Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Transkriptio

1 Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1

2 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus, pohjaeläimet ja kalat Fysikaalis-kemialliset tekijät Yleiset tekijät: ravinnetaso, happamoitumistilanne, happitilanne, lämpöolot Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet Hydrologis-morfologiset tekijät Joet: virtauksen määrä ja dynamiikka, perkaukset, vaellusesteet, syvyyden ja leveyden vaihtelu, pohjan rakenne ja laatu Järvet: valunta, viipymä, syvyyden vaihtelu, pohjasedimentin määrä, pohjan rakenne ja laatu, rantojen pengerrykset, padot, säännöstely 2

3 Tornionjoen kansainvälisen vesienhoitoalueen pintavesien luokittelu Tarkasteltavat vesistöt: Joet: yli 200 km 2 :n valuma-alueet Keskikokoiset ja suuret järvet (yli 5 km 2 ) Pienempiä jokia ja järviä, joissa tiedossa olevia ongelmia tai erityisiä suojeluarvoja Olemassa oleva aineisto: Käytettävissä oleva tieto biologisista tekijöistä Veden laatu (järvissä myös a-klorofylli) Vesistöön kohdistuvat paineet 3

4 Tornionjoen luokitellut vedet Luokitteluun sisällytetyistä suuremmista virtavesistä voitiin luokitella 85%, suuremmista järvistä 94% Eliöstöön perustuva ekologinen luokitus pystyttiin tekemään 61%:lle jokivesistä ja 41%:lle järvistä. Pienemmistä joista ja järvistä luokiteltu vain edustavimpia tai ongelmaisimpia kohteita (alle 5% kokonaismäärästä). Pienistä vesistä hyvin vähän biologista ja kemiallista tietoa luokittelun perustaksi 4

5 Tornionjoen pintavesien luokittelu Valtaosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa, ongelmakohteet valuma-alueen etelä- ja keskiosissa. Merkittävimmät paineet metsätalouden sekä maatalouden ja haja-asutuksen hajakuormitus, turvetuotanto, sekä aiempien perkausten, ojitusten ym. pysyvät vaikutukset. Hyvää huonompaan tilaan luokittuville vesialueille arvioidaan toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä tilan parantamiseksi. Ensimmäisellä hoitojaksolla keskeinen toimenpide usealla tyydyttäväksi luokitellulla alueella on lisätiedon keruu. 5

6 Tornionjoki ja Muonionjoen eteläosa 6

7 Muonionjoki ja Könkämäeno 7

8 Liakanjoki Maatalouden ja haja-asutuksen kuormittama, vedenlaatu kuitenkin kokonaisuutena hyvä, paikallisesti ongelmia. Suurin ongelma mittavien vesistöjärjestelyjen takia muuttuneet virtausolosuhteet: varsinkin sivu-uomat kesäisin vähävetisiä ja veden vaihtuvuus huono. Kevättulvat aiheuttavat eroosiota. Toimenpiteet: Vesistökunnostussuunnitelman toteutus (Kallio- ja Keroputaan vesitilanteen parantaminen, rantasuojaukset Vesiensuojelusuunnitelman laadinta 8

9 Martimojoki Metsätalouden kuormitus, eritoten ojitusten ja maanmuokkauksen aiheuttama uoman liettyminen. Turvetuotantoalueiden kuormitus. Vedenlaatutulosten perusteella kuormitus valuma-alueelta jatkuu. Merkittävimmän sivujoen, Luomajoen valuma-aluetta kunnostettiin 2003 ylivaluntakynnyksiä ja pintavalutuskenttiä rakentamalla. Muun valuma-alueen ja jokiuomien kunnostustarvetta ei ole arvioitu. Toimenpiteet: Vesiensuojelu- ja kunnostussuunnitelman laatiminen 9

10 Naamijoki (ylä- ja alaosa) Merkittävin kuormittaja metsätalous, varsinkin ojitusten ja muokkausten kiintoainekuorma. Alajuoksulla maatalouden kuormitusta. Pääuoman kunnostus alkaa Jokikunnostuksen vaikutukset ovat pysyviä vain, mikäli valuma-alueelta tuleva kiintoainekuorma saadaan kuriin. Toimenpiteet: Yläosan valuma-alue- ja uomakunnostustarpeen arviointi. Alaosan lisäkunnostustarpeen arviointi Alaosan vesiensuojelusuunnitelman laatiminen (maatalouden kuormituksen arviointi) 10

11 Palojoki (Ylitornio), Alainenjoki Palojokeen kohdistuu lähinnä metsätaloustoimien aiheuttamaa kuormitusta. Tietoja päivitettävä. Alainenjoki laskee rehevänä lintujärvenä suojellusta Meltosjärvestä. Maa- ja metsätalouden sekä hajaasutuksen kuormitusta. Mahdollinen kuormituksen vähentäminen ja kunnostus ei saa vaarantaa Meltosjärven linnuston tilaa. Toimenpiteet: Palojoen vesiensuojelu- ja kunnostussuunnitelman laatiminen Alainenjoen vesiensuojelusuunnitelman laatiminen 11

12 Pienet joet Pienet joet ovat kärsineet varsinkin metsätalouden maankäytön aiheuttamasta liettymisestä sekä aiempien uomaperkausten vaikutuksista. Monet kalastoltaan ja eliöstöltään arvokkaat joet ja purot ovat muuttuneet voimakkaasti. Tornionjoen Suomen puoleisella valuma-alueella pienten virtavesien tilaa on arvioitu vain Äkäsjoen alueella, muilta osin tarvitaan inventointeja valumaalue- ja uomakunnostusten perustaksi. Toimenpiteet: Pienten virtavesien inventointi, kunnostustarveanalyysin ja vesiensuojelusuunnitelman laatiminen 12

13 Joki Kustannukset Lisätoimenpiteet Arvio kustannuksista ( ) Liakanjoki Martimojoki Naamijoki, ylä Naamijoki, ala Palojoki, Ylitornio Alainenjoki Pienet joet YHTEENSÄ 13 Liakanjoen kunnostuksen toteuttaminen Liakanjoen vesiensuojelusuunnitelman laatiminen Martimojoen vesiensuojelu- ja kunnostussuunnitelman laatiminen Naamijoen yläosan kunnostustarpeen inventointi Naamijoen valuma-alueen lisäkunnostustarpeen arviointi Naamijoen alaosan vesiensuojelusuunnitelman laatiminen Palojoen vesiensuojelu- ja kunnostussuunnitelman laatiminen Alaisenjoen vesiensuojelusuunnitelman laatiminen Kunnostustarveanalyysin ja suunnitelman laatiminen

14 Tengeliönjoen alaosa Portimojärven alapuolinen jokiosuus voimakkaasti muutettu voimalaitospadolla ja uomajärjestelyillä. Kalojen vaellus estynyt. Vaatii esiselvityksiä, jotta erilaisten tilan parantamistöiden toteutettavuus ja kustannustehokkuus voidaan arvioida. Mahdollisia kunnostustoimia: Vanhan uoman elinympäristökunnostus ja virtaaman nosto, kalatien tai ohitusuoman rakentaminen. Toimenpiteet: Tengeliönjoen kehittämisselvitys, kustannusarvio n Euroa. 14

15 Pasmajärvi, Kolari Järveen kohdistuva nykyinen ravinnekuormitus on vähäistä, ja pääosa kuormituksesta tulee maataloudesta ja haja-asutuksesta Ravinnepitoisuuksien perusteella tila hyvä, mutta syvänteessä heikko happitilanne kevättalvisin ja lähinnä kalaston perusteella tila tyydyttävä Kunnostussuunnitelma valmistuu vuonna 2008: vedenpinnan nosto, veneväylän ruoppaus, vesikasvien niittoa (virkistyskäyttöedellytysten parantaminen) Mahdollisia lisätoimenpiteitä ravintoketjukunnostus ja hapetus 15

16 Aalisjärvi, Kolari Järveen kohdistuva nykyinen ravinnekuormitus on hyvin vähäistä, ja pääosa kuormituksesta tulee maa- ja metsätaloudesta Järven kesäaikaiset ravinnepitoisuudet ja rehevyystaso ovat korkeita ja järvessä on havaittu sinileväkukintoja Järven tilaan vaikuttaa mataluudesta sekä aiemmasta kuormituksesta johtuva tuulen ja aallokon aiheuttama pohjasedimentin ravinteiden sekoittuminen tuottavaan kerrokseen (= resuspensio) Ei ole suunniteltu kunnostustoimenpiteitä, mahdollisia lisätoimenpiteitä ovat esim. vedenpinnan nosto 16

17 Pienet, matalat humusjärvet Järviin kohdistuva nykyinen kuormitus on vähäistä, mutta järvien heikentyneeseen tilaan vaikuttaa aiemmin voimakkaammasta hajakuormituksesta johtuva sisäinen kuormitus ja/tai mataluus Tällaisia järviä ovat esim. Ratasjärvi (Pello), Lampsijärvi (Pello) ja Kurtakkojärvi (Kolari) sekä muutamat lintujärvet (Iso ja Vähä Meltosjärvi, Pysäjärvi (Ylitornio)) Kurtakkojärven kunnostussuunnitelma on saanut luvan vuonna 2007: vedenpinnan nosto, virtausjärjestelyjä sekä vesikasvillisuuden niittoa 17

18 Pienet, matalat humusjärvet Ratas- ja Lampsijärville on tehty esiselvityksiä kunnostusvaihtoehdoista (vedenpinnan nosto, ravintoketjukunnostus) Meltosjärvien kunnostuksen vaihe I on toteutettu vuonna 2001, vaihe II on saanut luvan tammikuussa 2008: vedenpinnan nosto, ruoppauksia 18

19 Arvio lisätoimenpiteiden kokonaiskustannuksista vedenpinnan nostoa + 1 hapetin Arvio järvikunnostusten lisätoimenpiteiden määristä ja kustannuksista Tornionjoen vesienhoitoalueella. Toimenpide Vedenpinnan nosto, kpl kohteita Suunnitelmat kpl Hapetus, kpl kohteita Lisätoimenpiteet 2015 mennessä Investointikustannus 1000 /patoharjametri /kpl; /kpl/vuosi 1. sis. Käyttökustannuksiin 2. noin Käyttökustannus /ha 19