Tapahtumien määrä omaehtoiselle liikunnalle. Tuettujen järjestöjen määrä Lasten ja nuorten liikunnallsen elämäntavan edistäminen. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Lapsille ja nuorille suunnatun liikuntatoiminnan määrä Liikuntajärjestöjen ja kyläkuntien tukeminen. Yhteistyön lisääminen naapurikuntien kanssa. Liikunnanohjauspalvelujen turvaaminen. Liikkuva koulu -hankkeen toteuttaminen. 034300 Liikuntatoiminta TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 10 071 7 200-7 200-100,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -25 755-41 259-54 488-13 229-32,1 Toimintakate -15 684-34 059-54 488-20 429-60,0 Tulos -15 684-34 059-54 488-20 429-60,0 034310 Liikuntapaikat (ostopalvelu tekniseltä palvelukeskukselta) TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -129 712-113 960-118 493-4 533-4,0 Toimintakate -129 712-113 960-118 493-4 533-4,0 Tulos -149 404-130 665-139 943-9 278-7,1 TALOUDEN TUNNUSLUVUT Karstula Koko maa Maaseutukunnat Verrokit, Verrokit, VUODELTA 2012 alin ylin Liikunta ja ulkoilu, / asukas 45 94 66 38 72 45

Tehtäväalue: TYÖPAJA Tehtäväalueen tarkoitus: Työpajatoiminta edistää ja tukee syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ammatillisten valmiuksien kehittymistä ja nuorten työllistymistä sekä kuntouttaa ja valmentaa vanhempia pitkäaikaistyöttömiä elämänhallintaan ja työelämään. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: työpajan johtaja Markku Saastamoinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Työpaja tarjoaa mahdollisuuksia työkokeiluun, työvalmennukseen tai -harjoitteluun, kuntouttavaan työtoimintaan, oppisopimuskoulutukseen, määräaikaiseen tukityöllistymiseen ja yhdyskuntapalvelun suorittamiseen. Työpaja toteuttaa oppisopimuksella puualan ammattitutkintoon johtavaa koulutusta yhteistyössä POKE:n ja JAIKO:n kanssa. Pajatoiminta tukee asiakkaiden elämänhallintaa, luo polkuja tulevaisuuteen ja on osa paikkakunnan sosiaalista ja tuotannollista verkostoa. Pajan tuotanto koostuu pääsääntöisesti paikallisille yrityksille tehtävistä alihankintatöistä. Lokakuussa 2013 työpajalla oli 10 työllistettyä ja 1 oppisopimusopiskelija. Työpajan valmennustoiminnalla edistetään ja ylläpidetään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työja toimintakykyä. Vuoden aikana työllistettyjen määrä ja sijoittuminen työpajajakson jälkeen Oppisopimustutkintojen määrä Mahdollisimman monelle löydetään paikka vapailta työmarkkinoilta tai koulutuksesta. Pitkäaikaistyöttömien työllistämismahdollisuudella vaikutetaan kunnan Kela-maksun suuruuteen. Työpaja toimii tehokkaasti ja taloudellisesti Tilinpäätöstiedot Hallinnoijan osuudeksi varatun määrärahan riittävyys. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Työpajan toiminnalla ehkäistään syrjäytymistä ja parannetaan elämänhallintaa. Pajalla olleiden sijoittuminen työpajajakson jälkeen Työpajajakso kohentaa yksilöiden elämäntilannetta. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 033200 Työpaja TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 229 595 233 000 258 400 25 400 10,9 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -282 797-301 898-326 165-24 267-8,0 Toimintakate -53 202-68 898-67 765 1 133 1,6 Tulos -53 202-68 898-67 765 1 133 1,6 46

Tehtäväalue: KÄSITYÖTALO Tehtäväalueen tarkoitus: Käsityötalo tarjoaa eri-ikäisille kuntalaisille monipuolisen käsityöperinteeseen ja -tekniikkoihin tutustumis- ja toteuttamismahdollisuuden. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Käsityötalo täydentää koulujen ja kansalaisopiston kädentaitojen kehittämismahdollisuuksia ja toimii käsityöalan harrastajille ja toimintakeskukselle tuotteiden myyntikanavana, käsityöalan tarvikemyyntipisteenä ja kunnan matkailuinfona. Käsityötalo tarjoaa mahdollisuuksia käsityön ja taiteen perusopetuksen toteuttamiselle sekä alasta kiinnostuneiden työharjoittelulle, työelämävalmennukselle ja oppisopimuskoulutukselle. Käsityötalon toiminta edistää kuntalaisten Kävijämäärät Toiminnan jatkuvuus. aktiivisuutta, yhteisölli- syyttä ja hyvinvointia. Käsityötalo toimii tehokkaasti ja taloudellisesti. Vuosikate Myyntitulot Toiminta on taloudellisesti kannattavaa. SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Luodaan edellytyksiä kuntalaisten omaehtoiselle käsityöharrastukselle. Kävijämäärät Kausikortin lunastaneet Annetun ohjauksen määrä Kävijämäärät vähintään ennallaan Ammattitaitoinen henkilökunta. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 033210 Käsityötalo TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 38 448 29 000 31 600 2 600 9,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -78 653-78 710-75 306 3 404 4,3 Toimintakate -40 205-49 710-43 706 6 004 12,1 Tulos -40 205-49 710-43 706 6 004 12,1 MUITA KUSTANNUSPAIKKOJA Musiikkiopiston kustannuspaikalle kirjataan kunnan maksuosuus Pohjoisen Keski-Suomen musiikkiopiston toiminnasta. Pohjoisen Keski-Suomen musiikkiopisto on kunnallinen valtionosuutta saava musiikkioppilaitos, jonka hallinnosta vastaa Saarijärven kaupunki. Karstula on yksi opiston ylläpitäjäkunnista. Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Anitta Rasi. 033300 Musiikkiopisto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -17 568-16 000-20 000-4 000-25,0 Toimintakate -17 568-16 000-20 000-4 000-25,0 Tulos -17 568-16 000-20 000-4 000-25,0 47

TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: TEKNINEN LAUTAKUNTA Teknisen lautakunnan tehtävänä on huolehtia, että tekninen palvelukeskus järjestää kuntastrategian ja oman strategiansa mukaisesti viranomais-, tila-, kunnallistekniikka- ja yksityistiepalvelut. Palvelukeskukset: TEKNINEN PALVELUKESKUS Teknisen palvelukeskuksen perustehtävänä on toteuttaa ja tukea kunnan sisäistä ja ulkoista palvelutuotantoa ja vastata oman toimialansa hallinnon, yhdyskuntateknisten palvelujen, kiinteistötoimen, kunnan rakennusvalvonnan, ympäristönhoidon, yksityisteiden / tiehallinnon viranomaistehtävistä ja jätehuollon valvontatehtävistä sekä vesi- ja viemärilaitoksen toiminnasta. Tilivelvollinen viranhaltija: tekninen johtaja Marko Savola KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2014 TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUE ulkoinen ja sisäinen TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintatuotot 954 739 902 573 922 184 19 611 2,2 Myyntituotot 873 955 862 373 854 206-8 167 0,9 Maksutuotot 21 358 25 800 27 600 1 800 7,0 Tuet ja avustukset 48 905 1 500 27 478 25 978 1731,9 Muut toimintatuotot 10 522 12 900 12 900 Toimintakulut -1 732 486-1 776 781-1 780 456-3 675-0,2 Henkilöstökulut -684 295-681 948-676 936 5 012 0,7 Palvelujen ostot -678 560-713 783-730 270-16 487-2,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -257 431-231 350-246 550-15 200-6,6 Avustukset -109 349-139 500-116 500 23 000 16,5 Muut toimintakulut -2 851-10 200-10 200 TOIMINTAKATE -777 746-874 208-858 272 15 936 1,8 Poistot ja arvonalentumiset -510 781-491 892-531 810-39 918-8,1 TILIKAUDEN TULOS -1 288 528-1 366 100-1 390 082-23 982-1,8 Päävastuualueen toimintatuotot Päävastuualueen toimintakulut Myyntituotot Tuet ja avustukset Maksutuotot Muut toimintatuotot Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut Palvelujen ostot Avustukset 48

Tehtäväalue: TEKNINEN HALLINTO Tehtäväalueen tarkoitus:vastata sujuvasta päätöksenteosta lautakunta- ja virkamiestasolla kunnan strategioiden, johtosääntöjen ja valtakunnallisten määräysten mukaan, huolehtia palvelukeskuksen toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä sekä seurata toiminnan toteutuksia ja tuloksia. Hallinnon tehtävänä on myös huolehtia yhteyksistä ja yhteistyöstä muiden hallinnonalojen ja yhteistyötahojen kanssa. Tekniseen hallintoon sisältyy keskeisten toimialojen toimisto- ja hallintotehtävät sekä kunnan rakennushankkeiden yleissuunnittelu ja valvonta, myös yritystoiminnalle annettava suunnitteluapu. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola Kehitysnäkymät: Veronumerorekisterin käyttöä ja seurantaa jatketaan ja kehitetään omien työntekijöiden ja aliurakoitsijoiden henkilökunnan osalta kunnan rakennustyömailla työmaakohtaisesti. Tilaajavastuulain muutoksien aiheuttamat lisäselvitystarpeet vuodelle 2014 aiheuttavat seurantaa ja raportointia omien rakennustyömaiden, aliurakoitsijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden osalta kunnan kohteissa ja niihin tehtävissä hankinnoissa. Hallinnon ja päätöksenteon sujuvuus. Käsittelyyn kulunut aika Täytäntöönpanon ajantasaisuus Käsittelyssä ei ole kuntalaisten asioita, jotka ovat tulleet vireille yli 3 kk aikaisemmin. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Hallinnon asiakaspalvelu on sujuvaa. Käsittelyyn kulunut aika Kunnan hankkeet toteutuvat asianmukaisesti ja ajallaan. Palvelujen laatua arvioidaan suunnitelmallisesti. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Hankesuunnitelman aikataulu Saatu asiakaspalaute Lautakuntakäsittely < 6 viikkoa vireilletulosta, ympäristö- ja maa-ainesluvat < 3 kk vireilletulosta. Sisäiset tehtävät viikon kuluessa. Hankkeiden toteutuminen suunnitellussa aikataulussa. Nopea reagointi ilmi tulleisiin epäkohtiin. 040000 Tekninen hallinto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 15 019 6 000 6 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -161 213-173 239-179 971-6 732-3,9 Toimintakate -146 193-167 239-173 971-6 732-4,0 Tulos -146 193-167 239-173 71-6 732-4,0 49

Tehtäväalue: ALUEARKKITEHTITOIMINTA Tehtäväalueen tarkoitus: Huolehtia ja ohjata kunnan kaavoitusta ja kaavaprosesseja, kehittää kunnan kaavoitustoimea sekä avustaa kunnan viranomaisia ja kuntalaisia kaavoitus- ja rakennusasioissa. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Viiden kunnan aluearkkitehtitoiminta perustuu toistaiseksi voimassa olevaan yhteistyösopimukseen. Palvelu ostetaan Saarijärven kaupungilta, Karstulan osuus aluearkkitehdin työtunneista on noin 30 %. Aluearkkitehti huolehtii kunnan kaavoituksen tarpeiden ja tavoitteiden kartoituksesta sekä kunnan omien kaavaprosessien etenemisestä suunniteltujen aikataulujen mukaisesti, valvoo kaavoitustyön laatua ja osallistuu viranomaisyhteistyöhön kaavoitushankkeissa ja muissa maankäytön suunnitteluun ja ohjaukseen liittyvissä asioissa. Aluearkkitehti osallistuu kunnan kulttuuriympäristön ja taajamailmeen kehittämishankkeisiin. Syksyllä 2013 käynnissä olevia kaavoitusprosesseja ovat Itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava ja Saarijärven reitin rantaosayleiskaavan muutos. Keskustan asemakaavan ajantasaistaminen on aloitusvaiheessa. Uusien asuntoalueiden asemakaavat ovat valmistuneet. Kunnan kaavoituksen nykytilanne ja tavoitteet alueiden käytön ja rakentamisen Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma Kaavoituskatsaus ja -ohjelma laaditaan vuosittain. ohjaamisessa ovat sel- villä. Kaavahankkeet etenevät asianmukaisesti ja aikataulussa. Kaavaprosessien hallinta Kaavoitusohjelman mukainen aikataulu. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Kaavat ovat ajantasaisia ja laadukkaita. Kaavaprosessien hallinta Kunnan rakennusperintöä ja kulttuuriympäristöä vaalitaan taajamailmeen kehittämishankkeiden ja ympäristöhankkeiden avulla. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Käynnissä olevat ja valmistuneet hankkeet, suunnittelu- ja selvitystyöt Kaavojen ajantasaistaminen ja muuntaminen numeeriseen muotoon kaavoitusohjelman mukaisella aikataululla. Ulkopuolisen kaavoitustyön laadun valvonta. Keskustan kulttuuriympäristön selvitystyö. 041100 Aluearkkitehtitoiminta TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 67 391 69 363 70 845 1 482 2,1 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -67 391-69 697-70 825-1 128-1,6 Toimintakate 0-334 20 354 106,0 Tulos 0-334 20 354 106,0 50

Tehtäväalue: RAKENNUSTARKASTUS Tehtäväalueen tarkoitus: Lakisääteisen rakennusvalvonnan tavoitteena on edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, taloudellisen ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän toiminta- ja asuinympäristön luomista. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: rakennustarkastaja Jaakko Rasi Perustelut ja informatiiviset tiedot: Rakennusvalvontaviranomainen valvoo kaavojen noudattamista, huolehtii rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoo rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Rakennuslupien sekä rakentamiseen liitttyvien lupien, ilmoitusten ja lausuntojen valmistelut ja päätöksenteot. Rakentamisaikaiset tarkastus-, valvonta- ja seurantatehtävät. Rakentamisen ja kiinteistöjen tietopalvelut. Maa-aineslupien valmistelut ja oton valvonta. Kunnan rakennusmääräysten ja -ohjeiden sekä kaavoituksen ohjaus- ja valmistelutehtävät. Vuonna 2012 luvilla ja ilmoituksilla toteutettiin 128 rakennuskohdetta ja rakennusvalvonnan tehtäviin kuuluvia tarkastuksia suoritettiin 283 kappaletta. Viihtyisää maaseutumaista asuinja toimintaympäristöä tukeva rakentaminenkastuksien Toteutunut rakentaminen. Lupapäätöksien ja tehtyjen tar- Lakien ja kunnan rakentamisohjeiden mukainen taso. lukumäärä. Rakennusvalvonta toteutetaan tehokkaasti Tarkastus- ja valvontamaksujen Maksukertymä 50 % menoista. ja taloudellisesti. kertymä TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Lupakäsittelyn sujuvuus. Käsittelyyn kuluva aika Lautakunnan ratkaistavat rakennusluvat < 6 viikkoa, maa-ainesluvat < 3 kk.viranhaltijan ratkaistavat rakennusluvat ja toimenpideilmoitukset < 3 viikkoa. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 047000 Rakennustarkastus TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 25 621 28 500 28 500 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -64 706-69 183-69 521-338 -0,5 Toimintakate -39 085-40 683-41 021-338 -0,8 Tulos -39 085-40 683-41 021-338 -0,8 51

Tehtäväalue: MITTAUSTOIMINTA Tehtäväalueen tarkoitus: Kunnan mittaustoimen keskitetty hoito. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: ympäristösihteeri/mittausteknikko Raimo Pekkanen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Mittaustoimen käytössä on takymetrikalusto ja neljän kunnan yhteinen GPS-mittauskalusto sekä kunnan oma mittausohjelmisto. GPS-laitteisto uusittiin 2012. Kunnan omistamien maa-alueiden ja kaavojen maastoon merkitseminen, omien soranotto- ym. suunnitelmiin liittyvien maastomittausten tekeminen, kaikkien uusien johtolinjojen kartoittaminen ja tallentaminen numeeriseen muotoon. Yhteistyön tekeminen naapurikuntien kanssa yhteisellä GPS-laitteistolla. Yksityisille tehtävät mittauspalvelut resurssien mukaan. Mittaustoiminta toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Omana työnä tehdyt / ulkopuolisilla teetetyt mittaustyöt. Kaikki kunnan mittaukset tehdään omana työnä. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Mittaustietojen ajantasaisuus ja kattavuus. Rakennetut / mitatut Kaikki mittaus- ja sijaintitiedot on tallennettu sähköiseen muotoon. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 041000 Mittaustoiminta TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 7 721 4 200 4 200 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -17 317-19 659-19 836-177 -0,9 Toimintakate -9 597-15 459-15 636-177 -1,1 Tulos -9 597-15 459-15 636-177 -1,1 041200 Kuntien yhteinen GPS TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 1 600 1 600 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -5 485-3 600-3 600 Toimintakate -5 485-2 000-2 000 Tulos -5 485-2 000-2 000 52

Tehtäväalue: YMPÄRISTÖNSUOJELU Tehtäväalueen tarkoitus: Vastata kunnan ympäristönsuojelun lakisääteisistä tehtävistä samalla kannustaen kuntalaisia toimimaan aktiivisesti ympäristönsuojelu huomioiden. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: ympäristösihteeri/mittausteknikko Raimo Pekkanen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Vuosittain käsitellään 3-6 ympäristölupaa, annetaan lausuntoja mm. turvetuotannon ympäristölupahakemuksiin ja valituksiin sekä muihin eri viranomaisissa vireillä oleviin lupahakemuksiin. Jätehuollon valvontatehtävät. Pääjärven kunnostus mm. vähäarvoisen kalan pyynti ja kaislikon niitto. Viemärilaitoksen ulkopuolisille alueille myönnettävä avustusmääräraha. Taksat tarkistetaan vastaamaan nykyistä kustannustasoa. Viihtyisä maaseutumainen asuinja toimintaympäristö. Toteutuneet ympäristönsuojelua tukevat hankkeet Haja-asutusalueen jätevesijärjestelmien kunnostuksen vauhdittaminen. Vesiensuojelu ja vesistöjen vedenlaadun Toteutuneet vesiensuojelua tuke- Pääjärven kunnostuksen jatkaminen. parantaminen. vat hankkeet TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Lupa- ja lausuntokäsittelyjen sujuvuus. Käsittelyyn kuluva aika Lautakunnan ratkaistavat ympäristöluvat < 12 viikkoa, viranhaltijan ratkaistavat ympäristöluvat < 6 viikkoa, lausunnot < 4 viikkoa. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 047100 Ympäristönsuojelu TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 1 888 1 800 3 600 1 800 100,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -42 168-52 185-49 855 2 330 4,5 Toimintakate -40 280-50 385-46 255 4 130 8,2 Tulos -40 280-50 385-46 255 4 130 8,2 047110 Saarijärven reitti TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -15 562-20 000-10 000 10 000 50,0 Toimintakate -15 562-20 000-10 000 10 000 50,0 Tulos -15 562-20 000-10 000 10 000 50,0 53

Tehtäväalue: YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Huolehtia kunnan hallinnoimien liikenneväylien ja yleisten alueiden kunnossapidosta, saneerauksesta ja uudisrakentamisesta kustannustehokkaasti turvallisuus ja ympäristö huomioiden. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Yhdyskuntatekniikan tehtävänä on liikenneväylien liikennöitävyyden varmistaminen, yleisten alueiden hoidon järjestäminen sekä kaatopaikkojen jälkihoidosta huolehtiminen. Tehtävä toteutetaan oman organisaation sekä julkisten ja yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Kaavateitä, kunnan omistamia liikenneväyliä, puistoja ja ulkoilualueita rakennetaan ja ylläpidetään hyväksyttyjen tasovaatimusten pohjalta. Kaavateiden perusparannuksia ja päällystämisiä toteutetaan aluekokonaisuuksina. Tievalaistuslinjoja rakennetaan ja ylläpidetään kirkonkylän alueella ja sivukylillä. Valoja valmistaudutaan uusimaan uudella valaisintekniikalla toimiviksi. Ulkoliikuntapaikat, uimarannat ja uimapaikat, venevalkamat rakennetaan ja ylläpidetään hyväksyttyjen tasovaatimusten pohjalta. Liikuntapaikkojen hoito tuotetaan ostopalveluna sivistyslautakunnalle. Irtokoirien yms. eläinten tilapäinen hoito järjestetään ostopalveluna. Kunnan omistamia sora-alueita hyödynnetään kunnan omaan käyttöön. Konekeskus ja varastot palvelevat muita toimintoja: konetyön myynti ja laitteiden vuokraus kunnan omiin kohteisiin sekä yksityisille ja yhteisöille resurssien sallimissa puitteissa teknisen lautakunnan hyväksymin taksoin. Jätehuollon osalta tehtävänä on Lampisuon suljetun kaatopaikka-alueen jälkitarkkailu ja pienjäteaseman vuokratilojen tarjoaminen Sammakkokangas Oy:lle. Vuoden 2012 lopussa kunnalla oli kunnossapidettäviä kaavateitä 25,0 km, joista päällystettyjä 12,9 km ja sorapintaisia 12,1 km. Kevyenliikenteenväylää oli 5,5 km. Kunnossapitokustannukset olivat 2,73 /jm. Viihtyisää maaseutumaista asuinja toimintaympäristöä tukevat liikenneväylät ja yleiset alueet. Liikenneväylien ja yleisten alueiden toimivuuden ja teknisen kunnon ylläpito on jatkuvaa. Yhdyskuntatekniset palvelut toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Investointiohjelman aikataulu. Hankkeiden tilinpäätös. Kunnossapitokustannukset. Investointiohjelman toteutuminen. Peruskorjausten suunnittelu aikataulullisesti vuoden edellä rakennustyön toteutusta. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Liikenneväylien ja yleisten alueiden kohteiden peruskorjausten ja uudisrakentamisen laatu sekä kunnossapito vastaa hyväksyttyjä laatuvaatimuksia (RYL). Yleisöpalaute ja määräajoin tehtyjen tarkastusten havainnot Havaittujen poikkeamien korjaaminen välittömästi. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 042000 Kaavatiet TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -68 189-84 034-88 885-4 851-5,8 Toimintakate -68 189-84 034-88 885-4 851-5,8 Tulos -373 504-374 987-406 085-31 098-8,3 042100 Muut liikenneväylät TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -108-2 200-2 200 Toimintakate -108-2 200-2 200 Tulos -4 628-6 720-6 720 54

042300 Kirkonkylän tievalaistus TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -28 387-25 500-26 500-1 000-3,9 Toimintakate -28 387-25 500-26 500-1 000-3,9 Tulos -63 240-45 200-46 200-1 000-2,2 042400 Sivukylien tievalaistus TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 1 113 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -9 406-10 000-13 000-3 000-30,0 Toimintakate -8 293-10 000-13 000-3 000-30,0 Tulos -8 293-24 174-27 200-3 026-12,5 042500 Puistot ja torit TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 4 089 1 500-1 500-100,0 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -58 153-60 802-63 885-3 083-5,1 Toimintakate -54 064-59 302-63 885-4 583-7,7 Tulos -59 801-65 042-69 625-4 583-7,0 042501 Liikuntapaikat TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 128 127 113 960 120 289 6 329 5,6 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -128 127-111 594-120 289-8 695-7,8 Toimintakate 0 2 366 0-2 366-100,0 Tulos 0 2 366 0-2 366-100,0 042600 Uimarannat TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -3 683-4 000-6 600-2 600-65,0 Toimintakate -3 683-4 000-6 600-2 600-65,0 Tulos -3 683-4 000-6 600-2 600-65,0 042700 Venevalkamat TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 203 300 300 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -1 359-1 200-1 000 200 16,7 Toimintakate -1 156-900 -700 200 22,2 Tulos -1 156-900 -700 200 22,2 042800 Sora-alueet TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 1 748 3 000 3 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -729-3 000-3 000 Toimintakate 1 019 0 0 Tulos 1 019 0 0 042900 Irtokoirat TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -3 600-3 600-3 600 Toimintakate -3 600-3 600-3 600 Tulos -3 600-3 600-3 600 045100 Varastot TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 1 712 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -3 737-11 424-13 450-2 026-17,7 Toimintakate -2 025-11 424-13 450-2 026-17,7 Tulos -5 502-14 904-16 950-2 046-13,7 55

045200 Konekeskus TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 20 494 20 500 20 500 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -27 808-32 570-53 116-20 546-63,1 Toimintakate -7 314-12 070-32 616-20 546-170,2 Tulos -12 869-17 670-38 216-20 546-116,3 Tehtäväalue: YKSITYISTIET JA LIIKENNETURVALLISUUS Tehtäväalueen tarkoitus: Kuntalaisten liikenneyhteyksien turvaaminen, tieolojen ja tieverkon kehittäminen sekä liikenneturvallisuustyö. Tehtäväalueen vastuuhenkilöt: ympäristösihteeri/mittausteknikko Raimo Pekkanen, yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Yksityistielain mukaisissa tehtävissä toimii lautakunnan tie- ja katselmusjaosto. Yksityisteiden perusparannus- ja kunnostushankkeita tuetaan noin 10 km/vuosi (2-4 yksityistietä vuosittain). Valtionavustusta saaviin hankkeisiin annetaan kunnan avustusta 30 %, muihin 75 %. Isoista hankkeista tehdään erillispäätökset. Yksityisteiden kunnossapidon avustaminen, hoito- ja kunnostustason seuranta ja tiekuntien toiminnan kehittäminen. Avustusperusteena tien vähimmäispituus 500 m ja vakituinen asunto tien varrella. Tehtävä toteutetaan osittain omana työnä ja osin ostopalveluna paikkakunnan palveluntuottajilta. Valtion tiepolitiikan seuranta (tiehankkeet, yleisten teiden hoitotaso ja muutosesitykset). Liikenneturvallisuustyö suunnitelman mukaisilla painopistealueilla ja turvallisuusriskien kartoittaminen. Viihtyisää maaseutumaista asuinja toimintaympäristöä tukevat liikenneyhteydet. Toteutuneet perusparannukset Toteutuneet kunnossapitoavustukset Yksityisteiden perusparannusten avustaminen päätettyjen periaatteiden mukaan. Kunnossapitoavustusten seuranta: 1/3 tukea saavista yksityisteistä tarkastetaan vuosittain. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Vaikuttaminen yleisten teiden hoito- ja kunnostustasoon. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Tiehankkeiden listaus. Kuntalaispalaute yleisten teiden hoitotasosta välitetään eteenpäin. 042200 Yksityistiet TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -109 297-138 562-119 509 19 053 13,8 Toimintakate -109 297-138 562-119 509 19 053 13,8 Tulos -109 297-138 562-119 509 19 053 13,8 56

Tehtäväalue: KIINTEISTÖPALVELUT Tehtäväalueen tarkoitus: Hoitaa, kunnostaa ja ylläpitää kunnan omistamia kiinteistöjä, huolehtia kiinteistöjen arvon säilymisestä ja kiinteistöjen soveltumisesta käyttötarkoitukseensa. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kiinteistöteknikko Erkki Moström Perustelut ja informatiiviset tiedot: Kiinteistöjen hoito toteutetaan osin omalla henkilöstöllä, osin ostopalveluna. Ostopalveluna toteutettavan rakentamisen ja kiinteistönhoidon valvonta. Kunnan omana työnä tehtävien korjaus- ja rakennustöiden suunnittelu ja työnjohto. Kiinteistöverotukseen liittyvät arviointitehtävät. Kiinteistöjen käyttökelpoisuuden säilyttäminen. Kunnan omistamien kiinteistöjen määrä 50 kpl, joissa on noin 142 000 m³. Perusturvaliikelaitos Saarikan käytössä olevien kiinteistöjen vuokraperusteet on yhtenäistetty jäsenkuntien kiinteistöjen osalta vuoden 2013 alusta. Saarikan käyttöön on tullut uutena tilana Valkama (entinen pienkoti Mummola). Keski-Suomen Pelastuslaitoksen kanssa on tehty vuokrasopimus samalla kun pelastuslaitos päivitti kaikkien paloasemien vuokrasopimukset. Tekninen lautakunta ratkaisee alkuvuonna 2014, toteutetaanko kiinteistönhoidon talonmiespalvelut jatkossa kokonaan ostopalveluna vai osin omana palvelutuotantona. Talousarviomääräraha on varattu henkilöstömenoihin. Kunnallisessa palvelutuotannossa käytettävät tilat ovat tarkoitukseensa soveltuvassa kunnossa. Käyttöaste Tehdyt korjaukset Käyttöaste 100 %. Tilojen jatkuva huolto ja korjaus käyttötarkoituksen mukaan. Kiinteistöjen ylläpito ja kunnostus hoidetaan hyvin ja taloudellisesti. Tilinpäätös Kustannuksia vastaavat yhtenäiset vuokraperusteet. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Tilojen kunnossapitoa ja tarvittavia investointeja suunnitellaan pitkäjänteisesti. Tehdyt selvitykset ja korjaussuunnitelmat Jatkuva seuranta ja yhteistyö käyttäjien kanssa korjaustarpeita varten. Vuokranantajan ja vuokralaisen vastuu- ja tehtäväjako on selkeä. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN Ajantasaiset ja selkeät vuokrasopimukset. 043000 Kiinteistöjen hallinto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -57 405-57 995-58 776-781 -1,3 Toimintakate -57 405-57 995-58 776-781 -1,3 Tulos -57 405-57 995-58 776-781 -1,3 57

Tehtäväalue: VESI- JA VIEMÄRILAITOS Tehtäväalueen tarkoitus: Keskitetty talousveden hankinta ja jakelu sekä viemärilaitostoiminta määritellyillä toiminta- ja kehittämisalueilla, kunnan omistaman vesihuoltoverkoston ja sen laitteistojen hoitaminen, rakentaminen ja saneeraaminen. Tehtäväalueen vastuuhenkilö: yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen Perustelut ja informatiiviset tiedot: Vesi- ja viemärilaitoksella on kunnan alueella kuusi vedenottamoa, vuonna 2012 vedentoimitus 221 842 m³. Jätevedenpuhdistamo Taka-Wetkassa: tarkistettu ympäristölupa tuli voimaan 8.12.2011 ja uudet lupaehdot tulevat voimaan vuoden 2016 alusta. Puhdistamon laajennus on suunnitteilla ja sen on oltava valmis vuoden 2015 loppuun mennessä. Lietteen aumakompostointialue Peränevalla. Vesi- ja viemärilaitos tarjoaa suunnittelu- ja rakentamispalveluja kunnan muille palvelukeskuksille, yksityisille ja yhteisöille resurssien sallimissa puitteissa lautakunnan hyväksymin taksoin. Ajankohtaiset vesihuollon suunnitelmat: uusien vedenottamoiden suunnittelu ja hankinta, suunnitelluilla ottopaikoilla Pöngällä ja Heinäjoella tehtiin koepumppauksia tammi-huhtikuussa 2013. Vesi- ja viemärilaitostoiminta hoidetaan taloudellisesti kannattavalla Tilikauden tulos (toimintakate, poistot ja korot). Vesihuollon osalta tilikauden tulos 3 % liikevaihdosta. tavalla. TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT MUUT TAVOITTEET Verkostoille ja laitteistoille saavutetaan Vesi- ja viemäriverkostojen vuoto- optimaalinen elinkaari. vesien määrä Viemäriverkoston saneeraaminen uusimalla 500-1000 m betoniviemäreitä vuosittain. Vesilaitoksen vuotovedet alle 10 % myydyistä vesikuutioista. Jätevedenpuhdistamon mahdollisimman hyvä toiminta. Mitatut puhdistustulokset Puhdistustulokset vähintään lupaehtojen mukaiset. Hyvä talousveden laatu. Talousvesinäytteet Vedenottamoilla ph, rauta ja mangaani suositusten mukaiset. Talousveden häiriötön toimitus. Toimituskatkokset ja niiden kesto Toimituskatkokset < 6 tuntia. TALOUS KUSTANNUSPAIKOITTAIN 044000 Vesilaitos TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 313 682 323 800 323 800 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -228 503-237 332-202 492 34 840 14,7 Toimintakate 85 179 86 468 121 308 34 840 40,3 Tulos 34 606 35 468 71 308 35 840 101,0 044100 Viemärilaitos TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 324 442 314 250 325 750 11 500 3,7 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -225 444-211 965-221 264-9 299-4,4 Toimintakate 98 998 102 285 104 486 2 201 2,2 Tulos 4 969 12 285-114 -12 399-100,9 044150 Aumakompostointi TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 6 200 6 200 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -6 900-6 900 Toimintakate -700-700 Tulos -700-700 58

MUITA KUSTANNUSPAIKKOJA Palo- ja pelastustoimen kustannuspaikalle kirjataan kunnan maksuosuus Keski-Suomen pelastuslaitoksen toiminnasta. Keski-Suomen pelastuslaitos on Jyväskylän kaupungin liikelaitoksena toimiva aluepelastuslaitos, jonka tehtävänä on tarjota myös Karstulan kunnan alueella pelastuslaissa ja yhteistoimintasopimuksessa mainitut palvelut. Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola. 046000 Palo- ja pelastustoimi TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -345 040-341 600-361 100-4 100-1,1 Toimintakate -345 040-341 600-361 100-4 100-1,1 Tulos -345 040-341 600-361 100-4 100-1,1 Jätehuollon tehtävänä on Lampisuon suljetun kaatopaikka-alueen jälkitarkkailu, pienjäteaseman vuokratilojen tarjoaminen Sammakkokangas Oy:lle sekä varastotilan tarjoaminen omaan käyttöön ja pahvinkeräykselle. Vastuuhenkilö: yhdyskuntateknikko Niilo Heikkinen. 045300 Jätehuolto TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 1 560 2 000 2 000 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -6 481-4 140-3 982 158 3,8 Toimintakate -4 921-2 140-1 982 158 7,4 Tulos -8 000-5 215-5 082 133 2,6 Väestönsuojelussa kunnan tehtävänä on avustaa pelastuslaitosta pelastustoiminnassa. Kustannuspaikalle kirjataan esim. valmiusharjoittelusta ja Virve-viranomaispuhelimesta aiheutuvat kustannukset. Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola. 046100 Väestönsuojelu TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -915-1 000-1 000 Toimintakate -915-1 000-1 000 Tulos -915-1 000-1 000 Sammutusvesipumppaamon tehtävänä on turvata Hongan/Humpin teollisuusalueella tarvittavan sammutusveden riittävä saanti suurpalon sattuessa. Vastuuhenkilö: kiinteistöteknikko Erkki Moström. 045000 Sammutusvesipumppaamo TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % 3 461 5 600 5 600 Toimintamenot, sisäiset ja ulkoiset -10 128-3 900-3 900 Toimintakate -6 668 1 700 1 700 Tulos -10 311-1 950-1 950 59

PÄÄVASTUUALUEIDEN TALOUSARVIOT YHTEENSÄ KÄYTTÖTALOUSOSA, TALOUSARVIO 2014 PÄÄVASTUUALUEET YHTEENSÄ ulkoinen ja sisäinen TP2012 TA+LTA2013 TA2014 muutos, muutos, % Toimintatuotot 11 263 398 11 506 209 11 398 827-107 382-0,9 Myyntituotot 8 323 756 8 347 538 8 060 688-286 850-3,4 Maksutuotot 873 286 793 300 710 400-82 900-10,5 Tuet ja avustukset 593 830 249 195 354 220 105 025 42,1 Muut toimintatuotot 1 472 526 2 116 176 2 273 519 157 343 7,4 Toimintakulut -36 344 195-37 538 214-37 106 492 431 722 1,2 Henkilöstökulut -13 350 993-12 997 291-12 779 143 198 148 1,5 Palvelujen ostot -19 436 919-21 260 551-21 150 580 109 971 0,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 793 863-1 633 440-1 734 290-100 850-6,2 Avustukset -1 096 544-1 008 740-774 740 234 000 23,2 Muut toimintakulut -665 876-658 192-667 739-9 547-1,5 TOIMINTAKATE -25 080 797-26 032 005-25 707 665 324 340 1,2 Verotulot 10 600 685 10 800 000 11 500 000 700 000 6,5 Valtionosuudet 14 565 885 14 850 000 15 500 000 650 000 4,4 Rahoitustuotot ja -kulut 196 243 450 000-106 000-556 000-123,6 Korkotuotot 322 649 550 000 67 000-483 000-87,8 Muut rahoitustuotot 9 672 100 000 8 000-92 000-92,0 Korkokulut -126 724-150 000-151 000-1 000 0,7 Muut rahoituskulut -9 354-50 000-30 000 20 000-40,0 VUOSIKATE 282 016 67 995 1 186 335 1 118 340 1644,7 Poistot ja arvonalentumiset -1 349 754-1 321 384-1 648 795-327 411-24,8 TILIKAUDEN TULOS -1 067 737-1 253 389-462 460 790 929 63,1 Varausten ja rahastojen muutokset 914 215 1 100 000 500 000 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -153 522-153 389 37 540 190 929 124,5 Käyttötalouden ulkoiset kulut Käyttötalouden ulkoiset tuotot Valtionosuudet 42 % Toimintatuotot 26 % Myyntituotot Maksutuotot Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut Palvelujen ostot Avustukset Rahoitustuotot ja -kulut Verotulot 32 % Muut toimintatuotot 60

3. TULOSLASKELMAOSA TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ulkoinen TP2012 1 000 LTA2013 1 000 TA2014 1 000 TS2015 1 000 TS2016 1 000 TS2017 1 000 Toimintatuotot 9 496 9 678 9 521 9 400 9 250 9 100 Myyntituotot 7 110 7 047 6 717 6 600 6 400 6 200 Maksutuotot 840 741 677 700 700 700 Tuet ja avustukset 594 249 354 300 300 300 Muut toimintatuotot 951 1 641 1 774 1 800 1 850 1 900 Toimintakulut -34 577-35 710-35 229-35 500-35 725-35 950 Henkilöstökulut -13 351-12 977-12 779-12 500-12 300-12 100 Palvelujen ostot -18 304-20 037-19 889-20 400-20 800-21 200 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 713-1 562-1 652-1 680-1 700-1 720 Avustukset -1 063-957 -741-750 -750-750 Muut toimintakulut -145-177 -168-170 -175-180 TOIMINTAKATE -25 081-26 032-25 708-26 100-26 475-26 850 Verotulot 10 601 10 800 11 500 12 000 12 100 12 200 Valtionosuudet 14 566 14 850 15 500 16 000 16 500 17 000 Rahoitustuotot ja -kulut 196 450-106 -120-170 -220 Korkotuotot 295 550 67 100 100 100 Muut rahoitustuotot 10 100 8 10 10 10 Korkokulut -99-150 -151-200 -250-300 Muut rahoituskulut -9-50 -30-30 -30-30 VUOSIKATE 282 68 1 186 1 780 1 955 2 130 Poistot ja arvonalentumiset -1 350-1 321-1 649-1 750-1 800-1 850 TILIKAUDEN TULOS -1 068-1 235-462 30 155 280 Varausten ja rahastojen muutokset 914 1 100 500 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -154-153 38 30 155 280 TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Maksurahoitustavoite: Toimintatuotot / Toimintakulut, % 27 % 27 % 27 % 26 % 26 % 25 % Tulorahoituksen riittävyystavoite: Vuosikate / Poistot, % Vuosikate, /asukas 21 % 64 5 % 16 72 % 276 102 % 418 109 % 465 115 % 511 Pitkän aikavälin tulorahoitustavoite: Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 1-34 -26-19 17 85 Asukasmäärä vuoden lopussa 4 376 4 359 4 298 4 254 4 208 4 165 Tuloslaskelma sisältää vuoden 2013 talousarviossa hyväksymättömän lisätalousarvion, jossa käyttötalouteen esitetään 17 000 euron nettolisäystä ja investointeihin 1 761 900 euron nettolisäystä. Kunnanvaltuusto käsittelee lisätalousarvion kokouksessaan 16.12.2013. Tunnuslukujen laskennassa käytetään tulevien vuosien asukasmääränä Tilastokeskuksen 30.9.2012 julkaiseman väestöennusteen tietoja. 61

4. INVESTOINTIOSA Investointiohjelman 2014 2017 keskeisin tavoite on Karstulastrategia 2015 mukaisesti tarjota työn tekemiseen ja yrittämiseen kannustava sekä asumiseen ja vapaa-aikaan viihtyisä maaseutumainen toimintaympäristö. Investointiohjelmassa esitetyt hankkeet on otettu ohjelmaan seuraavin perustein: - kesken olevat hankkeet viedään loppuun - toimivaan ja viihtyisään ympäristöön kiinnitetään huomiota - investoimalla säännöllisesti ei synnytetä korjausvelkaa - kunnan tarjoamien kuntalaispalvelujen taso nousee - vuodelle 2014 esitetyt kohteet ovat määrärahojen osalta sitovia, mutta suunnittelukauden vuosien 2015 2017 osalta investointiohjelma tarkentuu seuraavissa talousarvioissa - vuonna 2014 toteutukseen tulevista mahdollisista elinkeinoinvestoinneista kunnanvaltuusto tekee päätökset erikseen. Kunnanhallituksen esitys investointiohjelmaksi perusteluineen on liitteenä 3. Investointiohjelman vastuuhenkilö: tekninen johtaja Marko Savola. Investointiohjelmassa esitetään talousarvion 2014 rahoituslaskelmaan sisällytettyjä täytäntöönpantavissa olevia investointeja yhteensä 2,204 milj. euroa. 62

5. RAHOITUSOSA TP2012 1 000 LTA2013 1 000 TA2014 1 000 TS2015 1 000 TS2016 1 000 TS2017 1 000 Toiminnan rahavirta 282 68 1 186 1 780 1 955 2 130 Vuosikate 282 68 1 186 1 780 1 955 2 130 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta -2 207-6 900-2 204-3 864-1 956-1 814 Investointimenot -1 333-8 656-2 677-3 864-1 956-1 814 Rahoitusosuudet investointimenoihin 87 1 050 58 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 8 706 415 Satunnaiset erät (KVA Oy osakkeiden osto) -970 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 925-6 832-1 018-2 084-1 316 Rahoituksen rahavirta 592 2 835 2 075 1 590-210 -10 Antolainauksen muutokset 1 025 150-5 10 10 10 Antolainasaamisten lisäykset -50-20 -20-20 -20 Antolainasaamisten vähennykset 1 025 200 15 30 30 30 Lainakannan muutokset -521 1 585 1 580 1 580-220 -20 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys -421-420 -420-420 -220-20 Lyhytaikaisten lainojen muutos -100 2 005 2 000 2 000 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 88 1 100 500 Vaikutus maksuvalmiuteen -1 333-3 997 1 057-494 -211 306 Rahavarat 31.12. 8 054 4 058 5 115 4 621 4 410 4 716 Rahavarat 1.1. 9 388 8 054 4 058 5 115 4 621 4 410 TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Investointien omarahoitustavoite: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä -1 925-8 757-9 775-11 859-11 860-11 544 Lainanhoitokykytavoite: Lainanhoitokate 0,7 0,6 2,3 3,2 4,7 7,6 Maksuvalmiustavoite: Kassan riittävyys, pv Kunnan lainakanta 31.12.2012 oli 13 415 570,85 euroa (3 066,42 euroa/asukas). Arvio lainakannasta 31.12.2013 on 15 000 570 euroa (3 441 euroa/asukas) ja arvio lainakannasta 31.12.2014 on 16 580 570 euroa (3 858 euroa/ asukas). Kunnanhallitus voi ryhtyä toimiin korkosuojausten ottamiseksi kunnan lainoihin valtuuston hyväksymän erillisen valtuutuksen mukaisesti. Kunnanhallitus voi markkinatilanteen muuttuessa muuttaa lyhytaikaisia lainoja pitkäaikaisiksi lainoiksi ilman kunnanvaltuuston erillistä päätöstä enintään puolet kunnan kokonaislainamäärästä. 63

6. YHTEENVETOLASKELMA TALOUSARVIOSTA 2014 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO JA SITOVUUS VALTUUSTOON NÄHDEN ulkoinen ja sisäinen Sitovuus Määrärahat 1 000 KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Tuloarviot 1 000 netto 10 176 9 574 netto 16 954 27 netto 8 196 876 netto 1 780 922 TULOSLASKELMAOSA Verotulot brutto 11 500 Valtionosuudet brutto 15 500 Rahoitustuotot ja -kulut netto 106 Satunnaiset erät brutto INVESTOINTIOSA Sitovuus hankkeittain netto 2 204 RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset brutto 20 Antolainasaamisten vähennykset brutto 15 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys brutto Pitkäaikaisten lainojen vähennys brutto 420 Lyhytaikaisten lainojen muutos netto 2 000 Oman pääoman muutokset brutto Muut maksuvalmiuden muutokset brutto 500 Vaikutus maksuvalmiuteen brutto 1 057 TALOUSARVION LOPPUSUMMA 40 914 40 914 64

LIITE 1: HENKILÖSTÖSUUNNITELMA I HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN TARKOITUS 1.9.2010 voimaan tulleen hallintosäännön 20 :ssä määritetään kunnan palkatun henkilöstön palveluorganisaation keskeiset tehtävät, organisaatiorakenne ja mitoituksen periaatteet seuraavasti: Karstulan kunnan palkatun henkilöstön palveluorganisaation keskeisinä tehtävinä on toteuttaa kunnanvaltuuston hyväksymää kuntastrategiaa, kuntastrategian pohjalta hyväksyttyjä toimielinten strategioita sekä talousarviota ja -suunnitelmaa palvella luottamushenkilöorganisaation toimintaa olla kustannustehokas niin lyhyellä kuin pitemmällä aikavälillä. Palkatun henkilöstön organisaatio muodostuu kuntakonsernin johdosta vastaavasta palvelukeskuksesta ja seuraavista palvelukeskuksista: Hallinto- ja talouspalvelukeskus, lomituspalvelukeskus, tekninen palvelukeskus ja sivistyspalvelukeskus. Palkatun henkilöstön organisaatio on vuoden 2011 alusta ollut seuraavanlainen: KUNNANVALTUUSTO KESKUSVAALILAUTAKUNTA, VAALILAUTAKUNTA JA -TOIMIKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS KUNTAKONSERNIN PALVELUKESKUS Kunnanjohtaja HALLINTO- JA TALOUSPALVELU- KESKUS KUNNANHALLITUS TEKNINEN LAUTAKUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA LOMITUS- PALVELUKESKUS TEKNINEN PALVELUKESKUS SIVISTYS- PALVELUKESKUS Hallintojohtaja Lomituspalvelujohtaja Tekninen johtaja Sivistysjohtaja LH-TOIMIELIN PALVELUKESKUS Palvelukeskuksen johtaja Palkatun henkilöstön määrä mitoitetaan ja tarvittavista organisaatiotarkistuksista päätetään kunnanvaltuustossa talousarvion ja -suunnitelman yhteydessä käsiteltävässä henkilöstöohjelmassa niin, että henkilöstöohjelma vastaa asetettuja toiminnallisia tavoitteita ja kunnan taloudellista tilannetta. Henkilöstöohjelmaa voidaan kunnanvaltuuston niin päättäessä tarkentaa myös talousarviovuoden aikana. Henkilöstöorganisaatiosta pidetään erillistä luetteloa ja sen ajan tasalla pitämisestä vastaa kunnanhallituksen henkilöstöjaosto. 65

II HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN LÄHTÖTIEDOT 1 Henkilöstön määrä ja rakenne syksyllä 2013 Karstulan kunnan henkilöstön määrä 1.11.2013 on 303 henkilöä. Henkilöstöstä vakituisessa palvelussuhteessa olevia on 251 (82,8 %) ja määräaikaisia 52 (17,2 %). Määräaikaisten palvelussuhteiden laskennassa ei ole huomioitu lyhytaikaisia alle 5 päivää kestäviä sijaisuuksia, lomituspalveluiden tuntipalkkaisia työntekijöitä, kansalaisopiston tuntiopettajia eikä toista määräaikaista tehtävää hoitavia vakituisessa palvelussuhteessa olevia. Henkilöstöpoliittisen ohjelman linjauksena ja henkilöstösäännön ohjeistuksena on ollut palkata henkilöstö ensisijaisesti pysyviin palvelussuhteisiin, jolloin määräaikaista henkilöstöä käytetään vain sijaistamiseen tai muihin selkeästi määriteltyihin tilapäistehtäviin. Palvelussuhteen määräaikaisuuden perusteena voi olla ajallisesti ja / tai määrällisesti rajattu työtehtävä kuten sijaisuus, työn määräaikainen luonne (esim. projektityö tai kausiluonteinen alle 9 kuukautta vuodessa kestävä työ), työllistämistukityö, oppisopimuskoulutus, harjoittelu tai toiminnan aloittamiseen tai uudelleenjärjestelyyn liittyvä työn vakiintumattomuus. Koko henkilöstöstä naisia on 190 (62,7 %) ja miehiä 113 (37,3 %). Vakituisesta henkilöstöstä naisia on 158 (62,9 %) ja miehiä 93 (37,1 %). Määräaikaisesta henkilöstöstä naisia on 32 (61,5 %) ja miehiä 20 (38,5 %). Naisista määräaikaisessa palvelussuhteessa on 16,8 % ja miehistä 17,7 %. Seuraavissa kunnan henkilöstön määrää ja rakennetta kuvaavissa taulukoissa ja kaavioissa kuntakonsernin palvelukeskuksen henkilöstö on laskettu aineiston pienuuden vuoksi yhteen hallinto- ja talouspalvelukeskuksen henkilöstön kanssa. Henkilöstön määrä palvelussuhdetyypeittäin 1.11.2013: 140 120 100 80 60 40 20 0 Hallinto- ja talouspk Lomituspk Sivistyspk Tekninen pk vakituiset 44 99 92 16 opso-koulutukset 2 2 työllistetyt 4 11 1 sijaiset 7 5 muut määräaikaiset 1 5 12 2 Pääosa henkilöstöstä (78,5 %) työskentelee kokoaikaisessa palvelussuhteessa. Osa-aikaisessa palvelussuhteessa on 21,5 %. Vakituisista osa-aikaisia on 46 (18,3 %), joilla osa-aikaisuuden tyypillisenä syynä on osa-aikaeläke tai osatyökyvyttömyyseläke sekä koulunkäynninohjaajilla ja joillakin maatalouslomittajilla osa-aikamuotoiseksi järjestelty työ. Määräaikaisista osa-aikaisia on 19 (36,5 %), jotka ovat lähes kaikki työllistettyjä tai oppisopimuskoulutettavia. 66

Vakituisen henkilöstön ikäjakautuma 1.11.2013: 60 50 40 30 20 10 0 1 5 2 24 21 7 11 10 11 10 14 17 15 18 5 11 10 1 6 3 4 5 7 3 5 6 10 9 alle 25 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60 tai yli Hallinto- ja talouspk Lomituspk Sivistyspk Tekninen pk Vakituisesta henkilöstöstä 54,6 % on 50-vuotiaita tai vanhempia. Vakituisen henkilöstön ikä on keskimäärin 48,9 vuotta. Hallinto- ja talouspalvelukeskuksen vakituisen henkilöstön keski-ikä on 50,3 vuotta, lomituspalvelukeskuksen 46,4 vuotta, sivistyspalvelukeskuksen 49,8 vuotta ja teknisen palvelukeskuksen 54,9 vuotta. Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä on 38,2 vuotta. 2 Odotettavissa oleva henkilöstön eläkkeelle siirtyminen Vuoden 2005 alusta voimaan tulleen eläkeuudistuksen myötä henkilö voi valintansa mukaan jäädä eläkkeelle milloin tahansa 63 68 vuoden iässä. Henkilökohtainen eläkeikä vaihtelee hieman henkilön työhistorian ja ammatin mukaan. Useimmiten henkilökohtainen eläkeikä täyttyy 63 64 vuoden iässä. Jos henkilökohtainen eläkeikä on alle 63 vuotta, voi henkilö jäädä eläkkeelle milloin tahansa sen täyttämisen ja 68 ikävuoden välillä. Ennen vuotta 1989 työssä olleilla opettajilla eläkeikä voi tietyin edellytyksin olla 60 vuotta. Vuoden 2006 jälkeen alkanut osatyökyvyttömyyseläke muuttuu ilman hakemusta vanhuuseläkkeeksi 63-vuotiaana tai henkilökohtaisessa eläkeiässä, jos se on alempi kuin 63 vuotta. Seuraavissa laskelmissa vakituisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön eläkkeelle siirtymistä on arvioitu vanhuuseläkkeelle jäämiseen oikeuttavan 63 ikävuoden täyttymisen mukaan, koska henkilökohtainen eläkeikä on luonteeltaan suuntaa-antava eikä välttämättä kerro todellisen eläkkeelle siirtymisen ajankohtaa. 1.11.2013 vakituisessa palvelussuhteessa olevista siirtyy loppuvuoden 2013 aikana eläkkeelle yksi henkilö. Muista lähivuosina eläkkeelle todennäköisesti siirtyvistä henkilöistä 10 on jo tällä hetkellä osa-aikaeläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Tällä hetkellä vakituisessa palvelussuhteessa olevasta henkilöstöstä tulee taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä täyttämään 63 vuotta 19,5 % ja vuoteen 2022 mennessä 39,8 %, yhteensä 100 henkilöä. 67

63 vuotta täyttävä vakituinen henkilöstö vuosina 2013 2022: 14 12 10 3 3 2 2 1 8 6 4 2 0 1 4 2 3 4 1 1 3 2 4 5 5 5 2 4 5 1 2 2 3 3 2 2 2 9 4 4 2 1 1 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Hallinto- ja talouspk Lomituspk Sivistyspk Tekninen pk Työntekijäryhmät, joissa arvioituja eläkkeelle siirtymisiä on odotettavissa eniten seuraavan kymmenen vuoden aikana ovat: - Lomituspalveluiden työntekijöistä eläkkeelle siirtyy 27 henkilöä (27,3 % tällä hetkellä vakituisessa palvelussuhteessa olevista). - Perusopetuksen ja lukion opetushenkilöstöstä eläkkeelle siirtyy 16 henkilöä (34,8 %). Näistä 9 on Laaksolan koulun ja lukion aineenopetuksen opetushenkilöstöä (40,9 %) ja 7 luokanopetuksen henkilöstöä (29,2 %). - Päivähoidon henkilöstöstä eläkkeelle siirtyy 14 henkilöä (56,0 %). Näistä 9 on perhepäivähoitajia tai ryhmäperhepäivähoitajia (56,3 % tällä hetkellä vakituisessa palvelussuhteessa olevista). - Ruoka- ja siivouspalveluista eläkkeelle siirtyy 12 henkilöä (42,9 %). Näistä ruokapalveluiden henkilöstöä on 6 (28,6 % tällä hetkellä vakituisessa palvelussuhteessa olevista) ja siivoustyöntekijöitä 5 (83,3 %). Seuraavan kymmenen vuoden aikana suurta henkilöstön vaihtuvuutta on odotettavissa etenkin seuraavissa tehtäväkokonaisuuksissa tai työyksiköissä: - Kirjastosta eläkkeelle siirtyy 4 henkilöä (100,0 % tällä hetkellä vakituisessa palvelussuhteessa olevista). - Teknisestä palvelukeskuksesta eläkkeelle siirtyy 12 henkilöä (75,0 % tällä hetkellä vakituisessa palvelussuhteessa olevista). - Erilaisista kunnan hallinto- ja toimistotehtävistä eläkkeelle siirtyy 13 henkilöä (61,9 %). Näistä 5 on konserni- ja talouspalvelujen henkilöstöä (71,4 %) ja 3 henkilöstöyksiköstä (33,3 %). Tulevina vuosina on edelleen kiinnitettävä erityisesti huomiota henkilöstön työssä jaksamiseen ja ikääntyvän henkilöstön johtamiseen. Etenkin fyysisesti kuormittavaa työtä tekevissä työntekijäryhmissä on ollut tyypillistä viimeisinä työvuosina ilmenevät työkykyongelmat ja niistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiset jo ennen henkilökohtaisen eläkeiän täyttymistä. Tavoitteena on tukea henkilöstöä jatkamaan työssään vanhuuseläkkeelle oikeuttavaan ikään saakka. Työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta on kunnassa otettu käyttöön varhaisen tuen toimintamalli, ja työkyvyssä ilmeneviä ongelmia pyritään selvittämään aktiivisesti ja ajoissa, yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Samoin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa on alettu järjestää säännöllisiä työhyvinvointiiltoja ja suunnitelmissa on työhyvinvointikorttikoulutusten järjestäminen. Eläkkeelle siirtymisten lisääntyessä entistä tärkeämmäksi nousee myös uuden henkilöstön rekrytoinnin ja työtehtävien uudelleen järjestelyjen onnistuminen. Henkilöstön vaihtuessa tulee varmistua osaamisen ja ns. hiljaisen tiedon säilymisestä etenkin organisaation toiminnan kannalta kriittisten avaintehtävien ja asiantuntijatehtävien osalta. Myös henkilöstön ikärakenne ja sen muutokset tulevat asettamaan omat vaatimuksensa työelämän kehittämiselle ja sukupolvien keskinäiselle yhteistyölle työpaikoilla. 68

III PALVELUKESKUSTEN TOIMENPITEET JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT Yleisenä linjauksena on kaikkien palvelukeskusten esim. eläkkeelle siirtymisistä aiheutuvien henkilöstövaihdosten yhteydessä selvittää erilaiset seudullisen yhteistyön mahdollisuudet. KONSERNIPALVELUKESKUS Vuonna 2014: - Yhteispalvelupisteen toiminnan mahdollisen vakiinnuttamisen edellyttämät henkilöstöjärjestelyt. Vuosina 2015 2017: - Varautuminen konsernin taloushallinnon eläköitymisiin. HALLINTO- JA TALOUSPALVELUKESKUS Vuonna 2014: - Siivouspalveluista siirtynee alkuvuodesta 2014 eläkkeelle kaksi siivoojaa (1,5 htv). Tarvittava työpanos hoidetaan aluksi määräaikaisin järjestelyin, samalla kun käydään läpi siivoustyön mitoitukset kokonaisuudessaan. Mitoitusten edellyttämä työpanos järjestetään mahdollisimman vakituiseen muotoon. Kunnanhallitus ratkaisee alkuvuonna 2014, toteutetaanko varaudutaan vaihtoehtoisesti oman palvelutuotannon edellyttämät rekrytoinnit vai siirrytäänkö ostopalvelujen hankintaan asteittain sitä mukaa, kun henkilöstöä siirtyy eläkkeelle. - Ruokapalveluista siirtynee alkuvuodesta 2014 eläkkeelle yksi ruokapalvelutyöntekijä (0,5 htv). Terveysaseman keittiön suoritemäärä on selkeästi lisääntynyt niin, että nykyisellä henkilöstöllä on noin 0,5 työntekijän vajaus, mikä vaikuttaa henkilöstön jaksamiseen. Ruokapalveluissa on myös käynnissä mm. perhevapaiden sijaisjärjestelyjä, joten tarvittavaa lisätyöpanosta ei ole nyt työyksiköiden välillä siirrettävissä. Varaudutaan yhden uuden vakituisen ruokapalvelutyöntekijän (1 htv) rekrytointiin. Vuosina 2015 2017: - Henkilöstöyksikössä odotettavissa yhden palkkasihteerin eläkkeelle siirtyminen. Arvioidaan, onko sähköisiin henkilöstöhallinnon työprosesseihin siirtymisellä vaikutusta henkilöstöyksikön työ- ja henkilöstömäärään. - Varautuminen konsernin taloushallinnon eläköitymisiin. - Arvioidaan jatkuvasti palvelutuotannon muutosten, erityisesti Saarikan toimintamuutosten vaikutus ruokapalvelujen työ- ja henkilöstömäärään sekä henkilöstön sijoittumiseen. - Palvelutuotannossa tarvittavan työvahvuuden varmistaminen ja mahdolliset varahenkilöjärjestelyt. - Ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen tukeminen. LOMITUSPALVELUKESKUS Vuosina 2014 2017: - Palvelutarpeen edellyttämän henkilöstömäärän varmistaminen rekrytoimalla tarvittaessa ammattitaitoista työvoimaa työstä pois siirtyvien tilalle. - Ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen tukeminen. - Henkilöstön ammattitaidon jatkuva ylläpitäminen ja kehittäminen. SIVISTYSPALVELUKESKUS Vuonna 2014: - Perusopetuksesta siirtyy todennäköisesti eläkkeelle luokanopettaja (koulunjohtaja). Luokanopettajan virka täytetään määräaikaisena ja asiaa tarkastellaan uudelleen kouluverkkoa koskevan päätöksenteon yhteydessä. Koulunjohtajan tehtävä täytetään sisäisellä haulla. - Perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorin avoin virka muutetaan tuntiopettajuudeksi ja siihen rekrytoidaan henkilö toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen. - Kirjastossa vakituisessa henkilöstössä on tällä hetkellä noin 0,5 työntekijän vajaus, jota on paikattu erilaisilla määräaikaisilla ratkaisuilla. Kirjastotoimenjohtajan todennäköisen eläkkeelle siirtymisen yhteydessä on järjestettävä kirjastotoimen johtaminen ja varauduttava uuden kirjastoammattilaisen rekrytointiin. 69

- Päivähoidon keskittyminen kirkonkylälle ja perhepäivähoitajien ikärakenne edellyttävät yhden uuden vakituisen perhepäivähoitajan palkkaamista kirkonkylän alueelle. - Liikuntapalveluissa on tarve vakiinnuttaa liikunnanohjaajan työpanos, jota hyödynnetään myös kansalaisopistossa ja koulujen liikuntahankkeissa. - Nuorisopalveluissa on varauduttu nuorten luova työpaja -hankkeen edellyttämään määräaikaiseen työpanokseen, jota hyödynnetään myös kulttuuripalveluissa ja taiteen perusopetuksessa. - Varaudutaan perusopetuksen ja lukion rehtorien lähestyviin eläkkeelle siirtymisiin. Vuosina 2015 2017: - Arvioidaan jatkuvasti palvelutuotannon muutosten, mahdollisten lainsäädäntömuutosten ja eläkkeelle siirtymisten vaikutus henkilöstömäärään, kelpoisuusedellytyksiin sekä henkilöstön sijoittumiseen. - Ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen tukeminen. TEKNINEN PALVELUKESKUS Vuonna 2014: - Tekninen lautakunta ratkaisee alkuvuonna 2014, toteutetaanko kiinteistönhoidon talonmiespalvelut jatkossa kokonaan ostopalveluna vai osin omana palvelutuotantona. Tässä yhteydessä tarkastellaan koko kuntakonsernin kiinteistönhoidon palvelutarpeita. - Varaudutaan lähiaikoina tapahtuviin eläkkeelle siirtymisiin mm. suunnittelemalla kiinteistöjä, kunnallistekniikkaa ym. koskevan teknisen tiedon säilyminen henkilöstön vaihtuessa. Siirtymävaiheessa saattaa aiheutua ylimääräisiä henkilöstökuluja. Vuosina 2015 2017: - Arvioidaan jatkuvasti eläkkeelle siirtymisten vaikutus työ- ja henkilöstömäärään. Henkilöstösuunnitelman käsittelyt: - Työsuojelutoimikunta 2.12.2013 - Henkilöstöryhmä 4.12.2013 - Henkilöstöjaosto 27.11.2013 - Kunnanhallitus 9.12.2013 - Kunnanvaltuusto 16.12.2013 70

1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038 2040 KARSTULAN KUNTA Khall 9.12.2013 LIITE 2: TILASTOJA Tilastoaineiston taustatiedot Talousarvion käyttötalousosassa esitetyt seurattavat tunnusluvut on koottu Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilastosta 2012. Verrokkikuntina on käytetty Karstulan kanssa samankokoisia väestöltään väheneviä kuntia, jotka sijaitsevat Väli-Suomessa etäällä suurista keskuksista. verrokkikunta maakunta asukasluku 30.9.2013 Hankasalmi Keski-Suomi 5 403 Heinävesi Etelä-Savo 3 690 Joutsa Keski-Suomi 4 864 Kaustinen Keski-Pohjanmaa 4 260 Pielavesi Pohjois-Savo 4 857 Pihtipudas Keski-Suomi 4 382 Ruovesi Pirkanmaa 4 780 KUNNAN ASUKASMÄÄRÄÄN JA IKÄRAKENTEESEEN LIITTYVÄT LÄHIVUOSIEN KEHITYSNÄKYMÄT Väestörakenne 1980 2040 (Tilastokeskus: vuosien 1980 2012 väestörakennetiedot, vuosien 2013 2040 väestöennustetiedot) 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 0-6 vuotiaat 7-17 vuotiaat 18-64 vuotiaat 65-74 vuotiaat 75- vuotiaat Karstulan asukasmäärä vähenee tasaisesti noin 1 % vuosivauhtia. Väestön väheneminen ei sisänsä ole välttämättä ongelma, mikäli väestörakenne pysyy tasapainoisena ja palvelutuotantoa pystytään sopeuttamaan eri ikäryhmien tarpeita vastaavaksi. Karstulassa työikäisten osuus väestöstä on maan keskimääräistä pienempi, vanhuksia puolestaan on keskimääräistä enemmän. Väestöllinen huoltosuhde heikkenee, minkä syynä on juuri vanhusväestön osuuden selvä kasvu, nuorimpien ikäluokkien suhdeluku työikäisiin ei sen sijaan suuresti muutu. Väestöennusteen tarkasteluun on syytä suhtautua hieman varoen: väestöennuste on luonteeltaan trendilaskelma, jossa suuret tilastovaihtelut ovat mahdollisia ja poikkeamat korostuvat pitkällä aikavälillä. Seuraavan sivun väestöpyramidissa tarkastellaan väestön ikä- ja sukupuolirakennetta vuonna 2012. Karstulan väestöpyramidi on muodostaan suomalaisille maaseutukunnille tyypillinen. Väestöpyramidin suhteessa suurimmat ikäryhmät sijoittuvat ikävuosille 50 70. Alle 20-vuotiaissa ikäryhmissä lapsia ja nuoria vielä on, mutta ikävuosille 20 40 sijoittuvat ikäryhmät ovat pieniä varsinkin naisten osalta. Tämä rakenne osoittaa, miten kunnan asukasmäärän vähenemistä osin selittää negatiivinen nettomuuttoliike, jossa etenkin opiskeluikäisten (15 24 -vuotiaiden) lähtömuutto on selvästi tulomuuttoa suurempaa. Muissa ikäryhmissä tulo- ja lähtömuutto on ollut koko 2000-luvun tasaisempaa ja nettomuutto on ollut jopa positiivista. 71

Väestöpyramidi: ikä- ja sukupuolirakenne 2012 Päivähoitoikäisten, kouluikäisten ja 75 vuotta täyttäneiden määrä 2012 2025 (Tilastokeskus: vuoden 2012 väestörakennetiedot, vuosien 2013 2040 väestöennustetiedot) 800 750 700 650 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 0-6 vuotiaat 264 274 273 267 262 263 257 254 250 248 244 242 240 238 7-17 vuotiaat 517 520 514 509 487 478 472 468 460 456 449 442 433 431 75- vuotiaat 583 581 591 596 619 606 615 614 627 656 670 695 715 744 Ennusteen mukaan päivähoitoikäisten määrä ei suunnittelukaudella 2014 2017 juuri muuttuisi. Vuoden 2013 syntyvyys jää kuitenkin tämänhetkisten tietojen mukaan selvästi alle kolmenkymmenen. Kouluikäisten määrä pysyisi ennusteen mukaan tasaisena vuoteen 2015 saakka, jonka määrässä näkyy suunnittelukaudella selvempi muutos. 75 vuotta täyttäneiden määrässä näkyy suurempi lisäys vasta vuoden 2020 paikkeilla. 72