RAPI: Reaaliaikaisen tiednluvutusrajapinnan mahdllisuudet ja haasteet Lppuraprtti Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys Versi 1.0H Laatija Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti 13.3.2012
Sisällysluettel 1 LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 Julkisen hallinnn tietvarantjen avaamisen ja luvuttamisen vaatimus... 4 1.2 RAPI esiselvitys sana Verhallinnn strategian timeenpana... 5 2 PROJEKTIN TAVOITE, TULOS JA RAJAUKSET... 5 3 TIEDONLUOVUTUKSEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISKOHTEIDEN TUNNISTAMINEN... 6 3.1 Verhallinnn tietluvutuksia kskeva lainsäädäntöphja... 6 3.2 Tietpalvelun luvutukset... 6 3.2.1 Kertaluvutettavat tiedt (ns. massaluvutus)... 7 3.2.2 Tutteistetun palvelun välityksellä luvutetut tiedt... 7 3.2.3 Kyselyjärjestelmän kautta luvutetut tiedt... 8 3.2.4 Verhallinnn tilastjulkaisut... 9 3.2.5 Luvutus tutkimuskäyttöön... 9 3.2.6 Julkis - Vertuksen julkisten tietjen palvelu... 9 3.3 Muut tietluvutukset... 10 3.3.1 Henkilövertuksen luvutukset... 10 3.3.2 Yritysvertuksen luvutukset... 10 3.3.3 Vernkannn luvutukset... 11 3.3.4 Harmaan taluden selvitysyksikön luvutukset... 11 3.4 Tietluvutuksiin käytetty henkilöresurssi... 11 3.5 Julkisen tiedn avaaminen Verhallinnn haasteena... 12 3.6 Tiednluvutuksen nykytila ja kehittämiskhteet... 14 4 KESKEISTEN SIDOSRYHMIEN TIEDONLUOVUTUSTARPEET JA VALMIUDET... 14 4.1 Yleiskuva sidsryhmien tarpeista ja dtuksista... 14 4.2 Eräiden keskeisten sidsryhmien tiettarpeet ja valmiudet... 18 4.2.1 Kela: keskeisimmät etuudet... 18 4.2.2 Tampere, Helsinki ja SADe-hjelman SOTE: timeentultuki ja asiakasmaksut 23 4.2.3 Eläke-Tapila: työeläke... 28 4.2.4 Talushallintliitt: työnantajailmittaminen... 30 4.3 Sidsryhmien tarpeet ja Verhallinnn valmiudet... 31 5 TIEDONLUOVUTUKSEN TAVOITETILA JA RAJAPINNALLE ASETETTAVAT TOIMINNALLISET VAATIMUKSET... 33 5.1 Tiednluvutuksen tavitetila... 33 5.2 Tietsisällön ajantasaisuus... 33 5.3 Tietluvutuksen reaaliaikaisuus... 34 5.4 Tietjen yhteentimivuus... 34 5.5 Tietluvutuksen ja -sisällön asia- ja asiakaskhtaisuus... 35 5.6 Tietsisällön ymmärrettävyys... 36 5.7 Tiednluvutuksen autmaattisuus... 36 5.8 Tietturva... 37 5.9 Käytettävyys... 38 5.10 Saavutettavuus... 38 5.11 Hallittavuus... 39 6 ETENEMINEN KOHTI TAVOITETILAA: MAHDOLLISUUDET, HAASTEET JA RISKIT... 40 7 EHDOTUKSET TOIMENPITEIKSI... 41 Laatija Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti 13.3.2012
Verhallint LOPPURAPORTTI 3 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H TIIVISTELMÄ Tämän prjektin tehtävänä li kuvata Verhallinnn tietluvutusten kknaisuus ja tunnistaa karkealla taslla tiednluvutusrajapinnalle asetettavat timinnalliset vaatimukset. Lähtökhdaksi asettamiskirjeessä asetettiin geneerinen, standarditu tiednluvutusrajapinta ja autmaattinen, reaaliaikainen tietjen luvutus. Prjektin n kartittanut Verhallinnsta tietluvutuksia saavien sidsryhmien tarpeita tietjen ja tiednluvutustavan suhteen. Prjekti n arviinut tietluvutusten nykytilaa suhteessa luvutuksensaajien tarpeisiin ja tarkastellut sitä, vastaisik edellä kuvatun kaltainen rajapinta sidsryhmien tarpeita ja mihin sitä visi käyttää. Kehittämisen ajurina n lisäksi nähty julkisen hallinnn tietvarantjen yhteentimivuuden edistäminen, julkisen tiedn avaaminen sekä resurssien säästäminen tietluvutuksia tehstamalla. Prjektin jhtpäätökset ja arvit kussakin luvussa käsitellystä asiasta n kttu lukujen lpussa leviin taulukihin: Arvi tiednluvutuksen nykytilasta (taulukk 2, s.14) Sidsryhmien tarpeet ja Verhallinnn valmiudet (taulukk 10,s. 31) Tavitetilan haasteet (taulukk 11,s. 40) Riskit (taulukk 12, s. 41) Prjektin jhtpäätökset ja ehdtukset jatktimenpiteiksi n kttu lukuun 7. Prjekti näkee välittömänä tehtävänä Tiednluvutus-saprsessin vastuiden ja rlien kuvaamisen ja käyttööntn kk Verhallinnn taslla (timenpideehdtus 1). Nykyinen sirpalitunut tiednluvutuksen timintamalli ei tue autmaatin lisäämistä. Timintaa vidaan tehstaa tutteistamalla ja autmatisimalla tietluvutukset (timenpide-ehdtus 2). Jtta tämä lisi mahdllista, tietluvutukset n lukiteltava tiednkäyttöprsesseittain ja tiednsaajaryhmittäin. Autmaati ja yhteentimivuus edellyttävät määriteltyä sanasta. Tähän asti sanastja n syntynyt tietkantamäärittelyn sivututteena. Tisistaan pikkeavat sanastt estävät tiednluvutuksen tutteistamisen, jnka puuttuminen pulestaan estää autmatisintia. Tämän vuksi sanasttyö n nstettava keskeiseksi saksi Verhallinnn tietarkkitehtuurityötä (timenpide-ehdtus 3). Nykyinen Verhallinnn strategia ei ta kantaa datan avaamiseen. Prjektin mielestä edelläkävijyys edellyttäisi, että avinta dataa ja tietjen yhteentimivuutta kskeva linjaus näkyisi Verhallinnn strategiassa (timenpide-ehdtus 4). Prjekti esittää, että julkisen tiedn avaamiseksi käynnistetään pilttiprjekti (timenpide-ehdtus 5). Kska tietluvutuksensaajien selkeästi keskeisin ja suurin tarve li saada mahdllisimman ajantasaista tieta, prjekti esittää myös, että Henkilövertusyksikkö käynnistää esiselvityksen työnantajailmittamisen muuttamisesta kuukausittaiseksi tai tapahtumakhtaiseksi (timenpide-ehdtus 6). Prjektipäällikkönä n timinut Marja-Leena Karhula ja prjektin jäseninä Mikael af Hällström, Tuula Hämäläinen, Anitta Högman, Juha Järvinen, Jhanna Ktipelt, Raim Lepistö (1.12.2011 alkaen) ja Minna Rintala (15.11.2011 asti).
Verhallint LOPPURAPORTTI 4 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Julkisen hallinnn tietvarantjen avaamisen ja luvuttamisen vaatimus Tietvarantjen avaaminen ja avimien rajapintjen rakentaminen nähdään yhtenä julkisen hallinnn tietarkkitehtuurin keskeisimpänä kehittämiskhteena (Julkisen hallinnn tietarkkitehtuuri -raprtti, 12.11.2010/VM). Valtivarainministeriö hjaa (3.3.2012/VM) lisäksi hallinta avaamaan julkista tieta. Laki julkisen hallinnn tiethallinnn hjauksesta (10.6.2011/634) tuli vimaan 1.9.2011. Lain mukaan julkisen hallinnn viranmaisen n pyrittävä järjestämään timintansa siten, että se käyttää tiettyihin samassa laissa nimettyihin tietjärjestelmiin talletettuja tietja, js viranmaisen timinta edellyttää näiden tietjen käyttöä. Viranmaisille, kansalaisille ja yrityksille julkisen sektrin tietjen yhteiskäytön etuja vat autmatisinti, npeus, viranmaistiminnan laadun parantaminen ja yritysten hallinnllisen taakan vähentäminen. Pääministeri Kataisen hallitushjelman mukaan Julkisin varin tutettuja tietvarantja avataan kansalaisten ja yritysten käyttöön. Tavitteena n julkisen sektrin hallinnimien digitaalisten tietaineistjen saattaminen helpsti uudelleenkäytettävässä mudssa tietverkkjen kautta kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen, viranmaisten, tutkimuksen ja kulutuksen hyödynnettäväksi. Ohjelman mukaan Lisätään julkishallinnn tietjen yhteiskäyttöä ja Julkiset tietaineistt saatetaan kneluettavassa mudssa avimesti saataville ja jatkkäytettäviksi. Hallituksen 5.10.2011 julkaisemassa strategisessa timeenpansuunnitelmassa tdetaan: Julkisen tiedn hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varin tutettuja tietvarantja kansalaisten ja yritysten käyttöön. Näin avataan markkinita uusille palveluille ja liiketimintamahdllisuuksille. Verhallint hallinni merkittävää saa julkisen hallinnn perustietvarannista. Kuva 1. Verhallinnn tietvarannt sana julkisen hallinnn tietvarantja Verhallint luvuttaa eri sidsryhmille runsaasti tietja eri prsesseistaan, eri tavilla ja eri aikataulutuksilla. Tieta luvutetaan vertusprsessin sujuvuuden ja
Verhallint LOPPURAPORTTI 5 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H ikeellisuuden takaamiseksi, esim. ennaknpidätystiedt eläkkeenmaksajille ja Verhallinnn päätöksessä levat luntisetujen raha-arvt palkanmaksajille. Tisaalta tieta luvutetaan tiedn vastaanttajan prsessin nnistumiseksi, esim. tultiedt Kelalle sairauspäivärahan suuruuden määräämiseksi. Tiedt vivat lla salassa pidettäviä asiakastietja (vertustiedt) tai Verhallinnn julkisia määräyksiä, jita palkanmaksajan n ennaknpidätyksen timittamisessa nudatettava. 1.2 RAPI esiselvitys sana Verhallinnn strategian timeenpana Verhallinnn strategian mukaisesti Verhallint tekee sidsryhmien kanssa kaikkia sapulia hyödyttävää yhteistyötä, jka n asiakaslähtöistä, tukee asiakkaan prsessia ja tuttaa lisäarva asiakkaalle. RAPI esiselvityksessä lähtökhtana n luda viranmais- ja muulla sidsryhmäyhteistyöllä asiakkaille mahdllisuus hitaa asiansa vaivattmasti ja vähin kustannuksin parantaa tietjen ajantasaisuutta ja laatua vähentää tietluvutuksensaajien hallinnllista taakkaa tehkkailla tietluvutuksilla parantaa verhallinnn tuttavuutta vähentämällä tietluvutuksiin käytettävää henkilötyötä 2 PROJEKTIN TAVOITE, TULOS JA RAJAUKSET Prjektin tehtävänä n laatia timinnallinen esiselvitys standardidun, geneerisen tiednluvutusrajapinnan1 kehittämiseksi Verhallinnlle, jtta tiedt vitaisiin luvuttaa autmaattisesti ja mahdllisimman reaaliaikaisesti. Tavitteena n, että selvityksen perusteella n mahdllista saada kknaiskuva tietluvutuksista ja arviida, millaisiin tarpeisiin mahdllista yleistä rajapintaratkaisua visi käyttää. Lisäksi selvityksessä arviidaan alustavasti mitä mahdllisuuksia ja haasteita n autmaattiseen ja mahdllisimman reaaliaikaiseen tietjen luvutukseen sekä mitä timinnallisia vaatimuksia mahdlliselle rajapinnalle tunnistetaan. Prjektin tulksena n tämä lppuraprtti, jssa n: karkean tasn kuvaus nykytilassa luvutettavista tietryhmistä ja niiden lukittelu luvutustapjen näkökulmasta kartitus keskeisten sidsryhmien tarpeista heidän timintaprsessiensa kehittämisen näkökulmasta. case-analyysi muutamalle valitulle sidsryhmälle luvutettavista tiedista mahdlliselle rajapinnalle asetettavien timinnallisten vaatimusten tunnistaminen karkealla taslla 1 Standardidulla, geneeriselllä (yleisellä) tiednluvutusrajapinnalla tarkitetaan tiednluvutusmenettelyä, jssa Verhallint tarjaa kattavasti tietjaan niihin ikeutetuille tahille siten, että tiedt n kuvattu julkisessa hallinnssa yhteisesti svituilla käsitteillä ja ne luvutetaan julkisen hallinnn yhteisesti spimassa teknisessä mudssa.
Verhallint LOPPURAPORTTI 6 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H arvi siitä, mitä mahdllisuuksia ja haasteita n autmaattiseen ja mahdllisimman reaaliaikaiseen tietjen luvutukseen geneerisen rajapinnan välityksellä Tässä raprtissa n vaatimuksia tietvirtjen hallinta prsessille, erityisesti ajatellen prsessin tavitetilaa. Varsinkin tiedn ajantasaisuuden, tehkkaiden rajapintjen, tiedn laadun ja asiakasystävällisyyden tavitteet vat keskeisiä. Rajaukset Tässä selvityksessä ei käsitellä vernmaksaja-asiakkaalle hänen massa asiassaan luvutettavia tietja. Selvitys perustuu ensi sijassa tällä hetkellä tiedssa leviin tarpeisiin, kuitenkin siten, että myös tulevat tiednluvutustarpeet tetaan humin Tietteknisiin ratkaisuihin ei le tettu kantaa. Verhallinnn tilastintitiminnn kehittämisen kuvaaminen n rajattu tämän työn ulkpulelle 3 TIEDONLUOVUTUKSEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISKOHTEIDEN TUNNISTAMINEN 3.1 Verhallinnn tietluvutuksia kskeva lainsäädäntöphja Lähtökhtaisesti hallinttiminta Sumessa n julkista (L viranmaisten timinnan julkisuudesta 621/1999). Tämä n läpi kaiken hallinnn kulkeva pääsääntö. Vertusta kskevat tiedt n kuitenkin säädetty erityislain njalla (L vertustietjen julkisuudesta ja salassapidsta 1346/1999) salassa pidettäviksi. Vertusasiakirjat, jtka kskevat vervelvllisen taludellista asemaa tai jista ilmenee tunnistettavissa levaa vervelvllista kskevaa tieta, n pidettävä salassa. Salassa pidettäviä vat myös Verhallinnlle vertusta varten annetut ja Verhallinnssa laaditut yksittäistä vervelvllista kskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedt. Salassapit kskee myös ilmittamis- ja tiednantvelvllista kskevia tietja. Myös Henkilötietlaki (523/1999) rajittaa tietjen luvuttamista. Henkilötietlaki tteuttaa yksityiselämän sujaa sekä muita yksityisyyden sujaa turvaavia perusikeuksia henkilötietja käsiteltäessä sekä edistää hyvää tietjenkäsittelytapaa. Vertustietjen luvutus edellyttää, että luvutuksen saajalla n lakiin perustuva ikeus tietjen saantiin. Säädökset vat kunkin tiednsaajan erityislainsäädännössä. Valtasa Verhallinnn tietluvutuksista n tällaisia luvutuksia. Pääsääntöisesti luvutetaan vain vahvistetun vertuksen tietja. Pikkeuksena edellisestä vat vertuksen julkiset tiedt (vertietlaki 2 luku). 3.2 Tietpalvelun luvutukset Verhallinnn keskitetty tietpalvelu (TIPA) luvuttaa vertusta varten kerättyjä tietja eri sidsryhmille. Luvutettujen tietjen käyttötarkituksena n mm. viranmaisten suunnittelu- ja selvitystyö, viranmaisten päätöksentek, valvnta, timituksellinen käyttö sekä tilastinti- ja tutkimustyö.
Verhallint LOPPURAPORTTI 7 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H Vertustietja luvutetaan lähes kaikista Verhallinnn svelluksista. Tiedt luvutetaan ns. raakatietina eli sellaisina kuin ne n tallennettu pimintahetkellä Verhallinnn tietjärjestelmiin. Tietluvutuksista tehdään kirjallinen lupapäätös. Tietja luvutetaan mm. valtin ja kuntien viranmaisille, yksityisille eläke- ja vakuutuslaitksille, tutkijille ja tutkimuslaitksille sekä tiedtusvälineille. Tietluvutukset n räätälöity asiakaskhtaisesti lukuun ttamatta tutteistettuja palveluita, jissa kaikilla asiakkailla n samanlaiset tiednsaantiikeudet. Suurin sa tietluvutuksista n säännönmukaisia (vakiluvutuksia). Tiedt luvutetaan pääsääntöisesti sähköisesti kiinteällä linjasiirrlla tai turvasähköpstilla. Jitakin yksittäisiä tietja (esim. tulvertuksen julkiset tiedt medialle) luvutetaan levykkeellä, jllin asiakas nutaa tiedt Verhallinnn timipisteestä. Luvutustavat kertaluvutuksina tutteistettujen palvelujen välityksellä kyselyjärjestelmien (12 kpl) välityksellä (yksittäisiä vervelvllisia kskevien tietjen kysely hetulla tai y-tunnuksella) tilastjulkaisut luvutukset tutkimuskäyttöön Tietpalvelun luvuttamat tiedt vat pääsääntöisesti maksullisia, ellei erityislaeissa le tisin säädetty. Lisäksi TIPA tuttaa ja luvuttaa vertusta kskevia tilastja. 3.2.1 Kertaluvutettavat tiedt (ns. massaluvutus) Kertaluvutuksella tarkitetaan säännönmukaista vertustietjen sähköistä massaluvutusta jllekin sidsryhmälle. Tällaiset luvutukset tehdään keskitetysti Verhallinnn Tietpalvelusta sidsryhmän hakemuksen perusteella. Massalunteisia tietluvutuksia vastaanttavat: Tilastkeskus (n. 40 luvutusta/vusi) Eläketurvakeskus (n. 50 luvutusta/vusi) Kela (n. 7 luvutusta/vusi) Sumen Pankki Fimea Lindrff Oy Työttömyysvakuutusrahast (n. 17 luvutusta/vusi) Valtivarainministeriö (n. 19 luvutusta/vusi) VATT MELA Valtiknttri Tulli (n. 24 luvutusta/vusi) Väestörekisterikeskus 3.2.2 Tutteistetun palvelun välityksellä luvutetut tiedt Tietpalvelu n tutteistanut palvelut sellaisille suritteille, jissa asiakkaiden määrä n suuri ja jissa tietjen luvutus tistuu usein samansisältöisenä. Tutteistetuille palveluille n laadittu yhdenmukaiset hjeet ja lmakkeet. Myös luvutusmenettely sekä hinnittelu vat palvelukhtaisesti yhdenmukaisia. Palvelut vat:
Verhallint LOPPURAPORTTI 8 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H Vervelkatietjen luvutuspalvelu (Asiakastiet Oy, Kattliitt, MaRa, Rala, Seti, Sumen Tilaajavastuu Oy, Tekes ja ELYt). Tietjen käyttötarkitus n tilaajavastuulain mukaisten velvitteiden hitaminen. Tietjen tilaus ja luvutus pääsääntöisesti turvasähköpstilla Enpere- ja alv - rekisteritietjen luvutuspalvelu (asiakkaat ja käyttötarkitukset vaihtelevat, tiedt vat julkisia). Tietjen tilaus ja luvutus tapahtuu pääsääntöisesti turvasähköpstilla. Y-tunnusten luvutuspalvelu (asiakkaat ja käyttötarkitukset vaihtelevat, tiedt vat julkisia). Tietjen tilaus ja luvutus tapahtuu pääsääntöisesti turvasähköpstilla. Ennaknpidätystietjen luvutus etuuksien maksajille -palvelu (Kela, vahinkvakuutusyhtiöt, työttömyyskassat). Tietjen käyttötarkitus n ennaknpidätyksen timittaminen. Asiakas tilaa tiedt lmakkeella tai vapaamutisesti. Tiedt timitetaan jk linjasiirtna tai asiakas vi hakea levykkeelle tallennetut tiedt Verhallinnsta. Tulvertuksen julkisten tietjen luvutus kunnanhallituksille -palvelu. Tietjen käyttötarkitus n lakisääteisten tehtävien ja vernsaaja-tehtävien hitaminen. Asiakas tilaa tiedt lmakkeella ja tiedt luvutetaan turvasähköpstilla. Tulvertuksen julkisten tietjen luvutus medialle -palvelu. Tietjen käyttötarkitus n timituksellinen käyttö. Luvutettavat tiedt vat julkisia, mutta henkilötietjen salta tietjen luvutusta rajittaa henkilötietlain säännökset. Tiedtusvälineet tekevät tilauksen lmakkeella ja vivat itse hakea tiedt sisältävän levykkeen Verhallinnn ilmittamista timipisteistä tai vaihtehtisesti tiedt timitetaan turvasähköpstilla. Tulvertuksen julkisten tietjen luvutus henkilötunnuksella -palvelu (Asiakastiet Oy:lle, perintäyhtiöille mm. Lindrff Oy, OK Perintä Oy, pankeille, mm. Handelsbanken, Samp Pankki). Tietjen käyttötarkituksia vat mm. perintätehtävät, lutn myöntäminen ja valvnta sekä asiakkaiden prfilinti. Tietjen tilaukseen ja luvutukseen käytetään turvasähköpstia. 3.2.3 Kyselyjärjestelmän kautta luvutetut tiedt Kyselyjärjestelmien välityksellä sidsryhmällä n mahdllisuus kysellä yksittäisiä vervelvllisia kskevia tietja henkilötunnuksella tai Y-tunnuksella. Tietpalvelulla n käytössä 12 kyselyjärjestelmää, jista 11 n eräkyselyjärjestelmiä ja yksi ns. surakyselyjärjestelmä. Eräkyselyjärjestelmällä välitettävät tiedt siirtyvät käyttäjälle seuraavana arkipäivänä. Surakyselyjärjestelmällä asiakas saa tiedt käyttöönsä välittömästi. Eräkyselyjärjestelmät: Oikeusministeriö Eläketurvakeskus Etera Varma (Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma) Ilmarinen Kulutusrahast Valvira (Ssiaali- ja terveysalan lupa- ja valvntavirast) Phjla
Verhallint LOPPURAPORTTI 9 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H Maahanmuuttvirast Eläke-Fennia Eläke-Tapila Surakyselyjärjestelmä: Päiväsakkkyselyjärjestelmä Käyttäjinä Pliisi, tumiistuimet, Tulli ja Rajavartilaits 3.2.4 Verhallinnn tilastjulkaisut Vertilast-julkaisu: Vertilast sisältää tilasttietja yksityisten henkilöiden sekä yritysten ja muiden yhteisöjen vernalaisista tulista, vähennyksistä, vertettavista tulista, asiakkaille määrätyistä verista, vernpalautuksista, jäännösverista sekä yritysten tulslaskelma - ja tasetiedista. Tilastn aineist perustuu Verhallinnn vertuksen tietjärjestelmästä kerättyihin tietihin. Tilast kattaa kk maan tiedt. Tilast julkaistaan vuden alussa. Taskutilast-julkaisu: Taskutilast n nimensä mukaisesti painettu, pienikkinen vertuksen tietpaketti. Tilast sisältää tietja mm. Sumen vertuksen rakenteesta, verjen jakaumasta vervelvllisryhmittäin, verjen kertymästä sekä verjäämistä. Tilastssa n myös kansainvälistä vertailutieta eri maiden vertuksesta. Tulkehitystilast: Ansituljen kehitystä kuvaava Tulkehitystilast laaditaan työnantajien sekä eläke- ja vakuutuslaitsten Verhallintn timittamien vusi-ilmitusten phjalta. Tilast sisältää kunta- ja maakuntakhtaista tieta Sumessa edellisenä vunna maksetuista palkka-, eläke-, työttömyys- ja ssiaaliturvaetuuksista sekä vertailun edellisen vuden vastaaviin tietihin. Tilast laaditaan vusittain huhtikuussa. Yksittäiset, erillisestä timeksiannsta tehtävät, tilastt: Tietpalvelusast vi resurssiensa puitteissa laatia asiakkaiden tilauksesta yksittäisiä tilastja. 3.2.5 Luvutus tutkimuskäyttöön Hakemuksesta n mahdllista saada tulvertuksen julkisia tietja hyödynnettäväksi tieteellisessä tutkimustyössä. Tietpalvelu antaa jkaiseen hakemukseen erillisen päätöksen. Tiedt luvutetaan asiakkaan antamien henkilötunnusten perusteella. 3.2.6 Julkis - Vertuksen julkisten tietjen palvelu Tulvertuksen julkiset vertustiedt vat nähtävillä sähköisenä luettelna Verhallinnn asiakaspalvelupäätteillä. Julkiset tiedt sisältävät henkilötietja, jita ei saa julkaista avimessa Internet verkssa. Tavite n, että myös virkailija käyttää samaa sähköistä luettela julkisten tietjen asiakaspalvelussa.
Verhallint LOPPURAPORTTI 10 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H 3.3 Muut tietluvutukset 3.3.1 Henkilövertuksen luvutukset Vertimistt luvuttavat manuaalisesti eri sidsryhmille vertuspäätöksiä, vertuslaskelmia, erittelysia, kpiita verilmituksista ja esitäytetyistä verilmituksista, vusi-ilmitustietja, kpiita perukirjista, tietja verhallinnn rekisterimerkinnöistä ja muita vertuksen timittamiseen liittyviä asiakirjja (esim. valvntakäyntikertmus). Luvutettavat tiedt, kuten vertuslaskelmat ja esitäytetyn verilmituksen tiedt tulstetaan sähköisestä arkiststa. Osa luvutettavista tiedista kpiidaan paperiarkiststa (esimerkiksi kpit verilmituksista, 5 ja 5A-lmakkeista, perukirjista, ikaisupäätöksistä). Osa vanhemmilta vusilta luvutettavista tiedista tulstetaan Ukysyn laskelma-, palkka- ja eläke-erittelynäytöiltä. Yrittäjien salta myös tilinpäätöstiedt tulstetaan Ukysystä. Tärkeimmät tietja vastaanttavat sidsryhmät vat vakuutusyhtiöt, eläketurvakeskus ja muut eläkelaitkset, Kela, kunnat, edunvalvntatimistt, ikeusaputimistt, asianajtimistt, Pliisi, Ulsttvirast, perintätimistt, käräjäikeudet, maistraatit, ELY-keskukset, maanmittaustimistt, pankkien ntariaattisastt sekä ssiaalivirastt. Luvutettavia tietja käytetään etuushakemusten käsittelyssä ja tuljen/tietjen tarkistamisessa, maksujen ja krvausten määräämisessä, työttömyysturvan väärinkäyttöasiissa, velkajärjestelyasiissa, pliisin esitutkinnassa, ikeusprsesseissa, ulsttasiissa, perinnässä, vernpalausten perinnässä. Pyydettävät tiedt kskevat mm. palkkja ja muita tultietja, työsuhteita, työssälaikja, suuksia henkilöyhtiöistä ja vernpalautustietja. Tietja pyydetään jk yhden tai useamman vuden ajalta. 3.3.2 Yritysvertuksen luvutukset Yritysvertimistt luvuttavat manuaalisesti eri sidsryhmille tietja kuten vertuspäätöksiä, vusi-ilmitustietja, kausivalvnnan tietja, tietja surituspuutteista, tietja työnantajasuritusten surittamisesta sekä kpiita verilmituksista ja verilmitusten liitteistä. Tietjen haku tapahtuu manuaalisesti arkiststa asiakirjja kpiimalla, tulstearkiststa tulstamalla tai päätteellä, mikäli tiet n mahdllista saada tietjärjestelmästä. Tärkeimmät sidsryhmät, jille tietja luvutetaan vat vakuutusyhtiöt, Eläketurvakeskus ja muut eläkelaitkset, Kela, Ptilasvakuutuskeskus, Elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus, Tapaturmavakuutuslaitsten liitt, Liikennevirast, Hallint-ikeudet, Krkein hallint-ikeus, Pliisi, Ulsttvirast sekä VM. Luvutettavia tietja käytetään käsiteltäessä vahinkasiita, tapaturmakrvauksia, ansinmenetyskrvauksia, palkkaturvahakemuksia, merenkulun tukia tai työntekijöiden eläkeasiita. Lisäksi luvutettavia tietja käytetään ulstssa, pliisin surittamassa esitutkinnassa ja verasiiden valitusprsesseissa. Knserniverkeskuksesta luvutetaan tietja Valtinvarainministeriölle verlainsäädännön kehittämistä ja budjetintia varten.
Verhallint LOPPURAPORTTI 11 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H 3.3.3 Vernkannn luvutukset Vernkannsta luvutetaan manuaalisesti eri sidsryhmille yksittäisiä tietluvutuksia mm. vervelkatietja ja kknaisvelkatietja. Tärkeimmät tietja vastaanttavat sidsryhmät vat Ulsttvirast, pesänhitajat, asianhitajat, Sumen asiakastiet/edita, rahalaitkset, tumiistuimet ja spimusvaltit. Luvutettavia tietja käytetään pesän selvittämiseen, ulsttn, vakuuden realisintiin, knkurssiasiihin ja muihin perimistimiin. Vernkant vastaa myös vernsaajien tilastpalveluista (Vesa), jtka vat julkisia ja julkaistaan ver.fi -sivuilla. Palvelut tarjavat tieta kunkin vernsaajan vertulista ja niiden perusteena levista verista ja muista jakperusteista. Tiedt löytyvät kk maan taslla, vernsaajaryhmittäin sekä yksittäisen vernsaajan taslla. Palvelusta löytyy mm. kaikkien kuntien vertustiedt ja kiinteistövertustiedt. Tietja käytetään vertuljen seurantaan ja taluden suunnittelutarpeisiin, esim. kuntien ja seurakuntien budjetinnissa. 3.3.4 Harmaan taluden selvitysyksikön luvutukset Harmaan taluden selvitysyksikkö (HTSY) julkaisee ilmiöselvityksiä ja tekee viranmaisten pyynnöstä velvitteidenhitselvityksiä. Ilmiöselvitykset vat HTSY:n arviita jstakin harmaan taluden ilmiöstä. Arvit tehdään tilasttietjen phjalta ja ilmiöselvityksen yhteydessä luvutetaan tilasttiettyyppisiä tietja ma-alitteisesti. Ilmiöselvityksiä tehdään muutamia kymmeniä vudessa. Ilmiöselvitykset vat lähtökhtaisesti julkisia ja niistä tärkeimmät julkaistaan Ver.fi-sivuilla, minkä lisäksi jitakin niistä julkaistaan myös Harmaatalus.fi-extranetissä. Tämänhetkinen päätute n Harmaan taluden tilannekuva -ilmiöselvitys, jka tehdään muutaman kerran vudessa. Velvitteidenhitselvitykset tehdään jnkun viranmaisen pyynnöstä ja ne kskevat tiettyä rganisaatita tai henkilöä. Velvitteidenhitselvitykset eivät sisällä tulkintaa, vaan ainastaan yhteen kerättyjä faktatietja. Viranmaisilla n erilaajuisia ikeuksia saada tietja ja velvitteidenhitselvityksen sisältö vaihtelee tiednsaantiikeuden mukaisesti. Tiednsaantiikeus n määritelty kutakin viranmaista kskevassa erityislainsäädännössä. Tiedt annetaan maksutta. Velvitteidenhitselvitys n tutteistettu pdf-raprtti, jita n ensimmäisenä timintavunna (2011) tehty muutama kymmenen tuhatta kappaletta. Lukumääräarvi timinnan vakiintuessa n nin 100 000 kpl/vusi. Tällä hetkellä velvitteidenhitselvitys kstuu lähes pelkästään Verhallinnn järjestelmistä saatavista tiedista. Tällaisia tietja vat esim. velvitteet, timinnan laajuus, talus, kytkennät. Tavitetilassa tietja kerätään myös Verhallinnn ulkpulelta. HTSY tekee sidsryhmien kanssa yhteistyötä velvitteidenhitselvitysten kehittämiseksi. Tavitteena n, että päästään mahdllisimman npeasti sähköiseen timintaan (käyttäjä vi tilata velvitteidenhitselvityksen selvitystietjärjestelmän kautta ja saa raprtin sitä kautta), tavitetilassa tietjenvälitys tapahtuu autmaattisesti ja ajantasaisesti svellus-svellus-rajapinnan kautta. 3.4 Tietluvutuksiin käytetty henkilöresurssi Tietjen luvutuksiin käytetty yhteenlaskettu henkilötyöpans sisältäen myös Tietkarhun työpanksen n nin 40 henkilötyövutta.
Verhallint LOPPURAPORTTI 12 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H Laskelmassa ei le mukana Harmaan taluden selvitysyksikön ja Vernkantyksikön henkilötyöpansta. Yksikkö HTV Tietpalvelu 4 Tiethallinnn yksiköt 7,1 Tietkarhu 6,2 Henkilövertus 20 Yritysvertus 2 Muut 0,7 Yhteensä 40 Taulukk 1. Henkilöresurssien käyttö 3.5 Julkisen tiedn avaaminen Verhallinnn haasteena Avimella datalla tarkitetaan erityisesti julkishallinnlle, mutta myös yrityksille, rganisaatiille ja yksityishenkilöille kertynyttä jalstamatnta infrmaatita, jhn n avattu maksutn pääsy rganisaatin ulkpulisille. Puhutaan tiedn avaamisesta. Julkisen hallinnn tietvarannista avaaminen kskee julkista tieta. Valtivarainministeriö (Lähde: VM:n JulkICT-frumi 28.2.12, Anne Kauhanen- Simanainen) määrittelee, että data n avinta, kun se n uudelleenkäytettävissä 1. laillisesti 2. teknisesti 3. maksutta Data n avimesti lisensitu eli sen käyttöä ei rajiteta käyttäjäryhmän tai käyttötarkituksen mukaan. Riittävän rakenteellisessa mudssa (kneluettava) ja avimessa tiedstfrmaatissa leva data n ladattavissa ilman rekisteröitymistä. Datan käytöstä ei peritä maksua. Käytännössä avin data 2 n sellaista digitaalista infrmaatita, jnka hyödyntäminen n tehty mahdllisimman helpksi. Valtineuvstn kanslian periaatepäätöksen (3.3.2011, pdf) mukaan ensisijaisena tavitteena n edistää viranmaisten tuttamien, julkisrahitteisten tietaineistjen uudelleenkäyttöä. Aineistjen tulee lla pääsääntöisesti maksuttmia. Tietvarantjen laajemmalla hyödyntämisellä edistetään innvaatitimintaa, digitaalisten markkiniden kehittymistä sekä hallinnn tehkkuutta ja läpinäkyvyyttä. Tietaineistjen tulee lla avimesti saatavilla ja uudelleenkäytettävissä yhtenäisin, selkein ja kaikille tasapulisin ehdin. 2 Avimen datan määritelmä: 1) Verkssa kneluettavassa mudssa avimilla tiedstfrmaateilla tai rajapinnilla julkaistua tieta, jka n 2) lisensitu kaupallisen ja muun uudelleenkäytön sallivasti. Julkishallinnn tietvarannista datan avaaminen kskee julkista tieta. Data-sana krstaa tiedn kneluettavuutta. Lähde: Petri Kla (Julkinendata.fi), Esa Mäkinen (Helsingin Sanmat)
Verhallint LOPPURAPORTTI 13 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H Kuva 2. Julkinen data- hallinnn data - avin data Verhallint ei le tistaiseksi analysinut tietvarantjaan siitä näkökulmasta, mitkä tiedt lisivat avattavissa. Tämä tarkastelu tulisi alittaa mahdllisimman pian. Ehkä liikaakin n ajateltu, että kska vertustiedt vat pääsin salassa pidettäviä ja henkilötietjen käytölle n myös merkittäviä rajituksia, Verhallinnn tietvarannissa ei lisi avimen datan tavin avattavia tietja. Julkisesta tiedsta avattavissa levia tiettyyppejä prjektin mielestä vat ainakin Ajantasaiset parametritiedt, esim. Verhallinnn päätöksissä levat raha-arvt, kuten luntisetujen arvt, ulkmaan- ja ktimaan päivärahjen arvt, vervapaat kilmetrikrvaukset, jne. ssiaaliturvamaksuprsentti kunnallisverprsentit Tilastmaiset vertuksen tulstiedt, esim. yhteisöjen tulvern ja ma-alitteisten verjen määrä kunnallisvern määrä
Verhallint LOPPURAPORTTI 14 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H 3.6 Tiednluvutuksen nykytila ja kehittämiskhteet Prjekti n arviinut lukujen 3.1-3.5 perusteella tiednluvutuksen nykytilaa ja tunnistanut seuraavat keskeisimmät vahvuudet ja kehittämiskhteet Taulukk 2. Arvi tiednluvutuksen nykytilasta A. Hyvät asiat vahvistetaan Edelläkävijyys n Verhallinnn strateginen linjaus ja Verhallinnlla n j maine edelläkävijänä Verhallint n aina timija yhteiskunnassa, jlla n kknaiskuva asiakkaiden taludellisesta tilasta Tutekuvaukset ja tietsisällöt vat käytettävissä ja julkaistu Vernsaajien tilastt vat julkisia ja ver.fi -sivuilla Tietsuja- ja tietturvasaaminen n hyvällä taslla TIPA n keskitetty rakenne tiednluvutukselle B. Avimet ja epäselvät asiat selkeytetään TIPAn rli tiednluvutuksen kknaisuudessa n tistaiseksi selkiintymätön Timialat ja yksiköt sekä virkailijat timivat erillisinä mien tiednluvutuskäytäntöjensä mukaan Tällä hetkellä tiednluvutuksessa n käytössä sekä keskitetty että. hajautettu malli, mistä aiheutuu tehttmuutta HTSY rli sana Verhallinta n tistaiseksi selkiintymätön Käsitteet ja tulkinnat termeistä julkinen tiet vs. avin data vat epäselviä C. Puuttuvat asiat lisätään/täydennetään Tiednluvutuksella ei le yhteistä prsessia Tiednluvutuksen pelisäännöt ja rlit puuttuvat Krdinintivastuu / saprsessimistajuus sana tietvirtjen hallinnan prsessia puuttuu (jhtajuus / vastuuhenkilö puuttuu) Avin data puuttuu jhdn agendalta Yhteinen terminlgia/käsitteistö/ sanasttyötä n tehstettava D. Erimielisyysasiat jht linjaa Verhallinnn tahttila julkisen hallinnn yhteentimivuuden edistämiseksi 4 KESKEISTEN SIDOSRYHMIEN TIEDONLUOVUTUSTARPEET JA VALMIUDET 4.1 Yleiskuva sidsryhmien tarpeista ja dtuksista Prjekti lähetti 117:lle tietluvutuksia Verhallinnlta saavalle rganisaatille kyselyn kartittaakseen kuinka hyvin nykyiset tietluvutukset palvelevat tiednsaajien tarpeita tällä hetkellä
Verhallint LOPPURAPORTTI 15 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H minkä suuntaisia kehittämissuunnitelmia tietluvutuksensaajilla n ja miten ne muuttavat tarpeita tietluvutuksille Tässä kerrttu yleiskuva n mudstettu em. kyselyn vastausten perusteella. Minkä tyyppisiä tietja pyytämänne tiedt vat? Sidsryhmien tarvitsemat tiedt vat valtasin (kyselyn vastaajista 80 %) henkilötai yritystunnuksella tunnistettuja tietja. Kuntien tarve saada tilasttietja n suurempi kuin muilla, mikä jhtunee kuntien vernsaajarlista. Mitä yksilöidyn asiakkaan tietja Verhallint luvuttaa rganisaatillenne? Erityisen suuri tarve n saada tultietja, mutta tiettarve näyttää jakautuvan tasaisesti erityyppisten tietjen suhteen. Kuva 3. Verhallinnn luvuttamien tietjen jakauma Miltä ajanjakslta tietja tarvitsette nykytilassa / tavitetilassa? Tietja tarvitaan nykytilassa kalenterivudelta (41 %) tai tilikaudelta (16 %), mutta myös kuukausitaslla (16 %) tai vielä reaaliaikaisemmin (23 %). Tavitetilassa 30 % sidsryhmistä tiv saavansa tietja Verhallinnlta reaaliaikaisesti ja 16 % kuukausittain. Lähes pulet (49 %) sidsryhmistä kuitenkin ilmittaa, että tavitetilassa riittää, kun he saavat tietja kalenterivusittain tai tilikausittain.
Verhallint LOPPURAPORTTI 16 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H Kuva 4. Sidsryhmien tavitetilassaan tivmat tiednluvutuksen ajanjakst Miten saatte tarvitsemanne tiedt? Vain 47,8 % kyselyn sidsryhmistä ilmittaa saavansa kaikki tarvitsemansa tiedt Verhallinnn keskitetyn tietpalvelun kautta. Vajaa 16 % saa kaikki tarvitsemansa tiedt muilta Verhallinnn yksiköiltä ja nin 28 % saa san tiedista keskitetysti ja sa pyydetään muilta Verhallinnn yksiköiltä. Kuva 5. Sidsryhmien tiednsaantitavat Valtin rganisaatiiden sidsryhmät saavat vain 36,4 % tarvitsemistaan tiedista keskitetysti Verhallinnn Tietpalvelun kautta, mikä n 11,4 % vähemmän kuin kaikilla sidsryhmillä. Nin 27,3 % valtisektrin sidsryhmistä ilmittaa saavansa kaikki tarvitsemansa tiedt muilta Verhallinnn yksiköiltä, mikä merkitsee. manuaalista tietjen luvutusta.
Verhallint LOPPURAPORTTI 17 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H Kuva 6. Valtin sektrin sidsryhmien tiednsaantitavat Onk nykyinen tiednluvutusrytmi spiva tarpeisiinne? Nin 56 % kats nykyisen tiednluvutusrytmin spivan heidän tarpeisiinsa. Nin 28 % kats, että tiednluvutusrytmi n spiva, js he saavat täydentävää tieta. Lähes 17 % sidsryhmistä n sitä mieltä, että nykyinen tiednluvutusrytmi ei le ikein spiva heidän tarpeisiinsa eikä svellu heidän prsesseihinsa. Tämä tarkittaa sitä, että mlemmissa tapauksissa (yhteensä 45 %) sidsryhmät jutuvat pyytämään Verhallinnlta lisätietja, jllin tietjen luvutustyö tapahtuu manuaalisesti. Kuva alla. Kuva 7. Sidsryhmien arvi tiednluvutusrytmistä Onk rganisaatillanne kehittämissuunnitelma, jka tulee muuttamaan tiednkeruuta, ts. sitä, miten tarvitsette Verhallinnlta saatavat tiedt tavitetilassa? Tässä kysymyksessä vastaajat jakautuivat melkein tasan kahtia; nin 51 % ilmittaa, ettei kehittämissuunnitelmaa le ja lput 49 % n suunnitellut muuttavansa tiednkeruutaan jk tietsisällön, tiednkeruun tavan tai ajankhdan suh-
Verhallint LOPPURAPORTTI 18 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H teen. Valtisektrin vastaajista peräti 62 %:lla n suunnitelma tiednkeruun kehittämiseksi, eli selkeästi useammalla kuin sidsryhmillä keskimäärin. Kknaiskuva alla. Kuva 8. Onk sidsryhmällä tiednkeruuta muuttava kehittämissuunnitelma 4.2 Eräiden keskeisten sidsryhmien tiettarpeet ja valmiudet Prjekti valitsi khdassa 4.1 kuvatun kyselyn aktiivisista vastaajista jitakin keskeisiä tietluvutuksensaajia syvällisemmän tarkastelun khteeksi. Lähtökhtana li saada edustaja valtinhallinnsta, kuntasektrilta ja yksityiseltä sektrilta. Kustakin sektrista valittiin tiednsaantitarpeiltaan sektrille tyypillinen edustaja, jka n suuntautunut kehittämään tiednkeruutaan. Valitut vat lisäksi sellaisia, jille annettavien tietluvutusten vlyymi n suuri. Julkisen sektrin rganisaatiiden salta paintettiin myös sitä, perustuuk kehittäminen Valtivarainministeriön kknaisarkkitehtuurilinjauksiin. Valitut sidsryhmät vat Kela (Kansaneläkelaits), Helsingin ja Tampereen kaupunkien ssiaalitimi sekä Terveyden ja hyvinvinninlaitksen SADe-SOTE - prjekti, Eläke-Tapila ja Talushallintliitt. 4.2.1 Kela: keskeisimmät etuudet 4.2.1.1 Päivärahaetuudet Tiednluvutuksia käsiteltiin yhdessä Kelan kanssa tarkituksena löytää mahdllisimman kattava kknaiskuva. Yhteisessä tarkastelussa livat päivärahaetuudet, pinttuki, tarveharkintaiset etuudet ja etuuksien myöntämisprsessin tavitetila. Timintaprsessin kehittämistarpeet Päivärahan suuruus määräytyy työtuln perusteella. Päiväraha krvaa menetettyä ansita (ansimenetyskrvaus), jten sen määräytymisessä ei merkitystä le päämatulilla eikä varallisuudella. Päivärahaetuuksien määräytymisperusteena levaa työtula kskeva lainsäädäntö n mnimutkaista ja sin vanhentunutta. Kska vertuksessa vahvistetuista tulista laskettu työtul ei aina anna ikeaa kuvaa henkilön nykyhetken tulis-
Verhallint LOPPURAPORTTI 19 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H ta, n henkilöllä mahdllisuus esittää ns. kuuden kuukauden tult. Näiden selvittäminen n hyvin työlästä sekä työnantajille että Kelalle. Js verttajalta saataisiin henkilöiden ajantasaiset palkkatiedt (YEL-/MYELtyötultiedt saadaan ajantasaisina j nyt eläkelaitksista) ei kuuden kuukauden tulja tarvitsisi nykymutisesti selvittää työnantajilta ja asiakkailta vaan työtult vitaisiin laskea useimmissa tapauksissa autmaattisesti verttajalta saaduista tiedista. Yritysten sakastiedt lisi hyödyllistä saada YEL- / MYEL- vakuuttamisvelvllisuuden ja yrittäjien palkkjen selvittelytilanteita varten. Yrittäjien jtka eivät le velvllisia ttamaan YEL-/MYEL-vakuutusta ne tult jtka eivät le palkkaa (esim. elinkeintiminnan ansitult) lisivat jatkssakin saatavissa vain vusitaslla. Näiden henkilöiden ajantasaiset tult pitäisi selvittää asiakkaalta tai käyttää jllain tavalla vusitasn tietja. Taulukk 3. Kelan tiettarpeet päivärahaetuuden määräämisessä Tiettarve Työtult kuukausitaslla (päiväraha krvaa menetettyä ansita) reaaliaikaisesti (viimeisimmän kuukauden tiedt) Työtulilla tarkitetaan sekä palkka- että yrittäjätula Tultiedt tarvitaan sekä kuluvalta vudelta että yhdeltä edeltävältä vudelta Tietjen saatavuus nykytilassa Verhallinnn tietpalvelu luvuttaa seuraavat tiedt keskitetysti vusittain: kiinteistötiedt maatilatiedt pintlainavähennystiedt sake- ja sijitusrahasttiedt rajitetusti vervelvllisten tultiedt vernpalautustiedt vertuslaskennan tiedt ennakkperintärekisteriin merkitsemisen- ja arvnlisävervelvllisuuden tarkistustiedt (2 kertaa vudessa) Kela mukkaa ansitultiedista tarvitsemansa työtultiedt. Tällä hetkellä Kelalla n käytettävissä asiakkaiden vertustiedt viideltä vudelta. YEL/MYEL-työtultiedt saadaan eläkelaitksilta päivittäin surakyselynä ja maksettavat työeläkkeet ETK:n kautta eräajphjaisesti päivittäin. Palkkatiedt työnantajittain eriteltynä samalle taslle kuin palkkalaskelmassa Lunnlliset vähennykset mahdllisimman eriteltyinä (TVL 93-95 : työmatkat, ay-jäsenmaksut, tulnhankkimiskulut) Elinkeintiminnan ansitult ei- YEL/MYEL -vakuutettujen työtu-
Verhallint LOPPURAPORTTI 20 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H la varten Vakuutuspalkka (ulkmaille lähetetylle työntekijälle määritelty laskennallinen palkka, TyEL 72 ) tai ulkmaan työtulsta saatu palkka 4.2.1.2 Opinttuki Timintaprsessin kehittämistarpeet Opinttuen (pintraha ja asumislisä) määrään vaikuttavat pintaste, ikä, asumismut, piskelijan sekä tietyissä tapauksissa hänen vanhempiensa tult. Opiskelijan missa tulissa käytetään vernalaisen tuln käsitettä. Tult vat vahvistetun vertuksen tulja. Varallisuus ei vaikuta pintrahan määrään. Omiin tulihin luetaan sekä ansi- että päämatult. Vanhempien tuliksi katstaan vertuksessa vahvistetut puhtaat ansi- ja päämatult. Tulvalvnnan tavitetilassa prsessi timisi niin, että ansi- ja päämatult khdistettaisiin ikeille tukikuukausille autmaattisesti niin, ettei asiakkaan tarvitse itse selvittää kunkin kuukauden tulja. Opinttukea saava saa ansaita tulja tietyn määrän kk vudelta. Opinttuen perusteita tarkastellaan jälkikäteisvalvntana kerran vudessa vertuksen vahvistamisen jälkeen. Ennen pintjen alittamista ja pintjen päättymisen jälkeen saadut tult eivät kuitenkaan saa vaikuttaa nstetun pinttuen määrään. Jtta nämä tult vitaisiin ttaa humin tulvalvnnassa autmaattisesti, Kela tarvitsisi ansi- ja päämatult kuukausittain eriteltyinä (esim. palkat maksupäivän mukaan, luvutusvitt kaupantekpäivän mukaan, singt singnjakpäätöspäivän mukaan jne.) Js vanhempien puhtaat tult vat muuttuneet humattavasti viimeisen vahvistetun vertuksen tulista, pinttuki vidaan määrätä uusien muuttuneiden tuljen mukaan. Tällöin käsittelijä arvii vusitult asiakkaan esittämien tultietjen perusteella. Js Kela saisi jatkssa ajantasaisesti samat tiedt, jtka se nykyisin saa vahvistetusta vertuksesta, muuttuneiden tuljen arviinti helpttuisi humattavasti.
Verhallint LOPPURAPORTTI 21 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H Taulukk 4. Kelan tiettarpeet pinttuen määräämisessä Tiettarve Hakijan ansi- ja päämatult kuukausittain eriteltyinä (ajantasaisina) reaaliaikaisesti. Tietjen saatavuus nykytilassa Verhallinnn tietpalvelu luvuttaa seuraavat tiedt keskitetysti vusittain: kiinteistötiedt maatilatiedt pintlainavähennystiedt sake- ja sijitusrahasttiedt rajitetusti vervelvllisten tultiedt vernpalautustiedt vertuslaskennan tiedt ennakkperintärekisteriin merkitsemisen- ja arvnlisävervelvllisuuden tarkistustiedt (2 kertaa vudessa) Kela mukkaa ansitultiedista tarvitsemansa työtultiedt. Tällä hetkellä Kelalla n käytettävissä asiakkaiden vertustiedt viideltä vudelta. Vanhempien vertuksessa vahvistetut puhtaat ansi- ja päämatult ajantasaisina tietina reaaliaikaisesti. 4.2.1.3 Tarveharkintaiset etuudet Timintaprsessin kehittämistarpeet Tarveharkintaisia tukia vat mm. asumisen tuet (yleinen asumistuki ja eläkkeensaajan asumistuki), työmarkkinatuki, lastenhidn tuet (lasten ktihidn tuki ja yksityisen hidn tuki) ja perhe-eläke. Tukien määräytymiseen vaikuttavat työtul, päämatult (esim. sinktult, vukratult, luvutusvitt ja krktult) sekä varallisuustiedt. Vähennyksiä tetaan humin etuuskhtaisesti; esim. tulnhankkimisment humiidaan työmarkkinatukea myönnettäessä. YEL/MYEL-tula ei käytetä lastenhidn tuissa ja työmarkkinatuessa, vaan käytetään tdellista yritystula (asiakkaalta pyydetään tilikauden verilmitus tai tulslaskelma sekä sakasselvitys tai yhtiöspimus). Js tilikausi n kalenterivusi, niin käytetään verilmituksen tietja, mutta js tilikausi pikkeaa kalenterivudesta, asiakkaan n esitettävä tilinpäätös ja tase (kskee työmarkkinatukea). Tuljen vaihdellessa käytetään pidemmän aikavälin kertymätieta palkkalaskelmalta keskimääräisten tuljen laskemiseksi. Tiettarve n tällöin ainakin 12 kk:n histriatietkertymä palkkatietjen salta. Tiedt tarvitaan kuukausikhtaisesti ja reaaliaikaisena. Tällöin ei esimerkiksi työkyvyttömyystilanteissa tarvitsisi tehdä jälkivalvntaa. Reaaliaikaisuus mahdllis-
Verhallint LOPPURAPORTTI 22 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H taisi myös mahdllisten väärinkäytöstilanteiden npeamman paljastumisen. Lisäksi tarvitaan tiet siitä mille päivälle palkkatul khdistuu. Työmarkkinatuen tai peruspäivärahan svittelussa tavitteena n reaaliaikainen ajantasaisen tiedn saaminen. Etuuspäätökset annetaan ja maksatetaan jk neljän viikn tai kuukauden välein. Aikataulu n kriittinen, sillä maksut eivät saa viivästyä. Ennaknpidätystietja käytetään valmistelussa, ratkaisussa ja maksussa. Taulukk 5. Kelan tiettarpeet tarveharkintaisten etuuksien määräämisessä Tiettarve Kuukausikhtaisesti ja reaaliaikaisena: - työtul - päämatult (esim. sinktult, vukratult, luvutusvitt ja krktult) - varallisuustiedt - vähennystiedt 12 kuukauden histriatiedt palkkatietjen salta. Tietjen saatavuus nykytilassa Verhallinnn tietpalvelu luvuttaa seuraavat tiedt keskitetysti vusittain: kiinteistötiedt maatilatiedt pintlainavähennystiedt sake- ja sijitusrahasttiedt rajitetusti vervelvllisten tultiedt vernpalautustiedt vertuslaskennan tiedt ennakkperintärekisteriin merkitsemisen- ja arvnlisävervelvllisuuden tarkistustiedt (2 kertaa vudessa) Kela mukkaa ansitultiedista tarvitsemansa työtultiedt. Tällä hetkellä Kelalla n käytettävissä asiakkaiden vertustiedt viideltä vudelta. Kulinpesien tultiedt. Tdellinen yritystul (tietphjana tilikauden verilmitus, tulslaskelma sekä sakasselvitys tai yhtiöspimus) Kulinpesien tulista ei saada tietja kuin asiakkaalta itseltään. Js asiakas ei ilmita mitään, ei tietja saada muiltakaan. Asiakas timittaa tiedt 4.2.1.4 Etuuksien myöntämisprsessin tavitetila Kelan nykyiseen vertustietjen järjestelmään tehdään päivittäin arvilta 30 000 kyselyä per työpäivä. Sähköisen asiinnin salta suurin sa asiakkaiden tekemistä hakemuksista hjataan virkailijan käsiteltäväksi. Vain pieni sa asiista hituu autmaattisesti, esim. pinttuen tulvalvnnasta. Tavitteena n nstaa asiankäsittelyn autmaatiastetta ja saada tarvittavat tie-
Verhallint LOPPURAPORTTI 23 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H dt käyttöön muilta tahilta kuin asiakkailta itseltään. Yhtenä edellytyksenä tälle n kuitenkin muilta viranmaisilta saatavien tietjen reaaliaikainen saatavuus ja ajantasaisuus. Lisäksi tietjen asiasisällön ymmärrettävyyttä lisi parannettava laadukkailla metatiedilla. Yhtenä tavitteena n myös timintaa hjaavan lainsäädännön yksinkertaistaminen sekä pikkihallinnllisesti käytettävän käsitteistön harmnisinti. Eri etuuksien laskukaavat vat niin erilaisia ja vaikeita etteivät asiakkaat saa ilmittaa tuljaan ikein. Tuln selvittelytyönä tultietja mukataan tiettyjen kdien avulla. Selvittelyn phjana n asiakkaan ilmitus, ja etuuksien määräytyessä näiden tuljen njalla esille vi nusta jpa väärinkäytöstilanteita. Kelan tavitetilassa prsessien tarvitsemat tiedt välittyvät yleiskäyttöisen svellus-svellus -rajapinnan kautta, jsta Kela saa tarvitsemansa tiedt mahdllisimman tarkalla taslla. Kelan mat järjestelmät vivat tämän jälkeen mukata tietja rganisaatin mien käsittelysääntöjen mukaisesti kullisenkin käyttötarkituksen mukaisiksi. 4.2.2 Tampere, Helsinki ja SADe-hjelman SOTE: timeentultuki ja asiakasmaksut 4.2.2.1 Timeentultuki Timintaprsessin kehittämistarpeet Kuva 9. Timeentultuen käsittelyn timintaympäristö Valtakunnallisesti timeentultukipäätöksiä tehdään vudessa nin miljna kappaletta. Lain mukaan timeentultukihakemukset n käsiteltävä 7 arkipäivän kuluessa ja kiireelliseksi määritellyt hakemukset sakn uhalla yhden arkipäivän kuluessa.
Verhallint LOPPURAPORTTI 24 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H Päätökset judutaan usein tekemään ennen kuin kaikki niiden tekemiseen tarvittava tiet n käsillä. Eduskunnan ikeusasiamiehen mukaan se, että asiakas ei esitä vertietjaan ei le riittävä syy hakemuksen hylkäämiseen, kun ssiaalitimella n mahdllisuus ja ikeus saada tiet suraan verttajalta. Mikäli päätöksentekn tarvittavaa tieta ei le saatavilla päätöksentekhetkellä judutaan päätös krjaamaan jälkikäteen ikaisuna, jhn tarvitaan käräjäikeuden päätös. Timeentultuen maksatus tulisi katkaista välittömästi asiakkaan palatessa työelämään, sillä maksettuja tukia saadaan harvin perittyä takaisin jälkikäteen. Tieta uusista työsuhteista tai myönnetyistä eläkkeistä ei kuitenkaan le tällä hetkellä saatavissa reaaliaikaisesti. Verhallint luvuttaa kuntien ssiaalitimen tarvitsemat tiedt kuntakhtaisesti, mikä vaikeuttaa kunnasta tiseen muuttavien vertietjen saatavuutta. Ulkmailta Sumeen muuttavien khdalla vertustietjen saatavuus n erittäin hun. Taulukk 6. Kuntien tiettarpeet timeentultuen myöntämisessä Tiettarve Tultiedt (netttult eli käytettävissä levat tult ) - henkilön palkkatiedt työnantajittain mahdllisimman ajantasaisesti (kuukausitaslla) - saadut singt Varallisuustiedt - sakkuudet yrityksissä tai kulinpesissä - varallisuuden realisitavuus Yrittäjän tulslaskelma- ja tasetiedt Tietjen saatavuus nykytilassa Lpullisen vertuksen tiedt timitetaan turvapstilla kerran vudessa (Helsinki). Helsingin ssiaalivirast kert saavansa seuraavat tiedt: henkilötiedt, vervusi, kuntatunnus, vertettava vusitul, kunnallisver, kirkllisver, SAVA-maksu, vern ennakt - lpullinen vertuspäätös ei sisällä kaikkea sitä erittelytieta mikä esitäytetyllä verehdtuksella n - timitettava tiet n tällä hetkellä useimmissa tapauksissa vanhentunutta Kysytään asiakkaalta, sillä näitä ei saada kattavasti Verhallinnlta Ssiaalitimi pyytää tiedt asiakkaan ktikunnan vertimiststa tai yrityksen ktikunnan yritysvertimiststa Vernpalautusten ulsmittaustiedt Kysytään asiakkaalta, sillä näitä ei saada kattavasti Verhallinnlta
Verhallint LOPPURAPORTTI 25 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H 4.2.2.2 Asiakasmaksut Valmiudet kehittää timintaprsessia ja tietjen vastaantta Tiettarpeiden salta asiakkaille myönnetyt ssiaalietuudet saadaan tarkistettua sähköisesti Kelan SOKU-järjestelmästä. Sähköisten asiintipalveluiden kehittämisen salta Helsingin kaupunki arvii, että nin 40 % timeentultukihakemuksista n siirrettävissä sähköiseen asiintikanavaan. Edellytyksenä sähköistämiselle n integraati perusjärjestelmiin, jtta asiakkaan ei tarvitse itse timittaa hakemuksen liitteitä. Tampereen kaupunki siirtyy sähköiseen hakemusmenettelyyn vunna 2013. Asiakasmaksujen maksuunpanpäätöstä ei tehdä lainkaan ilman tarvittavia tietja. Maksu määrätään takautuvasti sitten, kun tiedt n saatu. Asiakasmaksuja määrätään ja peritään seuraavista kuntien tuttamista palveluista: päivähit vanhuspalvelut (esim. ktihit ja rukapalvelut) vammaispalvelut kehitysvammahult päihdehult terveydenhit (esim. terveyskeskusmaksu) pitkäaikaishit Taulukk 7. Kuntien tiettarpeet asiakasmaksujen laskemisessa Tiettarve Brutttult Päämatuljen erittely (päämatuljen lähteet) Tietjen saatavuus nykytilassa Lpullisen vertuksen tiedt timitetaan turvapstilla kerran vudessa (Helsinki). Helsingin ssiaalivirast kert saavansa seuraavat tiedt: henkilötiedt, vervusi, kuntatunnus, vertettava vusitul, kunnallisver, kirkllisver, SAVA-maksu, vern ennakt - lpullinen vertuspäätös ei sisällä kaikkea sitä erittelytieta mikä esitäytetyllä verehdtuksella n - timitettava tiet n tällä hetkellä useimmissa tapauksissa vanhentunutta Ei saatavissa tarpeellisella tarkkuustaslla 4.2.2.3 Muut ssiaalitimen tarpeet Ssiaalitimet vastaavat lisäksi mm. velkaneuvnnasta, ssiaalisesta luttuksesta ja lastensujelun takaisinperinnästä (Helsinki).
Verhallint LOPPURAPORTTI 26 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H Taulukk 8. Kuntien tiettarpeet lastensujelussa määrättävää vanhempien maksusuutta varten Tiettarve Arvi maksukyvystä eli vanhempien tulista ja varallisuudesta, kska vanhempien maksusuus lastensujelun hidsta määräytyy maksukyvyn mukaan. Tietjen saatavuus nykytilassa Lpullisen vertuksen tiedt timitetaan turvapstilla kerran vudessa (Helsinki). Helsingin ssiaalivirast kert saavansa seuraavat tiedt: henkilötiedt, vervusi, kuntatunnus, vertettava vusitul, kunnallisver, kirkllisver, SAVA-maksu, vern ennakt - lpullinen vertuspäätös ei sisällä kaikkea sitä erittelytieta mikä esitäytetyllä verehdtuksella n - timitettava tiet n tällä hetkellä useimmissa tapauksissa vanhentunutta 4.2.2.4 Hakemusperusteisten hallintpäätösprsessien tavitetila Ssiaali- ja terveydenhulln SADe-palvelukknaisuuksiin kuuluvan Palveluun hakeutuminen -palveluryhmän lppuraprtissa (Palveluun hakeutuminen - esiselvitys; Hyvinvintisuunnittelu palvelukknaisuus; SADe-SOTE 28.10.2011) tdetaan seuraavaa: Sähköiseen asiintiin liittyville svelluksille, jissa hyödynnetään julkisen hallinnn tietvarantja, n selkeästi tarvetta. Palveluun hakeutuminen - palveluryhmässä sähköisen asiinnin svellukset liittyvät hakemushallintpäätösprsesseihin. Sähköiseen asiintiin liittyviä svelluksia vat muun muassa hakemuspalvelut, erilaiset sähköiset ilmitukset sekä hallintpäätösten tekemiseen liittyvät laskelmat ja muut lmakkeet. Julkisten tietvarantjen tietjen hyödyntämismahdllisuus edesauttaa kehittämään yksittäisiä sähköisiä asiintipalveluja, kuten timeentultuen hakeminen, ja yleisemmin virtuaalisia ssiaali- ja terveyspalveluja usean kunnan yhteishankkeina, jita tuetaan julkisin vimavarin. Julkisen hallinnn tietvarantja n tarve hyödyntää teknisten käyttöyhteyksien avulla (pääasiassa svellus-svellus-rajapintja) tietjen tarkistamisessa sekä hakemusten ja ilmitusten esitietina. Nykytilassa tietjen hyödyntämisen pääasiallisena esteenä n lainsäädäntö, jten lainsäädännölliset esteet ja muutstarpeet tulee tunnistaa ja niiden phjalta määritellä lainsäädäntöön liittyvät muutsehdtukset tekniseen käyttöyhteyteen liittyen. Tavitetilassa tiedn tuttajat sekä hyödyntäjät integrituvat keskitettyyn integrintipalveluun standardiduilla rajapinnilla ja sanmilla tietturvallisesti sekä etukäteen määritellyillä tiedn käyttöikeuksilla. Keskitetyn kansallisen integraatipalvelun tteutus edellyttää linjauspäätöstä - kansallisella integraatipalvelulla lisi merkittävä rli, sillä js svellus-svellus -rajapintja tehdään hyödyntäjäkhtaisesti, niin rajapintja syntyy mnta erilaista ja niitä n teknisesti vaikea hallita ja ylläpitää. Rajapintakhtaiset tteutusaikataulut tulee rytmittää ja pririsida yhteistyössä tietvarantjen mistajien kanssa. Hyötynäkökulmasta katsttuna julkisten tietvarantjen hyödyntäminen vähentää hakemuksiin liittyvien liitteiden määrää ja tietjen tarkastamiseen käytettyä kk-
Verhallint LOPPURAPORTTI 27 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H naistyömäärää sekä lyhentää hakemusten käsittelyaikja. Esimerkiksi tietjen tarkistamiseen liittyen ssiaalihulln viranmaisten työaikaa säästyisi jpa 255 henkilötyövuden verran, js Kelan katseluyhteyden (Sky-kysely) tilalle tulisi svellus-svellus-rajapinta (KELMU). Hyötyjä tulee tarkastella myös tiedn luvuttajien näkökulmasta, sillä esimerkiksi Verhallinnn tietpyyntöjen autmatisinnilla saavutettaisiin pelkästään 10 henkilötyövuden vusittaiset säästöt Verhallinnssa. Palveluun hakeutuminen -lppuraprtin sivuilla 7 ja 8 havainnllistetaan julkisen hallinnn tietvarantjen hyödyntämistapja kyseisten palveluryhmien salta nyky- ja tavitetilassa seuraavin kuvin: Kuva 10. Julkisen hallinnn tietvarantjen hyödyntämistavat: nykytila Nykytilassa ssiaalipalveluihin hakeutuminen ja palveluihin liittyvien hakemusten ja ilmitusten tekeminen ja käsittely tteutetaan raprtin mukaan pääasiassa paperilmakkeilla sekä hyödyntäen julkisen hallinnn tietvarantja tehttmaksi arviidulla tavalla. Tämän tdetaan lisäävän kansalaisten ja erityisesti ammattilaisten työmääriä sekä pidentää hakemusten käsittelyaikaa. Lpputulksena n, että kansalaiset kkevat palveluun hakeutumisen ja palvelujen saamisen vaikeaksi, hitaaksi ja mnimutkaiseksi.
Verhallint LOPPURAPORTTI 28 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H KANSALAISEN TEHTÄVÄT Kirjaudu sähköiseen asiintipalveluun Etsi palvelu, jta haet Avaa hakemus Täydennä esitäytetty hakemus Liitä tarvittavat (skannatut) liitteet Lähetä hakemus Kansalainen VIRANOMAISEN TEHTÄVÄT Ota hakemus käsittelyyn Tarkista hakemuksen tiedt Täydennä tarvittavat laskelmat ja muut päätöksentessa tarvittavat lmakkeet Tee hallintpäätös Anna hallintpäätös tiedksi Viranmainen Sähköiset STe-asiintipalvelut Asiintitili Asiakastietjärjestelmät Integraatipalvelu Henkilötiedt (VRK) Valmistuneen vertuksen tiedt (Ver) Etuustiedt (Kela) Vaikeasti työllistettävien työnhakijidentiedt (TEM) Eläkepäätöstiedt (ETK) Työttömyyskassat Kuva 11. Julkisen hallinnn tietvarantjen hyödyntämistavat: tavitetila Tavitetilan salta raprtissa arviidaan, että asiakkaita ja viranmaisia palvelisivat parhaiten rajapintjen määrittely ja tteuttaminen erityisesti Väestörekisterikeskuksen, Kelan, Verhallinnn, Työ- ja elinkeinministeriön, Eläketurvakeskuksen ja työttömyyskassjen mistamiin tiettietvarantihin. 4.2.3 Eläke-Tapila: työeläke Eläke-Tapila tarvitsee palkkatiedt eläkkeen ja eläkemaksujen suuruuden määrittämiseksi. Kska viimeisetkin ansit ennen eläkkeelle siirtymistä vaikuttavat eläkkeen määrään, tiedn tureus ja sisällön ikeellisuus n tärkeää. Verhallint luvuttaa Eläke-Tapilalle vahvistetun vertuksen tiedt marraskuussa vusittain. Huhtikuusta 2012 alkaen luvutetaan myös edellisen vuden vahvistamattmat vusi-ilmitustiedt. Tähän saakka nudatettu sykli n tarkittanut, että tiedt vat lleet käytännössä vuden myöhässä. Eläke-Tapilan edustajat pitivät edellisen vuden vusi-ilmitustietjen saamista keväällä erittäin merkittävänä parannuksena aiempaan. Työnantajien kuukausi-ilmituksissa tiedt vat surituslajeittain, eivät työntekijöittäin, eikä tietja näin llen vi hyödyntää eläkemaksujen eikä eläkkeen määräämisessä.
Verhallint LOPPURAPORTTI 29 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H Taulukk 9. Eläkelaitksen tiettarpeet eläkkeen ja eläkemaksujen määräämisessä sekä eläkkeiden maksamisessa: Tiettarve Ei tarvita työsuhteen kestaikja Mahdllisimman tureet palkkatiedt kuukausittain henkilöittäin ja työnantajittain Vusi-ilmituksesta kuukausiilmitukseen ja useammin tistuvaan tietjenvaihtn Tiedt suraan ansaintarekisteriin, AREK. Työeläkete tulee sieltä. Tietjen saatavuus nykytilassa Tällä hetkellä saadaan vahvistetun vertuksen tiedt marraskuussa vusittain. Tietpyynnöt tehdään sähköisesti Verlle rakennetun teknisen yhteyden kautta. Vusi-ilmituksen tiedt edelliseltä vudelta 1.4.2012 alkaen (uusi spimus) Elinkeintiminnan ansitult Tulkknaisuus takautuvien eläkkeiden tilanteessa Nykytila k Ei välity nykyisin Muutsvertuksen tiedt / ikaisu vireillä -tiet. Ei välity nykyisin Yrityksiltä vidaan viiden vuden aikajänteellä periä vakuutusmaksua. Mitä npeammin perintää vidaan tehdä sen parempi. Ennaknpidätysprsentti alkaviin ja muuttuviin eläkkeisiin Ei välity nykyisin Eläkepäätöksen jälkeen judutaan dttamaan maksuun siirta, kska maksaminen dttaa verprsenttia. Verkrttitietjen saaminen ajantasaisemmin ja sähköisesti npeuttaisi prsessia lennaisesti. Tietpyynnöt tteutetaan sähköisesti pääsääntöisesti y-tunnukseen perustuen Vern ja Eläke-Tapilan välisen teknisen yhteyden avulla. Kysely n mahdllista tehdä myös henkilötunnuksella. Lähtökhtaisesti Eläke-Tapila tarvitsee työantajan tiedt, jtta tiedetään, että työnantajalla n vakuutus ja vidaan tarkistaa kenelle työntekijöille se n tettu. Tietluvutusten npeudessa riittää khtuullinen aika, esim. vurkausi. Eläke-Tapila tiv vivansa hyödyntää lemassalevaa rajapintaa myös jatkssa.
Verhallint LOPPURAPORTTI 30 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H Jtkut työsuhteet vat sellaisia, että työnantaja ei ilmita niitä Eläke-Tapilalle llenkaan, esim. työnantaja ilmittaa ja siis vakuuttaa vain san työntekijöistään. Nämä löytyvät vasta vertaamalla Eläke-Tapilan tietja Verhallinnn tietihin. Vaikka suurin sa työnantajista hitaa asiansa hyvin, lisi timivalla kntrllijärjestelmällä myös ennalta ehkäisevä vaikutus. Tilanteissa, jissa n takautuvia ja päällekkäisiä maksuja eläkelaitkselle lisi suurta hyötyä saada kuukausittain tieta siitä mitä henkilölle n maksettu (Kelan tuet, eläke ym.). Js tiet kaikista maksetuista surituksista ilmitettaisiin Verhallinnlle kuukausittain, eri suritusten maksajien lisi mahdllista saada kknaiskuva saajan taludellisesta tilanteesta sekä maksun perusteista ilman että asiakasta tarvitsisi häiritä. Myös krjaukset lisi mahdllista hitaa viranmaisten kesken. Vusittain marraskuun alussa Eläke-Tapila lähettää eläketiedt Verhallintn ja saa niitä vastaavat verkrttitiedt Verhallinnlta. Eläke-Tapilassa tallennetaan ennaknpidätystiedt manuaalisesti järjestelmään. Ennaknpidätystiet ei le reaaliaikaista, minkä vuksi ngelmia aiheutuu muutsverkrteista ja eläkkeiden lajien muutksista. Verkrttitietjen saaminen ajantasaisemmin ja sähköisesti npeuttaisi prsessia lennaisesti. 4.2.4 Talushallintliitt: työnantajailmittaminen Palkanlaskentaa pidetään yhtenä työllistävimmistä prsesseista yritysten talushallinnssa. Samja tietja judutaan raprtimaan eri viranmaisille hieman eri sisällöillä eri ajanjaksilta. Talushallintliitt n tilitimistjen etujärjestönä mukana mnessa kehittämisprjektissa Verhallinnn kanssa. Real-Time Ecnmy (RTE)- ja SADe-hjelmissa n yhdessä etsitty ratkaisuja myös työnantajavelvitteiden keventämiseen. Keinina n tarkasteltu mm. Palkkakdista, ns. Split payment -menettelyä sekä työnantajavelvitteiden ilmittamista nykyisen vusi-ilmituksen saajaerittelyjen ja palkkalaskelman tarkkuudella kuukausittain tai maksutapahtumittain. J selvitysmies Laitinen (2001) esitti työssään käsitteiden yhtenäistämistä. RTEhjelmassa rakennettu Palkkakdist lähtee ilmitusten vastaanttajien määritelmistä ja pilkk palkanlaskennan satekijät niiden mukaisesti. Täten raprtinnin erät vat lemassa ja kumulitavissa jkaisen maksutapahtuman myötä. Real-Time Ecnmy -hjelmassa esitelty Split payment -malli avasi näkymää myös työnantajailmittamisen reaaliaikaistamiseen. Ostlaskuissa Split payment tarkittaa verkkmaksamisen rakenteisuutta, jnka avulla pankissa hjataan maksun eri erät ikeille tahilleen. SEPA-maksun tietkenttien avulla maksua kskevat tiedt vidaan raprtida maksun mukana. Mallissa pankki timisi lisäksi maksamisen tdentajana. Maksun tdentaminen ja tietjen läpinäkyvyys vat tekijöitä, jita Verhallint visi hyödyntää asiakkaidensa riskilukituksessa. Js samat periaatteet laajennettaisiin palkanmaksuun, eri erät vitaisiin tdentaa ja ilmittaa maksamisen mukana. Tällä hetkellä maksuperusteen mudstuminen ja itse maksu tapahtuvat eri aikaan. Muutsta varten asiakkaiden ja viranmaisten prsesseja ja tietvirtja n kuvattava tarkemmin. Palkanlaskennan erittelytietjen saatavuus tapahtumakhtaisesti tehstaisi myös muiden viranmaisten timintaa. Jkainen viranmainen jutuu nyt keräämään palkanlaskennan tiedt yrityksiltä erikseen eläkkeelle, työttömyysetuuksille, työmarkkinatuelle, sairaspäivärahalle, pintrahalle, asumistuille, timeentultuelle,
Verhallint LOPPURAPORTTI 31 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H jne. Js viranmaiset saisivat päätöstensä perusteeksi mahdllisimman reaaliaikaisen tultiedn, vusittain säästyttäisiin arvilta tuhansilta takaisinperintäprsesseilta, jista sa n käynnistettävä hallint-ikeuden päätöksin. Palkanlaskennan ja tilitimisttyön kannalta kuukausitasinen ilmittaminen henkilötaslla mahdllistaa muuta tiednjaka. Erittäin tärkeä työn helpttaja lisi erityisesti Kelan tiednsaanti ajantasaisesti suraan Vern järjestelmästä. Js yritykset raprtisivat työntekijätiedt Verhallintn kuukausittain (tai maksutapahtumittain) vusi-ilmituksen erittelyjen tarkkuudella, visi Verhallint lisäksi laskea palkansaajakhtaisen pidätysprsentin kuukausittain (tai maksutapahtumittain) Henkilövertuksen visi 2008:ssa kuvatulla tavalla. Verkrttiasiakirjan tietjen sijaan yrityksen palkanlaskentahjelma tiedustelisi Verhallinnsta palkansaajakhtaisen ajantasaisen pidätysprsentin. Menettely pistaisi muutsverkrttien tarpeen. Työntekijöiden ennaknpidätyksen päivittyminen pitkin vutta pistaisi mnta ylimääräistä työvaihetta sekä palkanlaskennassa että yksittäisen työntekijän salta. Lisäksi se mahdllistaisi myös muiden työtuljen (useat työnantajat) humiimisen. Verhallinnn palvelutapahtumina säästö merkitsisi 1,6 miljnaa muutsverkrttia (puhelin-, tiski- ja verkkasiintina) ja 4,8 miljnaa perusverkrttia. Työnantajaraprtinti aiheuttaa vusittain yrityksille erään laskelman mukaan vusittain 7,5 miljnaa työnantajan ilmitusta. Hallinnllisen taakan kustannukseksi n arviitu 5,8 miljnan eura (TEM 2/2010). 4.3 Sidsryhmien tarpeet ja Verhallinnn valmiudet Seuraavassa taulukssa n keskeiset jhtpäätökset sidsryhmien tarpeista ja valmiuksista ja tisaalta Verhallinnn valmiuksista ja haasteista yhteenvetna edellä kerrtun sidsryhmäkyselyn ja -tapaamisten perusteella. Taulukk 10. Sidsryhmien tarpeet ja Verhallinnn valmiudet Tarpeet ja valmiudet luvutettavan tietsisällön ja luvutustavan suhteen Verhallinnn valmiudet (V) ja haasteet (H) vastata tarpeisiin tietsisällön ja luvutustavan salta 1. Sidsryhmät siirtyvät asiakaspalveluprsesseissaan sähköiseen tiednvälitykseen sekä asiakkaidensa että sidsryhmiensä kanssa. Se merkitsee että käsiteltävä tiet välitetään sähköisesti, ei enää paperilla (lmakkeet ja tulsteet) tai suullisesti (asiakaskäynnit tai puhelin) V: tietvirtjen hallintaprsessin kuvaus käynnissä H: vakiida ja autmatisida tiednluvutusprsessi sana tietvirtjen hallintaa
Verhallint LOPPURAPORTTI 32 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H 2. Sidsryhmät kehittävät asiakaspalveluaan siten, että hakemusphjaisten asiakaspalveluprsessien tiettarpeet vidaan täyttää autmaattisesti suraan sidsryhmiltä. Se merkitsee, että tietja ei enää hankita yksittäisen palvelutapahtuman yhteydessä asiakkaalta itseltään tai käsittelijän timesta sidsryhmiltä. V: Tekniset valmiudet vat lemassa, sidsryhmät vat situtuneita H: Jhdn tahttilan terävöittäminen, resurssien khdentaminen, sanasttyö ja tietsisällön kuvaaminen 3. Sidsryhmät kehittävät asiankäsittelyprsessejaan siten, että käsiteltävänä levat tiedt saataisiin käyttöön teknisesti sen mutisina että ne mahdllistavat prsessien sittaisen tai täydellisen autmaatin. Autmaati suunnitellaan tteutettavaksi mm. siten, että päätösten mudstamisen taustalla leva päättelylgiikka tteutetaan tietjärjestelmien avulla. V: Valmishjelmist lu mahdllisuudet H: Jhdn tahttilan terävöittäminen Yhteinen prsessi ja vastaanttajan rlit kuvattava tarkemmin (käyttövaltuuksien määrittely) 4. Sidsryhmät tarvitsevat Verhallinnlta tureet ja ajantasaiset tiedt vidakseen tehdä laadukkaita ja lainmukaisia päätöksiä mille asiakkailleen. Tietjen tureus ja ajantasaisuus tarkittaa tavitetilassa kuukausittaisia tietja. Mm. vusi-ilmituksen erittelytasn tiedt tarvitaan kuukausittain. V: Henkilövertus siirtyy tavitetilassa vusi-ilmittamisesta kuukausittaiseen tai tapahtumakhtaiseen tiednkeruuseen. H: Lainsäädäntö (VHp), tiedt kuukausittain 5. Avimen datan tarjaminen parantaa yhteiskunnan läpinäkyvyyttä ja lisää luttamusta viranmaistimintaan. Avimen datan tarjaminen lu uusia liiketimintamahdllisuuksia. Avimella datalla tarkitetaan erityisesti julkishallinnlle, mutta myös yrityksille, rganisaatiille ja yksityishenkilöille kertynyttä jalstamatnta infrmaatita, jhn n avattu maksutn pääsy rganisaatin ulkpulisille. Käytännössä avin data n sellaista digitaalista infrmaatita, jnka hyödyntäminen n tehty mahdllisimman helpksi. V: Tarvittava tiet n j lemassa H: Tietsisältöjä ei le vielä evaluitu. Tiet ei le kneluettavassa mudssa eikä sitä tarjta avimissa tiedstfrmaateissa. Avinta rajapintaa ei le lemassa. Tieta ei le lisensitu.
Verhallint LOPPURAPORTTI 33 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H 5 TIEDONLUOVUTUKSEN TAVOITETILA JA RAJAPINNALLE ASETETTAVAT TOIMINNALLISET VAATIMUKSET 5.1 Tiednluvutuksen tavitetila Prjektin timeksiannssa n määritelty tavitetila seuraavasti: Tavitetila Verhallinnn tiednluvutus n autmaattista ja mahdllisimman reaaliaikaista sekä tuttaa sidsryhmille tdennettavaa lisäarva tukemalla niiden keskeisiä timintaprsesseja. Tiednluvutus perustuu standardituun yleiseen rajapintaan julkishallinnn kknaisarkkitehtuuriin / arkkitehtuurihjeistukseen ja tietvarantjen yhteiseen rajapintaratkaisuun Tässä esitettävät vaatimusten lähtökhtana n tavitetilan tteuttaminen. Lisäksi vaatimukset perustuvat sidsryhmien luvussa 4.3 esittämiin tarpeisiin. 5.2 Tietsisällön ajantasaisuus Luvutettavan tiedn sisällöllisellä ajantasaisuudella tarkitetaan tässä yhteydessä sitä, että tiet n mahdllisimman turetta eli kuvastaa esim. taludellisen tiedn salta asiakkaan nykyhetken tilannetta. Mnen haastatellun sidsryhmän timinnan tavitetilassa tistuu esim. tarve saada tiet asiakkaan käytettävissä levista tulista. Esimerkiksi kuntien timeentultuen maksatus tulisi katkaista välittömästi asiakkaan palatessa työelämään, eli tiet uudesta palkanmaksusta tulisi lla prsessin käytettävissä viiveettä. Verhallinnn näkökulmasta luvutettavien tietjen tulisi siis edustaa kuluvan vuden tultietja. Mikäli yksittäisellä sidsryhmällä n laissa määritelty ikeus näihin tietihin, Verhallinnlla tulisi lla valmius tarjta myös näitä ns. keskeneräisen vertuksen tietja reaaliaikaisesti. Tiedn tureusvaatimus edellyttää Verhallinnlta sitä, että tiet kerätään mahdllisimman reaaliaikaisesti, esimerkiksi j maksutapahtuman yhteydessä eikä kausittain jälkikäteen. Tämä kyselyn perusteella suurimmalle salle sidsryhmistä riittää tsin se, että tiedt (esim. tultiedt) saataisiin kuukausitaslla (ks. 4.2.1 Kela, 4.2.3 Eläke-Tapila, 4.2.4 Talushallintliitt). Edellä esitetyssä sidsryhmäkyselyssä (luku 4.1) käy ilmi, että 45 % sidsryhmistä kert, että tiednluvutusrytmi ei vastaa heidän tarpeitaan tai vastaa, js he saavat täydentävää tieta. Tämä tarkittaa sitä, että mlemmissa tapauksissa sidsryhmät pyytävät Verhallinnlta lisätietja, mikä tarkittaa sitä, että tässä vaiheessa tietjen luvutustyö tapahtuu manuaalisesti. Tämä n erittäin tehtnta ja
Verhallint LOPPURAPORTTI 34 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H tietsujan ja jäljitettävyyden kannalta vaikeammin hallittavissa kuin kneelliset tietluvutukset. 5.3 Tietluvutuksen reaaliaikaisuus Tietluvutusten reaaliaikaisuudella tarkitetaan sitä, että tiednsaaja saa tarvitsemansa tiedt prsessiinsa mahdllisimman lyhyellä vasteajalla. Sidsryhmät pyrkivät yleisesti tehstamaan asiankäsittelyprsessejaan lyhentämällä asiiden käsittelyaikaa. Reaaliaikaisuusvaatimus tulee esiin mm. Kelan etuuksien myöntämisprsessin tavitetilan kuvauksessa, jssa tdetaan että asiankäsittelyn autmaatiasteen nstaminen edellyttää sitä, että asian käsittelyssä tarvittavat tiedt vat prsessin käytössä mahdllisimman pienellä viiveellä. Tämä vaatimus krstuu etenkin asiakaspalvelutilanteissa, jissa virkailijan tulisi saada itse palvelutapahtuman yhteydessä käyttöönsä kaikki asian käsittelyyn vaikuttavat tiedt. Tällä hetkellä Kela ylläpitää Verhallinnlta saatujen tietjen phjalta rakennettua maa vertustietjen järjestelmää, jsta Kelan peratiiviset järjestelmät tekevät nin 30 000 kyselyä per työpäivä. Huminarvista n, että reaaliaikaisesta tiednluvutuksesta saadaan vain rajitetusti hyötyjä, js tietsisältö ei le ajantasaista. 5.4 Tietjen yhteentimivuus EU:n taslla yhteentimivuutta tarkastellaan EIF (Eurpean Interperability Framewrk) -puitekehyksen kautta, jlla ludaan yhtenäistä viitekehystä julkishallinnn tiethallinnlle ja tietjärjestelmien yhteentimivuudelle. Kehyksessä yhteentimivuutta tarkastellaan neljän näkökulman kautta: lainsäädännöllisenä, rganisatrisena, semanttisena ja teknisenä yhteentimivuutena. Kuva 12. EIF (Eurpean Interperability Framewrk) -puitekehys
Verhallint LOPPURAPORTTI 35 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H Julkisen hallinnn yhteisen tietarkkitehtuurin näkökulmasta (JHKA Tietarkkitehtuuri -raprtti 4.4.2011) tekninen yhteentimivuus vidaan nähdä välttämättömänä edellytyksenä, jnka phjalle semanttista yhteentimivuutta vidaan kehittää. Vastaavasti rganisaatiiden ja lainsäädännön yhteentimivuus sekä pliittinen tahttila vat semanttisen yhteentimivuuden mahdllistajia. Esimerkiksi Tiethallintlaki pyrkii lainsäädännön keinin hjaamaan yhteisten semanttista yhteentimivuutta edistävien palvelujen ja määritysten käyttöä. Sumen julkisessa hallinnssa semanttista yhteentimivuutta edistetään JHS175 -susituksen mukaisessa JHS-sanasttyöprsessissa. JHS-sanasttyön lähtökhta n julkisen hallinnn timijiden tarve käyttää missa timintaprsesseissaan muiden rganisaatiiden määrittelemää ja keräämää tieta. JHSsanasttyön avulla pyritään lumaan yhteinen ymmärrys näiden rganisaatikhtaisesti tallennettujen tietjen merkityksestä yhtenäistämällä tietja kuvaavia tietja eli metatietja. Keskeisimpiä tietja kuvaavia metatietja vat termit, jtka edustavat tiettyjä yksiselitteisiä käsitteitä, sekä näitä käsitteitä kuvaavat käsitemäärittelyt. JHS-sanasttyötä hjaa ja kehittää julkisen hallinnn ydinsanastryhmä. Verhallinnn näkökulmasta semanttisen yhteentimivuuden edistäminen tarkittaa aktiivista sallistumista JHS-sanasttyöhön sekä tämän työn tutsten järjestelmällistä hyödyntämistä rajapinnan kautta tarjttavien tietjen merkityksen kuvailussa. Tietjärjestelmien välisen teknisen yhteentimivuuden parantamiseksi n Julkishallinnn perustietvarantjen rajapinnat -työryhmässä (PERA) lutu malli tietvarantjen yhteiselle rajapintaratkaisulle. Teknisen yhteentimivuuden tteutuminen edellyttää sitä, että sekä tiedn luvuttaja että vastaanttaja situtuvat nudattamaan kyseistä mallia. 5.5 Tietluvutuksen ja -sisällön asia- ja asiakaskhtaisuus Asiakaskhtaisuudella tarkitetaan tässä yhteydessä sitä, että luvutettavat tiedt kskevat henkilö- tai yritystunnuksella yksilöityä asiakasta. Sidsryhmien tarvitsemat tiedt (luku 4.1) vat valtasin (kyselyn vastaajista 80 %) henkilö- tai yritystunnuksella tunnistettuja tietja. Asiakhtaisuudella taas viitataan siihen, että tiedn saajien intressissä n käsitellä jtakin tiettyä asiaa (tehdä jkin tietty timenpide) ja saada käyttöönsä juuri tämän asian käsittelyä varten määritellyn prsessin tarvitsemat tiedt. Oikeus saada tietja n ennen muuta prsessikhtaista, ei esim. rganisaatikhtaista. Tiednluvutuksen tulee tällöin sisältää vain ja ainastaan ne asiakaskhtaiset tiedt, jtka tarvitaan kyseisen prsessin surittamista varten. Esim. Kela tarvitsee päivärahan myöntämistä varten eri tiedt kuin asumistukien tai perheeläkkeen myöntämistä varten. Näiden tietjen luvutukset vat myös lainsäädännön kannalta erillisiä. Tietjen luvutusperusteet löytyvät prsessikhtaisesti, eivät yleensä sidsryhmäkhtaisesti. Käytännössä tämä asettaa rajapinnalle teknisiä vaatimuksia; kullekin prsessille tulee lla ma tunnuksensa, jlla tieta Verhallinnsta saadaan. Tähän tunnukseen liittyy tietjukk, jhn prsessilla n ikeus. Sidsryhmäkhtainen tunnistaminen ei siis riitä.
Verhallint LOPPURAPORTTI 36 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H 5.6 Tietsisällön ymmärrettävyys Tietsisällön ymmärrettävyydellä tarkitetaan sitä, että luvutettavan tiedn rakenne ja merkitys n kuvailtu ymmärrettävästi sen käyttäjille. Ilman kuvailua data jää merkityksettömäksi, eikä sitä pystytä hyödyntämään. Ymmärrettävyyden lisäämiseksi luvutettavat tiedt n kuvailtava julkisen hallinnn metatietarkkitehtuurin mukaisin metatiedin, eli tietsisällön kuvausten (metatietjen) tulee perustua julkisen hallinnn yhteiseen metatietarkkitehtuuriin. Metatietarkkitehtuuriin kuuluvat mm. julkisessa hallinnssa yhteisesti määritellyt sanastt, kdistt, tietmallit ja näistä jhdetut tiednvälityksessä käytetyt sanmarakenteet (esim. XML-skeemat). Viranmaisten yhteentimivuuden turvaamiseksi tarvitaan sanasttyötä, jssa tietsisällöt kuvataan yhdessä. Avattavista ja yhteisesti käytettävistä tiedista n kuvattava tietsisällöt. Tiedn mistajuus kuuluu usein tiselle viranmaiselle tai ainakin mistajuus n jaettu. 5.7 Tiednluvutuksen autmaattisuus Tiednluvutuksen autmaattisuudella tarkitetaan tässä yhteydessä sitä, että tietjen luvutus sekä kyselypalveluna että massaluvutuksena tulee tteuttaa mahdllisimman autmatisidusti laite- ja tuteversiriippumattmalla tavalla. Tietluvutusten tutteistaminen mahdllistaa niiden autmatisinnin. Autmaattisuusvaatimuksen tteuttamiseksi Verhallinnn tulisi tarjta sidsryhmille standarditu, geneerinen rajapinta, jnka kautta asiakas vi hakea tarvittavat Verhallinnn tiedt autmaattisesti maan prsessiinsa. Vastaanttaja vi hyödyntää luvutettua aineista vaikka vastaanttajien ratkaisut n tteutettu erilaisilla teknlgiilla ja ne vat elinkaarensa eri vaiheissa. Rajapinnan avulla Verhallint kykenee justavasti ja npeasti vastaamaan erilaisiin uusiin ja muuttuneisiin tiednluvutustarpeisiin. Verhallinnn tiedt sijaitsevat eri järjestelmissä. Yhteensä järjestelmien sisältämistä tiedista syntyy Verhallinnn tietvarant. Tämä tietvarant n tistaiseksi jäsentämättä ryhmiin. Tietpalvelussa judutaan etsimään sidsryhmän tarvetta vastaavat tiedt aina yksitellen eri järjestelmistä. Oikeiden tietjen löytymisessä haasteena n esimerkiksi sidsryhmien ja Verhallinnn eri sanast. Sidsryhmä vi tarkittaa tietyllä tiedlla, esim. palkkatiedlla, jtain muuta kuin miten sama sana n Verhallinnssa ymmärretty. Sanamudt vaihtelevat ja lupapäätöksissä judutaan aina tulkitsemaan tiednsaantiikeus kussakin yksittäistapauksessa. Tämän vuksi tietjen ryhmittely ei yksinään mahdllista autmatisintia ja tutteistamista, vaan eri hallinnnaljen tisistaan pikkeavat käsitteet n svitettava yhteen sanasttyössä.
Verhallint LOPPURAPORTTI 37 (43) Tiednluvutusrajapinnan esiselvitys -prjekti, RAPI 13.3.2012 Versi 1.0H 5.8 Tietturva Kuva 13. Tavitetila: autmaattinen kysely määritetystä tietjuksta rajapinnan välityksellä Tietjukkjen mudstamisella n luvutuksensaajan kannalta tietsisältöä selkeyttävä vaikutus. Lukituksen tulisi lähteä tiedsta itsestään. Ryhmittelyn avulla vitaisiin löytää timintamalleja enemmän tai vähemmän tisiaan vastaaviin tistuviin tilanteisiin ja tiettarpeisiin. Tietryhmässä lisi useita yksittäisiä tietja esitettynä järkevänä kknaisuutena. Nykyisin tietpalvelu lähtee tietjen jattelussa järjestelmäkhtaisuudesta, jka ei kerr ulkpuliselle mitään. Ryhmittely helpttaisi myös tietjen luvutuksia myyntiä ja vastaamista sidsryhmän kysymykseen mitä Verhallint tarjaa. Kuvassa esitetty tietjukk visi lla valmis ryhmittelyn mukainen tietjukk, jka sidsryhmälle vitaisiin mudstaa tai sitten juuri kyseisen sidsryhmän tarpeisiin lainsäädäntö humiiden srvattu kknaisuus. Tietjukk mudstuu yksittäisistä tiedista. Tiedn luvuttajana Verhallinnn tulee turvata yhteiskunnan julkishallinnn rahitushultn liittyvät tietluvutukset kaikissa khtuullisuuden rajissa levissa lsuhteissa. Tietjen luvutuksen tulee täyttää Verhallinnlle asetetut turvallisuusvaatimukset. Verhallinnn henkilöstön tulee nudattaa tietjen luvutuksessa Verhallinnn turvallisen työn periaatteita. Tietjen saaja vastaa saltaan tietjen turvallisesta käsittelystä. Tietturvalla tarkittaa järjestelyjä, jilla pyritään varmistamaan tietturvan eri sa-alueiden tteutuminen. Verhallint nudattaa Valtinhallinnn tietturvallisuuden jhtryhmän hjeita, ns. VAHTI-hjeita. Tietturvan sa-alueita vat: