PÄÄTÖS Nro 991/2016/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2426/2015 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2016 ASIA HAKIJA HAKEMUS Kotanevan turvetuotannon ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Korkeimman hallinto-oikeuden palauttama asia, Laihia EPV Bioturve Oy Frilundintie 7 65170 Vaasa EPV Bioturve Oy on 6.5.2015 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Kotanevan 71,9 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Laihian kunnassa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Toiminnan aloittamislupaa haetaan hankkeen vesiensuojelurakenteiden toteuttamiselle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 d) mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 2 momentin 7 c) kohdan nojalla aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 5.9.2013 päätöksellään nro 141/2013/1 myöntänyt ympäristöluvan Kotanevan turvetuotantoon 73,3 ha:n suuruisella alueella Laihian kunnassa. Aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen 3,5 ha:n alueella. Aluehallintovirasto on myöntänyt EPV Bioturve Oy:lle luvan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Toiminnan aloittamislupa koskee hankkeen vesiensuojelurakenteiden toteutusta. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
Vaasan hallinto-oikeus on 22.10.2014 päätöksellään nro 14/0376/1 kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja palauttanut asian Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Samalla lupa toiminnan osittaiseen aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta on kumoutunut. Hallinto-oikeus on arvioinut, että Kotanevan turvetuotantoalueen kuivatusvedet voivat, varsinkin alueen kuntoonpanovaiheessa, vaikuttaa haitallisesti Sulvanjoen vedenlaatuun myös Mustasaaren kunnan alueella. Hapan valumavesi saattaa vaikuttaa haitallisesti kalojen kutualueisiin Mustasaaren kunnassa ja Vaasan kaupungissa sijaitsevalla Eteläisen Kaupunginselällä. Hallinto-oikeus on katsonut, että lupahakemuksesta olisi tullut kuuluttaa Laihian kunnan lisäksi Mustasaaren kunnassa ja Vaasan kaupungissa ja kuulutuksen julkaisemisesta olisi tullut tiedottaa myös Mustasaaressa ja Vaasassa yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Korkein hallinto-oikeus on 6.5.2015 päätöksellään taltionumero 1163 hylännyt EPV Bioturve Oy:n Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä nro 14/0376/1 tekemän valituksen. Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä ei ole muutettu. 2 Alueen kaavoitustilanne Hankealue on hakijan hallussa. Ympäristöministeriön 21.12.2010 vahvistamassa Pohjanmaan maakuntakaavassa ei ole Kotanevan suoalueella eikä sen lähiympäristössä merkintöjä. Kotanevan länsipuolelle on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti ja luoteispuolella kulkevalle maantielle pyöräilyreitti. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Kotanevan tuotantoalueen pinta-ala on 68,9 ha (sarka-ala). Auma-alueiden ala on 3 ha. Tukikohta-alue sijaitsee pintavalutuskentän koillispuolella tuotantoalueen pohjoisosassa. Tuotantoalue on jaettu kolmeen lohkoon. Tuotantoalueilta jyrsitty ja kuivatettu turve kerätään ja varastoidaan kahdelle auma-alueelle. Tuotantopäivien määrä on kesäkautena noin 40. Vuotuinen tuotantomäärä on noin 10 000 tonnia. Aumoista turve kuljetetaan rekoilla talvikautena Vaasan ja Seinäjoen voimalaitoksien käyttöön. Turvetuotanto hoidetaan traktorikalustolla. Kotanevan kuntoonpano aloitetaan kaivamalla tuotantoalueen ympärille eristysojat ja rakentamalla keskitetyt vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat, pumppaamo ja pintavalutuskenttä). Tämän jälkeen tuotantoalueelle kaivetaan kokoojaojat ja sarkaojat sekä asennetaan ojien vesiensuojelurakenteet. Ojien kaivutyöt tehdään talvella. Tuotantoalueen pinta pyritään muokkaamaan riittävästi peruskuivalla alueella ojaston kaivun jälkeen seuraavana kesäkautena. Osaa alueesta voidaan joutua peruskuivattamaan yhden kesän.
Turvetuotanto suoalueella kestää noin 25 vuotta. Turvetuotannon loputtua alueella on kuivatusojasto. Tuotannon loputtua alueen jatkokäyttömuotona tullee olemaan maa- ja/tai metsätalous. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Alueen kuivatusvedet johdetaan metsäojien kautta Tyllijokeen, joka laskee Sulvanjoen kautta Sundominlahteen Vaasan Eteläisellä kaupunginselällä. Kotanevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyssä käytetään seuraavia vesiensuojelurakenteita: sarkaojien lietealtaat, sarkaojien päisteputket, sarkaojien lietteenpidättimet, valunnan säätö kokoojaojissa putkipadolla, kaksi laskeutusallasta, ympärivuotinen pumppauksella toimiva pintavalutuskenttä sekä eristysojat ja eristysojien lietealtaat. Pintavalutuskentän pinta-ala on 4,4 ha ja pinta-valutuskentän osuus sen valuma-alueesta on 5,6 %. Pituuskaltevuus kentällä on 0,1 % ja turvepaksuus 1,1 1,6 m. Pintavalutuskentällä olevat ojat tukitaan. Pintavalutuskentällä ja sitä osittain ympäröivällä suojavyöhykkeellä oleva puusto säilytetään. Kuormitus on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden tarkkailutulosten perusteella. Tuotantovaiheen vuotuinen kuormitus on arvioitu seuraavaksi: 3 Pöly, melu ja liikenne Kuntoonpanovaiheen aikana vuotuinen kuormitus on jonkin verran suurempi. Kuormitus on suurinta kunnostusvuoden keväällä. Kesällä ja syksyllä kuormitus pienenee huomattavasti kevääseen verrattuna. Etelä-Suomen aineistolla lasketut kuormitusluvut (brutto/netto) ovat seuraavat: kiintoaine 1550/890 kg/v, kokonaisfosfori (kokp) 18/11 kg/v ja kokonaistyppi (kokn) 660/495 kg/v. Kuormitusluvut ovat muuten samaa luokkaa, mutta Etelä-Suomen aineistolla typpikuormitus on huomattavasti suurempi kuin Pohjois-Pohjanmaan. Happea kuluttavan nettokuormituksen (COD Mn) on arvioitu olevan 10 t/v, kun ojittamattoman suoalueen kuormitus on 5 t/v. Tuotannon pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Mitä maatuneempaa turve on, sitä helpommin se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus vaikuttavat pö-
lyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen paloriskin vuoksi. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat maaston muodot ja suojaavan puuston esiintyminen. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Näissä työvaiheissa pölypäästö on enemmän pistemäinen kuin varsinaisessa tuotantotoiminnasta aiheutuva päästö. 4 Turvetuotannon työvaiheet ovat jyrsintä, kääntö sekä keräily imuvaunulla tai karheaminen ja keräily Haku-menetelmällä. Päästökorkeus sijaitsee eri työvaiheissa 0,5-2 m korkeudella. Selvästi korkeimmat päästöt aiheutuvat HAKU-vaiheen kuormauksesta. Jyrsintä, kääntö sekä keräily imuvaunulla aiheuttaa 400 m etäisyydellä 1-2 μg/m³/työvaihe vuorokausipitoisuuslisän tuulen suunnassa. Yhteensä vuorokausipitoisuuslisä näillä työvaiheilla on tuulen suunnassa alle 5 μg/m³. HAKU-kuormaus aiheuttaa 400 m etäisyydellä 5 μg/m³ vuorokausipitoisuuslisän. HAKU-menetelmälläkin kaikkien työvaiheiden vuorokausipitoisuuslisä jää tuulen suunnassa 400 m etäisyydellä 10 μg/m³ tasolle. Tarkastelun mukaan Kotanevan asutusta lähimpien (alle 500 m etäisyys) osien turvetuotannon vuorokausipitoisuuslisät jäävät tuulen suunnassa selvästi alle asetuksen edellyttämän 50 μg/m³ tason. On huomattava, että edellä tehdyn tarkastelun arvot pohjautuvat avoimen maaston mittaustuloksiin ja kaikkien työvaiheiden on laskelmassa oletettu tapahtuvan lohkolla saman vuorokauden aikana. Hankealuetta on sittemmin rajattu, joten etäisyys lähimpään asutukseen on kasvanut noin 500 metriin. Turvetuotantoalueilla tehtyjen melumittausten ja -laskelmien perusteella on arvioitu, että tuotantokoneista aiheutuva melu ei useimmissa tapauksissa ylitä melun ohjearvoja tuotantoalueen ulkopuolella. Tehtyjen mittausten mukaan meluavimmat jyrsinturpeen tuotantovaiheet voivat aiheuttaa hetkellisen 55 db:n melutason ylittymisen 100-150 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta avoimessa maastossa ja melun leviämisen kannalta otollisessa maastossa. Äänen etenemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kasvillisuus, maanpinnan ominaisuudet ja muodot, sääolot ja erilaiset esteet. Jos melulähde ja kuulijat sijaitsevat matalalla ja maasto niiden välissä on korkea, maksimoituu maavaimennus, kasvillisuusvaimennus ja estevaimennus. Kotanevan pohjoisosassa lähimmän asutuksen ja tuotantoalueen välissä kulkee Tyllijoen paikallistie. Lähimmän asutuksen ja tuotantoalueen väliin jää hakijan hallinnassa oleva suojavyöhyke, jonka puusto säilytetään sekä pintavalutuskenttä. Suojavyöhyke ympäröi pääosin pintavalutuskenttää. Suojavyöhykkeen ja pintavalutuskentän leveys on 400-500 m. Kotanevan auma-alueille rakennetaan tieyhteys suoalueen luoteispuoliselta Tyllijoen paikallistieltä. Tuotantoaikana liikenne on tuotantoalueen huolto- ja työmatkaliikennettä pääosin henkilöautoilla arviolta 5-10 ajoneuvoa vuorokaudessa. Turpeen kuljetus keskittyy talvikauteen, jolloin turve ajetaan tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Vuotuinen kuljetettava turvemäärä on noin 10 000 tonnia. Tuotetun turpeen ajo kestää 1-2 kuukautta. Talviaikana muu liikenne on keskimääräistä vähäisempää.
5 Varastointi ja jätteet Tuotantokaluston tarvitsema polttoaine varastoidaan polttoaineen varastointiin tarkoitettuun maanpäälliseen polttoainesäiliöön. Säiliö sijoitetaan tukikohta-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen paikkaan, jonka läheisyydessä ei ole tuotantoalueen ojia eikä maasto vietä ojaan. Tuotantokalusto käydään tankkaamassa polttoainesäiliöstä. Kotanevan tuotantoalueella jätteitä syntyy lähinnä tuotantokoneiden huollosta. Tuotantokoneiden huolto tullaan tekemään perustettavalla tukikohta-alueella, jonne varataan jätteille asianmukaiset keräys- ja säilytystilat. Tuotantoalueella syntyvät jätteet lajitellaan ja käsitellään kunnan jätehuollon mukaisesti. Kotanevan turvetuotantoalueella syntyy jätteitä seuraavasti: työkoneiden voiteluaineita 200-250 kg/v, suodattimia ja öljyisiä huoltojätteitä 40-50 kg/v, akkuromua 10 kg/v, teräsromua sekä mahdollisesti aumamuovia. Voiteluaineet ja öljyiset jätteet sekä romuakut varastoidaan työmaalla tukikohta-alueen jätekatoksessa ao. jätteiden säilytykseen tarkoitetuissa astioissa. Ongelmajätteet alueelta hakee ongelmajätteiden keräysyritys. Muun kiinteän jätteen alueelta kerää jätehuoltoyhtiö tehtävän jätehuoltosopimuksen mukaan. Hakemukseen on liitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Suunniteltu kuivatusvesien puhdistus virtaamansäädöllä, laskeutusaltailla ja sarkaojarakenteilla lisättynä pumppaamolla ja pintavalutuskentällä täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimustason ottaen huomioon tuotantoalueen koon ja olosuhteet tuotanto- ja vesiensuojelumenetelmien käytölle sekä hankkeesta aiheutuva vesistökuormitus ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön. Kotanevan kuntoonpano ja turvetuotanto toteutetaan toiminnan osaavilla toiminnanharjoittajilla. EPV Bioturve Oy tulee suorittamaan turvetuotannon tarkkailua ja valvontaa urakoitsijoiden suhteen ympäristöluvan ehtojen täyttämiseksi. Toiminnan tarkkailu tullaan toteuttamaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymillä tarkkailuohjelmilla ja ulkopuolisen tahon tekemillä tarkkailuilla. Kotanevan kuntoonpanosta ja turvetuotannosta tehtäviin sopimuksiin liitetään kuntoonpanoon ja turvetuotantoon liittyvät ympäristölupaehdot sekä toimintatavat tuotantoalueen ympäristönsuojelurakenteiden käytössä ja hoidossa. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila
Asutus ja maankäyttö Luonto ja suojeluarvot Kotaneva rajoittuu pohjoisessa ja lännessä peltoalueeseen, kaakossa Riitanevaan ja muualla metsätalouskäytössä olevaan moreenimaastoon. Suoalueen luoteispuolella kulkee Tyllijoentie. Tuotantoalueen reunaosat on ojitettu ja myös Kotanevan suoalueen kaikki reunaosat on ojitettu. Tuotantoalue sijaitsee Laihian keskustasta noin 8,5 km lounaaseen. Alueen korkeus merenpinnasta on 22-26 m. Asutus sijoittuu tuotantoalueen pohjois-, luoteis-, länsi- ja lounaispuolelle. Lähin asuttu talo on tuotantoalueen luoteispuolella Tyllijoentien varressa 500 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Talon ja tuotantoalueen väliin sijoittuu pintavalutuskenttä sekä hakijan hallinnassa oleva suojavyöhyke, joka on matalapuustoista ja osittain ojitettua metsäaluetta. Pintavalutuskentällä ja suojavyöhykkeellä oleva puusto säilytetään. Arvion mukaan suojavyöhyke, etäisyys ja puusto estävät melu- ja pölyhaitat lähiasutukselle. Kotanevan pohjoisosassa on 3 ha laajuinen vanha turpeen ottoalue, josta on ilmeisesti otettu turvetta maatalouskäyttöön. Kotanevan ympäristössä ei ole Natura-alueita. Lähin luonnonsuojelualue on Vaasassa ja Mustasaaressa noin 15 km päässä sijaitseva Södra Stadsfjärden Söderfjärden Öjen Natura-alue (FI0800057). Kotanevan koillispuolella 5 km etäisyydellä on arvokkaiden moreenimuodostumien alue ja länsipuolella 7 km etäisyydellä valtakunnallisesti arvokas maisemaalue. Kotanevan linnustoselvityksessä ei havaittu luonnonsuojeluasetuksessa mainittuja uhanalaisia, rauhoitettuja tai erityisesti suojeltavia lintulajeja, eikä luontodirektiivin tiukkaa suojelua vaativia lajeja. Selvityksessä alueella havaittu lajimäärä oli 30, josta lähiympäristön pelto- ja metsälajeja oli 25 ja suolajeja 5. Suolajien osuus lajiston 104 parin kokonaismäärästä oli vain 4 %. Kotanevan alueella ei havaittu luonnonsuojeluasetuksessa mainittuja uhanalaisia, rauhoitettuja tai erityisesti suojeltavia kasvilajeja tai luontodirektiivin tiukkaa suojelua vaativien kasvilajien esiintymiä. Tuotantoalueen keskiosa on karua lyhytkorsinevaa (LKN). Hankealueen reunoilla on rahkarämettä ja tupasvillarämettä. Luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajeista liito-orava on ainoa laji, jota Kotanevan lähialueella saattaa esiintyä siten, että se on tavalla tai toisella riippuvainen suon luonnontilasta. Tuotantoalueella ei selvityksen mukaan kuitenkaan ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Lähimmät merkit lii- 6
Pohjavesialueet Vesistö to-oravan elinympäristöstä löytyivät noin 200 m päästä tuotantoalueesta Riitasaaresta. Hanke voidaan toteuttaa heikentämättä liito-oravan reviiriä. Muista luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista selvitettiin viitasammakon ja saukon esiintymistä Kotanevalla. Kotanevalla ei ole sammakoiden kutualueiksi soveltuvia avovesilampareita tai -rimpiä, eikä suolla selvityksen mukaan esiinny viitasammakkoa. Tuotantoalueella ei myöskään ole saukolle kelvollista vesistöä tai pesimäpaikkoja. Suomessa vaarantuneeksi luokitellun rämeristihämähäkin esiintymistä selvitettiin maastokäynnillä. Rämeristihämähäkkiä ei alueelta tavattu. Tehdyssä selvityksessä EU:n luontodirektiivin mukaan suojeltuja perhoslajeja ei Kotanevalla tavattu. Myöskään luonnonsuojelulain ja -asetuksen nojalla rauhoitettuja lajeja ei havaittu. Uusimmassa uhanalaisuusluokituksessa (Rassi ym., 2010) uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja ei myöskään löytynyt. Silmälläpidettäviksi luokiteltuja lajeja havaittiin kaksi: Muurainhopeatäplä ja rämekylmänperhonen. Alueellisesti uhanalaisiksi luokiteltuja lajeista tavattiin synkkänopsayökkönen. Kotanevan länsipuolelle noin 2,2 km päähän sijoittuu Tyllijoen pohjavesialue (nro 1039910). Pohjavesialue sijoittuu etäälle turvetuotantoalueesta. Hankkeella ei ole vaikutusta pohjavesialueeseen. Vesistö ja sen tila Kotaneva sijaitsee Sulvanjoen (83.125) vesistöalueella. Vedet johdetaan Kotanevan tuotantoalueelta Tyllijokeen, joka laskee Sulvanjoen kautta Sundominlahteen Vaasan Eteläisellä Kaupunginselällä. Alla olevassa taulukossa on esitetty Sulvanjoen ja Tyllijoen valuma-alueiden pinta-alat ja virtaamien tunnusluvut, jotka perustuvat Sulvanjoen valumahavaintopaikan mittauksiin. 7 Sulvanjoki on luokiteltu keskisuureksi turvemaiden halki virtaavaksi joeksi. Tyllijoki-Sulvanjoki reitin pituus on noin 20 km. Joki virtaa lähes koko pituudeltaan peltoalueiden halki, joiden osuus joen valuma-alueesta on huomattavan korkea. Sulvanjoen vesi on erittäin ravinteikasta, tummaa, humuspi-
toista ja hapahkoa. Joen kokonaisfosfori on tasolla 80-90 μg/l ja kokonaistyppi 2000-3000 μg/l. Joen kokonaisfosforikuorma mereen on 5,6 t/v ja kokonaistyppikuorma 76 t/v. Happamuus (ph) on vaihdellut arvojen 3,8 ja 6,6 välillä keskimääräisen arvon ollessa 4,5. Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2021 (luonnos 2014) Sulvanjoen kemiallinen tila on arvioitu hyvää huonommaksi ja ekologinen tila huonoksi. Eteläisen kaupunginselän kemiallinen tila on arvioitu hyvää huonommaksi ja ekologinen tila välttäväksi. Tilaa heikentävät happamat sulfaattimaat. Tyllijoesta otettiin vesinäytteet kahdesta paikasta kesällä 2011. Tyllijoen vesi on ravinteikasta, humuspitoista ja tummaa. Veden ravinteisuustaso oli alemmalla havaintopaikalla selvästi korkeampi kuin ylemmällä havaintopaikalla. Havaintopaikkojen veden happamuus 6,2 ja 6,5 on tavanomainen humuspitoisille vesille. Joen virtaama havaintopaikoilla oli pienehkö, happipitoisuus alhainen ja rautapitoisuus korkea. Tyllijoen ja Sulvanjoen valuma-alueella fosforin hajakuormitus on tasolla 21-40 kg/km²/v ja typen hajakuormitus tasolla yli 300 kg/km²/v. Suurimmat kuormittajat ovat maa- ja metsätalous. Valuma-alueella ei ole merkittäviä pistekuormittajia. Kalasto ja kalastus 8 Tyllijoen yläosat lienevät kalojen elinympäristönä merkityksettömiä. Kotanevalta laskevan ojan yläpuolinen jokiosuus on jopa runsaan veden aikana lähinnä pelto-ojaksi luokiteltava ja umpeen kasvanut. Kotanevan alapuolisella osuudella vettä on hieman enemmän, mutta silläkin osuudella uoma muistuttaa enemmän runsasvetistä ojaa kuin jokea. Sulvanjoen ja Tyllijoen veden laadun perusteella joissa voi olla haukea, ahventa ja särkeä sekä mahdollisesti säynettä. Vesistön käyttö Tyllijoki on Kotanevan alapuolella maantien sivuitse virtaava peltoalueen kuivatuskanava. Tyllijoki ja Sulvanjoki virtaavat lähes koko pituudeltaan laajojen peltoalueiden halki. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Varsinaista ranta-asutusta Tyllijoen varressa ei ole. Peltoalueiden reunoilla on asutusta. Jokien kalataloudellinen merkitys lienee vähäinen. Kotanevan turvetuotantoalueen kuormituksen aiheuttama ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lisäys vesistössä tuotantovaiheessa kesän keskimääräisessä valunta- ja kuormitustilanteessa on esitetty seuraavassa taulukossa.
9 Ympäristöriskit Tyllijoessa Kotanevan alapuolella Kotanevan turvetuotannon kuormitus näkyy lievänä ravinteisuuden kasvuna. Jokivarressa kuormitus peittyy jokivarren hajakuormitukseen. Tyllijoki on Kotanevan laskukohdassa (kuten lähes koko pituudeltaan) laajojen peltoalueiden kuivatusvesien kokoomauoma. Pintavalutuskentältä purkautuvan veden kokonaisfosforipitoisuus on 50 μg/l ja kokonaistyppipitoisuus on 1033 μg/l luokkaa. Sulvanjoen ravinnetaso on huomattavasti korkeampi (kokonaisfosfori 80-90 μg/l ja kokonaistyppipitoisuus 2000-3000 μg/l). Tyllijoen-Sulvanjoen valuma-alueella fosforin hajakuormitus on 21-40 kg/km²/a tasolla ja typen hajakuormitus tasolla yli 300 kg/km²/a (a = vuosi). Kotanevan (netto)kuormitustaso jää alhaisemmalle tasolle kuin alapuolisen vesistön valuma-alueen hajakuormitus. Kotanevan kuormitustaso on 7 kg/km²/a kokonaisfosforia ja 206 kg/km²/a kokonaistyppeä. Vesienhoitosuunnitelma Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa on määritetty turvetuotannon vesienkäsittelyrakenteiden taso. Kotanevan rakenteet ovat toimenpideohjelman mukaiset ja hanke täyttää toimenpideohjelmassa turvetuotannolle asetetut tavoitteet. Happamuuden torjuntaa koskien hakemukseen on liitetty suunnitelma. Turvetuotantotoimintaan ei sisälly erityisiä ympäristövaikutusten kannalta poikkeuksellisia riskejä. Alueen turvetuotantoprosessi toimii samalla tavalla koko tuotannon mahdollistavan ajan. Tuotantoalueen vesistökuormitukseen vaikuttaa luonnollisesti tuotantoalueelta lähtevän virtaaman suuruus. Tuotantoalueen vesiensuojelurakenteet on mitoitettu myös suuremmille virtaamille. Tuotantoalueen palosuojelu tullaan toteuttamaan sisäasianministeriön antaman ohjeen mukaan. Tuotantokaluston polttoaineen varastosäiliötä tarkkaillaan säiliön käytön ja täytön yhteydessä. Hakija on tehnyt esityksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi. Käyttötarkkailu jatkuu koko tuotannon ajan mukaan lukien kuntoonpanovaihe ja jälkihoitovaihe. Päästötarkkailua tehdään kuntoonpanovaiheessa touko-, kesä-, elo- ja lokakuussa. Tuotantoaikana päästötarkkailu tehdään pintavalutuskentän tehon tarkkailuna kahden vuoden ajan tuotannon alka-
Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalatalousmaksu Muut toimenpiteet essa sekä kahden vuoden ajan ennen ympäristöluvan tarkistamishakemuksen jättämistä. Näytteet otetaan touko-, heinä- ja lokakuussa. Näytteenottopaikkana on kunnostus- ja tuotantoaikana pintavalutuskentän yläja alapuoli. Virtaama mitataan näytteenoton yhteydessä ja näytteistä määritetään lämpötila, väri, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kemiallinen hapenkulutus COD Mn, ph, rauta ja kiintoaine. Kunnostusaikana määritetään lisäksi myös kiintoaineen hehkutusjäännös. Vesistötarkkailu tehdään touko-, kesä-, elo- ja lokakuussa kunnostusaikana. Näytteenottopaikkoina ovat pisteet Tyllijoessa kuivatusvesien laskupaikan ylä- ja alapuolella sekä peltoaukeiden jälkeen alavirtaan sijoitettava vertailupiste (Tylli1). Tuotantoaikana vesistötarkkailua tehdään kahden vuoden ajan tuotannon alkaessa sekä kahden vuoden ajan ennen ympäristöluvan tarkistamishakemuksen jättämistä. Näytteet otetaan touko-, heinä- ja lokakuussa. Näytteistä määritetään lämpötila, väri, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kemiallinen hapenkulutus COD Mn, ph, rauta ja kiintoaine. Pöly- ja melutarkkailuun ei katsota olevan tarvetta. Hakija katsoo, että turvetuotannosta ei aiheudu haittaa kalastolle eikä kalastukselle. Hakija katsoo, että hankkeesta ei aiheudu vaikutuksia, jotka edellyttäisivät erityisiä vahingon estämistoimenpiteitä esitetyn happamuuden torjuntasuunnitelman lisäksi. 10 Korvaukset Kotanevan alapuolisessa Tyllijoessa Kotanevan turvetuotannon kuormitus ei muuta vesistön laatua. Kotanevan turvetuotannosta ei aiheudu korvattavaa haittaa kalastolle, kalastukselle, vesistön virkistyskäytölle eikä tonttien arvolle. Toiminnan aloittamisluvan perustelut HAKEMUKSEN KÄSITTELY Toiminnan aloittamislupa koskee hankkeen vesiensuojelurakenteiden toteutusta. Kyseisiä vesiensuojelurakenteita ovat pintavalutuskenttä ja sen pengertäminen, laskeutusaltaat ja eristysojat. Rakenteiden toiminnalle ja toteutukselle on edullista, kun ne saadaan toteutettua rakentamiseen hyvin soveltuvana ajankohtana ja rakenteet ehtivät asettua suoalueelle ennen kuivatusvesien johtamista. Rajoitettu toiminnan aloittamislupa edistää vesiensuojelurakenteiden toimintavarmuutta.
11 Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakija on täydentänyt hakemustaan 22.6.2015 päivitetyllä tuotantosuunnitelmalla ja asianosaislistalla sekä laajemmilla ruotsinkielisillä käännöksillä hakemuksesta ja sen liitteistä. Päivitetty tuotantosuunnitelma on kuvattu tarkemmin Hakemuksen sisältö -osassa. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Laihian kunnassa, Mustasaaren kunnassa sekä Vaasan kaupungissa 13.8.-14.9.2015 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutus ja hakemuksen tiivistelmä sekä keskeisimmät hakemusasiakirjat on julkaistu internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa ja kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 13.8.2015 Pohjalainen ja Vasabladet -sanomalehdissä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Laihian kunnalta, Laihian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Laihian kunnan terveydensuojeluviranomaiselta, Mustasaaren kunnalta, Mustasaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Vaasan kaupungilta sekä Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Asian aikaisemman käsittelyn yhteydessä annetut lausunnot, muistutukset ja mielipiteet on otettu huomioon asiaa uudelleen käsiteltäessä. Asian aikaisemman käsittelyn yhteydessä annetuissa lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä esiintuodut asiat on kuvattu alla siltä osin kun niitä ei ole kuvattu asian uuden käsittelyn yhteydessä annetuissa lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä. 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on huomauttanut lausunnossaan seuraavaa. Alapuolinen vesistö ja kuormitus Hankealue sijaitsee Sulvanjoen vesistöalueella (83.125). Suunnitelmaalueen vedet laskevat Tyllijoen kautta Sulvanjokeen ja edelleen Sundominlahteen (Eteläinen kaupunginselkä) Vaasan kaupungin eteläpuolella. Sundominlahti kuuluu Natura 2000 verkoston mukaiseen alueeseen (FI0800057 Södra Stadsfjäden Söderfjärden Öjen) lähinnä luontotyyppien ja linnuston perusteella. Hankealue on pääosin ojittamaton. Reunaalueita on osin ojitettu. Sulvanjoki ja sen sivuhaarat ovat tummavetisiä, rehevöityneitä ja ajoittain happamoituneita. Hanke on ensimmäinen turvetuotantohanke Sulvanjoen
valuma-alueella. Joki on vuonna 2013 luokiteltu ekologisesti huonoksi ja kemiallisesti hyvää huonompaan tilaan (Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2021, luonnos 2014, Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus). Sivu-uomia ei ole luokiteltu erikseen. Hyvän ekologisen ja kemiallisen tilan saavuttamisen katsotaan luonnonolosuhteiden ja teknisen vaikeuden vuoksi olevan mahdollista vasta vuonna 2027. Tämäkin edellyttää kuormituksen tuntuvaa vähentämistä etenkin happamuushaittojen osalta. Turvetuotanto vaikeuttaa osaltaan Sulvanjoen vesistöalueen hyvän tilan saavuttamista etenkin happamuushaittojen ja kemiallisen hapenkulutuksen takia. Eteläinen Kaupunginselkä on luokiteltu välttävään ekologiseen ja hyvää huonompaan kemialliseen tilaan. Osasyynä lahden heikkoon tilaan on Sulvanjoen tuoma kiintoaine-, ravinne- ja happamoittavien yhdisteiden mukaan lukien metallien kuormitus. Vesialueen tulisi saavuttaa hyvä ekologinen tila vuoteen 2021 mennessä ja hyvä kemiallinen tila vuoteen 2027 mennessä. Ekologisen tilan osalta on todettu riski, että tavoitetta ei ko. aikatauluissa saavuteta. Happamuushaittojen vähentäminen on olennaisen tärkeää tavoitteiden kannalta. Kuormitusta ei saisi lisätä senkään takia, että lahden ja Vaasan kaupungin edustan kalasto on toipumassa ja alue on tällä hetkellä varsin tärkeä poikastuotanto- ja myös kalastusalue. Tuotantoalueelta lähtevä kuormitus on arvioitu hakemuksessa, mutta arvion lähtökohdat ovat hataria ja eri maantieteelliseltä alueelta haettuja. Esitetyt luvut antavat liian myönteisen kuvan turvetuotannon kuormituksesta varsinkin siksi, että talvi on Pohjanmaan rannikkoalueella erilainen kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Hakemuksessa on arvioitu että kuormitus olisi 1270 kg kiintoainetta, 12 kg fosforia ja 336 kg typpeä vuodessa. Arviota happea kuluttavasta kuormituksesta ja happamuuteen liittyvästä raskasmetallikuormituksesta ei ole esitetty. Etelä-Pohjanmaalla tehtyjen ympärivuotisten tarkkailujen perusteella happea kuluttava kuormitus on noin 600 g COD Mn/ha/d eli Kotanevan tuotantoalueen osalta noin 16 t vuodessa. Kunnostusvaiheen kuormitus on yleensä ojittamattomilla alueilla ollut 2-4 kertaa suurempi kuin tuotantovaiheessa. Vesien käsittely Kotanevan turvetuotantoalueen suunniteltu vesienkäsittely muodostuu sarkaojista, joissa on lietetaskut ja päisteputkipidättimet. Alueelle suunnitellaan kahta rinnakkaista laskeutusallasta, joista vedet pumpataan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Tuotantoaluekarttaan on merkitty yksi virtaamansäätöpato. Lisäksi happamoitumisen torjuntasuunnitelmassa on esitetty, että virtaamansäätöpatoja lisätään tuotannon loppuvaiheessa. Kokoojaojaan tulee tuotannon alusta asti sijoittaa virtaamansäätöpatoja niin, että kaikki tuotantoalueen vedet johdetaan niiden kautta. Pintavalutuskentän pinta-ala on noin 4,2 ha. Kentän pinta-ala on noin 5,2 % valuma-alasta ja 5,8 % tuotantoalasta. Vedet on tarkoitus pumpata kentälle ympärivuotisesti. Pintavalutuskentällä on jonkin verran metsäojia, joiden suunta on pääosin veden virtaussuuntaa vasten. Ojat on tarkoitus tuk- 12
kia. Mikäli lupa toiminnalle myönnetään, tulee jako-ojan olla suunnitelmassa esitettyä pidempi, jotta vedet saadaan jaettua tuotantoalueelle mahdollisimman tasaisesti. Hakemuksessa esitetyn pintavalutuskentän pinta-ala on riittävä, mutta koska kyseessä on pääosin ojittamattomalle suoalueelle suunnitellusta turvetuotantoalueesta, tulisi hakijan mieluiten etsiä pintavalutuskentälle paikka ojittamattomalta vähäpuustoiselta alueelta. Happamat sulfaattimaat Hakemuksen liitteenä on selvitys sulfidisedimenttien esiintymisestä, jossa on todettu, että hankealue on potentiaalisesti hapanta sulfaattimaata. Tämän vuoksi alueelle on laadittu happamuudentorjuntasuunnitelma. Huolimatta suunnitelmasta, lisää tämän tyyppisten alueiden kuivatus riskiä happamasta kuormituksesta. Happamuuden torjuntasuunnitelmien toimivuudesta turvetuotantoalueen pitkän elinkaaren aikana ei ole juuri kokemuksia. Mikäli hankkeelle myönnetään ympäristölupa, tulee suunnitelman toimenpiteet toteuttaa, niiden toimivuutta on tarkkailtava ja mahdollisia kokemuksia hyödynnettävä vesiensuojelun parantamiseksi. ELY-keskus korostaa, että ojia ei tule kaivaa eikä kuivatusta ulottaa potentiaalisesti happamiin kerroksiin saakka. Mikäli laskeutusaltaat joudutaan ulottamaan ko. kerroksiin, on kaivumaat kalkittava 30 kg kalkkia/maakuutiometri. Lupamääräyksin tulee varmistaa, että kaivamista pohjamaahan saakka ei tehdä. Alueen jälkikäytöstä tulisi määrätä jo ympäristöluvassa tai hakija tulisi velvoittaa tuotannon loppuvaiheessa laatimaan suunnitelma jälkikäytöstä aluehallintoviraston hyväksyttäväksi, mikäli alueen havaitaan sijaitsevan happamilla sulfaattimailla. Tällöin tulisi jälkikäyttöä ohjata siten, että happamoittavan kuormituksen synty pystytään estämään. Varsinkin maatalous ja sen edellyttämä kuivatussyvyyden kasvattaminen voi johtaa happamoittavan kuormituksen lisäämiseen. Tarkkailu Hakemuksessa on ylimalkainen esitys tarkkailuohjelmaksi, mutta vesistötarkkailun näytepisteitä ei ole esitetty kartalla. Myös haitallisten ja vaarallisten aineiden tarkkailua ei ole esitetty. Koska vaikutusalueena on ongelmallinen vesistöalue, jossa esiintyy sekä rehevyys-, happamuus- että liettymisongelmia, on riittävä tarkkailu järjestettävä, mikäli ympäristölupa myönnetään. Vaskiluodon Voiman ja EPV Bioturpeen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu on hyväksytty 30.6.2015. Mikäli tuotanto käynnistyy, on Kotanevan turvetuotantoalueen tarkkailua toteutettava yhteneväisesti tämän ohjelman kanssa. Kuitenkin Kotanevan kuormitustarkkailussa, mikäli ph alittaa 4,5, on tarkkailussa analysoitava myös kadmium ja nikkeli. Mikäli tulosten perusteella voidaan happamuuden päätellä johtuvan muusta kuin happamista sulfaattimaista, voidaan tarkkailua tältä osin ELY-keskuksen päätöksellä keventää. Kuormitustarkkailun on oltava jokavuotinen riittävällä näytteenottovälillä. 13
14 Vaikutustarkkailussa on löydettävä selvä yläpuolinen ja alapuolinen piste ja tarkkailua on tehtävä vuosittain, koska Sulvanjoen tyyppisessä vesistössä vuodet ovat hyvin erilaisia. Tarkkailtavien parametrien listaan on liitettävä asiditetti ja ainakin ne raskasmetallit, joille on asetuksessa 868/2010 asetettu ympäristölaatunormi (Cd, Ni Pb ja Hg). Mikäli kuormitustarkkailun perusteella voidaan todeta, että happamuutta ei ilmene tai se ei aiheudu happamista sulfaattimaista, voidaan tarkkailua tältä osin ELY-keskuksen päätöksellä keventää. Luonnonsuojelu Suunniteltu turvetuotantoalue sijoittuu lähes kokonaisuudessaan ojittamattomalle suoalueelle. Kuivatusvedet johdetaan Tyllijoen kautta Sulvanjokeen ja sitä myöten Vaasan edustalle Sundominlahteen Natura 2000 - verkoston mukaiselle alueelle. Alueelta tehdyssä luontoselvityksessä Kotanevalla havaittiin uhanalaisluokitukseltaan silmälläpidettävää lyhytkorsinevaa sekä tupasvillarämettä. Suoyhdistymätyyppi, viettokeidas, on sekä valtakunnallisesti että alueellisesti arvioituna vaarantunut. Kasvillisuusselvityksessä puolestaan havaittiin Suomen vastuulajeihin lukeutuva rimpirahkasammal (Sphagnum annulatum). Alueella lisäksi havaittu kuljusammal (Sphagnum cuspidatum) kuuluu ympäristöhallinnon seurattavien lajien ryhmään. Kotanevan suunnitellun turvetuotantoalueen itäpuolella sijaitseva kiinteistö 399 405 14 3 on 3.9.2014 hankittu valtiolle Metso-ohjelman mukaisena suojelukohteena. Kohdetta hallinnoi ympäristöministeriö. Turvetuotanto saattaa vaikuttaa kuivattavasti suojelualueeseen sekä aiheuttaa turvepölyn leviämisen johdosta luontaisen ravinnetasapainon muuttumisen. Mikäli lupa tuotannolle myönnetään, tulee lupamääräyksin varmistaa, että suojelualueen luontoarvoja ei vaaranneta. Edellä olevan perusteella Kotanevalla voidaan päätellä olevan ainakin alueellista luonnonsuojelullista merkitystä. Lisäksi ojittamattoman suoalueen ottaminen turvetuotantoon on valtakunnallisten ja alueellisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaista. Turvetuotanto saattaa aiheuttaa myös alapuolisen vesistön laadun heikkenemistä erityisesti happamuushaittojen, rehevöitymisen, liettymisen sekä hapenkulutuksen osalta. Suunnitellun tuotantoalueen kuivatusvedet on tarkoitus laskea Tylli- ja Sulvanjoen kautta Sundominlahden Natura 2000 - alueelle. Hakemuksessa ei ole esitetty kuivatusvesien mahdollisia vaikutuksia tälle Natura-alueelle. Lupaviranomaisella tulisi olla käytössä riittävä selvitys siitä, voiko hankkeesta aiheutua merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura-alueen luonnonarvoille. Mikäli lupa tuotannolle myönnetään, tulee työt tulee ajoittaa siten, että niillä ei aiheuteta alueen linnuston pesinnälle tahallista häiriötä (pesimäkausi 1.5 31.7.).
15 Melu- ja pölyhaitat Päivitetyssä tuotantosuunnitelman kartassa mahdolliset melu- ja pölyhaitat on huomioitu rajaamalla noin 3,5 ha alue turvetuotantoalueen ja pintavalutuskentän välissä tuotannon ulkopuolelle. Alueen puusto on tarkoitus säilyttää niin suojavyöhykkeellä, kuin myös pintavalutuskentällä. Toisaalta erityisesti pintavalutuskentän puusto saattaa vedenpinnan kohoamisen vuoksi merkittävästi kärsiä, jolloin sen suojaava vaikutus heikkenee. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2015) mukaan turvetuotantoalueen ja asutuksen etäisyys uusilla alueilla tulee olla vähintään 500 metriä. Jos välimaasto on avointa, etäisyyden on oltava suurempi. Suojavyöhykkeen myötä turvetuotantoalueen ja lähimmän asutuksen etäisyys tulee olemaan noin 500 metriä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, että hakemuksen perusteella on jäänyt epäselväksi, voidaanko toiminnan haittavaikutuksia erityisesti luonnon- ja vesiensuojelun osalta riittävästi ehkäistä annettavilla lupamääräyksillä. Hankkeelle ei tule myöntää toiminnan aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta. Merkittävä osa alueesta on luonnontilaista suota ja myös eristysojat kaivetaan suurelta osin ojittamattomalle suolle. Alueen palauttaminen alkuperäiseen tilaansa olisi vaikea ja pitkäaikainen toimenpide. Asian aikaisemman käsittelyn yhteydessä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut myös, että Kotanevan luoteisosassa havaittu sinisuohaukan pesä. Käytettävissä olevien tietorekistereiden mukaan tuotantoalueen itäosassa, metsäsaarekkeen lounaislaidassa, sijaitsee liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue. Tuotannolla ei saa heikentää kyseistä reviiriä. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että Vaasan edustan merialueella on veden laatu parantunut 1990-luvulta selvästi. Tämän myötä erityisesti ahvenkannat ovat parantuneet ja Eteläinen Kaupunginselkä ja erityisesti Sundominlahti ovat hyviä kalojen kutupaikkoja. Eteläinen Kaupunginselkä on tärkeä kalojen kutupaikka, erityisesti ahvenelle. Eteläinen Kaupunginselkä tuottaa ahventa koko Vaasan saariston alueelle. Kotanevalla on tehty happamien sulfaattimaiden selvitys ja näytteissä pharvot laskivat selvästi 10 viikon aikana jopa alle ph-arvon 3,0, eli Kotanevan turvetuotantoalueelta tulisi hyvin todennäköisesti happamia vesiä, joiden haitallinen vaikutus ulottuisi todennäköisesti myös Eteläiselle Kaupunginselälle ja aiheuttaisi haitallisia vaikutuksia kalojen lisääntymiselle Eteläisellä Kaupunginselällä. Herkimpien kalalajien kuten särki- ja lohikalojen lisääntyminen alkaa häiriintyä jo ph-arvon laskiessa 5,5 tuntumaan. Herkimpiä ovat kalojen mäti ja poikaset. Rapu on happamuudelle vieläkin herkempi. Kaloille ph-arvot alle 4,5 ovat yleensä kohtalokkaita. Sitkeimpiä ovat ahven ja hauki, jotka häviävät ph-arvojen laskiessa 4-4,5 tienoille.
16 Tuotantoalue on pääosin luonnontilaista neva- tai nevarämealuetta. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta sanotaan, että soiden käytöstä aiheutuva haitallinen vesistökuormitus vähenee, kun soita merkittävästi muuttava toiminta kohdennetaan ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille. Ojittamattomien soiden ojittaminen johtaa virtaamien äärevöitymiseen ja haitallisten alivirtaamatilanteiden yleistymiseen. Uusien suoalueiden kuivattaminen vähentää valuma-alueen vesien pidätyskykyä tilanteessa, jolloin vesivarastotilan kasvattaminen ja eroosion vähentäminen olisi tarpeen. Toiminnan aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää. Jos lupa kuitenkin myönnetään, on luvan saajan maksettava ensimmäiseltä 10 vuoden toiminta-ajalta yhteensä 5 752 euron kalatalousmaksua Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Mikäli toiminta sen jälkeen jatkuu, on luvan saajan maksettava kalatalousmaksua kultakin 10 vuoden jaksolta 5 752 euroa. Kalatalousmaksulla kertyneet varat voidaan käyttää esimerkiksi kunnostustoimenpiteisiin, suunnittelukustannuksiin ja tarvittaessa kalojen istutustoimintaan. Turvetuotantoalueen kuntoonpanon aloittamisesta ja turvetuotannon lopettamisesta on viipymättä ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kalatalousyksikön Pohjanmaan aluetoimistoon. Luvansaajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalveluiden Pohjanmaan aluetoimistolle viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä kun lupapäätös on saanut lainvoiman. Tarkkailu voidaan myös toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Laihian kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on todennut asian aikaisemman käsittelyn yhteydessä, että Kotanevan turvetuotanto sijoittuu hallitusohjelman vastaisesti ojittamattomalle ja luonnontilaiselle alueelle. Lautakunnan kanta turvetuotantoon Kotanevalla on yksimielisesti kielteinen. Rakennus- ja ympäristölautakunta on todennut asian uuden käsittelyn yhteydessä, että täydennetty lupahakemus ei olennaisesti poikkea aiemmasta, joten sen asiassa aiemmin antamaan lausuntoon ei ole lisättävää.
Muistutukset ja mielipiteet 4) Laihian kunta on ilmoittanut asian aikaisemman käsittelyn yhteydessä, että hakemusta on käsitelty kunnanhallituksessa ja päätetty, että kunnanhallitus ei anna asiasta lausuntoa. 5) Mustasaaren kunta puoltaa turvetuotannon ympäristölupahakemusta seuraavin ehdoin. Turvetuotannon valumavedet eivät saa happamoittaa enempää Sulvanjoen vettä. Vedenlaatua on seurattava ja mitattava tarpeeksi usein, useamman kerran vuodessa niin, että toimenpiteisiin voidaan ryhtyä välittömästi, mikäli muutoksia havaitaan. Turvetuotannon valumavedet eivät myöskään saa lisätä kyseisten jokien tulvariskejä. Jos virtaama turvetuotantoalueelta kasvaa suuremmaksi kuin nykyinen Kotanevalta tuleva virtaama, on ympäristöluvan haltijan osallistuttava kyseisten jokien tulevien perkausten kustannuksiin riittävän merkittävällä osuudella lupaviranomaisen harkinnan mukaisesti. Sitoumus on voimassa myös turvetuotannon päätyttyä. 6) Mustasaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva Länsirannikon ympäristöyksikkö on todennut asian aikaisemman käsittelyn yhteydessä, että se ei vastusta hakemusta, mutta edellyttää, että turvetuotannon kuivatusvedet eivät happamoita lisää jokivettä eivätkä lisää tulvariskejä. Jos virtaama joessa turvetuotannon seurauksena lisääntyy nykyisestä, on ympäristöluvan haltijan osallistuttava jokien perkaukseen. Länsirannikon ympäristöyksikkö on todennut asian uuden käsittelyn yhteydessä, että hakemusta ei ole olennaisesti muutettu ja viittaa aiemmin antamaansa lausuntoon. 7) Vaasan kaupungin ympäristöosasto, Laihian ja Vähäkyrön toimipiste esittää, että turvepöly saattaa levitä useiden kilometrien päähän. Pölyämistä ja melua voidaan merkittävästi vähentää jaksottamalla tuotanto tuuliolosuhteiden mukaan, sijoittamalla aumat sekä kuljetusreitit mahdollisimman etäälle häiriintyvistä kohteista. Suojapuustoa säilyttämällä on mahdollista ehkäistä sekä pölyn että melun leviämistä. Turvetuotantoa tulee harjoittaa siten, ettei melusta ja pölystä aiheudu haittaa ympäristölle ja asutukselle. 8) Korsnäsin-Maalahden kalastusalue (Korsnäs-Malax fiskeområde) on pyytänyt, ettei Kotanevan turvetuotantoalueelle myönnetä ympäristölupaa tai toiminnan aloittamislupaa. Tuotantoalue sijaitsee Sulvanjoen vesistöalueella. ELY-keskuksen selonteon (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. 2011. Tulvariskien alustava arviointi Sulvanjoen vesistöalueella) mukaan turvetuotannolla voi olla haitallisia vaikutuksia Sulvanjoen vedenlaatuun sekä joen ekologiseen tilaan. Lisäksi turvetuotanto alueella voi lisätä virtausta joessa ja siten lisätä tulvariskiä joen valuma-alueen eri osilla. Sulvanjoen suistoalue on voimakkaasti liettynyt ja meriveden teoreettisella keskivedenkorkeudella alue onkin osittain kuivana. Jokisuisto mataloituu keskivedenkor- 17
keuden laskemisesta ja orgaanisen aineen hajoamisesta johtuen. (Länsi- Suomen ympäristökeskus, 2004. Tuovilanjoen ja Sulvanjoen alaosan tulvasuojelu. Dnro LSU-2004-V-30 (331). Sulvanjoki virtaa Vaasan kaupungin eteläpuolella sijaitsevaan Eteläiseen Kaupunginselkään. Eteläinen Kaupunginselkä mataloituu vuodessa noin 20 mm maankohoamisen ja liettymisen seurauksena. Eteläiseltä Kaupunginselältä saadaan keväisin pieniä määriä mm. haukea, lahnaa, ahventa ja säynettä. Todennäköisesti Eteläisellä Kaupunginselällä kutee myös pieniä määriä kuoretta. Poikastiheys Eteläisellä Kaupunginselällä on ollut alhainen ja poikasten kuolleisuus suurta. Tämä on seurausta voimakkaasta happamoitumisesta ja runsaasta sedimentaatiosta. Aluehallintoviraston tulee ottaa huomioon hakijan aikaisempi turvetuotannon ympäristölupahakemus (diaarinumero LSSAVI/3842/04.08/2014, Kaakimonneva-Valtimonneva). Tuotantoalue sijaitsee Tuovilanjoen alueella, joka virtaa myös Eteläiselle Kaupunginselälle. Kalastusalue pyytää, että aluehallintoviraston ottaa huomioon turpeenottoalueiden kumulatiiviset vaikutukset Kaupunginselän ympäristössä sekä noudattaa varovaisuusperiaatetta päätöksenteossa. 9) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry muistuttaa, että EPV Bioenergia Oy suunnittelee turvetuotantoa Kotanevalle 76 ha:n alalle. Alue on uutta tuotantoaluetta eikä hanke liity olemassa olevaan turvetuotantoon. Haettava alue on lähes kokonaisuudessaan ojittamatonta suota. Vesiensuojeluratkaisuksi on esitetty ympärivuotista pintavalutuskenttää, joka toimisi pumppaamalla. Vedet ohjataan kokonaisuudessaan Tyllijokeen ja siitä edelleen Sulvanjokeen. Lajit ja suotyypit Suotyypit Luontoselvityksen mukaan suolla on pinta-alallisesti paljon vaarantuneita ja silmälläpidettäviä suotyyppejä. Kotaneva sijaitsee alueella, jossa ojittamattomia soita ei ole juurikaan jäljellä. Kotanevaa voidaankin pitää alueellisesti tärkeänä suona ja sen suotyypit ovat merkittävässä määrin arvokkaita. Alla esitettynä lupahakemuksen taulukko suotyypeistä, jonka mukaan merkittävä osa suoalasta on vaarantunutta minerotrofista lyhytkorsinevaa sekä silmälläpidettävää ombrotrofista lyhytkorsinevaa. Tupasvilla- ja isovarpurämeet sekä kuivahkot kankaat ovat luokiteltu silmälläpidettäviksi suoyhdistelmätyypeiksi. 18
19 Linnusto Linnustoselvitys on tehty erittäin heikkotasoisesti ja sen pohjalta suon lintulajistosta ei voida päätellä juuri mitään. Muutaman tunnin mittainen selvitystyö alueelta ei kerro riittävässä määrin alueen linnustosta, eikä näin pienessä ajassa ehdi saada edes kattavaa kuvaa suon sen hetkisestä linnustosta. Kotanevaa voidaan pitää alueellaan merkittävänä lintualueena, koska laskennalliset tiheydet ovat korkeita ja suolta on tavattu myös useita suojelullisesti arvokkaita lintulajeja. Alue on merkittävää riekkojen, metsojen ja runsaan teerikannan elinaluetta. Kyseiset lajit ovat taantuneet tai kannanmuutokset ovat olleet suuria, vähälukuisia vuosia on usein. Vesistöt ja vedenlaatu Tyllijoen vedenlaatua kuvataan ravinteikkaaksi, happamaksi, sameaksi ja rautapitoiseksi. Hakemuksessa on esitetty lähinnä keskiarvotietoja vedenlaadusta. Huomioitavaa on, että hankealue on happamien sulfaattimaiden alueella ja suon pohjamaasta on saatu selkeitä viitteitä happamista sulfaattimaista, jopa ph 2,8 arvoja. Suon jälkikäytön osalta aluetta ei pitäisi suunnitella edes maa- ja metsätalouden käyttöön, koska toiminta edellyttää ajoittaista kuivatuksen parantamista aiheuttaen kokoaikaista happamuuskuormitusta alapuoliselle alueelle. Hakemuksessa kaikki esitetyt pitoisuuslisäykset, kuormitusluvut ym. ovat täysin teoreettisia, eivätkä pohjaudu millään tavoin tutkittuun kyseiseen
suohon liittyvään tietoon missään määrin. Kun alueen veden laatu on muutenkin huono, ei ole mielekästä käyttää vertailutietoina lukuja, jotka ovat alueen luonnollistakin vedenlaatua parempia. Pintavalutuskenttä sijoitettaisiin ojitetulle alueelle, jota ei voida pitää BATratkaisuna. Alueen ojittaminen lisää kuormittavaa latvavesistöä koko alapuolisen vesistön harmiksi. Alueen happamien sulfaattimaiden kaivaminen ja valumavesien johtaminen alapuolisiin vesiin ei paranna alueen vesistöjen tilaa vesipolitiikan tavoitteiden mukaisesti vaan pitää ne edelleen heikossa tilassa. Kalasto ja kalastus Alapuolisen vesistön kalastoa ei ole hakemuksen mukaan selvitetty, koska huonosta kalatilanteesta on vain maininta. Tyllijokea ja Sulvanjokea pidetään hakijan mukaan huonona kalavesistönä ilman tarkempaan tutkimukseen pohjautuvaa tietoa tai luotettavia aikaisempia selvityksiä. Mikäli hankkeella katsotaan olevan vaikutusta alapuolisen vesistön kalastoon, tulee sen kalasto huomioida. Eteläisen Kaupunginselän osalta kalastolla ja virkistyskäytöllä on merkitystä laajemmallekin ihmisjoukolle. Lajit EU:n luontodirektiiviä noudatettaessa olisi alueen muistakin luontoarvoista kuin kasvillisuudesta ja linnustosta olla luotettava selvitys. Hyönteisselvitys (kuten perhoset ja hämähäkit) ovat jääneet käytännössä huomioimatta. Muuta uhanalaislajistoa ei ole selvitetty lainkaan (matelijat, lepakot, nisäkkäät ym.). EU:n luonto- ja lintudirektiivi koskettaa kaikkia lajiryhmiä ja selvitykset olisi tullut tehdä koko vaikutusalue ja lajiryhmät kattavasti. Esimerkiksi lähimetsän liito-oravaselvitys tulee tehdä suotuisana aikana, koska metsätyyppi on otollista liito-orava -aluetta. Siten hakemusta tulee pitää puutteellisena eikä voida vakuuttua siitä, että hanke ei vaarantaisi EU:n suojelemia lajiryhmiä ja lajien suotuisan suojelutason saavuttamista. Lisäksi Huomioiden monien muidenkin tahojen ja paikallisten ihmisten voimakkaan vastustuksen hanketta kohtaan, sitä ei tule hyväksyä toteutettavaksi. Lähialueella toimii mm. matkailualan yritys/mökkialue, jonka toimintaa turvetuotanto alueella tulee heikentämään. 10) Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri ry toteaa, että hanke tulisi toteutuessaan aiheuttamaan erittäin suurta haittaa alapuolisten vesistöjen, erityisesti Sundominlahden kalakannoille. Sundominlahti on viimeaikaisissa tutkimuksissa todettu yhdeksi maamme merkittävimmistä kevätkutuisten kalojen poikastuotantoalueista. Hakijan teettämät suon pohjasedimenttien happamuusmittaukset osoittavat, että turpeen nosto Kotanevalla aiheuttaa vedessä voimakasta happamoitumista. Turpeen nosto happamaksi tiedetyltä Kotanevalta aiheuttaisi 20
suurella todennäköisyydellä vesien happamoitumista Sundominlahden tärkeillä poikastuotantoalueilla. Poikastuotannon onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa kalakantojen kokoon suurella alueella Vaasan ja sen lähialueiden merialueista. Kotanevan suoalue on pääosin luonnontilaista keidassuota, mikä todetaan myös hakijan teettämässä Kotanevan luontoselvityksessä. Ehdotuksessa kansalliseksi suostrategiaksi kuitenkin suositellaan, että luonnontilaa muuttavaa käyttöä ei tule kohdentaa luonnontilaisille soille. Hyväkuntoiset kalakannat ovat kalastusharrastuksen sekä kaupallisen kalastuksen edellytys. Runsaat kalakannat tuovat matkailijoita ja hyvinvointia koko Vaasan seudulle. Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri vastustaa ympäristöluvan myöntämistä turpeennostoon Laihian Kotanevan alueella. 11) Pentti Kanaoja Oy on todennut, että ympäristölupaa Kotanevan turpeennostoa varten ei tule missään tapauksessa myöntää. Kotaneva on viimeisiä luonnontilaisia ja ojittamattomia soita alueella. Asian aiemmassa käsittelyssä ei ole esitetty mitään perusteita suon tuhoamiseksi ja alapuolisen vesistön pilaamiseksi. Lupa-asiaa uudelleen käsiteltäessä tulee aiemman käsittelyn yhteydessä annetut vaatimukset ja mielipiteet ottaa huomioon (Mielipide Pentti Kananoja ja Jouni Rinta-Keturi 29.6.2012). Mielipiteen liitteenä oli sen allekirjoittaneiden tekemä perusteellinen linnustoselvitys Kotanevan alueelta. Linnustoselvitystä ei otettu ollenkaan huomioon aluehallintoviraston lupakäsittelyssä. Virastolle riitti konsulttiyhtiön aiemmin tekemä kelvoton linnustoselvitys. Myös mielipiteessä esiin tuodut metsälain 10 :n mukaiset erityisen tärkeät luontotyypit ojittamattomalla suoalueella (metsäsaarekkeet, kalliot, kivikot) oli jätetty kokonaan huomioimatta (Pentti Kananoja Oy:n valitus Vaasan hallinto-oikeudelle 30.9.2013, Pentti Kananoja Oy:n vastaselitys Vaasan hallinto-oikeudelle 18.2.2014). Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO:2014:176 antanut aivan vastaavanlaisessa tilanteessa kielteisen päätöksen, kun kysymyksessä oli ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa pääosin ojittamattoman turvetuotantoalueen alapuoliseen vesistöön. Päätöksen perustelut olivat mm: Kun otettiin huomioon ympäristönsuojelulain 4 sekä 50 :n 2 momentti, pääosin ojittamattoman suon ottamisesta turvetuotantoon ja turvetuotannon siellä harjoittamisesta, vaikka se tehtäisiin parasta käyttökelpoista tekniikkaa soveltaen, aiheutuisi asiassa esitettyjen selvitysten perusteella arvioituna ympäristösuojelulain 42 :n 1 momentin 2 kohdan mukaista merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa sekä mahdollisesti 42 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun erityisen luonnonolosuhteen huonontumista. Tämän vuoksi edellytyksiä ympäristöluvan myöntämiseen ei ollut. 21