Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011
Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin Sosiaaliseen sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnallinen ja terveyttä edistävä elämäntapa
Liikunnan arviointi peruskoulussa 2003 (Oppimistulosten arviointi 1/2004, Opetushallitus) Viidennes oppilaista erittäin passiivisia Vain puolet liikkuu terveyden edistämisen kannalta riittävästi Fyysinen kestävyys laskenut Asenteet liikuntaa kohtaan myönteisiä Liikunnallisesti aktiiviset menestyvät myös muissa kouluaineissa (äidinkieli, matematiikka ja vieras kieli) Uusi liikunnan oppimistulosten seuranta-arviointi toteutettiin vuonna 2010 ja arvioinnin tulokset julkaistiin 15.3.2011.
Liikunnan arviointi peruskoulussa 2010 1/3 (Koulutuksen seurantaraportit 2011:4, Opetushallitus) Koululiikuntaan suhtaudutaan myönteisemmin kuin koulunkäyntiin yleensä Liikunta on erittäin pidetty oppiaine (pojista 78 % ja tytöistä 65 %) - syitä: tuntien lajisisällöt, myönteiset liikuntakokemukset, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, opetuksen monipuolisuus ja mahdollisuus omiin valintoihin Kunto- ja liikehallintatestien keskiarvoissa ei muutoksia vuoteen 2003 verrattuna Myös fyysinen kestävyys pysynyt samana kuin vuonna 2003, mutta - poikien heikoin neljännes 5,3 % verrattuna vuoteen 2003 polarisaatiokehitys jatkuu nuorten miesten kohdalla
Liikunnan arviointi peruskoulussa 2010 2/3 (Koulutuksen seurantaraportit 2011:4, Opetushallitus) Liikunnan määrä vuonna 2010 vuoteen 2003 verrattuna: Tytöt liikkuivat (organisoidusti ja omatoimisesti) enemmän vuonna 2010 Omatoimisessa liikkumisessa vähän tai erittäin vähän liikkuvien osuus laskenut tytöillä 11 % ja pojilla 8 % vuoden 2003 tasosta Liikunta-aktiivisuuden lisääntymisestä huolimatta Fyysinen aktiivisuus laskee selvästi yläluokkien aikana yhdeksäsluokkalaisista oppilaista vain 10 % arvioi liikkuvansa suositusten mukaisesti (vähintään 1 tunti päivässä) suurella osalla nuorista fyysinen aktiivisuus on terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittämätöntä
Liikunnan arviointi peruskoulussa 2010 3/3 (Koulutuksen seurantaraportit 2011:4, Opetushallitus) Mitä paremmin oppilas menestyi kunto- ja liikehallintatestissä, sitä parempia hänen arvosanansa keskimäärin olivat äidinkielessä, matematiikassa ja A1-kielessä oppilaan koulumenestyksen ja kunto- ja liikehallintaindeksin yhteys oli varsin suoraviivainen Liikuntatuntien määrän lisääminen?: Pojista 69 % (v. 2003 58 %) ja tytöistä 51 % (v. 2003 42 %) Rehtoreista 66 % (v. 2003 55 %) Opettajista 56 % käyttäisi mahdollisen lisätunnin fyysisen kunnon ja/tai fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen
Peruskoulun liikunnan keskeiset haasteet Jokaisen lapsen ja nuoren fyysinen toimintakyky ja hyvinvointi Riittämättömästi liikkuvien aktivointi Koulun arjen kehittäminen liikuntaan kannustavaksi (Liikkuva koulu hanke)
Koululiikunnassa taitojen, tietojen ja fyysisen toimintakyvyn lisäksi Luodaan ja vahvistetaan oppimisvalmiuksia Opitaan sosiaalis-emotionaalisia taitoja Tuetaan erilaisista oppimisen ongelmista kärsiviä
Liikunta enemmän kuin oppiaine Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa muistiin, keskittymiskykyyn ja vireystilaan (Hillman ym. 2008 ja Coe ym. 2006) Liikunta laskee lasten kokemaa stressitasoa koulupäivän aikana (Lambiase ym. 2010) Fyysinen kunto on yhteydessä koulumenestykseen (Welk ym. 2010) Fyysinen aktiivisuus aamulla ennen koulun alkua nostaa vireystilaa uuden oppimiselle vastaanottavaiseksi (Hulley ym. 2008) Fyysisellä aktiivisuudella on positiivinen yhteys itsetuntoon (Tremblay ym. 2000) Fyysisellä aktiivisuudella ja kognitiivisilla toiminnoilla on merkittävä positiivinen yhteys (Sibley&Etnier, meta-analyysi 2003) Liikunnallinen aktiivisuus yhdistyy positiivisuuteen ja tavoitteellisuuteen kouluelämässä
KANSALAISEN TAIDOT Ajattelun taidot ongelmanratkaisu, päättely, argumentointi ja johtopäätösten teko kriittinen, analyyttinen ja systeeminen ajattelu luova ja innovatiivinen ajattelu Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot tiedon hankinnan, käsittelyn ja käytön taidot kommunikointi-, yhteistyö- ja neuvottelutaidot itsenäisen ja pitkäjänteisen työn tekemisen taidot ajanhallinta ja joustavuus yrittäjyys ja muutososaaminen tieto- ja viestintätekniikan ja muun teknologian käyttötaito opiskelun taidot Käden ja ilmaisun taidot kehon koordinaatio monipuolisen ilmaisun ja esiintymisen taidot ja rohkeus suunnittelun ja tuottamisen taidot kekseliäisyys, kokeellisuus ja mielikuvituksen käyttö Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot Itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot yhteisön ja yhteiskunnan hahmottaminen aloitteellisuus ja johtamisen taidot kyky toimia rakentavasti ja ratkaista ristiriitoja erilaisuuden ja erilaisten näkökulmien hyväksyminen mediataidot tulevaisuuden ajattelemisen ja rakentamisen taidot itsetuntemus ja reflektointi terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen eettisyys, vastuullisuus ja toiminta yhteisön jäsenenä hyvä käytös ja empatia
Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä
Tausta-asiakirjoja Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista (18.4.2002): Terveyttä edistävän liikunnan tutkimusohjelma (kohta 18) sekä Väestön fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn seuranta (kohta 19) Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista (12.6.2008): kohta V. Liikunnan ja ravitsemuksen kansallinen seuranta ja tutkimuksen hyödyntäminen Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista 11.12.2008 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009).
Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (FTS) valmisteluvaihe vuosina 2008-2009 todettiin, että kouluikäisten liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koskevassa tietopohjassa on Suomessa objektiivisen mittauksen osalta puutteita FTS-järjestelmän suunnittelu aloitettiin Opetushallituksessa keväällä 2008 Valtakunnallisten fyysisen toimintakyvyn seurantojen tulisi tukea kouluterveydenhuoltoa sekä laajoja terveystarkastuksia peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokilla (Vn asetus 380/2009) Tieto ja kannustava palaute auttaisivat ensisijaisesti oppilasta ja hänen perhettään liikunta- ja terveysneuvontaa Liikunnasta aktiivinen tukitoimi ennaltaehkäisevälle terveystyölle
FTS järjestelmä valmistuessaan Valtakunnan taso Antaa objektiivista tietoa lasten ja nuorten fyysisestä toimintakyvystä tieto yhdistetään muuhun tietoon lasten ja nuorten kasvusta ja kehityksestä, ravinnosta ja levosta sekä psyykkisestä ja sosioemotionaalisesta hyvinvoinnista kokonaisvaltaista tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edellytyksistä Suomessa. Yksilön taso FTS:n yhteyteen valmistettava kannustava ja myönteinen palautejärjestelmä antaa muun muassa huoltajille tietoa ja ymmärrystä lasten hyvinvoinnin edellytyksistä pohjatietoa siitä, mihin lasten hyvinvointiin liittyviin asioihin heidän tulisi kiinnittää huomiota kannustavia ja motivoivia vinkkejä eri osa-alueiden kehittämiseen (EDU.fi).
FTS:n mahdollisuudet 5. ja 8. -luokilla tietoa (mm. oppilaille, kotiin ja kouluun) fyysisen toimintakyvyn tilasta sekä ohjeita ja tukea fyysisen toimintakyvyn osaalueiden sekä terveyden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi FTS-kokonaisuus pyrkii motivoimaan liikunnallisen ja terveellisen elämäntavan valintaan Lisääntyneen tiedon, tuen ja toiminnan avulla koululaisten toimintakyky, terveys ja hyvinvointi edistyvät
Miksi peruskoululaisen liikunta on tarpeellista? Perusopetuksen tavoitteiden ja oppilaiden kokonaisvaltaisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen Fyysis-motorinen oppiminen liikuntataitojen oppiminen, terveys, toimintakyky Psyko-sosiaalinen oppiminen minäkäsitys, itsetunto, itsensä tiedostaminen, yhdessä tekeminen, toisen auttaminen, kokemukset ja elämykset, tunteiden hallinta, vuorovaikutustaidot, työrauha Kognitiivinen oppiminen sisäinen motivaatio, havaintotoiminnot, eri harjoittelumenetelmien tiedostaminen, kehon reaktioiden tiedostaminen liikunnassa, ongelmanratkaisu
Liikkuva voi hyvin - hyvinvoiva liikkuu. Kiitos