Matti Pietilä Opetushallitus Sotkamo liikunnan haasteet ja mahdollisuudet

Transkriptio

1 Matti Pietilä Opetushallitus Sotkamo liikunnan haasteet ja mahdollisuudet

2 Lainsäädäntö velvoittaa meitä Perustuslaki 19 : Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Valtionvarainvaliokunnan vuoden 2013 talousarviomietintö 39/2012: Liikkumattomuus on globaali kansanterveydellinen ongelma lihavuuden ja tupakoinnin lisäksi. Keskeisten yhteiskunnallisten instituutioiden, kuten koulun, tulee huomioida liikkumisen tärkeys omissa ratkaisuissaan.

3 Valtakunnallinen strategia terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 (valmisteilla/julkistaminen ): Nosto 1. Arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa /Paikallistaso: Vähentää istumista mm. koulun toimintakulttuurissa juurruttamalla istumista vähentäviä toiminta- ja työskentelytapoja arjen käytäntöihin. Nosto 4. Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa Liikunta on kunnan asukkaan perusoikeus, ja sille pitää rakentaa vahvat perusteet kuntakohtaisiin hyvinvointi-, terveys- ja liikuntastrategioihin. Kunnissa on oltava riittävät resurssit liikuntaedellytysten luomiseen kaikille kunnan asukkaille, haavoittuvien kohderyhmien liikuntatoiminnan järjestämiseen, varhaiskasvatusyksiköiden ja peruskoulujen liikunnallistamisen koordinointiin sekä poikkihallinnollisen liikuntayhteistyön koordinointiin ja kehittämiseen.

4 OPETUSALAN HALLINTO SUOMESSA Opetus- ja kulttuuriministeriö koulutuspolitiikka lainsäädäntö bubjetti Yliopistot Opetushallitus Ammattikorkeakoulut Aluehallintovirastot Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät OPS-perusteet koulutuksen kehittäminen oppimistulosten arviointi tietopalvelut Koulut ja oppilaitokset

5 KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen järjestäjän linjaukset Opetussuunnitelman perusteet Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 1435/ /2012 ( ) Perusopetuslaki ja -asetus 1998

6 Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen Valtioneuvoston asetus (422/2012) Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tulee olla valmiina vuoden 2014 loppuun mennessä Paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä ennen siten, että syyslukukauden 2016 alusta voidaan siirtyä uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen 6

7 Perusteprosessille asetettu tavoite Perusopetuslaki 2, 1 mom.: opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Luodaan paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle, kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Uudistuksen ydin: MITÄ? MITEN? Koulua kehitetään sekä kasvuyhteisönä että oppimisympäristönä. 7

8 Mitä? Miten? KYSE ON TOIMINTAKULTTUURIN JA PEDAGOGIIKAN MUUTOKSESTA Liikunta: Opettaminen Oppiminen

9 Keskeinen haaste: ISTUVA ELÄMÄNTAPA

10 Työikäisten määrä vähenee Suomessa Lähde: Tilastokeskus: Väestötilastot 2009

11 Fyysisen aktiivisuuden määrä eri ikäisillä suomalaisilla Lähde: pääsihteeri Minna Paajasen kalvoesitys 2013 / Valtion liikuntaneuvosto

12 Liikunnan määrän vähentymisen seuraukset lapsilla ja nuorilla Suomessa Fyysinen toimintakyky heikkenee (etenkin kestävyys) Ylipainoisten lasten määrä kasvanut (diabetes lisääntynyt) Lasten luusto haurastunut Niska- ja hartiakivut lisääntyneet Lasten ja nuorten väsymys ja heikotus lisääntynyt Psykosomaattiset ja psyykkiset oireilut ovat lisääntyneet

13 Ylipainoisten* nuorten osuus lisääntyi 3-kertaiseksi Pojat Tytöt * Ylipainon kriteerit: IOTF (Nuorten terveystapatutkimus) Lähde: Susanna Kautiaisen kalvoesitys

14 WHO:n koululaisten terveyskäyttäytymisen tutkimus (HBSC) Kansainvälinen WHO-tutkimus: - 39 maata - lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus - % -määrä tytöistä ja pojista, jotka liikkuvat vähintään 1 tunnin päivässä (terveyden kannalta katsottuna minimimäärä)

15 T: 25 % P: 38 % T: 17 % P: 32 % T: 10 % P: 17 % Health Behaviour in School-aged children (HBSC) study

16 Peruskoulun liikunnan keskeiset haasteet Jokaisen lapsen ja nuoren fyysinen toimintakyky ja hyvinvointi Riittämättömästi liikkuvien aktivointi Koulun arjen kehittäminen liikuntaan kannustavaksi (Liikkuva koulu ohjelma )

17 Liikunta enemmän kuin oppiaine Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa muistiin, keskittymiskykyyn ja vireystilaan (Hillman ym ja Coe ym. 2006) Liikunta laskee lasten kokemaa stressitasoa koulupäivän aikana (Lambiase ym. 2010) Fyysinen kunto on yhteydessä koulumenestykseen (Welk ym. 2010) Fyysinen aktiivisuus aamulla ennen koulun alkua nostaa vireystilaa uuden oppimiselle vastaanottavaiseksi (Hulley ym. 2008) Fyysisellä aktiivisuudella on positiivinen yhteys itsetuntoon (Tremblay ym. 2000) Fyysisellä aktiivisuudella ja kognitiivisilla toiminnoilla on merkittävä positiivinen yhteys (Sibley&Etnier, meta-analyysi 2003) Liikunnallinen aktiivisuus yhdistyy positiivisuuteen ja tavoitteellisuuteen kouluelämässä

18 Koulun liikunta eli koulun liikunnallinen toimintakulttuuri on mahdollisuus Aihekokonaisuudet esim. aktiivinen oppiaineyhteistyö Alueellinen verkostoituminen esim. koulut ja urheiluseurat Kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen mm. arkiliikunnan aktivointi, liikunnallinen ja terve elämäntapa Valinnaiset aineet (vähintään 13 vvt) Taide- ja taitoaineiden yhteisenä oppiaineena annettava opetus eli ns. välystunnit (yhteensä +12 tuntia) Koulun piha- ja lähialueiden kehittäminen Välituntien aktivoiminen (esim. 1 pidennetty/koulupäivä) Aamu- ja iltapäivätoiminta Kerhotoiminta Juhlat, teemapäivät ja tapahtumat

19 Koululiikunta eli liikuntatunnit Koulun liikuntakasvatuksen kivijalka Kasvattaa oppilaita liikuntaan ja liikunnan avulla Liikuntatunnit tavoittavat myös ne oppilaat, joille liikunta kaikkein välttämättömintä Tehokas oppimisvalmiuksien luoja, koska liikunta stimuloi ja kehittää aivojen kognitiivisista toiminnoista vastaavia osia.

20 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin Sosiaaliseen sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnallinen ja terveyttä edistävä elämäntapa

21 Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 1985 / Liikunta Tunteja yhteensä 1 9 luokilla vvt Liikunnan erityistehtävä: Huolehtia persoonallisuuden toiminnallisen alueen kehittämisestä eli kasvattaa liikuntaan. Yleisten kasvatustavoitteiden saavuttamisen varmistaminen käyttäen hyväksi liikunnan erityisluonnetta eli kasvattaa liikunnan avulla. Sisältö rakentui lajien pohjalta Tytöt:Järjestäytymismuodot ja leikit, Voimistelu (perus- ja kuntovoimistelu, tanssi, telivoimistelu, välinevoimistelu), Palloilu (pesäpallo, koripallo, lentopallo + tutustumista muihin peleihin), Yleisurheilu, Maastoleikit-suunnistus-retkeily (maastoleikkejä, suunnistus, retkeily, Talvilajit (maastohiihto ja laskettelun alkeet, luistelu) ja Uinti. Pojat: Voimistelu (telinevoimistelu, perus- ja kuntovoimistelu, välinevoimistelu), Yleisurheilu, Suunnistus ja retkeily, Palloilu (pesäpallo, koripallo, jalkapallo, lentopallo+muitakin pelejä), Hiihto (maastohiihto, hiihtotietous, mäenlasku, laskettelu), Luistelu ja jääpelit, Uinti.

22 Musiikin opetus peruskoulussa PL 2, 1 mom.: opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Klassinen, jazz, tekno, nykymusiikki Laulaminen, soittaminen kuunteleminen, säveltäminen Rytmi, melodia, harmonia, sointiväri, tempo, muoto ja dynamiikka

23 OPS analyysi / Liikunta 1/2 Kehittämistarpeita Koululaisten liikehallintataitoja käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että oppilaat yltävät harvoin taitojen hallinnassa alkeistasoa pidemmälle. Mikäli koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmat rakennetaan vahvasti eri lajien taitotehtävien varaan on hyvin mahdollista, että opetuksessa ei tällöin keskitytä riittävästi opetuksen ydinainekseen (mm. fyysisen toimintakyvyn osa-alueet eli fyysinen kestävyys, liikkuvuus, voima, nopeus sekä motoriset perustaidot ja tasapaino)

24 OPS analyysi / Liikunta 2/2 Opetussuunnitelmat ovat usein lajikeskittyneesti ainetta käsitteleviä. Keskeisiä sisältöjä ja liikuntalajeja tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarkastellen on kuitenkin joissakin opetussuunnitelmissa myös avattu ja kuvattu osin hyvinkin laadukkaasti. Aineen kannalta on varmasti tarkoituksenmukaista jatkossa pohtia niitä menettelytapoja, joilla liikunnan opetukselle asetettuja valtakunnallisia tavoitteita voitaisiin lähestyä konkreettisemmin myös koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmissa. Liikuntalajit ovat, kuitenkin, vain välineitä opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Esimerkiksi fyysisen toimintakyvyn osa-alueiden merkityksen ymmärtämistä myös opetuksen suunnittelussa tulee vahvistaa opetussuunnitelmia kehitettäessä. Opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista kehittävät toimintamenetelmät sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja yleisen hyvinvoinnin edistäminen liikunnalla on huomattavasti tärkeämpää kuin yksittäisten liikuntalajien taitotehtävien yksityiskohtaiset kuvaamiset.

25 Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky KESTÄVYYS VOIMA NOPEUS LIIKKUVUUS MOTORISET PERUSTAIDOT TASAPAINO Liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot 5 9 luokkien KESKEISET SISÄLLÖT (POPS 2004) juoksut, hypyt ja heitot voimistelu ilman välineitä, välineillä ja telineillä musiikki- ja ilmaisuliikunta sekä tanssi pallopelejä talviliikuntaa uintia ja vesipelastusta toimintakyvyn kehittämistä ja seurantaa sekä lihashuoltoa uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta LIIKUNTAMUODOT JA -LAJIT

26

27 Tulossa myös

28 FYYSISEN AKTIIVISUUDEN SUOSITUSTEN TAVOITTEENA ON PYRKIÄ RAJOITTAMAAN LASTEN JA NUORTEN PÄIVITTÄINEN PASSIIVISUUS TUNTIIN VUOROKAUDESSA Kiitos!