KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 3 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT... 4 Yleinen taloudellinen tilanne Suomessa... 4 Kuntatalous... 4 Kuntien verotulot 2014 2015... 5 Valtionosuudet... 7 Isonkyrön kunnan kehitys... 9 Väestökehitys... 9 Työllisyystilanne... 10 Voimavarat... 11 Päätöksenteko... 12 Asukkaiden tarpeet... 12 Kunnan taloudellinen tilanne... 12 Kunnan henkilöstö... 13 Muutsia ja kehittämistarpeita... 14 Kuntastrategia... 15 Toiminta-ajatus... 15 Kunnan visio... 15 Arvot... 15 Muut strategiat... 16 Toimintastrategia... 16 Palvelustrategia... 16 Asuntostrategia... 17 Maankäyttöstrategia... 20 Kestävä kehitys... 22 Elinkeinopolitiikka... 22 Henkilöstöstrategia... 25 Strategiset tavoitteet... 28 Yleistavoitteet... 28 Kunnan talous... 29 Henkilöstö... 30 Hallinto... 30 Talousarvion sitovuus ja erityisohjeet... 31 Sitovuus... 31 Toimielimien rooli tavoiteasetannassa... 31 Tavoitteiden toteutumisen seuranta... 31 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta... 32 Lainanoton enimmäismäärä... 32 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kunnan edustajille tytäryhteisössä... 33 TOIMENPIDEOHJELMA... 33 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA... 34 KÄYTTÖTALOUSOSA... 36 Tehtäväalue: Vaalitoimi... 36 Tehtäväalue: Yleishallinto ja talous... 37 Tehtäväalue: Elinkeinotoimi... 38 Tehtäväalue: Perusturvan hallinto... 39 Tehtäväalue: Sosiaalipalvelut... 40 Tehtäväalue: Toimeentuloturva... 42 Tehtäväalue: Terveydenhuolto... 44 Tehtäväalue: Varhaiskasvatus ja kunnan oma koulutoimi... 45 Tehtäväalue: Ammatti- ja aikuisopetus... 47 Tehtäväalue: Joukkoliikenne... 48 Tehtäväalue: Vapaa-aikatoimi... 49 Tehtäväalue: Kirjasto- ja kulttuuritoimi... 51 Tehtäväalue: Tekninen toimi... 53 1
Tehtäväalue: Kiinteistötoimi ja yleiset alueet... 54 Tehtäväalue: Tieasiat ja liikenneväylät... 55 Tehtäväalue: Vesi- ja viemärilaitos... 57 Tehtäväalue: Jätehuolto... 58 Tehtäväalue: Metsätilat... 59 Tehtäväalue: Rakennustarkastus ja ympäristötoimi... 60 Tehtäväalue: Kaavoitus ja mittaus... 61 Tehtäväalue: Kiinteistöt, uimahalli ja yleiset alueet sekä ruahuolto ja siivous... 62 TULOSLASKELMAOSA... 64 INVESTOINTIOSA... 66 RAHOITUSOSA... 67 OSASTO- JA KUSTANNUSPAIKKAKARTTA... 68 LIITE: Talouden tasapainottamisohjelma 2
KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2014 talousarviota 12.12.2013 käsitellessään kunnanvaltuusto päätti, että kuntaan laaditaan talouden tasapainotusohjelma kunnan johtoryhmän ja luottamushenkilöiden toimesta, koska talousarvion alijäämäksi vuodelle 2014 muodostui 1 416 000 euroa. Kuntalaiset, lautakunnat ja henkilöstö osallistuivat laajasti ohjelman valmisteluun ja kunnanhallitus hyväksyi sen 25.8.2014. Ohjelman toteutus tasapainottaa kunnan taloutta vuositasolla 990 000 euroa. Monilta osin ohjelma on jo pantu täytäntöön kunnanhallituksen, lautakuntien ja viranhaltijoiden päätöksillä. Ohjelma on huomioitu vuoden 2015 talousarvioesityksessä ja kunnanvaltuuston päätettävät asiat tuodaan erikseen valtuuston käsittelyyn. Syksy on tuonut kunnan taloudelle uusia haasteita, kuten valtion päätökset edelleen vähentää valtionosuuksia sekä lisätä kuntien vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksista vuoden 2015 alusta. Talouden taantuman jatkuessa myös kunnan verotulopohjan kasvu hidastuu sekä asukkaiden sosiaalisen ja taloudellisen tuen tarve lisääntyy. Vuoden 2015 talousarvioehdotuksessa toimintakate on 658 589 euroa parempi kuin vuoden 2014 talousarviossa, mutta alijäämää on edelleen 384 971 euroa. Kunnan velkaantumista tulee mahdollisuuksien mukaan hillitä, koska nouseva korkanta voi syödä nopeasti kunnan taloudellisen liikkumavaran. Suunnitteluvuosien osalta vuosi 2017 on sekä toiminnallisesti että taloudellisesti varsin vaikeasti ennustettavissa, koska lopullisia päätöksiä SOTE-järjestelmästä ei ole tehty eikä sen aiheuttamia kuntakohtaisia kustannusvaikutuksia ole esitetty. Kuluvan vuoden tilinpäätös näyttää muodostuvan ennakoitua paremmaksi johtuen erikoissairaanhoidon menojen poikkeuksellisesta pienentymisestä ja jo toimeenpannuista säästötoimenpiteistä. Myös ennakkotiedot verotulojen kertymästä on talousarviossa arvioitua parempi. Lopullinen tieto vuoden 2014 toteumasta on luonnollisesti olemassa vasta, kun tilinpäätös on valmistunut. Kunnanvaltuusto hyväksyi Tervajoen ja Ylipään oikeusvaikutteiset osayleiskaavat 20.2.2014 pitämässään kouksessa. Vireillä olevan keskustan osayleiskaavan on määrä valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä. Kaava käsittää Isonkyrön keskustan alueen sekä Kyrönjoen pohjoispuolen keskustasta Seinäjoen rajalle saakka. Tervajoen alueen asemakaavoitus on tavoitteena toteuttaa hyväksyttyyn osayleiskaavan perustuen vuoden 2015 aikana. Kaavoituksen on tavoitteena luoda runsaasti uusia yritysalueita sekä Tervajoelle että kuntakeskukseen valtatien 18 läheisyyteen sekä raideliikenteen hyödyntäminen. Tavoitteena on kunnan työpaikkaomavaisuuden ja elinvoimaisuuden lisääminen ja Vaasa Seinäji kehityskäytävän voimistaminen. Vuosi 2015 tuonee paikallishallinnolle merkittäviä haasteita, joihin voidaan varautua parhaiten huolehtimalla alueen elinvoimaisuudesta sekä tehkaasta ja laadukkaasta palvelurakenteesta. Eino Toivola Kunnanjohtaja 3
TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen tilanne Suomessa Suomen bruttansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Viime aikoina laadituissa suhdanne-ennusteissa on esitetty jossain määrin toisistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä tänä ja ensi vuonna. Tyypillistä kuitenkin on, että kasvuennusteet ovat synkentyneet viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennuste-laitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan. Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuntatalous Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2014 2016. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa 31.1.2017 asti. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti 1.7.2015. Kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden varsin maltillisesti. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat sekä tänä että ensi vuonna. Kuluvana vuonna maksukevennys on voimakkaampaa, sillä sekä työttömyysvakuutusmaksu että eläkemaksu laske- 4
vat. Toisaalta kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu nousee. Keskimäärin sosiaalivakuutusmaksut kevenevät 0,4 prosenttiyksiköllä. Ensi vuonna maksutason arvioidaan laskevan 0,1 prosenttiyksiköllä. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan säilyy tänä ja ensi vuonna noin 30 prosentissa, mutta vähitellen vuoteen 2018 mennessä maksujen arvioidaan laske-van 29,5 prosentin tuntumaan. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 1,8 %, kun se sitä edellisenä vuonna oli 3,4 prosenttia. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan hidastuvan prosentin tuntumaan. Vuonna 2015 kustannustason nousun arvioidaan pysyvän samalla tasolla. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuosien 2011 2014 kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut ja tämän hetkiset arviot vuodeksi 2015. Sosiaalivakuutusmaksujen suuruudet päätetään loppuvuonna. Eläkemaksujen osalta tulee ottaa huomioon, että maksu on keskimääräinen. Eläkemenoperusteiset KuEl-maksut ja Varhe-maksut on budjetoitu kirjanpito-ohjeiden mukaisesti KE- VA:n arvioiden mukaisina. Kuntien verotulot 2014 2015 Kuntien verotilitykset yhteensä kasvoivat viime vuonna peräti 6,8 prosenttia, minkä seurauksena tilitysten taso nousi 20,6 mrd. euroon. Kuluvana vuonna verotilitysten kasvuvauhti tippuu Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan reippaasti viime vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttavat myös muun muassa uuden työmarkkinaratkaisun maltilliset sopimuskorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutset sekä väestön ikääntyminen. Ko talouden palkkasumma kasvaa tänä vuonna hyvin vaimeasti, sillä alkuvuoden heikon kehityksen perusteella palkkasummaennuste on laskettu 0,7 prosenttiin. Yhteensä ansiotulojen arvioidaan lisääntyvän 2,2 prosenttia, sillä eläketulot ja työttömyysturvaetuudet kasvavat reippaasti. 5
Kunnallisveron tilityksiä pienentävät kuitenkin osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt perustemuutset, kuten työtulovähennyksen ja perusvähennyksen muutset. Kunnallisverojen kasvun arvioidaankin jäävän tänä vuonna 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena kuntien keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Yhteensä kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän tänä vuonna noin 18,2 miljardia euroa. Vuonna 2015 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan noin kahdessa prosentissa, sillä palkkasummaennusteen arvioidaan nousevan yleisen talouskasvun piristymisen myötä 1,7 prosenttiin. Sopimuspalkat nousevat maltillisesti, mutta muut tekijät nostavat yleistä ansiotasoindeksiä reippaasti. Palkkasumman kasvun kiihtymisestä huolimatta kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan vuonna 2015 vain 1,2 prosenttia. Keskeinen syy tilitysten vaimeaan kasvuun on kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu. Vuonna 2015 tullaan korottamaan useita vähennyksiä, kuten kunnallisverotuksen eläketulovähennystä, työtulovähennystä ja perusvähennystä. Myös uusi lapsivähennys ja valtion tuloveroasteikon kolmen alimman tulorajan korotus 1,7 prosentilla vaimentavat kunnallisveron kasvua. Kaikkien kuntien tuloveroihin vaikuttavien veroperustemuutosten yhteisvaikutukseksi vuonna 2015 arvioidaan -131 milj. euroa. Verotulomenetykset kuitenkin kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta lisäämällä kuntien valtionosuuksia. Vuonna 2014 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 35,56 %. Heikko talouskasvu ei näytä välittyvän kuluvana vuonna kuntien yhteisöverertymään dramaattisesti lähinnä tilitysten ajoituksiin liittyvien tekijöiden vusi. Yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan tänä vuonna peräti 6,0 prosentilla, jolloin sitä kertyy kunnille noin 1,39 mrd. euroa. Ensi vuonna sovellettava kuntien yhteisöveron jako-osuus nousee tämän vuoden luvusta, sillä kuntien yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 75 miljoonalla eurolla työmarkkinatukiuudistukseen liittyvien lisäkustannusten kompensoimiseksi kunnille. Yhteisöveroon on esitetty myös muita pienempiä veroperustemuutsia, jotka tullaan kompensoimaan kunnille yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta ensi vuonna on 36,36, mutta luku täsmentyy vielä loppuvuoden aikana. Tämän hetkisessä ennusteissa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään yhteisöveroa vuonna 2015 konaisuudessaan 1,47 miljardia euroa. Tällöin yhteisövero kasvaisi 5,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntien jako-osuuden väliaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016, jos asiasta ei tehdä uutta päätöstä tulevassa hallitusohjelmassa. Kiinteistöveron tilitykset nousevat kiinteistöverouudistustyön vusi vuonna 2014 reippaasti. Tilitysten määrän arvioidaan lisääntyvän yli 10 prosenttia, jolloin kiinteistövero kasvaa noin 1,5 mrd. euroon. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin neljä prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Hallitus on tehnyt syksyn 2014 budjettiriihessä, kevään 2014 kehysriihessä ja aiemmin päätöksiä veroperustemuutsista, jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna 2015. Muutsia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi joitain aiemmin päätettyjä veromuutsia on peruttu ja yhteisöveron jako-osuutta esitetty korotettavaksi varojen osoittamiseksi kunnille pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Hallitusohjelman mukaan kuntien veroperusteisiin tehtävien veroperustemuutosten aiheuttamat muutset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Ansiotuloverotuksen veroperustemuutset on esitetty kompensoitavaksi lisäten tai vähentäen kuntien valtionosuuksia riippuen muutsen luonteesta. Aiemmasta käytännöstä poiketen hallitus on esittänyt, että myös kiinteistöverotukseen tehtyjen muutsien aiheuttamat verotulojen laskennalliset lisäykset peritään kunnilta 6
valtiolle ja otetaan huomioon kuntakohtaisissa kompensaatio-laskelmissa. Yhteisöverotuksen muutset kompensoidaan kuntien jako-osuutta muuttamalla. Alla olevassa taulukossa on esitetty kuntien verotulojen tilitysten toteutuneet kertymät vuosilta 2012 2013 sekä Kuntaliiton verehikon ennusteet vuosille 2014 ja 2015. Kuntien verotulojen arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna konaisuudessaan noin 2,3 %. Ensi vuonna verotulojen kasvu hieman hiipuu. Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti ko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009, muut 676/2014) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta siten, kuin järjestelmää on muutettu lailla 676/2014 (He 38/2014). Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden lasken- 7
nan perusteena olevien määrien muutset ja kustannustason muutsesta johtuvat hintojen muutset (indeksikorotus). Valtionosuusuudistus Hallituksen esitys kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta on annettu 17.4.2014 (He 38/2014). Lain muutos (676/2014) ja valtionosuusjärjestelmän muutos tulevat voimaan 1.1.2015. Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Valtionosuus myönnetään edelleen kunnille. Tähän uudistukseen ei sisälly toisen asteen koulutusta. Tätä valmistellaan erillisissä opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmissä. Lain muutset tältä osin tullevat voimaan 1.1.2015 ja rahoitusperusteiden muutosten osalta todennäköisesti 1.1.2017. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Ikäryhmitys on seuraava: 0 5-vuotiaat, 6-vuotiaat, 7-12-vuotiaat, 13 15-vuotiaat, 16 18-vuotiaat, 19 64-vuotiaat, 65 74-vuotiaat, 75 84-vuotiaat sekä yli 85-vuotiaat. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, ja on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Nykyinen yleinen asukaskohtainen valtionosuus poistuu kuten myös erityisen harvan asutuksen, saaristunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisäosat. Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perusteena ovat vuosittain vahvistettavat perushinnat ikäryhmille, kriteereille ja kolmelle lisäosalle. Laskennalliset kustannukset muodostuvat: - ikäryhmittäin: asukasluku x perusosan hinta ja - kriteereittäin: asukasluku x perusosan hinta x kriteerin kerroin. Sairastavuus lasketaan sairastavuuskertoimen perusteella, jonka pohjana ovat keskeiset kansansairaudet. Niiden lukumääriä voi tarkastella kunnittain Kelan tilastosta: Erityiskorvattavien sairauksien kuntakohtaiset tilastot vuodelta 2013. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin siirtämällä 724 miljoonaa euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Tasausvähennyksenä valtionosuudesta vähennetään kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta 30 % lisättynä kyseisen erotuksen luonnollisella logaritmilla silloin, kun kunnan laskennalliset verotulot ovat tasausrajan yläpuolella. Tasausrajan alapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 % (kunnan omavastuu 20 %). Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Esimerkiksi kunnalta, ja laskelmien mukaan hyötyy 150 euroa asukasta kohti, valtionosuutta on vähennettävä 100 euroa asukasta kohti, jotta enintään +50 euroa asukasta kohti toteutuu. Siirtymäkausi vaimentaa merkittäväsi uudistuksen vaikutuksia. Siirtymätasaus on laskettu vuoden 2014 tasossa ja on nyt lopullinen ja sisältyy tehtyihin laskelmiin. 8
Kuntaliitto julkaisi kuntien taloussuunnittelun tueksi alustavat laskelmat vuoden 2015 peruspalvelujen valtionosuudesta internet-sivuillaan 12.6.2014 ja on päivittänyt laskelmiaan 15.9.2014. Kuntaliiton julkaisemat laskelmat on tehty uusin vuoden 2015 alusta voimaan tulevin määräytymisperustein ja sisältävät ennakkotiedot kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, sen yhteydessä maksettavista tai perittävistä eristä (mm. verompensaatiot) ja laskennallisiin verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta rahoituksesta ei ole kuntakohtaisia laskelmia vuodelle 2015 vaan se on arvioitava. (Suomen kuntaliitto: Kuntatalous 3/2014) Isonkyrön kunnan kehitys Väestökehitys Väestökehitys ja ikärakenne Ikäluat 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2013 % -6 406 413 408 403 400 404 392 389 376 7,7 7-14 476 467 462 474 467 467 464 454 460 9,5 15-24 599 593 599 596 565 557 545 509 498 10,3 25-44 1082 1102 1078 1055 1036 1030 1003 985 966 19,9 45-64 1420 1387 1403 1396 1422 1439 1439 1423 1413 29,1 65-74 525 548 526 517 515 532 554 589 585 12 75 536 531 540 550 548 536 539 537 556 11,5 Yht. 5044 5041 5016 4991 4953 4965 4936 4886 4854 100 Lähde: Tilasteskus Väestöennuste iän mukaan 2014 2060 Ikäluat 2014 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2060-6 378 369 385 389 383 379 383 TK:n 7-14 463 477 463 463 470 467 460 vain 15-24 539 523 505 509 513 521 526 ko 25-44 973 979 978 986 974 965 958 maan 45-64 1353 1329 1203 1092 1038 1025 1050 tiedot 65-74 622 644 719 675 638 594 538 75-565 562 595 722 815 876 902 Yhteensä 4893 4883 4848 4836 4831 4827 4817 Lähde: Tilasteskus Väestöennusteen mukainen huoltosuhde; lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä (15 64v.) kohti 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 65,2 72,5 80,5 86,9 91,3 92,2 90,1 Lähde: Tilasteskus (2012) 9
Työllisyystilanne Työvoima Isyrö 1990 1995 2000 2005 2010 2011 2012 Työvoima 2423 2377 2309 2242 2213 2219 2173 Työlliset 2308 1928 2086 2063 2076 2092 2008 Työttömät 115 449 223 179 137 127 165 Työvoiman ulkopuolella 2917 2902 2842 2802 2752 2717 2713 olevat 0-14 -vuotiaat 1014 985 920 882 871 856 843 Opiskelijat, koululaiset 361 397 355 369 352 333 341 Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet 29 23 20 22 20 26 14 Eläkeläiset 1378 1391 1403 1405 1382 1380 1408 Muut työvoiman ulkop. 107 olevat Ko väestö YHTEENSÄ 5340 5279 5151 5044 4965 4936 4886 Lähde: Tilasteskus Työlliset toimialan mukaan Isyrö 2008 2009 2010 2011 2012 Maa- ja metsä- ja kalatalous 285 263 259 256 241 Kaivostoiminta, Sähkö-, kaasu- 12 10 10 12 12 ja lämpöhuolto, Vesi-, viemärija jätehuolto Teollisuus 470 425 425 428 427 Rakentaminen 146 130 149 156 129 Tukku- ja vähittäiskauppa, Kuljetus 361 356 358 366 338 ja varastointi, Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä 46 40 34 35 35 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 28 23 23 23 21 Kiinteistöalan toiminta 7 4 5 9 9 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen 111 107 131 134 127 toiminta, Hallinto- ja tuki- palvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus, 522 527 558 548 569 Pakollinen sosiaalivak., Koulutus, Terveys- ja sos.palvelut Muut palvelut 82 85 85 90 86 Toimiala tuntematon 22 26 39 35 14 YHTEENSÄ 2092 1996 2076 2092 2008 Lähde: Tilasteskus 10
Työttömyysaste Isossakyrössä 2010 2011 2012 2013 2014 lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % tammikuu 186 8,3 156 7,2 122 5,5 184 8,3 224 10,3 helmikuu 190 8,6 149 6,9 134 6,1 183 8,2 229 10,5 maaliskuu 167 7,5 123 6,2 145 6,6 181 8,1 215 9,9 huhtikuu 160 7,2 127 5,8 128 5,8 172 7,7 189 8,8 toukuu 138 6,2 131 6,0 125 5,6 156 7,0 171 7,9 kesäkuu 151 6,8 157 7,2 141 6,4 172 7,8 219 10,1 heinäkuu 159 7,2 168 7,7 147 6,6 187 8,4 227 10,4 eluu 142 6,4 118 5,4 130 5,9 170 7,7 209 9,6 syyskuu 129 5,8 107 4,9 128 5,8 181 8,2 198 9,1 lakuu 119 5,4 110 5,1 139 6,3 178 8,0 marraskuu 123 5,5 115 5,3 148 6,7 192 8,7 joulukuu 136 6,1 129 5,9 170 7,7 218 9,8 Lähde: Pohjanmaan ELY-keskus 2014 Eduskunnalle on annettu esitys työttömyysturvalain muutsesta siten, että kunnat maksaisivat työttömyysaikaisesta työmarkkinatuesta puolet niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää, ja 70 % niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 1 000 päivää. Esityksen keskeisenä tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä. Ehdotetuilla muutsilla pyritään myös nostamaan työllisyysastetta, pidentämään työuria ja turvaamaan tulevaisuuden työvoimatarpeita. Lain muutos merkitsee Isonkyrön kunnalle isoa taloudellista haastetta. Voimavarat Isonkyrön kunnan tärkeimmät voimavarat ovat: o Kunnan hyvä sijainti suhteessa kaupunkeihin o Hyvät liikenneyhteydet o Hyvät peruspalvelut o Hyvät peruskoulut ja Kyrönmaan liikuntapainotteinen lukio o Puhdas luonto ja viihtyisä maisema o Vapaata tonttimaata rakentamiselle o Rikas kulttuuriympäristö o Vahvistuva yrittäjyys o Vahva perusmaatalous o Koulutettu työvoima o Kohtuullinen tulotaso o Hyvä vura-asuntanta o Hyvät tietoliikenneyhteydet o Pohjavesivarat o Vapaa-ajan palvelut Isonkyrön kuntakeskuksesta etäisyys Vaasan, Seinäjoen ja Lapuan kaupunkeihin on 40 km, Vaasan lententälle 37 km ja Vaasan satamaan 43 km. Isossakyrössä on kaksi rautatieasemaa, Isyrö ja Tervaji. Valtatie 18 kulkee kunnan halki itälänsisuunnassa. Pohjois-eteläsuunnassa on peruskorjattu ja pääosin päällystetty tieyhteys välillä Vöyri-Isyrö-Orisberg-Huissi-Kurikka. Tervajoen taajama on valtakunnallisesti merkittävä autaupan keskus. 11
Merkittäviä matkailun vetovoimatekijöitä ovat Kalliojärven matkailualue ja Vanhan kivikirkon alue sekä maisemallisesti arvas Kyrönji. Päätöksenteko Kunnanvaltuustossa, kunnanhallituksessa ja lautakunnissa on luottamushenkilöitä seuraavasti: Toimielin Jäsenet Varajäsenet Valtuusto 27 28 Tarkastuslautakunta 4 4 Kunnanhallitus 10 10 Keskusvaalilautakunta 5 5 Perusturvalautakunta 8 8 Sivistyslautakunta 8 8 Tekninen lautakunta 8 8 Ympäristölautakunta 8 8 Kunnanvaltuuston vaalikaudelle 2013 2016 valitsemien teknisen lautakunnan, tukipalvelulautakunnan, vapaa-aikalautakunnan ja sivistyslautakunnan toimikausi päättyy 31.12.2014. Kunnanvaltuusto valitsee ajalle 1.1.2015 31.12.2016 sivistyslautakunnan ja teknisen lautakunnan. Kunnanhallitus ja lautakunnat voivat asettaa jaostoja ja toimikuntia määrätyn tehtävän hoitamista varten. Asukkaiden tarpeet Viimeisin kunnan palveluiden asukastyytyväisyystutkimus tehtiin vuonna 2011. Kuntalaisten tyytyväisyys Isoonkyröön niin asuinkuntanaan kuin kunnan palveluihinkin on lisääntynyt vuodesta 2008. Käyttäjäpalautetta kerätään ja asiakastyytyväisyyttä mitataan myös toimintayksiköittäin. Kunnan taloudellinen tilanne Kunnallistalouden liikkumavara on kehittynyt viime vuosina seuraavien talouden tunnuslukujen mukaisesti: Tunnusluku TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 Veroprosentti 19,75 20,25 20,25 20,50 20,50 Lainamäärä/asukas 1 384 1 064 1 187 1 524 1 530 Vuosikate milj. euroa 1,5 1,8 1,2 1,1 0,95 Ylijäämä/alijäämä 1,0 1,3 0,6 0,5 0,2 Kuntaliiton laskelmien mukaan Isonkyrön kunnan peruspalvelujen valtionosuus laskee vuoden 2014 tasosta (12 554 445 euroa) 12 474 820 euroon. Peruspalvelujen valtionosuuden lisäksi kunnan maksuosuuteen vaikuttaa opetus ja kulttuuritoimen rahoituksessa annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitettu rahoitus, ja Isossakyrössä ja useissa muissa kunnissa on negatiivinen ja siten vähentää kunnan saamaa valtionosuutta. Vuoden 2015 laskelmia ei ole vielä saatavilla. Vuonna 2014 summa oli 732 642 euroa, jota on käytetty laskelmissa. Seuraavassa kaaviossa esitetään Isonkyrön kunnan tuloveroprosentin ja efektiivisen veroasteen kehitys. 12
Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstö, vakinaisten ja määräaikaisten osuus henkilökunnasta 31.12.: 2011 2012 2013 lkm % lkm % lkm % Vakinaisia 254 81,9 227 75,9 232 79,5 Määräaikaisia 55 17,7 72 24,1 60 20,5 Työllistettyjä 1 0,3 0 0 0 0 Yhteensä 310 100 299 100 292 100 Vakinaisen henkilökunnan ikärakenne ikäryhmittäin: 2011 2012 2013 20-29 v. 19 12 14 30-39 v. 36 31 30 40-49 v. 75 73 73 50-59 v. 90 83 86 60-65 v. 34 28 29 Keski-ikä v. 47,8 48,0 48,1 13
Vakinaisen henkilöstön palveluksessa oloaika: Palveluksessaoloaika (vakinaiset) 2011 2012 2013 0-5 v. 72 48 61 6-10 v. 44 54 51 11-20 v. 63 53 49 21 v. - 75 72 71 Henkilöstökulut osastoittain 1 000 euroa: 1000 TA 2014 Hallinto- ja elinkeino-osasto 559 Perusturvaosasto 3 922 Sivistysosasto 5 812 Tekninen osasto 1 940 Yhteensä 12 233 Ulkopuolelta ostetut koulutuspäivät osastoittain: Ulkopuolelta ostetut koulutuspäivät 2011 2012 2013 Hallinto- ja elinkeino 10 14 10 Perusturva 42 33 81 Sivistys 101 98 111 Tekninen 30 46 26 Yhteensä 183 191 228 Henkilökunnan sairauslomat osastoittain/henkilö: Sairauslomat työpäivinä 2011 2012 2013 lkm pv/hlö lkm pv/hlö lkm pv/hlö Hallinto- ja elinkeino 7 0,8 18 2,6 0 0 Perusturva 1671 12,9 1261 11,2 832 11,7 Sivistys 446 5,0 313 4,7 1238 11,4 Tekninen 239 15,9 565 13,4 516 11,5 Yhteensä 2363 9,7 2157 9,5 2586 11,1 Päivähoidon henkilöstö on siirtynyt perusturvaosastola sivistysosastolle v. 2013. Muutsia ja kehittämistarpeita Muutoshaasteita, joihin Isonkyrön kunnan tulee varautua, ovat mm. seuraavat: Kunnan palvelutuotannon tulevaisuus: väestö ikääntyy ja vähenee, henkilöstöä jää eläkkeelle, kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy, maahanmuutto lisääntyy, toimintakulut kasvavat, yhteistyötarpeet lisääntyvät ja lainsäädäntö edellyttää yhä useammin Isoakyröä suurempia palvelujen järjestämisalueita. Elinkeinoelämän kehitys: työpaikat, osaava työvoima, sukupolvenvaihdset, eläkkeelle jääminen. 14
Kuntastrategia Toiminta-ajatus Isonkyrön kunnan toiminta-ajatus on turvata asukkaidensa henkiset ja aineelliset hyvinvointipalvelut, luoda tätä varten edellytyksiä sekä tuottaa ja hankkia palveluja monensuuntaista yhteistyötä tehden. Isonkyrön kunta toimii isyröläisten parhaaksi tasapuolisesti, pitkäjänteisesti ja oikeudenmukaisesti kunnan talous ja tuotettavien palvelujen laatu turvaten. Joustava, palveleva kunta on viihtyisä elämisen, asumisen sekä yrittämisen Isyrö, jossa saa elämisen eväät henkiseen ja aineelliseen kasvuun. Kunnan toiminnan suunnittelun linjat ja kärjet tehdään yhdessä. Isyrö on helmi kaupunkien keskellä. Painopistealueina ovat: 1. Asumisedellytysten edistäminen 2. Elinkeinojen harjoittamisen edellytysten edistäminen 3. Yhteistyön kehittäminen kunnan sisällä, seutukunnan ja muun ympäristön kanssa. Kunnan visio Isyrö on elinvoimainen asuinkunta. Väestörakenne on tyydyttävä ja työpaikkojen lukumäärä on lisääntynyt. Muualla työssäkäynnin edellytyksiä kehitetään. Asumisviihtyvyys on ympäristön yhdyskuntarakentamisen osalta hyvä. Yksityiset ja julkiset palvelut ovat riittävät. Arvot Oikeudenmukaisuus Yhdenvertaisuus, laillisuus, tieto sekä vastuullisuus, joissa sanat ja teot kohtaavat. Avoimuus ja demratia. Pitkäjänteisyys Päätökset tehdään johdonmukaisesti, joustavasti, rohkeasti ja suoraselkäisesti. Toimitaan vuorovaikutuksessa, yhteistyössä ja sitoutuvasti. Huomioidaan reunaehdot, liikkumavara sekä ennustettavuus. Tulevaisuuden turvaaminen Kunnan taloudellisuus, tuottavuus ja päätöksien vaikuttavuus. Tuotetaan laadukkaat lähipalvelut, joita isyröläinen tarvitsee kasvaakseen, kehittyäkseen ja arjessa selviytyäkseen. Palvelutuotannossa arvot ovat asiakaslähtöisyys, ystävällisyys, taloudellisuus ja tulsellisuus, oppiminen, moniosaaminen ja kehittyminen sekä palvelutuotannon joustavuus ja laadukkuus. 15
Muut strategiat Muita strategioita ovat kuntastrategiasta johdetut toimintastrategia, palvelustrategia, asuntostrategia, maankäyttöstrategia, elinkeinopolitiikka sekä henkilöstöstrategia. Tehtäväalueiden palvelusuunnitelmat, tavoitteet ja niiden mittarit on esitetty käyttötalousosassa. Toimintastrategia Tavoitteiden saavuttamiseksi Isoakyröä kehitetään asumiskuntana. Isollakyröllä on hyvä asumiseen soveltuva liikenteellinen ja alueellinen sijainti sekä asumiseen soveltuva ympäristö ja palvelut, kuten hyvät koulut ja joustava päivähoito. Kehittämistyössä otetaan huomioon ko kunta. Elinkeinoelämää vilkastutetaan palvelujen parantamiseksi, työpaikkojen lisäämiseksi ja tätä kautta tavoitteiden saavuttamiseksi. Isollakyröllä on yritystoimintaan hyvä liikenteellinen sijainti ja palvelut sekä paikallista että alueellista ostovoimaa. Yhteistyötä palvelujen tuottamisessa kehitetään alueen kuntien kanssa. Isonkyrön kunnanvaltuusto on päättänyt osallistua kuntarakennelain tarkoittamaan yhdistymisselvitykseen Seinäjoen kaupungin sekä Vaasan alueen kanssa. Selvityksiin voivat osallistua myös muut näiden kaupunkiseutujen kunnat. Molemmissa selvityksissä tulee arvioida tasavertaisesti myös yhteistoiminnan mahdollisuudet vaihtoehtona kuntaliitselle. Isonkyrön kunta osallistuu vuonna 2013 aloitettuun Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen käsittävään SOTE-selvitystyöhön. Palvelustrategia Palvelut järjestetään lähipalveluina, jotka mahdollisimman edullisesti ja tehkaasti tyydyttävät kuntalaisten perustarpeet. Strategisten päämäärien saavuttamiseksi ja vetovoiman lisäämiseksi palvelurakenteeseen ja -valikoimaan etsitään omaleimaisia ratkaisuja. Palvelut voidaan tuottaa jo omana työnä, yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai ostamalla yksityisiltä yrityksiltä tai yleishyödyllisiltä yhteisöiltä. Sosiaali- ja terveystoimessa kiinnitetään erityistä huomiota yhteistyön parantamiseen, hoitetjujen sujuvuuteen, avo- ja kotihoidon edistämiseen sekä oman paikkakunnan palvelukyvyn kehittämiseen. Vanhusstrategia on hyväksytty vuonna 2013. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on hyväksytty 2012. Kyrönmaan lukio tarjoaa laadukasta lukio-opetusta uudenaikaisissa, hyvin varustelluissa tiloissa. Lukiossa aloitettiin syksyllä 2014 liikuntapainotteinen linja, ja antaa mahdollisuuden yhdistää tavoitteellinen liikuntaharrastus ja lukio-opiskelu. Linja tarjoaa lajivalmennusta salibandyssä, ja muitten lajien valmennus järjestetään oppilaan oman valmentajan johdolla. Urheilulinjan lisäksi lukio painottaa kansainvälisyyttä ja yrittäjyyttä. Lukio tarjoaa myös Vaasan yliopiston kursseja lähiopetuksena. Valtion viranomaisiin vaikutetaan siten, että yhteispalvelupisteen palvelut toimivat. Kuntalaisten tarpeet ovat lähtökohtana palvelujen laadun kehittämiselle. Asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti. Kunnan asukastyytyväisyystutkimuksen lisäksi tehdään palveluyksikkökohtaisia asiakastyytyväisyysmittauksia. 16
Palvelurakenteen ja -valikoiman kehittymistä edistetään henkilöstö- ja muiden voimavarojen uudelleensuuntaamista helpottamalla. Palvelujen laatua parannetaan lisäämällä työntekijöiden työtyytyväisyyttä. Tämä tapahtuu henkilöstöpolitiikan keinoin, tyky-toiminnalla, kannustuksella, oikeudenmukaisella toiminnalla, organisaation rakennetta kehittämällä, voimavarojen ja vastuiden jakamisella sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä. Yhteistyökumppanit palvelujen tuottamisessa Isonkyrön kunta järjestää merkittävän osan palveluistaan jo olemalla mukana kuntayhtymässä ja osakeyhtiössä tai ostamalla palvelut toiselta kunnalta, yhdistyksiltä tai yksityiseltä palvelutuottajalta. Kunnan vaikutusmahdollisuudet näiden palvelutuottajien tavoitteiden asettamiseen ja seurantaan vaihtelevat sopimuksista ja vakiintuneista käytännöistä riippuen. Kuntayhtymissä kunnalle on perussopimuksessa taattu mahdollisuus esitysten tekemiseen talousarviota ja -suunnitelmaa varten. Merkittävimmät kuntayhtymät, joissa Isonkyrön kunta on mukana, ovat: - Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä - Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä - Seinäjoen koulutuskuntayhtymä - Pohjanmaan liitto Isonkyrön kunta jatkaa edelleen jäsenenä yllämainituissa kuntayhtymissä. Kuntien välistä yhteistyötä ilman kuntayhtymää on Vöyrin kunnan kanssa peruskoulun opetustyössä. Vaasan kaupunki tuottaa Isonkyrön kunnalle sosiaaliasiamiehen palvelut. Työpaja Arpeetin toimintaa jatketaan yhteistyössä Vaasan kaupungin ja Laihian kunnan kanssa. Yhteistyö kuntien välisenä jatkuu ja tulee lisääntymään. Isonkyrön kunta kuuluu Pohjanmaan pelastuslaitseen. Merkittävä osa isyröläisistä opiskelee Vaasan kaupungin ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymän omistamissa ammatillisissa oppilaitsissa. Terveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunta tuottaa yhteistoiminta-alueena yhdessä Seinäjoen kaupungin kanssa. Seinäjoen kaupunki toimii isäntäkuntana. Lomituspalvelut järjestää Jalasjärven kunta. Maaseutuelinkeinoviranomaiselle kuuluvat hallinnolliset tehtävät järjestää Seinäjoen kaupunki. Isonkyrön Asuntovuraus Oy ja Isonkyrön Lämpö Oy ovat Isonkyrön kunnan 100 % omistamia osakeyhtiöitä. Tärkeimmät osakeyhtiöt, joissa Isonkyrön kunta on osakkaana ovat Kyrönmaan Jätevesi Oy (50 %), Ab Stormossen Oy, Merinova Oy, Wedeco Oy, Vasek Oy (Vaasanseudun Kehitys Oy), Vaasan seudun Matkailu Oy, Kuntien Tiera Oy ja Kunnan Taitoa Oy. Isonkyrön kunta tekee yhteistyötä mm. seuraavien yhdistysten kanssa. Kansalaisopistoyhteistyötä tehdään Vaasa Opiston kanssa. Yhyres -kehittämisyhdistys rahoittaa Kyrönmaan alueen kehittämishankkeita ja yritystukia. Sosiaalipalveluilla, vapaa-aikasektorilla sekä teknisellä ja elinkeinosektorilla on useita yhdistyksiä, joiden kanssa tehdään yhteistyötä. Näiden toimintaan kunta voi vaikuttaa sekä rahoitussopimuksin että edustajiensa kautta. Euromääräisesti suurimmat ostopalvelut ovat rakennuspalvelut, asiantuntijapalvelut, sosiaalipalvelut, kuljetuspalvelut ja koulutuspalvelut. Isonkyrön kunnalla on mahdollisuus käyttää Vaasan kaupungin hankintatoimiston palveluja yhteishankinnoissa ja myös henkilökunnan koulutuksessa tehdään yhteistyötä. Asuntostrategia Isonkyrön kunnan asuntostrategia kytkeytyy kunnan tulevaisuudenkuvaan ja visioon. Asumisen näkökulma tulee esille strategisissa tavoitteissa: asuntannan lisääminen ja parantaminen. Se tarkoittaa, että turvataan kysyntää vastaavat toimivat, kohtuuhintaiset asuntomarkkinat, asunto- 17
kannan kunnon säilyminen, kunnan elinvoimaisuus, sosiaalisesti eheät alueet ja kuntalaisille eri elämänvaiheisiin sopiva asuntanta. Asuntuntien lukumäärä 31.12.2013 oli 2 203. Vura-asunnoissa asuvien asuntuntien osuus oli 16,1 %. Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntuntien osuus asuntunnista oli 91,7 %. Vapaaajan asuntoja oli 265. Tavoite Kunnan asuntopolitiikan tavoitteena on tyydyttää asumisen tarve ja toteuttaa kunnan strategiaa asumiskuntana. Tavoitteena on tarjota oikean koisia asuntoja kysyntää vastaavasti. Tavoitteena on myös valmiin asuntannan hyödyntäminen. Omistusasuminen Omistusasuntorakentamisen edellytykset turvataan tarjoamalla kohtuuhintaisia tontteja kaavaalueelta ja haja-asutusalueelta. Asukkaiden korkealaatuisesta asumisympäristöstä huolehditaan kunnallistekniikan ja puisto- ja virkistysalueiden rakentamisella sekä kunnossapitämisellä. Korjausavustuksia myönnetään vanhusten asuntojen perusparantamiseen energia-avustuksia pientaloille käytettävissä olevasta määrärahasta. Vura-asuminen Kunnan omistamalla vurataloyhtiö Isonkyrön Asuntovuraus Oy:llä on 203 vura-asuntoa 21 vurataliinteistössä. Lisäksi kunnalla on omistuksessaan 15 vura-asuntoa, joista 14 on asunto-osaketta ja yksi asunto kunnan muussa kiinteistössä. Palvelukeskuksen alakerrassa on viisi vura-asuntoa, jotka toimivat vanhusten palveluasuntoina. Palvelukeskuksessa on 35 tehostettuun palveluasumiseen tarkoitettua asuntoa. Isonkyrön Asuntovuraus Oy noudattaa Isonkyrön kunnan asuntopoliittista strategiaa. Korjaustoiminnan painopiste on vura-asuntojen jatkuvissa korjauksissa ja huoltirjojen mukaisissa jaksottaisissa korjauksissa. Asiakaskeskeisyydellä tavoitellaan asuntojen korkeaa käyttöastetta niin, että vuraustoiminta on tulsellista ja kilpailukykyistä. Asunto-ohjelma vuosille 2012 2015 Perusparantaminen: Töiden aloitus/ tuen Yhteensä Valtionavustukset Vapaa myöntämisvuosi asuntoja Korjausavustukset rahoitus Ohjelma 2012 37 14 23 2013 32 10 22 2014 30 12 18 2015 30 5 18 2016 5 14 Asuntotuotannon määrä ja rahoitus: 18
Aloitusvuosi 2012 2013 2014 2015 2016 Vapaarahoitteinen tuotanto 10 10 9 10 7 Asuntotuotannon edistäminen: Asuntotuotannon edistäminen 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tot. arvio 2014 Uudisrakennusluvat, 20 20 12 12 12 8 6 7 asuntoja/kpl Asuinrakennusten 20 8 8 5 7 7 6 7 laajennus- ja muutostyöt/kpl Korjaus- ja energiaavustukset/kpl 20 17 10 24 18 18 16 8 Isyrö-Bonus/kpl 21 15 22 18 7 13 13 - Isyrö-Bonus/ 75 481 40 935 83 965 68 390 25 570 47 060 50 000 - Vura-asuntoja/ 203 203 203 203 203 203 203 203 Asuntovuraus /kpl Käyttöaste/% 93,5 94 92 95,5 93,4 90,4 93 95 Kunnan omistamat 16 16 16 15 15 15 15 15 asunnot/kpl Käyttöaste/% 98 98 98 75 80 68 90 95 Arvio 2015 Rakennuspaikkojen myynti/kpl Korkotukilaina omakotitalon rakentamiseen 9 7 9 10 3 5 2 10 1 1 0 0 0 0 0 0 19
Maankäyttöstrategia Kunta on suunnittelua varten jaettu neljään osa-alueeseen. Osa-alueet ovat Keskustan, Tervajoen, Orismala-Valtaalan ja Lehmäjoen alueet, osa-aluekartta alla. Väestö Isonkyrön kunnan osa-alueittain 31.12.2013 kaikki ikäluat yhteensä 152 Isyrö 4 854 1520 1520 4 842 152001 152001 152001001 Isyrö Keskusta 2 740 152001002 Lehmäji 250 152001003 Orismala 761 152001004 Tervaji 1 091 152999999 Tuntematon 12 20
Kaavoitus Kunnanvaltuusto on hyväksynyt 20.2.2014 Tervajoen ja Ylipään oikeusvaikutteiset osayleiskaavat. Keskustan osayleiskaava on vireillä ja sen on määrä valmistua vuoden 2015 lopulla. Samoin Kattiharjun tuulivoimaosayleiskaava valmistunee vuoden 2015 loppuun mennessä. Asemakaavoitus toteutetaan yleiskaavoitukseen pohjautuen kunnan eri osa-alueilla ja kaavoituksella pyritään eri osa-alueiden tasapuoliseen kehittämiseen siten, että tontteja on tarjolla kaikilta alueilta riittävästi kysyntään nähden. Kaavoituksessa noudatetaan vuosittain hyväksyttävää kaavoitusohjelmaa. Rakennuspaikat ja kunnallistekniikka sekä kaukolämpö Kunnallinen vesijohtoverkosto kattaa pääosan kunnan asutuista alueista ja Lehmäjoen aluetta palvelee Lehmäjoen Vesihuolto Oy. Viemäriverkostoa laajennetaan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisessa laajuudessa. Isonkyrön kunnan omistaman Isonkyrön Lämpö Oy:n kaukolämpöverkosto palvelee pääosaa keskustaajaman liike- ja asuinalueista. Kunnan asemakaava-alueilla on n. 100 rakentamatonta kunnan omistuksessa olevaa omakotitonttia ja haja-asutusalueilla 10 omakotitonttia. Kunnallistekniikaltaan ja katuverkostoltaan valmiita omakotitontteja on vapaana noin 60 kpl. Liikenne Isonkyrön kunta vastaa kunnan ylläpitämien teiden kunnossapidosta ja parantamisesta. Tekninen lautakunta päättää teiden parantamisesta talousarvion investointisuunnitelmaan varattujen määrärahojen puitteissa. Asiointikyydityksiä jatketaan erillisen suunnitelman mukaisesti. Liikenneyhteyksien ja -turvallisuuden parantamiseksi kunta pitää seuraavien valtion hankkeiden toteuttamista tärkeänä: Valtakunnalliset hankkeet: - Eritasojärjestelyt Tervajoen asemanseudulla - Vt 18:n ja Keskustan sisääntulotien eritasoristeyksen rakentaminen vuonna 1994 valmistuneen yleissuunnitelman mukaisesti Seudulliset hankkeet: - Isyrö-Vöyri -yhdystien luittelu seudulliseksi tieksi - Valtaala-Orisberg-Huissi -yhdystien luittelu seudulliseksi tieksi ja Orisberg-Huissi osuuden päällystäminen Paikalliset tiehankkeet: - Lehmäji-Untamala -tien perusparantaminen ja päällystäminen Kevyen liikenteen väylät ja tievalaistukset seuraavasti: - Tervajoella kevyen liikenteen väylä välille vt 18 Harvakylä ja Peippoosen alue - Keskustaajamassa kevyen liikenteen väylä välille Kyrööntie - uusi kirkko - Kevyen liikenteen väylä ja tievalaistus välille Valtaala Orismala 21
- Tievalaistuksen jatkaminen ja kevyen liikenteen väylän rakentaminen keskustasta Tuuralan kylälle - Tievalaistus ja kevyen liikenteen väylä Pohjankyröntien loppuosaan valtatielle 18 Hevonkoskella - Kevyen liikenteen väylä Ventäläntien varteen välille Pysäkkitie Lapinluhdantie - Tievalaistuksen jatkaminen ja kevyen liikenteen väylän rakentaminen Perttiläntielle välillä Kyrööntie - Perttilän riippusilta Ympäristönhoito Yleiskaavoitus- ja asemakaavatyössä otetaan ympäristönhoidolliset näkökohdat huomioon mm. varaamalla alueille riittävät ja tarkoituksenmukaiset puisto- ja virkistysalueet. Rakennettujen alueiden puisto- ja muiden yleisten alueiden rakentamista ja hoitoa ylläpidetään asuinalueiden edellyttämien tarpeiden mukaisesti. Jimaiseman ja tienvarsien hoitoon kiinnitetään huomiota ko kunnan alueella mm. Yhyres -yhdistys ry:n projektien kautta. Reinilänkosken perkausta on tulvasuojelun näkökulmasta kiirehdittävä. Ympäristönhoitoa ylläpidetään antamalla kuntalaisille jätehuoltoneuvontaa ja opastusta. Opastuksen ja neuvonnan hoitaa jätehuollon osalta kuntien omistama jätehuoltoyhtiö Ab Stormossen Oy. Kunnan ympäristölautakunta ja rakennustarkastaja/ympäristönsuojelusihteeri suorittavat tarkastuskierrsia. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen pääulottuvuudet ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys on pyritty mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon eri toiminnoissa erillisen ohjelman mukaisesti, ohjelma on päivitetty vuonna 2005. Elinkeinopolitiikka Yritystoiminnan menestys on vahvasti sidsissa seudun tarjoamaan toimintaympäristöön, jossa keskeisiä ovat sijoittumisen helppous, alueellinen kysyntä, osaavan työvoiman saatavuus, yritysten keskinäiset yhteistyöverkostot ja rahoitusjärjestelmä sekä tuki liikkeenjohdolle yrityksen kaikissa elinkaaren vaiheissa. Kunnan elinkeinopolitiikalla on mahdollista vaikuttaa kaikkiin edellä sanottuihin osa-alueisiin jo suoraan tai välillisesti muiden toimijoiden kautta. Kunnan ja seutukunnan houkuttelevuus yritystoiminnan sijoittumiselle alueelle on luonnollisesti suoraan sidsissa edellä sanottuihin toimintaympäristön tuomiin menestymisedellytyksiin. Toinen ja käytännössä vielä merkittävämpi tekijä on yrittäjän sitoutuminen omaan kotiseutuunsa, koska erityisesti maaseutukunnissa merkittävä osa yrityksistä on seudun omien asukkaiden perustamia. Sen vusi yrittäjyyteen kasvamisella ja siihen rohkaisemisella on pitkällä tähtäimellä suuri merkitys työpaikkakehitykselle alueellamme. Kyrönmaan seutukunnan alueella kuntarajat ylittävä työssäkäynti on Manner Suomen korkeinta, joten asukkaiden hyvinvointi on vahvasti sidsissa yritystoiminnan menestykseen ko alueella. Vuonna 2012 isyröläisistä 2 008 työllisestä 1 095 (54,5 %) kävi töissä kunnan ulkopuolella. Isossakyrössä työskennelleistä 1 389 työllisestä oli 476 (34,3 %) ulkuntalaisia. Kunnan työpaikkaomavaraisuus oli 62,9 %. 22
Toimintaympäristön kuvaus Isossakyrössä yrityksellä on hyvät menestymismahdolliset Pohjanmaan ytimessä, kahden maakuntakeskuksen Vaasan ja Seinäjoen välissä. Onnistumista auttaa myös kunnan tarjoama viihtyisä elinympäristö hyvine peruspalveluineen. Alueen isot veturiyritykset kuten Wärtsilä, ABB, Vacon ja Atria työllistävät merkittävästi seudulla toimivia alihankintayrityksiä. Isonkyrön yrityksistä enemmistö on alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä, joilla on jo vakiintunut tarjonta ja asiakaskunta. Nuoria, kasvuvaiheessa olevia yrityksiä on yrityskannasta jonkin verran. Kunnan yrityselämälle on tunnusomaista juuri pienyritysvaltaisuus, monipuolinen toimialakirjo sekä vankka perusmaatalous. Valtaosa yrityksistämme toimii kaupan, teollisuuden ja kuljetuksen toimialoilla. Isyröläisten yritysten toimialoista selvimmin esille nousevat autot ja kuljetus. Isonkyrön puolella sijaitseva Tervajoen autaupunki on maanlaajuisesti tunnettu autaupan keskus ja kunnasta myydään vuosittain tuhansia autoja ympäri ko maata. Suuria ns. veturiyrityksiä ei juuri ole autaupan yritysten lisäksi, vaikkakin monilla yrityksillä on hyvin merkittävä rooli kunnan elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Tuotannollisissa yrityksissä on edustajia lähes kaikilta perusaloilta; metalli, puu, muovi ja elintarvike. Metallialan yrityksiä kunnan alueella toimii yli kaksikymmentä. Toimiala on vakaassa kasvussa ja kuntaan on syntymässä monipuolinen metallialan yritystoimintaverkosto. Ko maassa viimeisten kymmenen vuoden aikana tapahtunut maaseudun rakennemuutos on näkynyt Isossakyrössäkin maa- ja metsätalouden työpaikkojen määrän vähenemisellä. Kunta on kuitenkin edelleen vahvasti maatalousvaltainen. Perusmaataloudessa tuotantosuunnista suosituin on viljan viljely, seuraavina tulevat maidon ja sianlihan tuotanto. Suuri viljatilojen määrä ja kaupunkien läheisyys aiheuttavat sen, että isolla osalla maatiloista on sivuansioita jo muun alan yrittämisestä tai palkkatyöstä. Matkailu ei tunne kuntarajoja ja siksi Isyrö yksin ei ole kilpailukykyinen matkailukunta. Isoakyröä markkinoidaan osana Länsi-Suomea, osana Pohjanmaata ja osana Kyrönmaata. Tässä joukossa Isonkyrön vaikuttava historiallinen menneisyys, jimaisema ja Kalliojärven viihdekeskus sekä SF- Caravan -alue Lukkuhaka synnyttävät alueen sisällä vetovoimatekijän, ja voi lisätä matkailupalvelujen kysyntää. Isonkyrön 1700-luvun markkinat on kohonnut yhdeksi suurimmista käsityötapahtumista Suomessa. Toiminta-ajatus ja tavoite Elinkeinopolitiikan tulee olla keskeinen osa ko kunnan kehittämistä, sillä kilpailukykyisellä ja uudistuvalla yritystoiminnalla on suora vaikutus kuntalaisten elintason ja elämänlaadun nostamisessa. Kaikkien tulisi toimia sen puolesta, että Isoonkyröön on helppo perustaa tai tuoda yritys ja että kunnassa jo toimivien yritysten asiat sujuvat. Elinkeinopolitiikkaa hoitaa siten osaltaan kunnan jainen yksikkö. Toimivan ja yhteistyökykyisen toimintaympäristön perusta rakentuu elinkeinoelämän kehittämiseen tiiviissä yhteistyössä yrittäjien ja alueen kehittämisessä vaikuttavien toimijoiden kanssa. Tämä tarkoittaa yhteistyötä yrittäjien kanssa, toimitilojen ja yritystonttien järjestämistä, myötäelämistä yritysten eri vaiheissa sekä menestyksessä että vaikeuksissa, yrittäjien ja työvoiman koulutusta, hyvien peruspalvelujen ja harrastusmahdollisuuksien järjestämistä, yritysten tarpeiden tunnistamista, yrittäjyyskasvatusta ja myönteisen yritysilmapiirin ylläpitoa. 23
Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja painopisteet Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteena on tavoitteellinen vaikuttaminen talouteen seudullisesti ja paikallisesti, yritysten puitteita ja edellytyksiä luova toiminta sekä yrittäjyyttä käynnistävä toiminta. Elinkeinotoimessa uusiin yrityksiin, liiketoimintahankkeisiin ja kehittämisprojekteihin otetaan kantaa osallistumis- tai tukipäätöksen tekemiseksi, palautteen antamiseksi sekä jatkehittelyn ja lisäselvitysten tarpeen toteamiseksi. Toimet voivat olla toimiala-, yritysryhmä- tai yrityskohtaisia, tai niillä edistetään tiettyä yksittäistä asiaa. Käynnistävän kehittämisotteen tavoitteena on, että kuntaan syntyy uusia yrityksiä ja jo toimivissa yrityksissä syntyy uutta liiketoimintaa ja kasvua. Kilpailukyvyn kannalta olennaista on osaamisen kehittäminen laajasti ja erityisesti yritystoiminnan edistäminen. Seudullista yhteistyötä tehdään jo elinkeinojen ohjelmallisen kehittämisen ja sitä toteuttavan projektitoiminnan sekä markkinoinnin alalla. Alueellista ja paikallista kilpailukykyä ei kuitenkaan luoda hetkessä, vaan sen kehittäminen vaatii pitkäjänteistä toimintaa. Tulevaisuuden kilpailutilanne korostaa lisäksi uudistumisen ja innovaatiyvyn, joustavuuden ja päätösnopeuden sekä verkottumisen ja yhteistyön merkitystä. Neuvonta ja yhteistyö Kunnassa toimivien ja aloittavien yritysten asiantuntijaneuvonta on järjestetty seudullisen, kuntien konaan omistaman Vasek Oy:n kautta, jonka toiminnan kunnat rahoittavat asukasluvun suhteessa. Seudullisella yhteistyöllä yrityksille turvataan mahdollisimman laaja asiantuntijaverkosto. Uusyrityskeskus Startia toimii Vasek Oy:n alaisuudessa. Vasek Oy:n päävastuualueina ovat lisäksi seutumarkkinointi ja seudulliset elinkeinohankkeet. Vasek Oy:n lisäksi Isyrö on osakkaana useissa alueen elinkeinoelämää palvelevissa yrityksissä ja yhteisöissä, kuten Yhyres ry:ssä, Viexpossa, Kauppakamari-järjestöissä, Merinovassa, Wedeco Oy:ssa, Pohjanmaan liitossa ja Vaasan seudun Matkailu Oy:ssa sekä ProAgriassa. Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat mm. yrittäjäjärjestöt, rahoitusorganisaatiot, TE-keskus, Finnvera sekä alueen koulutusorganisaatiot. Vasek Oy:n kanssa yhteistyössä ja varsinkin toimitila- ja tonttikysymyksissä elinkeinovastuuta kantaa kunnanjohtaja. Yrityspalvelujen toteutumisesta Isossakyrössä raportoidaan vähintään vuosittain elinkeino- ja kaavoitusjaostolle sekä Isonkyrön Yrittäjät ry:n hallitukselle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa. Hanketyö ja projektit Nykyinen EU-rahoitteinen ja ohjelmaperusteinen kehittämistapa edellyttää paikallistasoisia valmiuksia koota ja suunnata rahoitustukea niin, että saadaan aikaan todellisia ja yrityshyötyjä tuottavia kehittämishankkeita. Kunta osallistuu resurssiensa puitteissa aktiivisesti alueen kehittämishankkeisiin, jotka palvelevat omia tavoitteitamme ja asiakkaittemme tarpeita. Pääasiassa hanketyön yhteistyökumppaneita ovat alueen oppilaitset ja neuvontajärjestöt sekä seutukunnallisissa projekteissa erityisesti kehittämisyhdistys Yhyres ry. Tontit ja toimitilat Kunnan elinkeinopolitiikan välineistöön kuuluu myös yritysten toimitilatarpeista huolehtiminen. Kunta kaavoittaa yritystontteja. Tavoitteena on pitää hyvä valikoima houkuttelevia tontteja ja toimitiloja niin, että yritysten tarpeisiin voidaan reagoida nopeasti. Mikäli yrityshankkeet vaativat kunnan taloudellista osallistumista, niistä päätetään erikseen. Kunnan myymien tonttien ja kunnan vuraamien toimitilojen hintataso pidetään kilpailukykyisenä. 24