Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014"

Matti Parviainen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola

2 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan yhteistyössä Suomen Metsäkeskuksen sekä OTSO Metsäpalveluiden kanssa. Hanke alkoi kesällä 2011 ja päättyy vuoden lopussa Rahoitus Kokonaisbudjetti noin EAKR rahoituksen osuus 80 % Kokkolan kaupunki 15 % Perhonjokirahasto 5 % Tavoitteet Lisätä tietämystä happamista sulfaattimaista Kehittää koulutusmateriaali vaihtoehtoisista kunnostusojitustekniikoista happamuuden hillitsemiseksi Kohderyhmä: Suunnittelijat ja ojituksen toteuttajat

3 Yhteistyössä mukana Yhteistyökumppaneita hanketyöryhmän lisäksi ovat: GTK METLA ELY-keskus Maanomistaja ÖSP Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Kruunupyyn kunta

4 Alueet Perhonjoen alaosa Hömossadiket (49 km 2 ) Vertailuna Kaino- Viitavesibäcken (29 km 2 ) Kiimakorven koealue (punainen piste kartalla) Hömossadiket valumaalueella Suon pinta-ala noin 100 ha Viitavesibäcken Hömossadiket

5 Hömossadiket Hankkeen kohdevesistö Valuma-alue noin 49 km 2 Peltoja 6 % (3 km 2 ) & soistumia 33 % (16 km 2 ) Yhtyy Perhonjokeen Lahnakosken alapuolella Laajoja metsätalouden kunnostusojituksia Suurin osa ns. punaista aluetta Ajoittain hyvin hapan Merkittävä vaikutus Perhonjoen vedenlaatuun Alempi ph-arvo yhtymäkohdan alapuolella sekä korkeampi sähkönjohtavuus

6 Kaino-Viitavesibäcken Vertailuvesistö Hömossadiket vedenlaadulle Valuma-alue noin 29 km 2 Yhtyy Perhonjokeen Alavetelin kylän tuntumassa Vedenlaadullisesti samat ongelmat Ajoittain hapan ja hyvin korkea sähkönjohtavuus Maankäyttö: Samanlainen kun H.diket (peltojen osuus hieman suurempi)

7 Kiimakorpi Kiimakorpi, noin 100 ha suoalue Jaettu 5 toisistaan erillään olevaan osaan 1. Kontrolli-alue Vanhat ojat, ei kunnostusojituksia 2. Kaksivaiheinen ojitus Sulfidit peitetty turpeella 3. Matala tiheä ojitus Sarkaojat 50 cm syvyydessä normaalia tiheämmin 4. Normaali ojitus 5. Perkauskatkot/Pohjapadot Estetään pohjavedenpinnan putoaminen sulfidikerroksiin

13 Hankkeen tutkimukset Seuranta aloitettiin puroista kesällä 2011 ja koekentällä 2012 (osa-alueista 2013) HS-maiden täsmäkartoitus Hömossadiket valuma-alueella (GTK ) Purot: ph- & µs/cm-mittauksia & vesinäytteitä Kiimakorven koealue Automaattiset mittausasemat 3 kpl (ph, µs/cm, virtaama & sadanta) Käsin myös ph- & µs/cm- mittauksia & vesinäytteitä Kesällä 2014 pohjavedenpinnan seuranta (5 kpl/lohko)

14 Tulokset Purojen ph mittaukset Hömossadiket ph min 3,48 Alaosan ph mediaani 5,13 (n. 113) Sähkönjohtavuuden mediaani 130 µs/cm Vertailuna Viitavesibäcken alaosan ph-mediaani 6,09 (keskiosa 6,20 n. 101) Alaosan min ph 4,64 sähkönjohtavuuden mediaani 137 µs/cm

15 Vesinäytteet Viitavesibäcken (mediaaniarvot n.16) Sulfaatti 18,9 mg/l Al 230 µg/l TOC 17,3 mg/l Asiditeetti 0,16 mmol/l Hömossadiket puolestaan (mediaaniarvot n.16) Sulfaatti 35,05 mg/l Al 1100 µg/l TOC 22,6 mg/l Asiditeetti 0,27 mmol/l

16 Kiimakorpi

17 Vesinäytteet Vesinäytteiden ph-arvoissa ei suuria eroja eri lohkojen välillä (mediaani 5,0 5,2) Paitsi matala ojitus (4,4) TOC paljon suurempi matalassa ojituksessa (65 mg/l & muut mg/l) Selittänee alemmat phmediaaniarvot Sulfaattipitoisuudet korkeammat 2- vaiheisessa sekä normaalissa ojituksessa Alumiinipitoisuudet korkeammat 2-vaiheisessa sekä normaalissa ojituksessa (860 & 710 µg/l) Muut luokkaa µg/l Samanlaiset trendit muiden metallien osalta (n.17)

18 Sähkönjohtavuus (ms/m) korkein 2-vaiheisessa ojituksessa Muissa ei merkittäviä eroja Kontrolli matalin 3 ms/m Samanlaiset trendit kenttämittarilla mitatuissa arvoissa sekä automaattisten mittausasemien tuloksissa Odotamme vielä tuloksia syksyn vesinäytteistä! Yhteenveto vuoden lopussa Pohjavedenpinnat Kontrolli erottuu selkeästi muista Kesän pohjavedenpinnan syvyys noin 50 cm Muut cm Syy: Poikkeuksellisen kuiva kesä? (n.17)

19 Tyypillinen näkymä 2-vaiheisen mittausaseman tuloksista Virtaama nousee -> ph romahtaa jopa reilusti alle 4,0 Sähkönjohtavuus väliä µs/cm

20 Vastaavasti kontrollialueen sähkönjohtavuus µs/cm ph romahtanut virtaaman noustessa noin arvoon 4,2

21 Yhteenveto Matala ja tiheä ojitus vähentää sulfidien hapettumisesta johtuvaa happamuutta Mutta lisää kuormitusta orgaanisten happojen muodossa (humushappo) Vähentää joissakin määrin monien metallien huuhtoutumista, kuten alumiinin sekä sinkin Pohjapadollinen ojitus vaikuttaisi myös vähentävän sulfidien hapettumista Ojitustekniikat alueen turpeenpaksuuden mukaan? Vaatii paljon taustatyötä suunnittelussa Kustannukset / hyödyt Tarvitaan lisäseurantaa tarkempien tuloksien toivossa

22 Ekskursio koekentälle !

23 Kiitos! Sulfidsediment

Samankaltaiset tiedostot

Metsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE

Metsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE Tiina Nieminen ja Hannu Hökkä Metsäntutkimuslaitoksen Metsät ja vesi tutkimusohjelma 2013-2017, ohjelmanjohtaja professori