Yhteispelillä tulokseen. Opiskelijan laatukäsikirja 2010. Uuden edellä



Samankaltaiset tiedostot
Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä Reijo Lähde 3/11/2014

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus

Laadunvarmistuksesta Ismo Kantola.

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

Marjo Nykänen

OPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

OPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA

Toinen auditointikierros ja katse kohti kolmatta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu /

Ulla Keto & Marjo Nykänen

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

KOULUTUKSEN ITSEARVIOINNIT YHTEENVETO

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Opintojen ohjaus. Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Pedagogisen johtamisen katselmus

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten

Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta

KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis

Löydämme tiet huomiseen

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

Laadunhallinta osana organisaation toimintaa

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät , Jyväskylä Päivi Haarala

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari Outi Kallioinen, LAMK

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Laatuvastaavien perehdytys

LARK alkutilannekartoitus

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta

OMA POLKU OSAAMISEEN YKSILÖLLISET, JOUSTAVAT OPINTOPOLUT - SEMINAARI

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

laadunvarmistusjärjestelmän

SAKU-strategia

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Sisällön suunnittelu ja tuottaminen Laureaammattikorkeakoulun. laatukäsikirjaan

Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet

LAATUFESTARIT Vararehtori Heli Huotari

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu

Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja. Tiivistelmä sidosryhmille

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

OIS-OPETUS- PROSESSIKANSIO

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Sosiaalialan AMK -verkosto

Transkriptio:

Yhteispelillä tulokseen Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Uuden edellä

Yhteispelillä tulokseen Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Opiskelijan laatukäsikirjan on tuottanut opiskelija Minttu Heikkilä osana opinnäytetyötään ja harjoitteluaan. Opiskelijan laatukäsikirjaa on päivittänyt vuonna 2010 opiskelija Tuomo Niemi. Graafinen suunnittelu: Petra Boije Taitto: Metropolian mediakeskus Valo

Sisältö Esipuhe Esipuhe 5 1 Johdanto 7 2 Laadukas opiskelu ja oppiminen 8 3 Opiskelija toiminnan laadun kehittäjänä 10 4 Anna palautetta opiskelijapalautejärjestelmä 11 5 Laadunvarmistus Laureassa 13 6 LAUREAMKO laadun matkassa 20 Liitteet 21 Lähteet 23 Hyvä ystävä, Käsissäsi on Laurean ensimmäinen opiskelijan laatukäsikirja. Tärkeimpiä asioita, joita opiskelija ja työelämä odottavat korkeakoululta, on toiminnan laatu. Laatua ei voi tarkkaan määritellä, mutta sen puute näkyy ja tuntuu jokapäiväisessä opiskelijan elämässä. Tämän käsikirjan tavoitteena on antaa Sinulle yleiskuva Laurean laadunvarmistusjärjestelmästä sekä kertoa, miten voit vaikuttaa Laurean laadun kehittämiseen ja tehdä toiminnan parannusehdotuksia. Opiskelijan keskeisin vaikutuskanava on opiskelijapalautejärjestelmä, joka koostuu opintojen eri vaiheisiin kohdistuvista palautekyselyistä, opintojaksojen palautekyselyistä sekä välittömästä palautteesta, jota voit antaa kaikille toiminnasta vastuussa oleville. Opiskelijoiden yhteisiä asioita ajaa opiskelijakunta LAUREAMKO, jonka johto ja jaostot tapaavat säännöllisesti Laurean johtoa. LAUREAMKO voi tuoda esille laajempia opiskelijaryhmiä tai koko taloa koskevia toiminnan parannusehdotuksia. Toivomme Sinulta aktiivisuutta palautekyselyihin vastaamisessa, koska vain siten saamme kattavan kokonaiskuvan siitä, miten opiskelijat kokevat toimintamme ja voimme toteuttaa tarpeellisia parannusehdotuksia. Tässä opiskelijan laatukäsikirjassa ei ole kerrottu likimainkaan kaikkea Laurean laadunvarmistuksesta. Lisätietoja saat halutessasi Laurean nettisivuilta ja Laurea intranetistä. Laadukas toiminta on yhteinen asiamme. Pentti Rauhala rehtori 4 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja 2010 5

1 Johdanto Onko opiskelijapalautejärjestelmä sinulle tuttu? Tiedätkö, miten voit vaikuttaa toiminnan laadun kehittämiseen? Tiedätkö, miten Laurean toiminnan laatu varmistetaan? Vaikka vastaisit yhteenkin kysymykseen kieltävästi, ei hätää. Tämä on sinulle oiva tilaisuus tutustua Laurean toiminnan laadun kehittämiseen opiskelijan näkökulmasta. Yhteispelillä tulokseen Opiskelijan laatukäsikirjan tavoitteena on kertoa sinulle, kuinka voit opiskelijana olla osaltasi mukana kehittämässä opintojesi laatua. Opiskelijan laatukäsikirjassa on kuvattu selkeästi ja ytimekkäästi juuri ne asiat, joista sinun on opiskelijana hyvä tietää. Toiminnan laadun kehittämisessä opiskelijalla on merkittävä rooli. Toiminnan laadun kehittämisen tavoitteena on nostaa koulutuksen laatua, eli kyse on yksinkertaisesti arjen päivittäisen opiskelutyön kehittämisestä. Kehittämistyön päämäärä on, että sinusta valmistuu ammattitaitoinen ja innovatiivinen työelämän osaaja. Tässä onnistuminen edellyttää niin sinulta itseltä kuin koulutusorganisaatiolta aktiivista otetta kehitystoimenpiteisiin. Opiskelijan laatukäsikirjan sisältö on suunniteltu ja toteutettu Laurean kehittämispohjaisen oppimisen mallin mukaisesti opiskelijavetoisena, käytäntöä uudistavana kehittämishankkeena. Sen sisältö on suunniteltu yhteistyössä Laurean laatupäällikön ja muiden Laurean laatutoiminnassa vaikuttavien toimijoiden kanssa. Suunnittelussa on ollut aktiivisesti mukana myös Laurean opiskelijakunta LAUREAMKO. Opiskelijan laatukäsikirja rakentuu kuudesta pääluvusta. Tämän johdantoluvun jälkeen toisessa luvussa tarkastellaan laadukkaan oppimisen lähtökohtia hyvinvoinnin ja kehittämispohjaisen oppimisen näkökulmista. Kolmannessa luvussa keskitytään siihen, mikä on opiskelijan rooli toiminnan laadun kehittäjänä. Neljännessä luvussa esitellään Laurean opiskelijapalautejärjestelmää ja viidennessä Laurean laadunvarmistusta. Lopuksi kuudennessa luvussa tarkastellaan, mikä on Laurean opiskelijakunnan LAUREAMKOn rooli toiminnan laadun kehittämisessä. Miksi opiskelijan laatukäsikirja on kannaltasi tärkeä? Se kertoo, miten voit olla mukana kehittämässä Laurean toiminnan ja sitä kautta opiskelusi laatua. Vinkki Jos matkan varrella eteen tulevat käsitteet tuntuvat vierailta, vilkaise käsikirjan lopusta löytyvää sanastoa. 6 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja 2010 7

Opiskelija, jolla halu ja kyky oppia. Korkeakoulu tukee ja avustaa oppimisessa. Laadukas oppiminen on opiskelijan ja opettajan yhteistyön tulos. Kuvio 1. Laadukkaan oppimisen syntyminen Alaniskaa mukaillen (Alaniska 2006). 2 Laadukas opiskelu ja oppiminen Opiskelijan hyvinvointi opiskelun ja oppimisen edistäjänä Opettajien ja opetusta tukevan henkilöstön yksi tärkeimmistä hyvinvointiasi edistävistä tekijöistä on ohjaus. Ammattikorkeakouluopiskelijan hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä opettajien, opetusta tukevan henkilöstön, opiskelijakunnan ja terveydenhuollon kesken. Mikäli tarvitset apua ja tukea, voit kääntyä seuraavien tahojen puoleen: Tuutoropettaja sekä tuutoropiskelija Terveyden- ja sairaanhoidon asioissa ota yhteyttä yksikkösi terveydenhoitajaan. Opintopsykologi ja erityisopettaja Oppilaitospastorit Opiskelijahyvinvointityöryhmät yksiköissä Opiskeluun liittyvissä asioissa auttaa Laurean opiskelijakunta LAUREAMKO. Lisätietoa Laurean intranetistä: Opiskelu/Ohjaus- ja neuvontapalvelut/opiskelijahyvinvointi Mitä hyötyä sinulle on laadukkaasta opiskelusta ja oppimisesta? Ammattitaitosi kasvaa Työllistyt paremmin Sinusta tulee oman työsi kehittäjä. Koulutuksen laatuun vaikuttaa suuresti oman oppimisesi laatu. Laadukas oppiminen lähtee liikkeelle sinusta ja halustasi oppia, mutta sen tuottamisessa tarvitset myös korkeakoulun tukea. Oppiminen ei synny asiakkuuden ja palvelun vastaanottamisen kautta. Opiskelijana et voi jättäytyä pelkän asiakkuuden varaan ja jättää vastuuta oppimisestasi koululle. Opiskelijana olet oppimisprosessin keskeisin toimija, ja prosessin lopputulos on aina riippuvainen omasta työpanoksestasi. Opetuksen onnistuminen tulee esiin vain oppimistulosten kautta. Korkeakoulun tehtävä on tuottaa apuvälineitä ja tukipalveluita opiskeluun, ja opettajilla on vastuu oppimisen tehokkaasta avustamisesta. Oppimistulosta ja korkeakoulun tarjoamia välineitä voit arvioida vain sinä. Jotta haluttuun tulokseen päästää, edellytetään molemmilta osapuolilta yhteistyötä. (Alaniska 2006, 13 17.) Laadukkaan oppimisen syntymistä on kuvattu kuviossa 1. Laurean kehittämispohjaisen oppimisen mallin (Learning by Developing, LbD) ytimenä on aidosti työelämään kuuluva kehittämishanke, jota sinä viet eteenpäin yhteistyössä opettajien ja työelämäosaajien kanssa. Parhaimmillaan käytäntöä uudistavassa kehittämishankkeessa tuotetaan uutta osaamistietoa. (Pedagoginen strategia 2007, 5, 10.) Tutkimus- ja kehittämishankkeissa (t&k) opiskelijan ohjaaminen ja tukeminen perustuu jaettuun asiantuntijuuteen sekä osallistavaan ohjaukseen. Osallistut yhdessä opettajien ja työelämäasiantuntijoiden kanssa t&k hankeprosessiin. Opettajan tehtävä on ohjata oppimisprosessia yhteistyökumppanin ja kanssaoppijan roolissa - kuitenkaan unohtamatta asiasisältöihin ja menetelmäosaamiseen liittyvää oppimislupausta. Ohjaamisen lähtökohtana on, että t&k-hankkeessa olet sekä itsenäisesti että yhdessä opiskelijaryhmän kanssa vastuussa oppimisprosessin kulusta. LbD:ssa vahvistuu opiskelijoiden vertaisohjaus ja yhdessä oppiminen sekä työelämäkumppaneiden ohjauksen merkitys. Kehittämispohjaisen oppimisen toimintamallin ulottuvuuksia on esitelty kuviossa 2. (Pedagoginen strategia 2007, 10 11.) Kuvio 2. Kehittämispohjaisen oppimisen toimintamallin (LbD) ulottuvuudet 8 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja 2010 9

4 Anna palautetta opiskelijapalautejärjestelmä Antamalla palautetta vaikutat Laurean opiskelijapalautejärjestelmän avulla palautetta kerätään järjestelmällisesti. Palautetta kootaan säännöllisesti kaikilta tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoilta. Järjestelmällisesti kootun ja raportoidun palautetiedon lisäksi suoraa ja välitöntä palautetta saadaan vuorovaikutteisesti jatkuvasti opintojen eri kohtaamistilanteissa. Valmistuvien palautekyselyn sisältö kohdentuu koko opintoajan kokemuksiin: koulutussisältöihin, menetelmiin, kouluttajiin, oppimisympäristöihin sekä osaamisen kehittymiseen. Tutkinnon suorittaneiden palautekyselyssä selvitetään erityisesti työtilannetta ja työtehtäviä sekä pyydetään arvioita koulutuksen vaikuttavuudesta. 3 Opiskelija toiminnan laadun kehittäjänä Vaadi laatua näin se onnistuu Laatutyössä opiskelijalla on erittäin merkittävä rooli. Opiskelijana osallistut aktiivisesti toiminnan laadun arviointiin ja kehittämiseen. Opiskelun eri vaiheissa annat palautetta, joka tukee Laurean toiminnan kehittämistä. Opiskelijoita on mukana toimijoina laajasti Laurean erilaisissa kehittämisryhmissä, pääasiassa opiskelijakunta LAUREAMKOn kautta. Anna palautetta. Osallistu toiminnan kehittämisryhmiin LAUREAMKOn kautta mm. Laurean hallitus, tutkintolautakunta, johtoryhmä, laaja johtoryhmä, laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisryhmä, kriisi- ja turvaryhmä. " Lisätietoa työryhmistä Laurean intranetistä: Opiskelu/ Pedagoginen /Työryhmät Osallistu laadun kehittämiseen erilaisten toimintamuotojen ja -menetelmien avulla Sisäinen auditointi ja benchmarking Opetussuunnitelmien arviointi ja Palautetiedon avulla toimintaa kehitetään, minkä lisäksi se toimii osana laadunvarmistusprosessia. Palautetietoa käsitellään yhdessä opiskelijoiden kanssa, ja sitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Palautekyselyjen niveltymistä ammatilliseen kasvuusi ja sen vaiheisiin on esitetty kuviossa 3. Alkuvaiheen palautekyselyn sisältö kohdentuu koulutussisältöihin, menetelmiin, kouluttajiin, oppimisympäristöihin, opintojen suunnitteluun, opiskelukokemuksiin, opiskelutaitoihin sekä opintoihin sitoutumiseen. Alkuvaiheen palautekysely Ammatillisen kasvun käynnistyminen Välittömät palautteet Alan ydinosaamisen Kuvio 3: Palautetiedon niveltyminen opiskelijan ammatilliseen kasvuun Opintojaksokohtaiset palautekyselyt toteutetaan jokaisen opintojakson jälkeen. Niiden sisältö kohdentuu koulutussisältöihin, opetukseen ja omaan panokseen, oppimisympäristöihin ja yhteistoimintaan, osaamisen kehittymiseen, onnistuneisiin asioihin sekä kehittämistarpeisiin. Harjoittelupalautekysely toteutetaan koulutusohjelman suunnitelman mukaan paikallisyksikön johtajan päättämällä taajuudella vähintään yhden kerran lukuvuoden aikana. Harjoittelupalautekyselyn keskeisiä sisältöjä ovat harjoitteluun Valmistuvien palautekysely Osaamisen syventäminen Tutkiva ja kehittävä työote Opintojaksopalautekyselyt Harjoittelupalautekysely Hyvinvointikysely Tutkinnon suorittaneiden palautekysely Työelämän ja uudistaminen Kv-liikkuvuuden palautekysely Tukipalveluiden palautekyselyt 10 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja 2010 11

Miksi siis antaa palautetta? Vain palautetta antamalla vaikutat. Palautteesi avulla varmistetaan laatua ja kehitetään toimintaa. valmistautuminen ja perehtyminen, harjoittelun toteutuminen sekä hyödyntäminen osaamisen kehittymisenä. Välittömät palautteet. Hyvä tapa antaa palautetta on myös ottaa yhteyttä suoraan henkilöstön edustajaan. Hyvinvointikysely keskeisiä sisältöjä ovat ajankäyttö, työssäkäynnin syyt, asumistilanne terveys, hyvinvointi ja onnellisuus, oppiminen, opiskelu ja opiskelun kuormittavuus sekä toiminta opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi Kv-liikkuvuuden palautekysely on tarkoitettu kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen osallistuneille. Tukipalveluiden palautekyselyt tavoitteena on Laurean sisäisten palvelujen. Millaista palautetta minun tulisi antaa? Rehellistä, aitoa sekä hyvistä että huonoista puolista. Perustelevaa, kehittävää. Ihmistä kunnioittavaa. Ennen kaikkea palautetta toivotaan kaikilta! Esimerkkejä palautteen pohjalta tehdyistä kehittämistoimenpiteistä: Harjoitteluprosessin Opinnäytetyöprosessin ja yhdenmukaistaminen Uusintatenttikäytänteiden. 5 Laadunvarmistus Laureassa Laurean määrittämät arvot ohjaavat laadunvarmistusta sekä kaikkea muuta toimintaa ja valintoja. Laurean strategiaan 2010 2015 toimintaa ohjaaviksi arvoiksi on kiteytetty: Yhteisöllisyys Sosiaalinen vastuullisuus Luovuus Kiteytys tehtiin aiempien arvojen pohjalta, jotka olivat: opiskelija- ja asiakaskeskeisyys, luotettavuus, sosiaalinen vastuullisuus, innovatiivisuus, yhteisöllisyys, avoimuus ja yhdessä tekeminen. Sekä laurealaiset että sidosryhmät osallistuivat arvokeskusteluun tuomalla esille omakohtaisia näkemyksiään arvoista ja niiden merkityksistä. Tahtotilan toteuttaminen on Laurean toiminnan lähtökohta. Tahtotilaksi vuodelle 2015 on määritetty, että Laurean on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. Laurean tahtotilaa toteuttavat Laurean strategia 2010 2015, pedagoginen strategia, tutkimus- ja kehitystyön strategia ja aluekehitysstrategia. Laatutyötä ovat tehneet Laurean perustamisesta lähtien paikallisyksikkökohtaiset laatuasiantuntijat. Toiminnan laadun kehittämismenetelminä ovat olleet mm. sisäinen auditointi ja sisäinen benchmarking. Nämä ovat edelleenkin keskeisiä laatutyön menetelmiä. Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) auditointien myötä Laurean toiminnan laadun sai uuden ulottuvuuden. Laureassa alettiin rakentaa laadunvarmistusjärjestelmää laadun järjestelmällisen kehittämisen tueksi, ja tällöin laadunvarmistusjärjestelmän ylläpito- ja kehittämistyössä aloitti päätoiminen laatupäällikkö. Laatupäällikön ohella toiminnan laadun kehittämiseen osallistuvat kaikki laurealaiset ja keskeiset sidosryhmät. 12 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja 2010 13

Laurean toiminnan laadun kehittämiseen osallistuvat määritetyt laatutoimijat ja laadunkehittämisryhmät: Laurea-tasolla: Laatupäällikkö systematisoi ja kehittää Laurean laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuutta. Laatuassistenttiharjoittelija työskentelee laatupäällikön kanssa ja suorittaa samalla Laurean opintoihin liittyvää harjoittelujaksoaan Laurean laadun kehittämistehtävissä 3 6 kk ajan. Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisryhmän tehtävänä on opiskelijapalautejärjestelmän ja laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuuden seuranta, arviointi ja. Laajan johtoryhmän tehtävänä on johtaa laadunvarmistustyötä. Paikallisyksikkötasolla: Paikallisyksiköiden johtajat ja kehittämispäälliköt varmistavat laadunvarmistusjärjestelmän toimivuuden ja laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntämisen alueilla ja paikallisyksiköissä. Laatuasiantuntijat, opiskelijapalautevastuuhenkilöt, prosessien omistajat ja asiantuntijat osallistuvat yksikkönsä laatutoimintaan ja tekevät laatutyötä näkyväksi. Niin Laurea-, alue- kuin paikallisyksikkötasolla toimii tavoitteellisia kehittämisryhmiä, jotka hyödyntävät laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa toiminnan kehittämisessä. Tukipalveluiden laadun kehittämisestä vastaavat palveluiden vastuuhenkilöt. Laurean laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteena on tukea tahtotilan saavuttamista ja strategioiden toteuttamista varmistaa kattavasti korkeakoulun koulutuksen ja muun toiminnan laatua tuottaa systemaattisesti laatuun liittyvää tietoa toiminnan kehittämiseksi edistää riittämättömän laadun tunnistamista yhtenäistää ja tehostaa toimintaa vahvistaa toimijoiden osallistumista ja laatukulttuurin kehittymistä Laurean toiminnan laatua seurataan ja kehitetään laadunvarmistusjärjestelmän avulla. Laadunvarmistusjärjestelmä muodostaa kokonaisuuden, jossa on kuvattu toimintaprosessit, niiden seurantaja arviointikohteet sekä kehittämisen menetelmät ja toimintatavat. Laurean laadunvarmistusjärjestelmän lähtökohtana ovat Laurean arvot ja tahtotila sekä niistä johdetut strategiat eli toimintasuunnitelmat. Laurean laadunvarmistusjärjestelmä on kuvattu kuviossa 4. Laurean laadunvarmistusjärjestelmän taustalla on jatkuvan kehittämisen kehä P-D-C-A: P (Plan) kuvaa toiminnan lähtökohtia ja suunnittelua. D (Do) sisältää toiminnan ja sen kuvaamisen. C (Check) on toiminnan seurantaa ja arvioimista määriteltyjen mittareiden mukaan. A (Act) on kehittämistoimenpiteiden toteuttamista ja niiden dokumentointia sekä kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa. PLAN KANSAINVÄLINEN JA KANSALLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu 2015 Laurean strategia 2010 2015 Pedagoginen strategia Tutkimus- ja kehitystyön strategia Aluekehitysstrategia ACT Kuvio 4. Laurean laadunvarmistusjärjestelmä KEHITTÄMINEN MENETELMÄT JA TOIMINTATAVAT STRATEGINEN KEHITTÄMINEN Strategioiden Strategian vaikuttavuuden TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Pedagoginen T&k&i - Koulutuksen Henkilöstön Hyvien käytänteiden jakaminen, arvioinnit, auditoinnit Tukipalveluiden Laadunvarmistusjärjestelmän TOIMINTAPROSESSIT YDINPROSESSI Kehittämispohjaisen oppimisen prosessi TUKIPROSESSIT Koulutusprosessi Strategia- ja johtamisprosessi Henkilöstöjohtamisprosessi SEURANTA JA ARVIOINTI KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Kehittämispohjainen oppiminen Tutkimus- ja kehitystyö ja innovaatiotoiminta sekä aluekehitystyö Opintotehokkuus Osaamisen, henkilöstön ja talouden johtaminen CHECK DO 14 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja 2010 15

Toiminnan seuranta ja arviointi toteutetaan määriteltyjen arvioinnin kohteiden sekä mittareiden kautta, joista kannaltasi keskeisiä ovat mm. opintojen eteneminen ja koulutuksen läpäisy. Laurean toiminnan seuranta- ja arviointikohteet on esitetty kuviossa 6. Toimintaa kehitetään tiettyjen määriteltyjen toimintamenetelmien avulla, joista keskeisinä kannaltasi ovat mm. opiskelijapalautteen hyödyntäminen sekä ohjaustoiminnan ja opiskelijan hyvinvoinnin. Laurean laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan kehittämisen menetelmät ja toimintatavat on kuvattu kuviossa 7. Laurean laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisen taustalla vaikuttaa Korkeakoulun tehtävä on itse vastata ja kehittää toimintansa laatua ja laadunvarmistusta. Eurooppalainen korkeakoulutus kilpailee globaaleilla markkinoilla, minkä vuoksi korkeakoulun on oltava haluttava myös kansainvälisesti. Yhteistyö Euroopan alueella hoidetaan pääasiassa ENQA:n (European Association for Quality Assurance in Higher Education) kautta. Korkeakoulusektorilla merkittävää on Bologna prosessin eteneminen Euroopan tasolla. Bologna prosessin tavoitteena on muodostaa yhtenäinen ja laadukas eurooppalainen korkeakoulualue. (Korkeakoulujen arviointineuvosto 2007, 7 8.) Laurean toiminnot on kuvattu neljänä prosessina. Ydinprosessiksi on valittu kehittämispohjaisen oppimisen prosessi, jonka osaprosessit ovat aluekehitysprosessi, pedagoginen prosessi ja t&k-prosessi. Prosessin tavoitteena on kehittää uutta tulevaisuusorientoitunutta osaamista niin sinulle, Laurealle, työelämälle kuin koko toiminta-alueelle. Prosessi edistää työllistymistäsi sekä uuden tiedon ja osaamisen hyödyntämistä. Kehittämispohjaisen oppimisen prosessin toteuttamista tukevat koulutusprosessi, strategia- ja johtamisprosessi sekä henkilöstöjohtamis-prosessi. Laurean toimintaprosessit osaprosesseineen on esitetty kuviossa 5. kriittiset menestystekijät Kehittämispohjainen oppiminen SEURANTA JA ARVIOINTI Strategian toteutuminen 2010 2012 mittarit Oppiminen tutkimus- ja kehitystyössä Valmistuvien opiskelijoiden osaamisen kehittyminen Opiskelijayrittäjyys Työllistyminen Kansainväliset arvioinnit toimintaprosessit Kehittämispohjaisen oppimisen prosessi KEHITTÄMISPOHJAISEN OPPIMISEN PROSESSI Aluekehitysprosessi Pedagoginen prosessi T&k-prosessi Tutkimus ja kehitystyö ja innovaatiotoiminta sekä aluekehitystyö Ulkoinen kilpailtu tutkimusrahoitus Julkaisut Keksintöilmoitukset Kansainvälinen t&k&i-rahoitus KOULUTUS- PROSESSI KOULUTUSPROSESSI Opiskelijahaku ja -valinta Opintojen suunnittelu Opintojen toteuttaminen STRATEGIA- JA JOHTAMISPROSESSI Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa ja muutostarpeiden tunnistaminen Laurean arvojen, tahtotilan ja strategioiden määrittäminen Talouden johtaminen Laurean johtamisjärjestelmän HENKILÖSTÖJOHTAMISPROSESSI Rekrytointi Työsuhdeasioiden hoito Työhyvinvointi ja työsuojelu Osaamisen johtaminen Opintotehokkuus Osaamisen, henkilöstön ja talouden johtaminen Opintojen eteneminen Koulutuksesta eroaminen Koulutuksen läpäisy Opiskelija/opettaja-suhde Henkilöstön kansainvälistäminen Tutkintotehokkuus Taloudellinen tulos Henkilöstön työhyvinvointi STRATEGIA- JA JOHTAMIS- PROSESSI HENKILÖSTÖ- JOHTAMIS- PROSESSI PALVELUTOIMINNOT / PALVELUKUVAUS Toiminnan : seuranta- ja arviointitulokset Kuvio 5. Laurean prosessikartta Kuvio 6. Laurean toiminnan seuranta- ja arviointikohteet 16 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja 2010 17

Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) tehtävä on huolehtia korkeakoulutuksen arviointia koskevasta kansainvälisestä yhteistyöstä sekä Suomessa korkeakoulujen ulkoisista arvioinneista. Yksi KKA:n toteuttamista arviointitehtävistä on laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditoinnissa selvitetään, onko korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä tarkoituksenmukainen, tehokas ja tavoitteisiin sopiva. KKA tulee auditoimaan kaikki Suomen korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät vuosien 2005 2011 aikana. (Korkeakoulujen arviointineuvosto 2007, 7 8.) KEHITTÄMINEN Menetelmät, toimintatavat STRATEGINEN KEHITTÄMINEN Kriittiset menestystekijät: Kehittämispohjainen oppiminen Tutkimus- ja kehitystyö Opintotehokkuus Osaamisen, henkilöstön ja talouden johtaminen Strategioiden Strategian vaikuttavuuden Pedagoginen LbD-toimintamallin Opiskelijapalautteen hyödyntäminen T&k&i - T&k-työn Sidosryhmäpalautteen hyödyntäminen Koulutuksen Opetussuunnitelmien Ohjaustoiminnan ja opiskelijahyvinvoinnin Hyvien käytänteiden jakaminen, arvioinnit ja auditoinnit Uuden osaamisen tuottaminen toiminnan KEHITTÄMINEN Tukipalveluiden Laadunvarmistusjärjestelmän Henkilöstön Kehittämispäivien ja kehityskeskustelujen toteuttaminen Henkilöstön hyvinvoinnin Johtamisen ja talouden Prosessien Kuvio 7. Laurean laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan kehittämisen menetelmät ja toimintatavat kehittämisen menetelmät ja toimintatavat Laurean laadunvarmistusjärjestelmä auditoidaan syksyllä 2010 Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) auditoinnin tavoitteena on arvioida millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla Laurea ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, toimiiko laadunvarmistus Laurean asettamien tavoitteiden mukaisesti ja tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Lisätietoa Laurean laadunvarmistuksesta kotisivuilla osoitteessa www.laurea.fi/laadunvarmistus Paikallisyksiköiden laadunvarmistuksesta Intranet-sivuilla 18 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja 2010 19

Liitteet Liite 1. Laadun askeleet Viisi askelta laatuun 6 LAUREAMKO laadun matkassa Laurean opiskelijakunta LAUREAMKO on Laurea-ammattikorkeakoulussa toimiva julkisoikeudellinen, itsehallinnollinen yhteisö. LAU- REAMKO edustaa kaikkia Laurean opiskelijoita. Opiskelijakunnan toimijat ovat vapaaehtoisia, opiskelijoiden valitsemia Laurean opiskelijoita. Lisäksi heidän tukenaan toimii palkattu sihteeristö. Opiskelijakunnan päätehtävänä on toimia jäsenistönsä sekä kaikkien Laurean opiskelijoiden etujärjestönä sekä edistää ja valvoa opiskelijoiden etuja erityisesti koulutuspoliittisissa ja sosiaalipoliittisissa asioissa. Opiskelijakunta seuraa ja vaikuttaa aktiivisesti opiskelijakuntakentällä tapahtuviin muutoksiin ja ajankohtaisiin aiheisiin. Yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon Laurean kanssa panostetaan paljon. Lisäksi LAUREAMKO järjestää opiskelijoille monenlaisia tapahtumia hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen liittyen: liikuntaa, kulttuuria sekä muita tapahtumia, jotka osaltaan edistävät opiskelijoiden hyvinvointia. Huolehdi itsestäsi Anna palautetta Ole aktiivinen Vaadi laatua Toimi yhteispelissä LAUREAMKO päämääränä laadukas koulutus Edunvalvonta valtakunnallisesti SAMOKin kautta Aktiivinen vaikuttaja Laureassa opiskelijoiden äänitorvi LAUREAMKOn ja korkeakoulun johdon neuvottelutapaamiset: kuulemis- ja keskustelutilaisuuksia, joiden tavoitteena opiskelijoiden näkemysten huomioiminen toiminnan kehittämisessä. LAUREAMKOn jaostojen ja paikallisyksikön johdon neuvottelutapaamiset LAUREAMKOn edustajat osallistuvat Laurean toiminnan kehittämisryhmiin. Opiskelijapalautteiden eteenpäinviejä Yhteistyö mm. kuntien ja ammattiliittojen kanssa. Lisätietoa Laurean opiskelijakunnan toiminnasta LAUREAMKOn verkkosivuilla www.laureamko.fi Aiheeseen liittyvää lukemista Alaniska, H.(toim.): Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 16:2006. http://www.kka.fi/index.phtml?c=110&product_id=55&s=59 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2008 2011. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 5:2007. http://www.kka.fi/index.phtml?c=108&product_id=102&s=58 Laurean laatukäsikirja 2009 2010. www.laurea.fi Saari, S.(toim.): Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana. Kansallinen benchmarking-arviointi. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 5:2007. http://www.kka.fi/index.phtml?c=108&product_id=94&s=58 20 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja 2010 21

Liite 2. Käsitteet tutuiksi Benchmarking on hyvien käytänteiden jakamista. Sisäinen benchmarking on hyvien käytäntöjen välittämistä Laurean sisällä. Menetelmän tavoitteena on paikallisyksiköiden/koulutusohjelmien hyvien käytäntöjen esille tuominen, toisilta oppiminen ja toimintajärjestelmien ja menettelyjen yhdenmukaistaminen. Bolognan prosessilla tarkoitetaan EU-maiden ministerikokouksen vuonna 1999 allekirjoittamaa Bologna-julistusta yhteisestä hankkeesta yhtenäisen ja kilpailukykyisen eurooppalaisen korkeakoulualueen kehittämiseksi. Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) huolehtii korkeakoulutuksen arviointia koskevasta kansainvälisestä yhteistyöstä sekä Suomessa korkeakoulujen ulkoisista arvioinneista. Yksi KKA:n toteuttamista arviointitehtävistä on laadunvarmistusjärjestelmien ulkoinen auditointi. Lähteet Alaniska, H. (toim.) 2006. Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa. Korkeakoulujen arviointineuvostojen julkaisuja 16:2006. Viitattu 10.5.2009. http://www.kka.fi/index.phtml?c=110&product_id=55&s=59 Korkeakoulujen arviointineuvosto. 2007. Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2008 2011. Korkeakoulujen arviointineuvostojen julkaisuja 7:2007. Viitattu 18.5.2009. http://www.kka.fi/index.phtml?c=108&product_id=102&s=58 Pedagoginen strategia. 2007. Hyväksytty Laurean Oy:n hallituksessa 8.6.2007. Viitattu 16.5.2009. http://www.laurea.fi/internet/fi/03_tietoa_laureasta/01/03_strategiat/peda_str_250607.pdf Laadunvarmistuksen tarkoitus on turvata ja kehittää korkeakoulun, sen järjestelmän, koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Laadunvarmistuksessa käytetään erilaisia menettelytapoja, prosesseja ja järjestelmiä. Laadunvarmistusjärjestelmä on toiminnan järjestelmällisen seuraamisen ja kehittämisen väline. Laadunvarmistusjärjestelmässä on kokonaisuus, jonka muodostaa toiminnan suunnittelun perusta (Plan), toimintaprosessit (D0), toiminnan seuranta- ja arviointikohteet (Check) sekä kehittämisen menetelmät ja toimintatavat (Act). Laatu on menettelytapojen, prosessien ja järjestelmien tarkoituksenmukaisuutta suhteessa strategisiin tavoitteisiin. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan strategian toteuttamissuunnitelmassa ilmaistujen arvioinnin kohteiden kautta. Laatukulttuuri sisältää sekä laadun kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet että yksilöllisen ja yhteisöllisen sitoutumisen laadun ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Opetussuunnitelman arviointi toteutetaan koulutusala-/koulutusohjelmakohtaisesti. Arvioinnin kohteet määritellään kehittämistarpeista. Opetussuunnitelmien arviointiin osallistuvat opettajien lisäksi opiskelija- ja työelämäedustajat. SAMOK on Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto, joka vastaa valtakunnallisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden edunvalvonnasta. Sidosryhmällä tarkoitetaan Laureassa ryhmää, jolla on sidos tai joka on kiinnostunut Laurean aikaansaannoksista ja menestyksestä Sisäinen auditointi on kehittävää arviointia. Sisäisessä auditoinnissa tarkastellaan tietyn teeman mukaista todellista toimintaa. Sisäisiä auditointeja käytetään tukemaan Laurean ja paikallisyksiköiden toiminnan kehittämistä. Sisäisen auditoinnin tarkoitus on selvittää todellista toimintaa ja menettelytapoja. Ulkoinen auditointi on riippumatonta ulkopuolista arviointia. Auditointi ei ota kantaa toiminnan tavoitteisiin tai tuloksiin, vaan auditoinnissa arvioidaan prosesseja, joiden avulla korkeakoulu hallitsee ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. 22 Opiskelijan laatukäsikirja 2010 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Opiskelijan laatukäsikirja 2010 23