1. Fingrid Oyj 2. 2. Päijät-Hämeen maakuntamuseon arkeologinen yksikkö 2. 3. Päijät-Hämeen maakuntamuseo 2. 4. Finavia Oyj 2



Samankaltaiset tiedostot
Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RANTA-ASEMAKAAVA

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Liite 19 1 (7) Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kerhomajankadun. kaavamuutos kaava nro 487 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA , tark

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

LIITE 2 KAAVAMUUTOSEHDOTUSTA KOSKEVAAN MUISTUTUKSEEN

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tark

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PÄLKÄNE HARHALA. KUUSIKKO RN:o 5:14 PINTELEEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2012

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto

Savonlinnan kaupunki 1(8) Punkaharjun Pihlajaveden sekä Moinsalmen osayleiskaavojen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, luonnos, 4.1.

Janakkalan kunta Turenki

RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS LIESIJÄRVI, NIVUSJÄRVI, ISO-MADESJÄRVI, JÄNISJÄRVI. Kaupunki : PARKANO Tila : Valtionmetsämaa

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

NAANTALI, KETTUMAA RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

PÄLKÄNE HARHALA. KUIKKO RN:o 8:46 KUIKON RANTA-ASEMAKAAVA

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Janakkalan kunta Tervakoski

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

684 Rauma 423 Kodisjoki

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS

LAUSUNNOT. KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, Kemijärvi. 1. Lapin ELY-keskus

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen , päivitetty

ASIKKALA, PÄIJÄNNE RISTIKALLION RANTA-ASEMAKAAVA

Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA ( OAS )

HANKO, VESTERVIK RANTA-ASEMAKAAVA

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö , päivitetty , , , ja

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Suunnittelualue käsittää Äänejärven vesialueen ja sen kaupungin puolella sijaitsevan rantapuiston.

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

Muonio. KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit sekä VR-2 ja VR-3 aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.

PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

TAMPERE, KÄMMENNIEMI TILAN KOIVUNIEMI RN:o 1:4 RANTA-ASEMAKAAVA

3. Maanomistus Kanava-alueen omistaa Suomen valtio. Muutoin suunnittelualueen omistaa Lempäälän kunta.

Transkriptio:

Purnuvuoren ranta-asemakaava selostus 8.1.2014, liite 7 Hartolan kunta Purnuvuoren ranta-asemakaavamuutos et kaavaluonnoksen lausuntoihin Kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 14.12.2011-5.1.2012. Kaavaluonnoksesta saatiin 8 lausuntoa. Seuraavassa on kaavoittajan vastineet esitettyihin lausuntoihin. Sisällysluettelo 1. Fingrid Oyj 2 2. Päijät-Hämeen maakuntamuseon arkeologinen yksikkö 2 3. Päijät-Hämeen maakuntamuseo 2 4. Finavia Oyj 2 5. Ilmavoimien Esikunta 2 6. Vuorenkylä-seura ry 3 7. Päijät-Hämeen liitto 3 8. Hämeen ELY-keskus 3 1

1. Fingrid Oyj Lausunto 20.12.2011 Ei kommentteja 2. Päijät-Hämeen maakuntamuseon arkeologinen yksikkö Lausunto 20.12.2011 Ei kommentteja 3. Päijät-Hämeen maakuntamuseo Lausunto 20.12.2011 Arvokkaat maisema-alueet huomioidaan kaavamuutosprosessissa ja ne osoitetaan tarpeen mukaan kaavakartalla. 4. Finavia Oyj Lausunto 22.12.2011 Lentoesterajoitukset huomioidaan kaavaprosessissa. Paikkatietoaineiston mukaan alueella ei ole lentoesterajoituksia. 5. Ilmavoimien Esikunta Lausunto 22.12.2011 Tutkavaikutukset Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisen yhteydessä on olemassa tarkemmat suunnitelmat ja selvitykset tuulivoimaloiden rakentamiseksi. Tuossa vaiheessa pyydetään lausunto Ilmavoimien esikunnalta sekä Pääesikunnalta. Etäisyys varalaskupaikkoihin ja tukikohtiin Etäisyys Valtatiellä 4 olevasta Joutsan varalaskupaikasta on 12,8 km, kun mitataan etäisyys lähimmästä voimalasta pisteeseen, josta varalaskupaikka on lähimmillään. 2

6. Vuorenkylä-seura ry Lausunto 3.1.2012 Kaavaprosessin edetessä selvitykset ja vaikutustenarviointi täsmentyy ja konkretisoituu. Ympäristöministeriön laatima ohje mm. meluohjearvojen osalta on kesken. Kaavaprosessin aikana neuvotellaan viranomaistahojen kanssa erityisesti haitallisten vaikutusten määrästä ja niiden minimoimisesta. Erityisesti melun osalta tehdään mallinnuksia eri tuulen nopeuksilla arvioiden millaiset ovat yleisimpiä vallitsevia tilanteita todellisuudessa. 7. Päijät-Hämeen liitto Lausunto 16.1.2012 Kaavaprosessissa selvitetään riittävässä määrin alueen nykytila ja sekä toiminnan ja rakentamisen aiheuttama muutos nykytilaan, jotta vaikutustenarviointi voidaan tehdä. Havainnekuvia ilmentämään maisemavaikutuksia on tehty ja tehdään tarvittaessa lisää. Asutuksen sijoittuessa alle 500 metrin etäisyydelle suunnitelluista voimaloista on tärkeää pyrkiä selvittämään melun todellista häiritsevyyttä. Asia selvitetään tekemällä mallinnuksia eri tuulen nopeuksilla arvioiden millaiset ovat yleisimpiä vallitsevia tilanteita todellisuudessa. 8. Hämeen ELY-keskus Lausunto 23.1.2012 Vaikutusalue Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan lisätään arvioitu vaikutusalue. Vaikutusalue on laaja erityisesti sen johdosta, että voimalat näkyvät kauas. Kaavatilanne Pohjois-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava on kunnanvaltuuston hyväksymä ja saanut lainvoiman kesällä 2011. Asia täsmennetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Selvitykset ja vaikutusten arviointi Kaavaprosessissa selvitetään riittävässä määrin alueen nykytila ja sekä toiminnan ja rakentamisen aiheuttama muutos nykytilaan, jotta vaikutustenarviointi voidaan tehdä. Lausunnossa esitetyt selvitykset ja vaikutustenarviointi tehdään, kuten lausunnossa on esitetty. Osalliset ja osallistumismenettely Kaavaehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville alustavan aikataulun mukaisesti ennen luontoselvityksen laatimista. Aikatauluun täsmennetään mitä kaikkia selvityksiä laaditaan. Hollolassa 9.2.2012 Ramboll Finland Oy Markus Hytönen Kaavoitusinsinööri 3

Hartolan kunta Purnuvuoren ranta-asemakaavamuutos et kaavaluonnoksen mielipiteisiin Kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 14.12.2011-5.1.2012. Kaavaluonnoksesta saatiin 12 mielipidettä. Seuraavassa on kaavoittajan vastineet esitettyihin mielipiteisiin Sisällysluettelo Yleisvastine oleellisimmista asioista 2 1. Ahtinen Raija ja Esko 4 2. Aropaasi Tuula ja Jari 4 3. Pessala Heli 5 4. Kuossari Kati (valtuutettuna) 6 5. Hellèn Matti 8 6. Pulkkinen Anne ja Viljo 8 7. Siltala Sakari ja Pirjo 9 8. Feldt Arvo 10 9. Olkkonen Timo ja Leena 10 10. Metsälahti Sinikka 10 11. Louhelainen Jarmo ja Taru Feldt 11 12. Parkkinen Matti 12 1

Yleisvastine oleellisimmista asioista Yleistä tuulivoimasta Suomen valtio on kansainvälisesti sitoutunut uusiutuvien energiamuotojen lisäämiseen ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Vuonna 2008 hyväksytyssä Valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategiassa on linjattu, että vuonna 2020 tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus tulisi olla 6 7 %. Tällä hetkellä osuus noin 0,3 % ja voimaloiden määrä on 130 kpl. Uusia voimaloita tulisi rakentaa vuoteen 2020 noin 700 kpl. Alueiden käyttöä ja rakentamista ohjataan Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella, mikä koskee myös tuulivoimarakentamista. Tuulivoiman hyödyntämisen kulloinkin edellyttämät kaava- ja luparatkaisut riippuvat ennen kaikkea tuulivoimarakentamisen sijoittumisesta ja vaikutuksista. Tuulivoimalapuisto voidaan toteuttaa ranta-asemakaavalla, minkä perusteella myönnetään tuulivoimalakohtaiset rakennusluvat. Ranta-asemakaavaa käytettäessä voidaan tuulivoimarakentaminen määritellä tarkasti suhteessa muuhun maankäyttöön. Kaavan vaikutusten arviointi edellyttää tarkkaa sijainnin ohjausta esimerkiksi meluvaikutusten vuoksi. Ympäristöministeriö on laatimassa ohjeistusta tuulivoimarakentamiselle. Melu Laadittu melumallinnus osoittaa ennakoidun pahimman tilanteen, jossa ei ole huomioitu puuston ja muun kasvuston aiheuttamaa melun vaimennusta. Mallinnus on tehty tuulella, jonka voimakkuus on 8 m/s, jolloin itse tuulesta aiheutuva melu (tuulen humina, aallokko yms.) saattaa olla jopa 50 65 db. Mallinnuksessa ei ole huomioitu tätä taustaäänen vaikutusta, joka useimmissa tapauksissa peittää alleen itse voimalan aiheuttaman äänen. Voimalaitoksen ääni on kuultavissa sellaisissa olosuhteissa, jolloin voimalaitoksen roottorin korkeudella tuulee, mutta maanpinnan läheisyydessä ei tuule lainkaan tai tuuli on poikkeuksellisen hiljainen. Alla oleva kuva on ote Ympäristöministeriön julkaisusta 738, Hiljaiset alueet (Pesonen Kari). 2

Esimerkiksi 8 m/s tuulella on itse tuulen aiheuttama ääni noin 60 db. Kun 100 metrin korkeudessa tuuli on 8 m/s, voidaan tuulen arvioida olevan 2 metrin korkeudella noin 4 m/s. Tällöin ääni on noin 45 db eli tuulen aiheuttama taustaääni ei ole aivan yhtä suuri kuin jos tuuli olisi sama kuin ylhäällä. Joka tapauksessa siis ilman voimaloitakin äänitaso tällaisella tuulella on melko korkea verrattuna tuulivoimalan aiheuttamaan meluun. Meluhaitan häiritsevyyttä pyritään jatkossa mm. mallintamalla melua eri tuulen nopeuksilla, jonka avulla pyritään löytämään tilanne, joka vastaa useimmiten vallitsevia tuuliolosuhteita ja tätä kautta todellista melun häiritsevyyttä. Meluhaitan vähentämiseksi tehdään tarvittaessa tarkempia melumittauksia, joissa selvitetään kuinka paljon meluhaittaa kunkin erityisesti häiriintyvän osalta syntyy. Mikäli melun todetaan olevan selkeästi häiritsevää joinakin tiettyinä hetkinä, voidaan voimalat jopa tämän johdosta pysäyttää. Maisema Tuulivoimaloiden merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat yleensä maisemaan. Voimalat sijoittuvat korkealle näkyvälle paikalle, ovat suuria ja korkeita ja näin ollen myös näkyvät kauas. Eri maisematyyppien sietokykyyn vaikuttavat tekijät eivät ole ristiriidattomia. Maiseman muutoksen kokeminen ja muutoksen merkittävyys riippuvat maiseman ominaisuuksien lisäksi yksilöllisistä mieltymyksistä. Purnuvuoren tapauksessa lähialueella sijaitsee kaksi arvokasta perinnemaisemakohdetta, joihin rakentaminen ei kohdistu. Välke ja varjostus Välkkeen ja varjostuksen osalta on mahdollista selvittää erittäin tarkasti kunkin rakennuspaikan osalta se milloin ja kuinka kauan ilmiö häiritsee kyseistä rakennuspaikkaa. Tämä selvitetään varjostuslaskelmalla, jossa huomioidaan auringon kunakin hetkenä sijainti suhteessa voimaloihin ja rakennuspaikkaan. Lisäksi huomioidaan maanpinnan muodot. Välkevaikutus syntyy sääolojen mukaan, yleensä kuitenkin vain tiettyinä vuorokauden aikoina, eikä läheskään kaikkina vuoden päivinä. Jatkosuunnittelun aikana selvitetään tarkemmin välkkeen kohdistumista eri kiinteistöille, minkä perusteella arvioidaan tarvetta ohjelmoida tuulivoimalat pysähtymään välkkeen kannalta kriittisiksi ajoiksi Rakennettujen tuulivoimaloiden häiritsevyys Motivan taloustutkimuksella toukokuussa 2010 teettämän kyselytutkimuksen mukaan rakennetut tuulivoimalat eivät juuri häiritse niiden lähialueella asuvia ihmisiä. Tutkimuksessa oli haastateltu satunnaisotannalla 500 porilaista ja kemiläistä. Maiseman, äänteen ja valojen osalta voimalat eivät häirinneet tutkimukseen osallistuneita. Vaikkakaan tutkimus ei ole täysin olosuhteiltaan verrattavissa Purnuvuoren tapaukseen kertoo tutkimus kuitenkin sen, että haitallisia vaikutuksia pidetään useasti suurempina kuin ne todellisuudessa ovat. 3

1. Ahtinen Raija ja Esko Mielipide 27.12.2011 (koskien tilaa 081-410-2-177) Kyseinen lomarakennuspaikka on lähimpänä suunniteltuja tuulivoimaloita. Mikäli pohjoisin tuulivoimala sijoitetaan keskelle kaavaluonnoksessa esitettyä rakennuspaikkaa, on sen etäisyys noin 330 metriä ko. rakennuspaikasta. Melu Laaditun melumallinnuksen mukaan tilalle kohdistuva melu on 35 40 db, käytettäessä voimalaa, joka on tarkoituksenmukaisinta alueelle sijoittaa. Kyseinen melu peittyy suuren osan ajasta tuulen aiheuttamaan taustameluun ja tuulivoimalan ääni ei kuulu lainkaan. Eniten voimalan ääni kuuluu tilanteessa, jossa ylhäällä tuulee ja alhaalla ei. Varjostus Tuulivoimalan siipien varjonliikkeiden vaikutusta lähikiinteistöihin ei ole vielä selvitetty. Asia selvitetään ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista keväällä 2012. Salamat Salamaniskujen lisääntymisen mahdollisuus selvitetään tarkemmin ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Voimalat joka tapauksessa varustetaan salaman johtimilla. Kiinteistöjen arvo Purnuvuorella maanomistajilta on myös tullut kannanottoja, joissa voimaloita pidetään vetovoimatekijöinä. Kokemus tuulivoimaloiden kaavoittamisesta on kuitenkin osoittanut, että lähinaapurit pääasiassa vastustavat tuulivoimaloiden sijoittamista ja ovat sitä mieltä, että ne alentavat lähialueen kiinteistöjen arvoa. Asiasta ei ole tiedossa tutkittua tietoa. Siirtolohkare Siirtolohkareen vyörymismahdollisuus selvitetään ennen rakentamisvaihetta. Vaikutustenarviointi täsmentyy kaavaprosessin edetessä. 2. Aropaasi Tuula ja Jari Mielipide 27.12.2011 Valtion tukien ansiosta tuulivoimahanke on kannattava. Valtio on päättänyt panostaa näin tuulivoiman tuotantoon. Luontopolun käyttö ei vaarannu, vaan polkua voidaan käyttää edelleen. Tarpeen vaatiessa polun sijaintia hieman muutetaan. Alueen luontoarvot selvitetään kaavaprosessin aikana tarkemmin biologin toimesta, jolloin niistä saadaan parempaa tietoa ja luontoarvot voidaan turvata. Luontopolku antaa myös mahdollisuuden tutustua voimaloihin lähietäisyydeltä keskellä luontoa, jolloin voi arvioida kuinka häiritsevänä voimalat koetaan luontokokemuksen kannalta. Selvitykset ovat kesken. Tarpeelliset selvitykset laaditaan ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. Samoin huomioidaan maisemanäkökohdat. 4

3. Pessala Heli Mielipide 12.12.2011 (koskien tilaa 081-410-2-32) Meluhaitat Toimivista huolletuista tuulivoimaloista ei kuulu kirskuntaa, eikä muita ylimääräisiä ääniä tuulivoimalan kääntyessä tai lapojen kulman muuttuessa. Voimalat huolletaan säännöllisesti ja mikäli huoltojen välissä havaitaan vikoja, voimala pysäytetään ja korjataan. Tilan 2:32 rantarakennusoikeus on määritetty voimassa olevassa rantayleiskaavassa, joten 200 metrin laajuiselle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa enempää kuin rantayleiskaava sallii. Tämän alueen osalta tuulivoimalat eivät vie mahdollisuutta rakentamiselta. Tilalla oleva mäen lakialue on 45 50 db melualueella, jolloin meluarvot asuin/lomarakentamisen osalta ylittyvät. Kuitenkin se, että alueelle todellisuudessa rakennettaisiin tai suunniteltaisiin rakennettavan, on teoreettinen ajatus. Rakentamisen kannalta tarkoituksenmukaisemmat alueet ovat lähempänä päätilaa ja näin alle 45 db melualueella. Arvokas räme MY Rantayleiskaavan MY-alueeseen kohdistuu seuraava määräys: MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA TAI ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA. Alue, jolla on vesimaiseman, luonnonympäristön tai kulttuuriympäristön erityisiä arvoja tai ulkoilun ohjaamistarvetta. Alueen pellot tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää avoimina. Alueen metsänkäsittelyssä on noudattettava kulloinkin voimassa olevia ranta-alueita ja metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä koskevia metsänhoitosuosituksia. Alueella sallitaan rakentaminen vain maa- ja metsätaloutta varten. Alueen mahdollinen rakennusoikeus on tilakohtaisesti siirretty AP-, RA- ja AM- alueille. Rantayleiskaavaa varten tehdyssä luontoselvityksessä kyseistä MY-aluetta ei ole noteerattu lainkaan. MY-merkinnän mahdolliset erityiset arvot täsmennetään keväällä biologin maastokäynnillä. Vuorovaikutus Kaavaprosessi käynnistyi virallisesti 10.12.2011 pidetyn esittelytilaisuuden jälkeen, joten vuorovaikutus kaavoituksen osalta on käynnistynyt lainsäädännön mukaista menettelyä aiemmin. Kaikkia osallisia kuullaan kaavaprosessissa ja heidän kommenttinsa käsitellään. 5

4. Kuossari Kati (valtuutettuna) Mielipide 26.12.2011 Yleistä Kaavaprosessin aikana kaavaratkaisusta käydään neuvotteluja viranomaisten kanssa. Tarvittavat selvitykset tehdään ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. On tavanomaista, että selvityksiä laaditaan kaavaprosessin edetessä. Purnuvuoren tapauksessa vuoden aika on lisäksi sellainen, että luontoselvitys on mahdollista tehdä vasta keväällä kasviston tunnistamiseksi. Kaavamuutosalue ja suunnittelun lähtökohdat On valitettavaa, jos osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jäänyt käsitys, että kaavan vaikutuksia arvioidaan ainoastaan kaavamuutosalueen sisällä. Näin ei ole osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetty, eikä näin ei ole tarkoitettu. Kaavamuutosalue ei rajaudu pohjoisessa mielipiteessä esitettyyn kulttuurimaisemaalueeseen (kma 3). Kyseinen km-alue leikkaa kaavamuutosalueen koillisosastaan. Rantayleiskaavan MY-alueeseen kohdistuu seuraava määräys: MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA TAI ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA. Alue, jolla on vesimaiseman, luonnonympäristön tai kulttuuriympäristön erityisiä arvoja tai ulkoilun ohjaamistarvetta. Alueen pellot tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää avoimina. Alueen metsänkäsittelyssä on noudattettava kulloinkin voimassa olevia ranta-alueita ja metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä koskevia metsänhoitosuosituksia. Alueella sallitaan rakentaminen vain maa- ja metsätaloutta varten. Alueen mahdollinen rakennusoikeus on tilakohtaisesti siirretty AP-, RA- ja AM- alueille. Rantayleiskaavaa varten tehdyssä luontoselvityksessä kyseistä MY-aluetta ei ole noteerattu lainkaan. MY-merkinnän mahdolliset erityiset arvot täsmennetään keväällä biologin maastokäynnillä. Mielipiteessä on virheellisesti esitetty, että ranta- ja kyläyleiskaavassa sanotaan km ja MY alueista: Mahdollinen lisärakentaminen tai muu voimakkaasti nykytilaa muuttava maankäyttö näillä alueille (ma, km, pm) tulee toteuttaa niin, etteivät maisema-arvot vaarannu. Viljelyalueiden avoimutta tulee suosia ja pyrkiä kylärakenteen tiivistämiseen ohjaamalla rakentamista jo olemassa olevan asutuksen läheisyyteen. Perinnemaisemakohteisiin ei suositella muuta kuin nykyistä maankäyttöä tukevaa lisärakentamista. Vesistömaisemaalueilla on usein myös luontoarvoja ja niille on useimmiten suositeltu selvityksessä kaavamerkintää MY. Todellisuudessa teksti on otettu kaavan luonto- ja maisemaselvityksestä, eikä itse kaavasta. Täydellisenä kyseinen kappale selvityksestä on seuraava: Maakunnallisesti merkittäville maisema-alueille on esitetty ma, muille kulttuurimaisema-alueille merkintää km ja perinnebiotooppi- ja maisemakohteille merkintää pm. Mahdollinen lisärakentaminen tai muu voimakkaasti nykytilaa muuttava maankäyttö näillä alueille tulee toteuttaa niin, etteivät maisema-arvot vaarannu. Viljelyalueiden avoimutta tulee suosia ja pyrkiä kylärakenteen tiivistämiseen ohjaamalla rakentamista jo olemassa olevan asutuksen läheisyyteen. Perinnemaisemakohteisiin ei suositella muuta kuin nykyistä maankäyttöä tukevaa lisärakentamista. Vesistömaisema-alueilla on usein myös luontoarvoja ja niille on useimmiten suositeltu selvityksessä kaavamerkintää MY. 6

km-alueet ovat siis paikallisesti merkittäviä kulttuurimaisema-alueita. Suosituksessa ei siis rajoiteta maisema-alueiden ulkopuolista rakentamista. Toki Purnuvuoren rantaasemakaavamuutoksen yhteydessä arvioidaan vaikutuksia kyseiseen maisema-alueeseen ja tässä vaiheessa voidaan ainakin sanoa, että voimalat ainakin näkyvät ko. alueelle. Kaavan vaikutustenarviointi ja selvitykset Vaikutusten arviointi täsmentyy prosessin edetessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa olisi tullut selkeämmin tuoda esiin se, että myös laadittavat selvitykset täsmentyvät ja uusia selvityksiä laaditaan kaavaprosessin aikana tarpeen mukaan. Olemassa olevien selvitysten osalta arvioidaan niiden riittävyys sellaisenaan ja mahdolliset lisäselvitystarpeet. Tämä tehdään yhteistyössä viranomaisten kanssa. Tonttikohtaiset merkittävät vaikutukset esitetään ennen kaavaehdotuksen hyväksymiskäsittelyä. Melun osalta tullaan laatimaan raportti, jossa on esitetty periaatteet, menetelmät ja lähtötiedot, jolla meluvaikutukset on arvioitu. Mallinnuksessa on laskettu melutasot ulkoalueilla, rakennusten sisälle mahdollisesti kuuluva melu riippuu rakennuksen ulkoseinien ja muiden rakenteiden ääneneristävyydestä. Desibelirajoista neuvotellaan viranomaisten kanssa. Tuulivoimalaitosten aiheuttama melutaso vaihtelee tuulennopeuden mukaisesti eikä tilanne ole jatkuvasti mallinnuksen melukarttojen mukainen. Tuulivoimalaitosten melutaso on mallinnettu 8 m/s tuulennopeudella, jota voimakkaammalla tuulella tuulivoimalaitoksen ääni ei enää merkittävästi kasva, mutta taustaääni vastaavasti voimistuu. Jatkossa tehdäänkin mallinnuksia eri tuulen nopeuksilla. Melun ei ole arvioitu olevan kapeakaistaista useiden satojen metrien etäisyydellä voimalaitoksesta. Välkemallinnukset tullaan tekemään niille tonteille, joille se aiheuttaa häiriötä. Maisemavaikutusten osalta tehdään rajoitettu määrä havainnekuvia oleellisimmista häiriintyvistä kohteista. Lisäksi maisemavaikutuksia arvioidaan näkymäanalyysilla, josta nähdään mihin voimalat yleensä ottaen näkyvät. Oleellista on myös arvioida maisemavaikutus rantayleiskaavan km 3 alueeseen tunnistaen alueen syvin maisemallinen olemus ja arvioida sen suhdetta voimaloihin. Tilan 2:32 rantarakennusoikeus on määritetty voimassa olevassa rantayleiskaavassa, joten 200 metrin laajuiselle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa enempää kuin rantayleiskaava sallii. Tämän alueen osalta tuulivoimalat eivät vie mahdollisuutta rakentamiselta. Tilalla oleva mäen lakialue on 45 50 db melualueella, jolloin meluarvot asuin/lomarakentamisen osalta ylittyvät. Kuitenkin se, että alueelle todellisuudessa rakennettaisiin tai suunniteltaisiin rakennettavan, on teoreettinen ajatus. Rakentamisen kannalta tarkoituksenmukaisemmat alueet ovat lähempänä päätilaa ja näin alle 45 db melualueella. Naapuruussuhdelain mukaan rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon rasituksen voimakkuus, kesto ja syntymisajankohta Naapurustoon kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan tarkemmin tehtyjen selvitysten jälkeen kaavaselostuksessa. Jään sinkoutumista voimalan lavoista estetään asentamalla voimalan lapoihin järjestelmä, jonka avulla jää sulatetaan tai voimalat pysäytetään. Voimayhtiö vastaa siitä, että voimalat ovat turvallisia. Kaavamuutoksesta tiedottaminen 10.12.2011 pidetty yleisötilaisuus tahdottiin pitää ylimääräisenä tiedottamisen kanavana ja jo samalla etukäteen kertoa, että tällainen kaavaprosessi on lähdössä vireille. Laki ei varsinaisesti velvoita pitämään ko. tilaisuutta eikä kertomaan asiasta rajanaapurille ennen kaavan vireilletuloa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, että kaavaehdotus asetetaan nähtäville maalis-huhtikuussa 2012, joten aikaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman kommentoimiseen on 3-4 kuukautta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on aikataulutettu eri kaavaprosessin vaiheet, niistä tiedottaminen sekä osallisten vaikutusmahdollisuudet kussakin vaiheessa. Lisäksi on esitetty yhteystiedot, mistä voi saada lisätietoja. Poikkeamismenettely ei ole vielä käynnistynyt, eikä poikkeamismenettelyyn kuulu, että esitetään etukäteen millainen on poikkeamismenettely. Lain mukaan poikkeamisen edellytykset ovat (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: 7

1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; eikä 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeusta ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Poikkeamisluvan yhteydessä kuullaan naapureita sekä niitä joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa ja varataan tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Lisäksi pyydetään asianomaisten viranomaisten lausunnot (MRL 173 ). Alustava luonnos Kyseessä oli alustava luonnos, jonka pääasiallisena tarkoituksena oli esittää, se mikä on muutos nykytilanteeseen nähden. Tämän asian kaavaluonnos ajaa erittäin hyvin. Kaavaehdotusvaiheessa esitetään mielipiteessä tuodut seikat täsmällisemmin. Tämä vaatii samalla tarkempaa suunnittelua. Esimerkiksi tiestön osalta on tien pystygeometrialle olemassa tietyt vaatimukset, jotta alueen rakentaminen ylipäänsä on mahdollista. Lopuksi Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tehdään seuraavat muutokset: Esitetään selkeämmin se, että selvityksiä laaditaan kaavaprosessin edetessä Muutetaan aikataulua siten, että aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidetään ennen poikkeamislupahakemuksen jättämistä Suunnitelma ei selkeästi riko naapuruussuhdelakia, kuten yllä on esitetty. Ympäristöministeriön tuulivoimalle esitetyt ohjearvot ovat laadintavaiheessa eivätkä ne ole tällä hetkellä sitovia. 5. Hellèn Matti Mielipide 3.1.2012 (koskien tilaa 081-410-2-237) Kyseinen tila otetaan mukaan ranta-asemakaavamuutos alueeseen ja kaavamuutoksella pyritään nostamaan rakennusoikeusoikeus ympäröivän rantayleiskaavan mukaiseksi. 6. Pulkkinen Anne ja Viljo Mielipide 19.12.2011 (koskien tiloja 081-410-2-214 sekä 081-410-1-152) Kyseessä oli alustava luonnos, jonka pääasiallisena tarkoituksena oli esittää, se mikä on muutos nykytilanteeseen nähden. Tämän asian kaavaluonnos ajaa erittäin hyvin. Kaavaehdotusvaiheessa lähtötilanne, tarkempi suunnitelma alueesta ja voimaloista aiheutuvat vaikutukset on selvitetty täsmällisesti ja esitetty kaava-asiakirjoissa. Tilalta 081-420-2-230 on kaavaluonnoksessa esitetty poistettavaksi 27 kpl ja lisätty 2 kpl, joten rakennuspaikkoja on vähennetty merkittävästi. Madeveden rantaan rajoittuen ei ole merkitty kaavaluonnoksessa uusia rakennuspaikkoja. 2 Uutta asuinrakennuspaikkaa on osoitettu siten, että toinen niistä lähimmillään Madeveden rannasta 55 metrin etäisyydellä ja toinen 90 metrin etäisyydellä. Tilalla 081-420-2-214 ei ole jäljellä olevaa rantarakennusoikeutta, jonka perusteella uusia rakennuspaikkoja voitaisiin osoittaa. 8

Maakuntaliiton kanssa käydään keskustelu kuinka monen voimalaitoksen ryhmiä on mahdollista osoittaa maakuntakaavan ulkopuolelle heidän näkemyksensä mukaan. Viranomaistahot päättävät YVA-tarpeesta. Tässä vaiheessa Hämeen ELY-keskus on esittänyt, että YVA:lle ei ole tarvetta. RM-2 alueet on poistettu tarpeettomina, koska ne eivät vielä tähän päivään mennessä ole toteutuneet, eikä toteutumiselle ole merkkejä tulevaisuudessa. VU-1-merintä on voimassa olevassa ranta-asemakaavassa laaja. Sillä on ollut tarkoitus alun perin osoittaa laskettelurinteen alue. Laskettelurinne on kuitenkin toteutunut huomattavasti suppeammalle alueelle. Aluksi VU-1 merkintää harkittiin rajattavaksi laskettelurinteen laajuiseksi ja muuttaa muu alue maa- ja metsätalousalueeksi (M). Koska laskettelurinne voi sijoittua maa- ja metsätalousalueelle, lähdettiin kaavaluonnoksessa esittämään koko aluetta M-merkinnällä. VU-1 merkinnän poistamisesta neuvotellaan vielä viranomaisten kanssa. Ympäristöluvan tarpeesta päättävät viranomaiset. Mikäli katsotaan, että hanke aiheuttaa naapuruussuhdelain mukaista merkittävää häiriötä, tulee hankkeelle saada ympäristölupa, jossa mahdollisesti toiminnalle asetetaan ehtoja. Yleensä tuulivoimalat eivät ole vaatineet ympäristölupaa. Naapurustoon kohdistuvat vaikutukset arvioidaan tarkemmin kaavaehdotukseen, jolloin viranomaisilla on parempi mahdollisuus arvioida tilannetta. Yleisötilaisuuksia ei ole tarkoitus järjestää kesällä. Kaikki kaava-asiakirjat ja selvitykset ovat saatavilla internet-sivujen välityksellä. Lisäksi kaavan vaiheista tiedotetaan ulkopaikkakuntalaisille kirjeitse. Vaikutukset mahdollisesti tärkeisiin linnustollisiin arvoihin selvitetään. 7. Siltala Sakari ja Pirjo Mielipide 3.1.2012 (koskien tilaa 081-410-2-167) Kyseinen tila sijaitsee noin 680 metrin etäisyydellä kaavaluonnoksessa esitetystä voimalan keskipisteestä. Meluhaitta Melusta tehdään riittävät selvitykset ja arvioidaan sen jälkeen hankkeen soveltuvuutta alueelle. Tämä tehdään kaavaprosessin edetessä ja yhteistyössä viranomaisten kanssa. Maisemahaitta Maisemavaikutusten osalta tehdään rajoitettu määrä havainnekuvia oleellisimmista häiriintyvistä kohteista. Lisäksi maisemavaikutuksia arvioidaan näkymäanalyysilla, josta nähdään mihin voimalat yleensä ottaen näkyvät. Oleellista on myös arvioida voimaloiden soveltuvuutta maisemaan ja siitä aiheutuvia vaikutuksia suhteessa maiseman ja rakennetun ympäristön muihin ominaisuuksiin. Välkehaitta Voimaloiden aiheuttama välke selvitetään häiriintyvien rakennuspaikkojen osalta. Tuloksena saadaan tarkat vuorokauden ja kellonajat milloin välkettä ilmenee kunkin rakennuspaikan osalta, jos aurinko paistaisi kokoajan. Haitta varoitusvaloista Varoitusvalojen on tarkoitus näkyä, eikä siitä aiheutuvaa haittaa voida juuri pienentää. Haitta kiinteistöjen arvon laskusta Purnuvuorella maanomistajilta on myös tullut kannanottoja, joissa voimaloita pidetään vetovoimatekijöinä. Kokemus tuulivoimaloiden kaavoittamisesta on kuitenkin osoittanut, että lähinaapurit pääasiassa vastustavat tuulivoimaloiden sijoittamista ja ovat sitä mieltä, että ne alentavat lähialueen kiinteistöjen arvoa. Asiasta ei ole tiedossa tutkittua tietoa. Vaikutukset linnustoon selvitetään. 9

8. Feldt Arvo Mielipide 3.1.2012 (koskien tilaa 081-410-2-168) Kaavaprosessi on vasta alkuvaiheessa, joten aikaa asiaan tutustumiseen on vielä ainakin maalis-huhtikuuhun. Tuolloin on jo olemassa tarkempia suunnitelmia ja selvityksiä, jotta asioihin voi ottaa konkreettisemmin kantaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa oli virheellinen puhelinnumero Markus Hytösen osalta. Puhelinnumero korjataan jatkossa. Luontopolun merkitys muuttuu, mikäli voimalat rakennetaan. Pääpaino on silloin siinä, että alueelle tullaan katsomaan voimaloita. Purnuvuoren luontopolkua ei ole toistaiseksi virallisesti merkitty voimassa oleviin kaavoihin. 9. Olkkonen Timo ja Leena Mielipide 4.1.2012 (koskien tilaa 081-410-2-231) Maisemavaikutusten osalta tehdään rajoitettu määrä havainnekuvia oleellisimmista häiriintyvistä kohteista. Lisäksi maisemavaikutuksia arvioidaan näkymäanalyysilla, josta nähdään mihin voimalat yleensä ottaen näkyvät. Oleellista on myös arvioida voimaloiden soveltuvuutta arvokkaanmaisema-alueen läheisyyteen. Ympäristöministeriön laatima ohjeistus on kesken. Meluhaitan osalta ympäristöministeriö on esittämässä, että hiljaisilla alueilla melutaso tulee olla alle 35 db. Vaatimus on erittäin haastava ja mikäli se asetetaan juridiseksi vaatimukseksi Suomessa, jää useimmat vireillä olevat tuulivoimahankkeet toteumatta. Ympäristöministeriö on ottanut kannan, että tuulen aiheuttamaa taustamelua, joka peittää voimalan melun alleen useassa tilanteessa ei huomioida lieventävänä asianhaarana lainkaan. Todellisuudessa tilanne on kuitenkin se, että kun tulee, on melutaso lähes aina yli 35 db. Meluhaitan häiritsevyyttä pyritään jatkossa mm. mallintamalla melua eri tuulen nopeuksilla, jonka avulla pyritään löytämään tilanne, joka vastaa useimmiten vallitsevia tuuliolosuhteita ja tätä kautta todellista melun häiritsevyyttä. Asiasta käydään keskustelua viranomaistahojen kanssa. Kaikki energiantuottomuodot aiheuttavat ympäristöön haitallisia vaikutuksia. Kaavaprosessin aikana arvioidaan ja juridisessa mielessä ratkeaa ovatko haitalliset ympäristövaikutukset liian suuria. 10. Metsälahti Sinikka Mielipide 4.1.2012 Tuulivoimarakentamisesta aiheutuvat ympäristövaikutukset on otettu vakavasti huomioon Purnuvuoren ranta-asemakaavamuutoksessa. Kaavaprosessin yhteydessä laaditaan tarvittavat selvitykset vaikutustenarvioimiseksi. Erityisesti melu-, varjostus- ja välkevaikutukset pystytään nykymenetelmillä mallintamaan varsin luotettavasti kunkin rakennuspaikan osalta. 10

Ympäristöministeriön laatima ohjeistus tuulivoimarakentamisen osalta on kesken. Meluhaitan osalta 35 db:n vaatimus on kova, koska näin hiljaista ei monestikaan ole ilman tuulivoimaloitakaan. Asiasta käydään keskustelua viranomaistahojen kanssa. Päijät-Hämeen maakuntaliitto on kutsuttu mukaan viranomaisneuvotteluun ja antaa lausuntonsa kaavasta. Heidän tehtävänään on arvioida hanketta koko maakunnan kannalta. 11. Louhelainen Jarmo ja Taru Feldt Mielipide 4.1.2012 (koskien tilaa 081-410-2-235) Melu Mielipiteessä oli verrattu tuulivoimalaitoksen äänitehotasoa kiviporan aiheuttamaan äänitasoon. Vaikka yksikkönä molemmissa on desibeli, puhutaan eri asioista. Tyypillisen louhinnassa käytettävän porausvaunun äänitehotaso on 120 123 db, verrattuna tuulivoimalaitoksen äänitehotasoon 104 db. Kyseessä on kertaluokan ero, sillä äänitason kasvaessa 10 db äänienergia lisääntyy kymmenkertaiseksi. Pääasiassa olosuhteet ovat sellaiset, että kyseiselle tilalle ei voimaloiden ääni kuulu korvin erotettavalla tavalla lainkaan suurimmassa osasta aikaa. Tämä johtuu siitä, että silloin kun tulee, tuulen aiheuttama ääni on useimmiten voimakkaampi kuin voimaloista kuuluva ääni. Tilanne, jossa ääni on mahdollisesti havaittavissa kyseillä tilalla, on silloin kun ylhäällä voimaloiden tasolla tulee ja alhaalla tilan kohdalla ei tuule. Tuolloin, mikäli nukutaan ulkona, saattaa se aiheuttaa häiriötä unenlaatuun. Melumallinnuksen mukaan rakennuspaikalla vallitseva voimalan aiheuttama melutaso on alle 40 db, mikäli käytetään voimalaa, jonka aiheuttama melutaso on alhaisempi. Melumallinnuksen perusteella mahdollisesti rakennettavien voimaloiden tulisi olla yhtä hiljaisia. Purnuvuoren suunniteltujen tuulivoimaloiden sijainnin, tyypin ja maasto-olosuhteiden perusteella määritetty melumallinnus on tarkempi kuin Pöyry Energy Oy:ssa laadittu selvitys eri voimalatyypillä ja eri olosuhteissa. Melumallinnuksessa on huomioitu maaston korkeuserot sekä voimalan korkeus. Ympäristöministeriön laatima ohjeistus tuulivoimarakentamiselle on kesken, eivätkä siinä esitetyt ohjearvot ole juridisesti sitovia. Mikäli Suomessa asetetaan tuulivoimarakentamiselle 35 db meluraja tarkoittaa se käytännössä sitä, että useimmat hankkeet jäävät toteutumatta. Lauri Tarasti on kutsuttu laatimaan samanaikaisesti selvitystä tuulivoimarakentamisen esteistä Suomessa. Selvityksen on tarkoitus valmistua 31.3.2012. Selvityksen yhtenä merkittävimpänä kysymyksenä on melun todellisen haittavaikutuksen selvittäminen. Meluhaitoista käydään keskustelua viranomaisten kanssa. Meluhaitan häiritsevyyttä pyritään jatkossa mm. mallintamalla melua eri tuulen nopeuksilla, jonka avulla pyritään löytämään tilanne, joka vastaa useimmiten vallitsevia tuuliolosuhteita ja tätä kautta todellista melun häiritsevyyttä. Pääkysymys on, tulkitaanko haitta jatkuvana ja kohtuuttomana? Kaavaselostuksessa arvioidaan aiheutuvia vaikutuksia selvitysten valmistumisen jälkeen tarkemmin. Maisema- ja luonto Maisemavaikutusten osalta tehdään rajoitettu määrä havainnekuvia oleellisimmista häiriintyvistä kohteista. Lisäksi maisemavaikutuksia arvioidaan näkymäanalyysilla, josta nähdään mihin voimalat yleensä ottaen näkyvät. Voimaloita ei ole ajateltu sijoitettavan arvokkaiden maisema-alueiden sisälle. Oleellista on kuitenkin arvioida maisemavaikutus lähellä oleviin arvokkaisiin maisema-alueisiin, koska sieltä on näköyhteys voimaloille. Erityisesti melu-, varjostus- ja välkevaikutukset pystytään nykymenetelmillä mallintamaan varsin luotettavasti kunkin rakennuspaikan osalta. Kiinteistön myyntiarvon lasku Purnuvuorella maanomistajilta on myös tullut kannanottoja, joissa voimaloita pidetään vetovoimatekijöinä. Kokemus tuulivoimaloiden kaavoittamisesta on kuitenkin osoittanut, että 11

lähinaapurit pääasiassa vastustavat tuulivoimaloiden sijoittamista ja ovat sitä mieltä, että ne alentavat lähialueen kiinteistöjen arvoa. Asiasta ei ole toistaiseksi löytynyt tutkittua tietoa. Kaikki energiantuottomuodot aiheuttavat ympäristöön haitallisia vaikutuksia. Kaavaprosessin aikana arvioidaan ja juridisessa mielessä ratkeaa ovatko haitalliset ympäristövaikutukset liian suuria. 12. Parkkinen Matti Mielipide 5.1.2012 täydennys 9.1.2012 Maanomistajien suostumus ranta-asemakaavan muuttamiseen Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kohdassa 2 esitetty teksti, jossa sanotaan: Yhtiö on saanut kaavamuutosalueen maanomistajilta suostumuksen ranta-asemakaavan muuttamiseen on harhaanjohtava. Kohdassa 1 sanotaan Kaavamuutosalueen rajaukseksi on tarkoituksenmukaisinta pyrkiä saamaan koko voimassa oleva Purnuvuoren ranta-asemakaava-alue. Tällöin voimaan jäävästä kaavasta tulee tarkoituksenmukainen kokonaisuus, jossa on yhteen sovitettu eritoiminnot. Kaavamuutosalueen rajaus on esitetty alustavana rajauksena, jossa on rajattu muutosalueeksi koko voimassa olevan kaavan mukainen alue. Tarkoitus on ollut se, että kaavaprosessin aikana saataisiin sovittua tarvittavien maanomistajien kanssa siten, että kaavamuutosalueeksi valitaan koko voimassa olevan kaavan mukainen alue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tekstiä tarkennetaan tämän osalta. Melu Ympäristöministeriön laatima ohjeistus tuulivoimarakentamiselle on kesken, eikä siinä esitetyt ohjearvot ole juridisesti sitovia. Mikäli Suomessa asetetaan tuulivoimarakentamiselle 35 db meluraja tarkoittaa se käytännössä sitä, että useimmat hankkeet jäävät toteutumatta. Lauri Tarasti on kutsuttu laatimaan samanaikaisesti selvitystä tuulivoimarakentamisen esteistä Suomessa. Selvityksen on tarkoitus valmistua 31.3.2012. Selvityksen yhtenä merkittävimpänä kysymyksenä on melun todellisen haittavaikutuksen selvittäminen. Meluhaitoista käydään keskustelua viranomaisten kanssa. Meluhaitan häiritsevyyttä pyritään jatkossa mm. mallintamalla melua eri tuulen nopeuksilla, jonka avulla pyritään löytämään tilanne, joka vastaa useimmiten vallitsevia tuuliolosuhteita ja tätä kautta todellista melun häiritsevyyttä. Muut asiat Ympäristövaikutustenarviointimenettelystä on käyty ja käydään keskustelua Hämeen ELYkeskuksen kanssa. ELY-keskuksen kanta on ollut, että YVA-menettely ei ole tarpeen. YVAmenettely on melko pitkälle kaavoitusta vastaava menettely ja vaikutusten arviointi tulee tehtyä kaavoituksen yhteydessä. Jään sinkoutumista voimalan lavoista estetään pinnoittamalla lavat erityisellä materiaalilla, asentamalla voimalan lapoihin järjestelmä, jonka avulla jää sulatetaan ja/tai voimalat pysäytetään. Voimayhtiö vastaa siitä, että voimalat ovat turvallisia. Ilmatar Hartola Oy ilmoittanut, että sitoutuu huolehtimaan koko energiantuotantoketjusta aina voimalaitosten purkamiseen saakka. Kaapelointireitit kaava-alueella suunnitellaan kaavaprosessin yhteydessä. Yhteydet valtakunnanverkkoon suunnitellaan myöhemmässä vaiheessa. 12

Hartolassa 27.2.2012 Ramboll Finland Oy Markus Hytönen Kaavoitusinsinööri 13