Sipoon suomenkielinen esiopetuksen opetussuunnitelma (Päivitetty elokuussa 2011)

Sipoon suomenkielinen esiopetuksen opetussuunnitelma (Päivitetty elokuussa 2011)

Sisällys Johdanto... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Sipoon kunnan esiopetuksen tehtävät ja yleiset tavoitteet... 5 1.1 Tehtävä... 5 1.2 Yhteiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet... 5 1.3 Arvot... 7 Esiopetuksen toteuttaminen... 7 2.1 Esiopetuksen järjestäminen... 7 2.1.1 Esiopetus koulun yhteydessä... 8 2.1.2 Esiopetus päivähoidon piirissä... 8 2.1.3 Esiopetus joustavassa opetusryhmässä... 9 2.2 Oppimiskäsitys... 9 2.3 Oppimisympäristö... 9 2.4 Työtavat... 10 2.5 Toimintakulttuuri... 10 3 Esiopetuksen sisältöalueet... 11 3.1 Eheyttäminen... 11 3.2 Keskeiset sisältöalueet... 11 3.2.4 Ympäristö- ja luonnontieto... 14 3.2.5 Terveys... 15 3.2.6 Fyysinen ja motorinen kehitys... 15 4. Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa... 17 4.1 Esiopetuksen yleinen tuki... 18 4.3 Esiopetuksen erityinen tuki... 19 4.4 Yksilölliset suunnitelmat esiopetuksessa... 21 4.4.1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma... 21 4.4.2 henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma... 22 5. Kasvun ja oppimisen tukimuodot esiopetuksessa... 25 5.1 Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki... 25 5.1.1 Erityisopetus... 25 5.1.2 Pidennetty oppivelvollisuus... 26 5.2 Esiopetuksen muu tuki... 29 5.2.1 Yhteistyö kodin kanssa... 29 5.2.2 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen... 30 5.3 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen... 30 2

5.3.1 Oppilashuolto... 30 5.3.2 Turvallisuuden edistäminen... 31 5.3.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen... 31 5.3.4 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 6. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien sekä erityisen koulutustehtävän mukainen esiopetus, vieraskielinen esiopetus ja kotimaisten kielten kielikylpy... 33 6.1 Saamenkieliset... 33 6.2 Romanikieliset... 33 6.3 Viittomakieliset... 34 6.4 Maahanmuuttajat... 34 6.5 Erilliseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva esiopetus... 35 6.6 Vieraskielinen esiopetus ja kotimaisten kielten kielikylpy... 36 6.6.1 Vieraskielinen esiopetus... 36 6.6.2 Kielikylpyopetus... 36 7. Arviointi... 37 3

Sipoon esiopetussuunnitelma on päivitetty opetushallituksen vahvistaman uudistetun valtakunnallisen esiopetuksensuunnitelman perusteiden 2010 mukaisesti. Muutosten lähtökohtana on Laki perusopetuslain muuttamisesta (642 / 2010). Lain muutoksen tarkoitus on vahvistaa oppilaan oikeutta saada varhaista ja ennaltaehkäisevää oppimisen ja kasvun tukea. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 ja sitä koskeva Opetushallituksen määräys ottaa huomioon myös vuoden 2000 perusteet (64 / 011 / 2009). Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Se on perusopetuslain alaista toimintaa. Esiopetuksen perusteissa korostetaan esiopetuksen tavoitteina oppimisvalmiuksien vahvistamista ja elämänhallinnan sekä yhdessä toimimisen taitojen kehittymistä. Samoin merkittävää on mahdollisten vaikeuksien aikainen havaitseminen ja ennalta ehkäiseminen. Esiopetuksen toteuttamisessa korostetaan leikin merkitystä; leikissä lapsi on sananmukaisesti aktiivisena tekijänä ja kokijana. Sipoon suomenkielinen esiopetussuunnitelma ja ruotsinkielinen esiopetussuunnitelma päivitettiin yhtä aikaa kevään 2011 aikana ja ne otetaan käyttöön 1.8.2011. Sipoossa 29.8. 4

1.Sipoon kunnan esiopetuksen tehtävät ja yleiset tavoitteet Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetuksen järjestämisessä tulee ottaa huomioon sekä muun varhaiskasvatuksen että perusopetuksen tavoitteet ja sisällöt. Riippumatta siitä, toteutuuko esiopetus erillisryhmässä tai yhdistettynä muiden ikäryhmien kanssa, sen tavoitteet ja omaleimaisuus on kuitenkin aina otettava huomioon. Sipoossa esiopetusta toteutetaan sekä erillisryhmissä että yhdistettynä muihin ikäryhmiin. 1.1 Tehtävä Esiopetuksen tavoitteet ja toiminta pohjautuu Sipoon kunnan perusarvoihin (katso kohta 1.3). Esiopetuksessa tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Keskeistä on nähdä lapsi aktiivisena toimijana (valtaistumisen kautta). Kasvua ja kehitystä sekä oppimista edistetään tukemalla lapsen fyysistä, psyykkistä, kognitiivista, sosiaalista ja emotionaalista kehitystä Keskeistä on lapsen terveen itsetunnon kehityksen tukemin ennaltaehkäisevällä työllä ja varhaisella puuttumisella. Esiopetus ei ole yhtä kuin koulu, vaan sillä on omat painotuksensa ja opetussisältönsä. Esiopetuksen tehtävä on rikastuttaa lapsen kokemusmaailmaa, tarjota myönteisiä oppimiskokemuksia sekä tutustuttaa lapsi monipuolisiin työmenetelmiin. Tämän lisäksi esiopetuksessa harjoitellaan koulunkäyntiin tarvittavia valmiuksia kuten vuorovaikutustaitoja, yhteistyötaitoja, vuorottelutaitoja ja itsenäisesti toimimista. Lapselle tarjotaan myös mahdollisuutta tutustua uusiin kiinnostuksen kohteisiin, pyrkien kuitenkin huomiomaan lapsen omat toiveet ja valinnat. Esiopetuksen tehtävä on tarjota lapsille tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen, kuitenkin huomioiden sukupuolten väliset erot ja mahdolliset muut erityistarpeet. Esiopetusta järjestetään säännöllisesti ja suunnitellusti. Lapsen säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen vastaavat huoltaja ja opetuksen antaja. Esiopetuksessa voidaan painottaa vaihtelevia pedagogisia ratkaisuja yksikkö- ja yksilökohtaisesti. Sipoossa omaleimaista on luonnonläheisyys, joka arkipäivän elämässä antaa vakaan perustan luonnon kokemiseen. Kuntamme kaksikielisyyttä tuetaan järjestämällä kielikylpyopetusta. 1.2 Yhteiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet Esiopetuksen tavoitteena on Perusopetuslain mukaan osana varhaiskasvatusta tukea lapsen yksilöllistä kehittymistä ja oppimisedellytyksiä sekä yhteiskunnan tarpeita. 5

Esiopetuksen tavoitteet: Esiopetuksen tulisi tapahtua oppimisen ilon ja onnistumisen kautta, joten vapaa ja ohjattu leikki ovat olennaisia ja luontevia esiopetuksen toimintamuotoja. Leikin kautta oppiminen on keskeistä sillä. Leikkiessään lapsi harjoittelee yhteistoimintaa, kokee onnistumista, tutustuu ympäristöönsä ja solmii ystävyyssuhteita. Ohjattujen pelien ja leikkien kautta lapsi oppii sisäistämään pelisäännöt, vuorottelun taidon sekä toisten huomioonottamisen hänelle luontaisella tavalla. Leikin kautta Lapsi ilmaisee luontaista aktiivisuuttaan ja harjoittelee itsensä hallitsemisen muotoja. Leikissä lapsi ilmentää taitojaan ja kokemuksiaan, hän kokeilee, keksii ja oivaltaa leikkimällä. Leikissä lapsi voi ilmaista ja purkaa kokemiaan tunteita. Aikuisen tulee havainnoida leikkiä saadakseen tietoa lapsesta. Aikuisen on luotava mahdollisuus leikille ja, tarjottava siihen aikaa, materiaaleja, monipuolisia leikkivälineitä sekä leikkirauhaa. Aikuisen tulee myös tukea lapsen leikkiä ja auttaa häntä kehittymään leikin kautta. Esiopetuksessa on keskeistä lapsen myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon tukeminen sekä vahvistaminen. Lapselle tarjotaan myönteisiä oppimiskokemuksia kannustavassa, avoimessa ja turvallisessa ilmapiirissä. Lasta tuetaan niin, että hän oppii kestämään pettymyksiä ja vastoinkäymisiä ja lapselle osoitetaan, että hän on ainutlaatuinen ja arvokas. Tavoitteena on, että lapsi oppii huomioimaan toiset ihmiset ja hän sisäistää hyviä tapoja. Lasta opetetaan ymmärtämään erilaisuutta ja tasavertaisuutta sekä toimimaan ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa. Esiopetuksessa Pyritään siihen, että lapsesta kasvaa rehellinen ja vastuuntuntoinen ihminen, joka osaa erottaa oikean ja väärän. Hyvien tapojen tulisi olla luonnollinen osa lapsen jokapäiväistä elämää. Esiopetuksessa Lapsi harjoittelee yhteiselämän pelisääntöjä ja niihin sitoutumista yhdessä vertaisryhmän kanssa. Lapsi opettelee selviytymään arkipäivän tilanteista itsenäisesti. Hän harjoittelee ottamaan vastuuta itsestään, tehtävistään ja tavaroistaan sekä oppii ymmärtämään miten omaa terveyttä ja hyvinvointia ylläpidetään. Tavoitteena on, että lapsesta kasvaa ympäristöstä ja luonnosta tietoinen, ympäristöään kunnioittava ja siitä nauttiva lapsi. Hän oppii havainnoimaan ja jäsentämään ympäristöään monipuolisesti, nauttimaan sen monimuotoisuudesta ja kauneudesta sekä tulee tietoiseksi oman toimintansa vaikutuksesta ympäristöön. Esiopetuksessa seurataan ympäristöohjemaa, jonka tavoitteena on tutustuttaa lapset ympäristön suojelemiseen heidän omassa arjessaan. Esiopetusyksiköt asettavat itselleen opetustavoitteet valitsemastaan päivähoidon ympäristöohjelman osa-alueesta. Esiopetuksen tavoitteena on rikastuttaa lapsen kokemusmaailmaa useilla eri osa-alueilla, esimerkiksi yhteistoiminnan, leikin, luonnon, taiteen ja kulttuurin avulla Sipoossa lapsen kieli- ja kulttuuri 6

identiteettiä tulee tukea, vahvistaa ja kehittää koska kuntamme toimii kaksikielisenä ja kielten läsnäolo on osa kuntamme asukkaiden arkea. 1.3 Arvot Lapsen inhimillistä kasvua ja kehitystä turvaavan lapsen oikeuksien yleissopimuksen keskeisin arvo on lapsen ihmisarvo. Tähän perusarvoon liittyneenä sopimus kattaa neljä yleisperiaatetta, jotka ovat - syrjintäkielto ja lasten tasa-arvoisen kohtelun vaatimus - lapsen etu - lapsen oikeus elämään ja täysipainoiseen kehittymiseen - lapsen mielipiteen huomioon ottaminen Sipoon kunnan varhaiskasvatuksen ja siihen liittyvän esiopetuksen keskeisin arvo on - lapsen oikeus hyvään lapsuuteen. Tämä perusarvo on pohjana seuraaville arvoille - turvallisuus - kiireettömyys - toisten ihmisten ja luonnon kunnioittaminen sekä niistä välittäminen - suvaitsevaisuus (Lähde: Sipoon kunnan VASU) Esiopetuksen toteuttaminen 2.1 Esiopetuksen järjestäminen Esiopetus tulee järjestää lapsen iän ja edellytyksien mukaisesti niin että se edistää lapsen tervettä kasvua ja kehitystä. Sipoon kunnassa esiopetusta järjestetään päiväkotien kokopäiväryhmissä. Muutamilla kouluilla on myös erilliset esiopetusryhmänsä. Esiopetusryhmät muodostetaan koulujen oppilaaksiottoalueiden mukaisesti. Kielikylpyopetuksen oppilaaksiottoalueena on koko kunta. Erityisesti 3-6-vuotiaiden päiväkotiryhmässä toteutettavassa esiopetuksessa on huomioitava riittävät toimitilat ja avustavan henkilökunnan määrä sekä ryhmän on oltava myös toiminnan ja sosiaalisten suhteiden kannalta mielekäs. Päiväkotien esiopetuksen kokopäiväryhmässä työskentelee pääsääntöisesti kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi lastenhoitaja. Ryhmässä voi lisäksi toimia avustaja erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia lapsia varten. Tämän lisäksi moniammatillinen yhteistyö ja tuki lapsen ympä- 7

rillä tulee tarvittaessa toimia luonnollisena osa lapsen arkea, tukien lasta hänen omassa toimintaympäristössään. Lapsen mahdollisuuksiin osallistua ja vaikuttaa omaansa ja ryhmän työskentelyyn sekä toimintaympäristöön tulee huomioida. Lapsen mielipiteitä tulee kuunnella ja ne tulee huomioida mahdollisuuksien mukaan, esimerkiksi leikkejä, työtehtäviä, työtapoja tai materiaaleja valittaessa. Osallisuuden kautta tuetaan lapsen päätöksentekokykyä, itsenäistä toimintaa sekä kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamisessa. 2.1.1 Esiopetus koulun yhteydessä Koulun yhteydessä sijaitsevassa esiopetusryhmässä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan toiminnassa ja työskentelyssä koulun monipuolisia tiloja. Fyysiseen toimintaympäristöön tutustuminen madaltaa osaltaan esiopetusvuoden jälkeen lapsen kouluun siirtymistä. Erilaiset esi- ja perusopetuksen yhteiset tapahtumat ja juhlat luovat osaltaan pohjaa yhteistyölle ja tiedonsiirto esiopetuksesta alkuopetukseen on luontevaa. 2.1.2 Esiopetus päivähoidon piirissä Koska esiopetus ja koulu toimivat yhteistyössä, järjestetään koulun ja päiväkodin välillä myös erilaisia tapahtumia. Tapahtumien tarkoitus on vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tarjota esiopetuksessa oleville lapsille ensimmäinen katsaus koulumaailmaan. Kun koulu järjestää jonkin tilaisuuden, kutsutaan esiopetusryhmä usein mukaan. Kyse voi olla esimerkiksi joulujuhlien kenraaliharjoituksista tai jostain muusta tilaisuudesta, jossa järjestetään ohjelmaa, laulamista tai tanssia. Koulun ja esiopetuksen välisen yhteistyön perustavoite on, että lapsi jo esiopetusvuotensa aikana tulisi tutuksi koulumaailman kanssa. Esiopetusryhmä saa tutustua kouluun mm. sellaisen liikuntatoiminnan kautta, jota sisäliikuntakaudella järjestetään koulun liikuntasalissa. Kevätlukukauden aikana käydään tutustumassa kouluun, opettajiin ja koulun rutiineihin. Kevään aikana näitä käyntejä järjestetään vähintään kolme. Käyntien yhteydessä oppilaat saavat tutustua siihen, millaisia koulun oppitunnit ja välitunnit ovat. Viimeisellä vierailukäynnillään toukokuussa esiopetusryhmä viipyy koululla hieman pidempään ja tuolloin myös ruokailurutiinit tulevat tutuiksi. Esiopetuksen ja koulun tavoite on luoda läheinen yhteistyösuhde. Yhteistyön tarkoitus on varmistaa, että esiopetuksesta kouluun siirtyminen sujuisi jokaisella lapsella parhaalla mahdollisella tavalla. Esiopetuksen ja koulun yhteinen erityisopettaja edistää tiedonkulkua. Oppilaat tulevat myös tutuiksi opettajan kanssa, joten lapsilla on tuttu ja luotettava aikuinen, johon he voivat turvautua aloittaessaan koulutiensä. 8

2.1.3 Esiopetus joustavassa opetusryhmässä Esiopetusta toteutetaan joustavin opetusjärjestelyin (esiopetus/ alkuopetus) Sipoon kunnassa eri tavoin. Tavoitteena on tarjota laadukasta kasvatusta ja opetusta, jossa huomioidaan lasten erilaiset lähtökohdat. Joustavilla opetusjärjestelyillä tarkoitetaan variaatioita ryhmien muodostamisessa, oppimisympäristössä, sisällöissä ja työtavoissa. Kaikissa tapauksissa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Joustavat opetusjärjestelyt mahdollistavat vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen, jossa esiopetus voi olla mukana. 2.2 Oppimiskäsitys Esiopetus on osa elinikäistä oppimista. Oppiminen on yksilöllinen tapahtuma, jossa lapsi liittää uudet asiat jo osaamiinsa asioihin, tietoihin ja kokemuksiin. Lapsi nähdään aktiivisena ja tiedonhaluisena yksilönä ja oppiminen tapahtuu sosiaalisessa ympäristössä. Opettajalla on tukijan ja ohjaajan rooli. Lapsen vuorovaikutus vertaisryhmän sekä aikuisten kesken on tärkeä. Esiopetusikäinen lapsi oppii kokemalla ja kaikkia aistejaan käyttäen. Hänelle on ominaista elämyksellisyys, konkreettisuus, toiminnallisuus sekä asioiden havainnollistaminen. Opetuksessa huomioidaan että oppimisen keskeisiä elementtejä ovat ongelmaratkaisu, lapsen oma osallisuus ja aktiivisuus sekä myönteiset oppimiskokemukset. 2.3 Oppimisympäristö Oppimisympäristö koostuu fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta, kognitiivisesta ja emotionaalisesta kokonaisuudesta jossa esiopetus tapahtuu. Keskeistä on opettajan ja lapsenvälinen sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus ja monipuoliset opetus- ja toimintatavat. Opettajan tehtävä on tarjota lapselle turvallinen ja selkeillä rajoilla varustettu toimintaympäristö jossa lapselle asetetaan sekä vaatimuksia että odotuksia. Opettaja toimii myös kielellisenä esikuvana, tukien lapsen kielellistä kehitystä. Esiopetuksen tulee tarjota lapselle terveellinen, kiireetön, turvallinen ja sopivan haasteellinen oppimisympäristö. Tavoitteena on, että lapsessa kehittyy ja säilyy halu oppia. Lapsi harjoittelee oppimisen taitoja ja hallintaa ja hän huolehtii ympäristöstään ja kykenee hallitsemaan muutoksia. Lapsen yksilöllisyyttä tuetaan ja hänen annetaan kehittyä omaan tahtiinsa samalla kun hänelle tarjotaan mahdollisuus harjoitella arkipäivän tilanteissa selviytymistä vertaisryhmänsä ja aikuisen tuella. Oppimisympäristössä tarjotaan lapselle mahdollisuus leikkiin, mielekkääseen ja innostavaan oppimiseen, mutta sen tulee myös tarjota aikaa ja tilaa rauhoittua. Tilojen tulee tarjota lapselle mahdollisuus toteuttaa leikkiään ja tyydyttää liikunnan tarvettaan. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea lapsen kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Lapselle tarjotaan mahdollisuus kokeilemiseen, tutkimiseen ja tekemiseen sekä elämyksiin elämän eri alueilla. Olennaista on aikuisen ja lapsen keskinäinen kunnioitus sekä avoin, luottamuksellinen ja kannustava ilmapiiri. 9

Ilmapiirin tulee tavoitella avoimuutta, iloisuutta, positiivisuutta sekä edistää omalta osaltaan lapsen hyvinvointia. Lapsen osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuus näkyy oppimisympäristössä valinnan mahdollisuutena; työvälineet, pelit, lelut ja materiaalit tulee olla esillä lapsen ulottuvilla. Lasta ohjataan näin myös itse hakemaan tarvittavia välineitä sekä toiminnan loputtua palauttamaan ne omille paikoilleen. Hyvän oppimisympäristön tunnusmerkkejä ovat terveellisyys, turvallisuus ja eettisyys. Esiopetuksen oppimisympäristö ja sen antamat mahdollisuudet sekä opetuksen toteuttaminen kuvataan tarkemmin yksikkökohtaisissa työsuunnitelmissa. 2.4 Työtavat Esiopetusta leimaa kokonaisvaltaisuus ja eheyttäminen. jolloin Itse oppimisprosessi muotoutuu sisältöjä tärkeämmäksi. Oppisisältöjen ja monipuolisten työtapojen kautta lapsi laajentaa maailmankuvaansa ja oppii itsestään oppijana sekä kehittää näitä taitoja edelleen. Yksikkökohtaisesti käytettäviä työtapoja kuvataan tarkemmin esiopetusyksiköiden työsuunnitelmissa. Esiopetuksessa keskeistä ja tärkeää on vapaan ja ohjatun leikin avulla oppiminen. Leikkiessään lapsi harjoittelee yhteistoimintaa, kokee onnistumisia, tutustuu ympäristöönsä, sekä solmii ystävyyssuhteita. Leikissä lapsi myös ilmentää taitojaan ja kokemuksiaan; kokeilee, keksii ja oivaltaa. Leikinomaisen työskentelyn kautta voidaan tukea lapsen oppimista lähtökohtana lapsen kehitystaso. Esiopetuksen työtavat pyrkivät auttamaan lasta tiedostamaan ja havainnoimaan omaa oppimistaan. Opettaja toimii ohjaajana jonka tehtäviin kuuluu monipuolisten työtapojen esittäminen. Keskeistä työtavoissa on tutkiva lähestymistapa ja ongelmanratkaisu. Lapsen arkeen ja ympäristöön liittyvät ilmiöt ovat keskeisiä opetuksen sisällön luojia. Kun opetuksen lähtökohtana on lapsi ja lapsen kokemusmaailma saadaan opetuksesta konkreettinen ja lasta kiinnostava. Työtavoissa tulee myös huomioida lapsen tarve oppia mielikuvituksen kautta, jolloin erilaiset roolileikit ja draama ovat luonnollinen osa opetusta. 2.5 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri muodostuu kaikkien toimintaan osallistuvien yhteisestä näkemyksestä ja tavoitteista, sekä niiden toteuttamisesta arjen työssä. Henkilökunnalla on vastuu oman yksikkönsä toimintakulttuurin luomisesta ja kehittämisestä. Sekä päiväkodin että koulun toimintakulttuuri vaikuttavat merkittävästi esiopetukseen ja sitä kautta kasvatukseen ja oppimiseen. Yhteistyö päivähoidon ja esiopetuksen sekä esiopetuksen ja koulun välillä on olennainen osa toimivan toimintakulttuurin luomisessa. Yhteistyöllä vahvistetaan osallisuutta, mikä puolestaan lisää sitoutuneisuutta itse työhön sekä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteena on, että kaikki käytänteet rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. 10

Lapsen etu tulee suunnata toiminnan suunnittelua, toteutetusta ja päätöksentekoa varsinkin silloin, kun toimintaan liittyy lapselle suunnatut tukitoimet. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki päiväkodin viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin päivähoidon ja esiopetuksen laatu perustuu. Siihen kuuluvat myös juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Päiväkodin kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin päiväkodin sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös lapsilla tulee olla mahdollisuus osallistua päiväkodin toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen, jotta se olisi myös lapsen suuntaan osallistavaa. 3 Esiopetuksen sisältöalueet 3.1 Eheyttäminen Esiopetus pohjautuu opetuksen eheyttämiseen, se on jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Sisältöalueet ovat silta vasuun ja perusopetuksen oppiaineisiin. Eheyttäminen perustuu lapsen elämänpiiriin ja lapsen maailmankuvaan. Eheytetyn opetuksen tavoitteita, ryhmän kiinnostuksen kohteita ja tarpeita suunnitellaan yhdessä siinä yhteisössä, jossa lapsi elää. Esiopetusta leimaa kokonaisvaltaisuus ja eheyttäminen. Itse oppimisprosessi muotoutuu sisältöjä tärkeämmäksi. Oppiminen leikin kautta on tärkeämpi kuin yksittäiset sisältöalueet. Yhtenä esiopetuksen painopisteenä on edistää lapsen sosiaalisia kykyjä ja kykyä toimia ryhmässä, herättää mielenkiinto kieleen, harjoitella hieno- ja karkeamotorisia valmiuksia sekä silmän ja käden yhteistyötä, loogista ajattelua ja päättelykykyä. Oppimisprosessi perustuu leikkiin ja prosessi on yksittäistä oppiainejakoa tärkeämpi. Keskeistä lapsen oppimisprosessissa on työstää kokemuksia ja taitoja vuorovaikutuksessa esiopetushenkilöstön ja muiden esiopetuksessa olevien lasten kanssa 3.2 Keskeiset sisältöalueet 3.2.1. Kieli ja vuorovaikutus Kielellä on oppimisessa keskeinen rooli. Kielen avulla esiopetuksessa tuetaan lapsen ajattelun, itsetunnon, tunteiden, sosiaalisuuden sekä kommunikointitaitojen valmiuksien kehittymistä. Kielen kehittymistä on tärkeää tukea, jotta lapsella olisi rohkeutta, halua ja kykyä ilmaista itseään, kertoa tunteistaan ja ajatuksistaan sekä arkisissa kommunikaatiotilanteissa että oppimisprosessissa. Opettajat sekä muu esiopetushenkilökunta toimivat kielen suhteen esimerkkeinä. 11

Esiopetuksessa luodaan pohja lukemaan ja kirjoittamaan oppimiselle. Em. valmiuksien kehittyminen edellyttää, että lapsi käyttää kieltä, eli kuuntelee, kertoo ja keskustelee. Kun lapselle tarjotaan mahdollisuutta saada kuultavaksi kirjallisuutta, satuja, kertomuksia, asiatekstejä, loruja, runoja, annetaan lapselle samalla tilaisuus eläytyä ja nauttia kuulemastaan. Näin vahvistetaan lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteettiä ja samalla lapsen mielikuvitus saa virikkeitä. Tavoitteet: Lapselle annetaan mahdollisuus: harjoitella kertomista ja muiden lasten ja ryhmän aikuisten kuuntelemista osallistua keskusteluun ja harjoitella oman puhevuoronsa odottamista kehittää sanavarastoaan ja käsiteosaamista vahvistaa kielellistä tietoisuuttaan leikkien tutustua kirjakieleen leikillisellä tavalla keskustella omista ajatuksista ja tunteista kehittää mielikuvitusta ja luovuutta satujen, teatterin, draaman ja leikin avulla kuunnella satuja ja tarinoita 3.2.2 Matematiikka Tavoitteena on luoda kestävä perusta matematiikan jatkuvalle oppimiselle. Esiopetuksessa rakennetaan pohjaa matemaattisten peruskäsitteiden oppimiseen. Matemaattisia ilmiöitä etsitään arkipäivän tilanteista sekä tutusta, lasta lähellä olevasta ympäristöstä. Havainnollinen ja toiminnallinen opetus kehittää myönteistä asennetta matematiikkaa kohtaan. Toiminnallisuus tarkoittaa sitä, että lapsi nähdään aktiivisena toimijana ja tiedon rakentajana. Käytettävissä tulee olla runsaasti materiaalia, leikkejä ja pelejä. Näin voidaan tarjota monipuolisia kokemuksia ongelmanratkaisuun, päättelyyn, havaintojen tekemiseen ja niistä kertomiseen. Opettaja ohjaa tätä prosessia ottaen huomioon jokaisen lapsen yksilöllisen matemaattisen ajattelun kehittymisen. 12

Tavoitteet Lapselle annetaan mahdollisuus: kehittää keskittymistaitojaan kuunnella ja keskustella, sekä kehittää matemaattista ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja huomioida arkipäivän tilanteissa matemaattisia ilmiöitä kokea matematiikan oppiminen mielenkiintoiseksi ja haastavaksi toiminnaksi oppia numeroita ja matemaattisia käsitteitä ( liite, ruotsinkielinen ops käännetään suomeksi myös) tutkia ja tehdä kokeita, (eksperimentti) vahvistaa aikakäsitettä (päivä, kuukausi, vuosi, vuodenaika, kello) 3.2.3 Etiikka ja katsomus Esiopetukseen sisältyy eettistä kasvatusta ja kulttuurista katsomuskasvatusta, jotka ovat yhteisiä koko ryhmälle ja liittyvät esiopetuksen eri tilanteisiin. Eettistä ajattelua kehitetään keskustellen ja roolileikkien avulla. Keskustelu ja pohdinta lähtevät liikkeelle lapsen omasta toiminnasta. Etiikassa pohditaan arkipäivän asennetta itseen, muihin ihmisiin ja ympäristöön. Etiikassa ja kulttuurisessa katsomuskasvatuksessa tuetaan lapsen ajattelun kehittymistä. Lapsen kehittynyt ajattelu tulee esille mm. oman kulttuurin ja luonnon arvostamisena ja eettisesti vastuullisen elämäntavan omaksumisena. Uskontokasvatuksessa kunnioitetaan vanhempien vakaumusta. Heidän vakaumuksestaan riippuen järjestetään tarvittaessa uskontokasvatuksen vaihtoehtona elämänkatsomustietokasvatusta. Siinä paneudutaan vakaumuksellisiin kysymyksiin kuten ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin sekä ihmisen ja luonnon suhteeseen. Tavoitteet: kehittää eettistä ja katsomuksellista ajattelua suvaita ja kunnioittaa toisia ihmisiä ja eri kulttuureja arvostaa omaa ja muiden työtä 13

kehittää vastuuta itsestä, toisista ja ympäristöstä pyrkiä muodostamaan positiivinen tulevaisuuden kuva, johon sisältyy oikeudenmukaisuus, reiluus ja rohkeus kohdata uskontoon liittyviä asioita ja pohtia niitä tutustua oman uskonnon keskeisiin sisältöihin tutustua uskonnollisiin juhliin ja siihen miksi niitä vietetään tutustua lasten kysymysten pohjalta muihin uskonnollisiin vakaumuksiin ja oppia arvostamaan niitä 3.2.4 Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristökasvatuksen lähtökohtana on lapsen monimuotoinen elinympäristö, jonka tunteminen luo pohjaa laajemmalle ymmärrykselle ympäröivästä maailmasta. Lapsi saa kokemuksia ja elämyksiä luonnosta ja muusta ympäristöstä. Näin hänelle muodostuu suhde luontoon ja hän huomaa luonnon merkityksen ja kauneuden. Lapsen kiinnostus luontoa kohtaan lisääntyy samalla kun hän liikkuu luonnossa kunnioittaen ja suojellen sitä. Lasta ohjataan huomaamaan, että hänen valinnoillaan ja teoillaan on merkitystä. Hänen havaintonsa otetaan huomioon ja niistä keskustellaan. Myönteinen ympäristösuhde kehittyy, kun lapsi kokee elinympäristönsä turvalliseksi ja kiinnostavaksi tutkimus- ja leikkipaikaksi. Sipoon kaunis luonto metsineen, merenlahtineen ja peltoineen tarjoaa siihen monipuoliset mahdollisuudet. Tavoitteet Lapselle annetaan mahdollisuus: ymmärtää ja arvostaa luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä, erilaisia ihmisiä ja kulttuureja huolehtia lähiympäristöstään, toimia ympäristöä säästävällä tavalla ja sitä hoitaen käyttää kaikkia aisteja ympäristön monipuolisessa havainnoinnissa olla aktiivinen ja utelias toimija, joka tutustuu tutkimalla ja kokeilemalla ympäristön ilmiöihin ja asioihin niin yksilönä kuin ryhmän jäsenenä 14

käyttää ongelmakeskeisiä työtapoja kehittää ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja ymmärtää luontoon ja ympäristöön liittyvien asioiden välisiä yhteyksiä 3.2.5 Terveys Terveyskasvatuksen tavoitteena on lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden sekä kasvun ja kehityksen edistäminen. Terveyskasvatuksen keskeisiä asioita ovat: henkilökohtainen hygienia terveelliset ruokailutottumukset hyvät ruokailutavat turvallinen liikkuminen lähiympäristössä myönteisten ihmissuhteiden vaaliminen väkivallan välttäminen työn, levon ja virkistyksen välinen tasapaino 3.2.6 Fyysinen ja motorinen kehitys Monipuolinen liikunta kuuluu lapsen jokapäiväiseen toimintaan. Keskeinen tavoite on virittää myönteinen asenne liikuntaa kohtaan ja näin innostaa lasta toimimaan aktiivisesti ohjatun ja omaehtoisen liikunnan parissa. Lapselle tarjotaan oppimiselämyksiä elinikäisen liikuntaharrastuksen syntymiseksi. Liikunnan avulla lasta tuetaan toimimaan omatoimisesti, aloitteellisesti ja yhteistoiminnallisesti. Erilaiset kädentyöt ja arkipäivän toiminnot kehittävät lapsen hienomotoriikkaa. Tarkkuutta vaativat tehtävät kehittävät käden ja silmän yhteistyötä. 15

Tavoitteet Lapselle annetaan mahdollisuus: ymmärtää liikunnan merkitys omalle hyvinvoinnille ja terveydelle oppia liikunnan peruskäsitteitä harjoittaa monipuolisesti liikehallintatekijöitä (tasapaino, rytmi, reaktiokyky, suunta, tila, voima, aika) kokeilla monipuolisia liikuntamuotoja oppia yhdessä toimimisen sääntöjä kehittää lapsen ajattelua sekä karkea- että hienomotoristen toimintojen avulla harjoittaa ja vahvistaa esiopetuksen arjessa monipuolisen toiminnan avulla hienomotorisia taitoja (mm. pukeminen, riisuminen, syöminen, piirtäminen, maalaaminen, ompelu, rakentelu ja esikoulutehtävien tekeminen) 3.2.7 Taide ja kulttuuri Esiopetuksessa musiikki- ja muut taidekokemukset ovat merkittävä osa lapsen emotionaalista, taidollista ja tiedollista kehitystä. Keskeistä on leikin sekä tutkivan ja kokeilevan taiteellisen toiminnan avulla auttaa lasta etsimään tietoa itsestään ja ympäröivän maailman ilmiöistä. Lapsen kulttuurisen identiteetin vahvistumista ja hänen ymmärrystään omasta kulttuuriperinnöstään ja kulttuurien moninaisuudesta tuetaan. Lasta ohjataan pitkäjänteiseen taiteelliseen työskentelyyn sekä arvostamaan omaa ja muiden työtä. Tavoitteet Lapselle annetaan mahdollisuus: kehittää aisti- ja havaintoherkkyyttä sekä avaruudellista hahmottamiskykyä ilmaista itseään piirtäen, maalaten, muovaillen ja rakennellen kehittää kiinnostusta musiikkiin innostavassa oppimisympäristössä 16

ilmaista itseään monipuolisesti laulamalla, soittamalla, kuuntelemalla ja liikkumalla kehittää motorisia taitoja sekä silmän ja käden koordinaatiota kehittää oman toiminnan ja tuotoksen arviointia tutustua viestintävälineisiin ja harjoitella niiden käyttöä ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan sanoin sekä draaman keinoin: äänenpainoin ja -sävyin, ilmein, elein ja liikkein 4. Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa Opetuksen suunnittelussa ja tuen järjestämisessä lähtökohtana tulee olla koko esiopetusryhmän ja yksittäisen esikoululaisen vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarve. Jokaisella lapsella tulee olla yksilöllisten lähtökohtiensa mukaan mahdollisuus saada tukea kasvamisessa ja oppimisessa. Oppimisvaikeuksien ja niitä aiheuttavien tekijöiden huomaaminen jo varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Oppimisvaikeuksia aiheuttavat tekijät voivat vaikuttaa lapseen, esiopetukseen taikka koko toimintaympäristöön. Erityisesti tuen tarpeen arviointi pitäisi kohdistaa lapsiin, joille on tehty päätös koulun aloittamisesta säädettyä myöhemmin. Pedagoginen asiantuntemus ja yhteistyö opettajien kesken on tärkeää, jotta tuen tarpeet huomattaisiin ja tukitoimet saataisiin alkuun. Tarvittaessa voidaan hyödyntää myös oppilashuollon moniammatillista osaamista. Huoltajan tulisi myös antaa näkemyksensä lapsen vahvuuksista ja tuen tarpeesta. Lasta tuetaan omassa esiopetusryhmässään, mikäli lapsen siirtäminen toiseen paikkaan tai ryhmään ei ole ehdottoman välttämätöntä. On erityisen tärkeää huolehtia siitä, että tuki jatkuu nivelvaiheessa, esim. siirryttäessä päivähoidosta esiopetukseen tai esiopetuksesta kouluun. Kun tuen tarvetta ilmenee, annetaan aina ensin yleistä tukea ennen kuin voidaan siirtyä tehostetun tuen piiriin. Erityistä tukea annetaan vain siinä tapauksessa, ettei esiopetusta voida muuten järjestää. Sipoon kunnan järjestämästä esiopetuksesta osa toteutetaan yhtenäiskoulujen tai alakoulujen yhteydessä ja osa päiväkotien yhteydessä. Esiopetuksessa säännöllinen yhteistyö vanhempien kanssa on tärkeää. Sipoon esiopetusyksiköistä osa on jo Wilma-portaalin käyttäjiä ja tavoitteena on, että kaikki esiopetusyksiköt voisivat siirtyä Wilmaan syksyllä 2012. Tämän sähköisen yhteydenpidon lisäksi vanhempien tapaamisia on tarjottava kahdesti vuodessa. Syksyllä tehdään vanhempien kanssa yhdessä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma ja keväällä arvioidaan suunnitelman toteutumista. Esiopetuksen oppilaille annet- 17

tava tuki jaetaan kolmeen osa-alueeseen: 1) yleinen, kaikille oppilaille annettava tuki 2) tehostettu tuki ja 3) erityinen tuki. 4.1 Esiopetuksen yleinen tuki Yleisen tuen tasolla käytetään järjestelyjä, joissa ryhmiä pienennetään sekä muodostetaan uudenlaisia ryhmäkokoonpanoja joustavasti. Opetuksen eriyttäminen yhtenä yleisen tuen muotona on hyvin tärkeää, jotta jokainen lapsi saisi omalle kehitystasolleen sopivaa toimintaa. Joustava ryhmittely tukee lapsen osaamistasoa. Erityisopettajaresurssia painotetaan esi- ja alkuopetukseen varhaisen puuttumisen varmistamiseksi. Sama erityisopettaja hoitaa sekä esi- että alkuopetuksen. Käytännössä erityisopettaja ottaa lapsia yksilö- ja pienryhmäohjaukseen sekä osallistuu yhä enenevässä määrin samanaikaisopetukseen. Samanaikaisopetusta toteutetaan yhä enemmän myös luokanopettajien ja esiopettajien välillä. Erilaisilla ryhmittelyillä ja jakotuntien käyttöönotolla luodaan uusia ja joustavampia eriyttämismahdollisuuksia. Muita esimerkkejä tukimuodoista yleisellä tasolla on selkeä toiminnan strukturointi, apuvälineiden, kuten kuvien käyttö, sekä eriyttävä lisämateriaali. Esi- ja perusopetuksen välisellä yhteistyöllä autetaan lapsen joustavaa siirtymistä kouluun. Yhteistyö on Sipoossa aluesidonnaista ja siitä on tarkempi kuvaus yksikkökohtaisissa työsuunnitelmissa. Kouluissa valittu yhdysopettaja/yhdysopettajat tekevät alueen esiopetuksesta vastaavien kanssa yhteistyösuunnitelman kullekin lukuvuodelle. Esikoululaiset vierailevat koulussa vähintään 4 kertaa lukuvuoden aikana oman opettajansa kanssa. Muita yhteistyömuotoja voivat olla esimerkiksi koulun tilojen käyttö esiopetuksessa, kummiluokkatoiminta sekä yhteiset tapahtumat. Jos oppilaan oppiminen ei kuitenkaan etene toivotulla tavalla, tehdään pedagoginen arvio, joka käsitellään oppilashuoltoryhmässä ja jonka pohjalta suunnitellaan tehostetun tuen määrä ja muodot. Kaikki toiminta tehdään yhteistyössä vanhempien kanssa. 4.2 Esiopetuksen tehostettu tuki Tehostettua tukea annetaan lapsille, jotka tarvitsevat monenlaista tukea. Tuki on edelleen osaaikaista, mutta systemaattisempaa. Tehostettu tuki on määrällisesti ja laadullisesti enemmän kuin yleinen tuki. Tukea voi antaa esiopettajan ja erityisopettajan lisäksi myös psykologi tai kuraattori. Ennen tehostetun tuen piiriin siirtymistä, tulee tehdä pedagoginen arvio. Esiopettaja vastaa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laatimisen koordinoinnista. Pedagogisen arvion laatimisessa on mukana: yksi tai useampi lapsen opettajista tarvittaessa myös muita asiantuntijoita lapsi itse ja hänen huoltajansa 18

Pedagogista arviota tehdessä hyödynnetään, huoltajan luvalla, jo aiemmin laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa, mahdollista kuntoutussuunnitelmaa sekä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa, joka on yleistä tukea annettaessa jo aiemmin tehty. 1. Pedagogista arviota käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä 2. Lapselle annettava tehostettu tuki kirjataan Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Tehostetun tuen tasolla lapselle tehdään aina lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Tehostetun tuen tasolla oppilaalla on usein myös muita tuenantajia, kuten puheterapeutti, toimintaterapeutti tai asiakkuus lasten psykiatriseen hoitotahoon. Mikäli tehostetulla tuella ei päästä toivottuun edistymiseen, tehdään lapsesta pedagoginen selvitys ja oppilashuoltoryhmän kanssa yhteistyössä valmistellaan siirto erityiseen tuen piiriin. 4.3 Esiopetuksen erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä esimerkiksi vamman, sairauden, toimintavajavuuden tai kasvu-ympäristöön liittyvien riskitekijöiden vuoksi. Erityisen tuen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon esiopetuksen opetushenkilöstön, oppilashuollon palveluista vastaavien sekä huoltajan näkemys lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöitä. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityis-opetuksesta sekä muista esiopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat esiopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen tehtävänä esiopetuksessa on tarjota lapselle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista kasvun ja oppimisen tukea ja edistää hänen oppimisedellytyksiään. Lapsen itsetuntoa ja oppimismotivaatiota vahvistetaan. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti. Lapsen oikeusturvan ja esiopetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- ja perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan 19

erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään esiopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua lapsen tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. Pedagoginen selvitys A. Pedagoginen selvitys tehdään seuraavalla tavalla:: erityisopettaja vastaa järjestelyistä yhteistyössä oppilaan opettajan ja koulunkäyntiavustajien kanssa ja yhteistyössä oppilashuoltohenkilökunnan kanssa aina yhteistyössä huoltajien ja kyseisen oppilaan kanssa tarvittaessa pyydetään asiantuntijalausuntoja (esim. psykologi, lääkäri, terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä) hyödynnetään oppimissuunnitelmaa sekä, huoltajan luvalla, mahdollista kuntoutussuunnitelmaa B. Pedagoginen selvitys käydään läpi oppilashuoltoryhmässä, joka voi tarpeen mukaan ehdottaa oppilaalle erityistä tukea. Oppilashuoltoryhmä ottaa myös kantaa siihen, millaista tukea oppilas tarvitsee (voivat olla esim. pedagogiset ratkaisut, opetusryhmä, mahdollinen tulkin tai avustajan tarve, yksilöllistetyt oppimäärät yhdessä tai useammassa aineessa) C. Päätöksen erityisestä tuesta tekee opetusjohtaja. Kyseessä on määräaikainen hallinnollinen päätös, jota tarkastellaan ainakin 2. vuosiluokan lopussa ja ennen 7. vuosiluokan alkamista. Päätöksessä eritellään opetusryhmä, tulkin tai avustajan tai muiden vastaavien avustajien tarvitseminen, joita oppilas tarvitsee saavuttaakseen yksilöllistetyt tavoitteensa. D. Erityisopettaja tekee Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman, HOJKS (linkki lomakkeeseen) yhdessä oppilaan opettajan, mahdollisten asiantuntijoiden, huoltajien ja oppilaan itsensä kanssa. Jokaisella erityistä tukea saavalla oppilaalla on oltava HOJKS, johon on kirjattu koulunkäynnin ja oppimisen tavoitteet, opetuksen sisältö, pedagogiset metodit ja muut mahdolliset tukitoimenpiteet. Jokainen oppilaan opettaja kirjaa suunnitelmaan vielä omaa oppiainettaan koskevat tavoitteet. HOJKS on pedagoginen työväline, josta ei voi valittaa. E. HOJKS ja tukitoimet arvioidaan oppilashuoltoryhmässä ennalta sovituin väliajoin ja tuolloin oppilashuoltaryhmä arvioi tulevien tukitoimien tarpeen. Päätöstä erityisestä tuesta tarkastellaan: aina, kun tarvetta muutoksille ilmenee 20

Tarkastelua varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys, johon oppilashuoltoryhmä ottaa kantaa. Mikäli oppilas edelleen tarvitsee tukea, voidaan oppilaalle tehdä uusi päätös erityisestä tuesta, jonka jälkeen myös HOJKSia korjataan. Mikäli oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tekee opetusjohtaja tuen lakkautuspäätöksen. Tämän jälkeen oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, josta päätöksen tekee rehtori. Oppilaan tarvitsemat tukitoimet kirjataan oppilaan oppimissuunnitelmaan. Poikkeustapaukset koskien erityisen tuen päätöstä Tietyin poikkeuksin voidaan päätös erityisestä tuesta tehdä suoraan ilman tehostetun tuen tai pedagogisen selvityksen välivaihetta. Näin voidaan menetellä silloin kun psykologisen tai lääketieteellisen arvioinnin mukaan oppilaan opetusta ei voida järjestää millään muulla tavalla. Syitä em. menettelyyn voivat olla esim. vamma tai kehitysviivästymä, sairaus, tunne-elämän häiriö tai muu vastaava syy. Päätös erityisestä tuesta voidaan tehdä ennen esiopetuksen tai perusopetuksen alkamista (koskee usein oppilaita, joilla on pidennetty oppivelvollisuus) tai niiden aikana (esim. onnettomuuden tai sairauden vuoksi). 4.4 Yksilölliset suunnitelmat esiopetuksessa Jokaiselle lapselle laaditaan Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma esiopetusvuoden alussa. 4.4.1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma on suunnitelma lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja esiopetuksessa tarvittavista järjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata lapselle hyvät kasvun ja oppimisen edellytykset. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta lapsen tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelma antaa myös pohjan lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymisen arvioinnille. Tehostettua tukea varten tehtävä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa muut asiantuntijat. 21

Tehostettua tukea varten laadittavan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin lapsen esiopetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet lapsen oppimisvalmiuksiin, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä sosioemotionaalisiin taitoihin liittyvät tavoitteet pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät ja työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen huoltajan ja lapsen kanssa, huoltajan tarjoama tuki lapsen mahdollinen osallistuminen muuhun varhaiskasvatustoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa lapsen edistymisen seuranta ja arviointi, arviointitavat ja ajankohdat sekä lapsen itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet Suunnitelman laatimisessa hyödynnetään lapselle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa, pedagogista arvioita ja sen yhteydessä kerättyä tietoa sekä huoltajan luvalla lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata lapsen henkilökohtaisia ominaisuuksia. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. 4.4.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta aina henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS. Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn esiopetuksen opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Lapsen opettajat laativat suunni- 22

telman yhteistyössä huoltajan ja lapsen ja kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti lapsen yksilöllistä kasvu- ja oppimisprosessia. HOJKS on lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma esiopetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin lapsen esiopetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet lapsen oppimisvalmiuksiin, työskentelytaitoihin, sosioemotionaalisiin taitoihin sekä motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet edistymisen seuranta ja arviointi, arviointitavat ja ajankohdat sekä lapsen itsearviointi. pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset tai muut ratkaisut erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalvelujen järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus lapsen esiopetuksen järjestämisestä muun esiopetuksen yhteydessä ja/tai erityisryhmässä kuvaus siitä, miten erityisryhmässä esiopetusta saava lapsi integroituu muuhun esiopetukseen moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus lapsen esiopetuksen kuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan lapsen ohjauksesta ja valvonnasta lapsen mahdollinen osallistuminen muuhun varhaiskasvatustoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa yhteistyön toteuttaminen lapsen ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki suunnitelman laatimiseen osallistuneet 23

Jos lapselle on annettu tehostettua tukea, henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään osana tehostettua tukea tehtyä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa. Lisäksi hyödynnetään lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa huoltajan luvalla sekä otetaan huomioon mahdollisessa pedagogisessa selvityksessä todetut asiat. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata lapsen henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, lapsen tarpeiden mukaiseksi. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina lapsen tuen tarpeen tai tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä esiopetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKSiin ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. HOJKS laaditaan: opettajan ja erityisopettajan kanssa huoltajan ja lapsen kanssa tarvittaessa oppilashuoltohenkilöstön kanssa Mikäli lapsi on saanut tehostettua tukea, hyödynnetään HOJKSia laadittaessa, huoltajan luvalla, jo aiemmin tehtyjä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa, varhaiskasvatussuunnitelmaa ja mahdollista kuntoutussuunnitelmaa. 24

5. Kasvun ja oppimisen tukimuodot esiopetuksessa Esiopetuksessa erityistä tukea tarvitsevat sellaiset lapset, joiden kehityksen, kasvun tai oppimisen edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai toimintavajavuuden vuoksi. Muita syitä voivat olla sosiaalisen tai emotionaalisen tuen tarpeet. Lisäksi lapsi, jolla on todettu oppimisvaikeuksiin liittyviä riskitekijöitä kehityksessään, on oikeutettu erityiseen tukeen. Edellisten lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat lapset, joiden koulunkäynnin aloittamista on siirretty vuotta myöhemmäksi tai joiden oppivelvollisuus on sairauden tai vammaisuuden vuoksi pidennetty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville oppilaille annetaan maksutonta esiopetusta 5- vuotiaina, oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä lukuvuonna, jolloin siihen osallistuminen on vapaaehtoista. Esiopetuksen aikana voidaan lapsi ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Päätöksen tästä tekee Sipoossa opetusjohtaja. Erityisen tuen tarpeen riittävän varhainen havaitseminen edellyttää terveydenhuollon, päivähoidon ja sosiaalihuollon työntekijöiden moniammatillista yhteistyötä. Vastuu yhteistyöjärjestelyjen toteutuksesta on yksittäisen lapsen osalta ryhmän vastaavalla opettajalla sekä koulun laaja-alaisella erityisopettajalla tai päivähoidon kiertävällä erityislastentarhanopettajalla (kelto). 5.1 Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1 Erityisopetus Erityisesiopetusta annetaan erityistä tukea tarvitsevalle lapselle hänen yksilöllisistä tarpeistaan lähtien integroituna päiväkotien esiopetusta antavissa ryhmissä, jolloin niihin on mahdollista saada joko henkilökohtainen tai ryhmäavustaja. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai erityisopetuksen piiriin otetun/siirretyn lapsen esiopetuksen toteutumisesta vastaavat Sipoossa ensisijaisesti esiopetusryhmän lastentarhanopettajat. Heidän tukenaan toimii koulun laaja-alainen erityisopettaja. Laaja-alainen erityisopettaja kiertää päiväkotien esiopetusryhmissä antamassa erityisopetusta erityisopetuksen piiriin otetuille tai siirretyille lapsille. Erityisesiopetus toteutetaan yksilö-, pienryhmä- ja samanaikaisopetuksena. Tavoitteena on kuntoutuksen päivittäinen jatkuvuus ja toteutuminen arkipäivän tilanteissa yhdessä muun lapsiryhmän toiminnan kanssa niin pitkälle kuin mahdollista. Kuntoutusta toteuttavat päivittäin lasta hoitava ja opettava henkilökunta. Erityisopetukseen otetuille tai siirretyille lapsille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Mikäli lapsen kehityksessä havaitaan riskitekijöitä ja hänellä on 25

psykologin, lääkärin tai muun alan asiantuntijan lausunto laaditaan hänelle erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevan lapsen ohjaus- ja toimintasuunnitelma. Suunnitelmat laaditaan moniammatillisesti yhdessä vanhempien ja lasta kuntouttavien tahojen kanssa. Suunnitelmiin kirjataan lapsen vahvuudet, kuntoutettavat alueet, yksilölliset tavoitteet ja menetelmät, tarvittavat tukitoimet, arvioinnin ja seurannan toteutuminen sekä oppimisympäristöön liittyvät yksilölliset muutostarpeet. Työskentelyn perustana ovat kuntouttajien ja vanhempien kanssa yhdessä sovitut lapsen henkilökohtaiset tavoitteet, jotka tukevat lapsen fyysistä, kognitiivista ja sosioemotionaalista kehitystä. Tärkeää on tukea lapsen positiivisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä sekä huolehtia tasavertaisesta jäsenyydestä ryhmässä. Lisäksi toiminnan tulee edistää lapsen kielellistä kehitystä ja valmiuksia uusien asioiden oppimiseen sekä ennalta ehkäistä oppimisvaikeuksia. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen kouluun siirtymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Siirtymävaiheessa tulee tehdä tiivistä yhteistyötä lapsen vanhempien sekä muiden hänen kanssaan toimivien tahojen kesken. Tällöin on varmistettava, että informaatio lapsesta kulkee erityisesti päiväkodin lastentarhanopettajien, koulun opettajien ja vanhempien välillä. Koulun laaja-alainen erityisopettaja välittää tietoa koululle erityistä tukea tarvitsevista lapsista. Keväällä ennen koulun alkua järjestetään tiedonsiirtoneuvottelu päiväkodissa tai tulevassa koulussa. Siinä ovat mukana vanhempien lisäksi lapsen opetuksessa ja kuntoutuksessa mukana olevat henkilöt. Neuvottelun järjestämisestä vastaa esiopetusryhmän lastentarhanopettaja. 5.1.2 Pidennetty oppivelvollisuus Perusopetuslain mukaan jos lapsella ei ole vammaisuuden tai sairauden perusteella mahdollista saavuttaa perusopetuksen tavoitteita yhdeksässä vuodessa, hänellä on oikeus pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Tällöin oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jolloin lapsi täyttää kuusi vuotta ja se voi kestää 11 vuotta (PoL 25 ). Oppivelvollisuus päättyy sinä vuonna, kun sen alkamisesta on kulunut 11 vuotta tai kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu. Syitä pidennettyyn oppivelvollisuuteen voivat olla: Vakava vamma (esim. näkö- tai kuulovamma, fyysinen tai vakava psyykkinen vamma tai kehitysviivästymä) Vaikea sairaus Lapselle, joka kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, tehdään aina samanaikaisesti myös päätös erityisestä tuesta, yleensä ennen oppivelvollisuuden alkamista, eli kuin lapsi täyttää 5 vuotta. Lapsella on oikeus aloittaa vapaaehtoisessa esiopetuksessa sinä vuonna, jolloin hän täyttää 5 vuotta. Tämän menettelyn tarkoituksena on parantaa lapsen koulunkäyntivalmiuksia, jotta lapsia selviäisi koulunkäynnistään parhaalla mahdollisella tavalla. 26