Järvikunnostushankkeen läpivienti

Transkriptio

1 Järvikunnostushankkeen läpivienti

2 Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja hankkiminen Yleissuunnittelu ja toimenpidevaihtoehtojen tarkastelu Hankesuunnitelman laatiminen Sopimusten ja suostumusten laatiminen Vesilain mukaisen luvan hakeminen (tarvittaessa) Rahoituksen järjestäminen Kunnostuksen toteutus Mahdollinen tarkkailuvelvoite (vesistö- ja kalastovaikutukset) Ylläpitävät hoitotoimet Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Susanna Airiola, vesistöyksikkö Närings-, trafik- och

3 Kunnostuksen tarve ja tavoitteet Useimmiten ongelmaksi koetaan järven rehevöityminen ja sen seurauksena esiintyvät vedenlaatuongelmat, leväkukinnot ja umpeenkasvu. Järvi voi olla luontaisestikin rehevä ja umpeenkasvua tapahtuisi ilman ihmistoiminnan vaikutustakin. Suomen järvet ovat tyypillisesti luonnostaan matalia, mikä edesauttaa vesikasvuston muodostumista. Ihmistoiminta voi vaikuttaa voimakkaasti rehevöitymiskehitykseen, kun järven ulkoinen ravinnekuormitus kasvaa mm. jätevesien, maa- ja metsätalouden ja turvetuotannon seurauksena. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Susanna Airiola, vesistöyksikkö Närings-, trafik- och

4 Kunnostuksen tavoitteena voivat olla esim. vesisyvyyden lisääminen, haitallisten leväkukintojen vähentäminen, veden laadun parantaminen, talvisten happikatojen estäminen, kalaston rakenteen parantaminen, maiseman parantaminen, veneilymahdollisuuksien edistäminen, luontoarvojen parantaminen, elinympäristöjen kunnostaminen, riistanhoidolliset tavoitteet jne. Usein eri intressiryhmillä on erilaiset ja ristiriitaisetkin tavoitteet esim. tulvasuojelun, maankuivatuksen, virkistyskäyttäjien, kalastajien jne. tarpeita joudutaan yhteen sovittamaan. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Susanna Airiola, vesistöyksikkö Närings-, trafik- och

5 Mikä taho lähtee vetämään hanketta? ELY-keskusten mahdollisuudet vastata kunnostushankkeiden suunnittelusta ja toteutuksesta vähenevät. ELY-keskukset tulevat keskittymään sellaisiin yleiseltä kannalta kaikkein merkittävimpiin kunnostushankkeisiin joihin ei löydy muita toimijoita. Muissa kohteissa ELYkeskusten rooli rajoittuu asiantuntija-apuun tai rahoitukseen. Kunnat ja kaupungit Yhä enemmän kannustetaan paikallisia tahoja omaehtoiseen kunnostukseen; toimijoina voivat olla esim. osakaskunnat, kyläyhdistykset tai muut yhdistykset esim. rekisteröidyt järvenhoitoyhdistykset.

6 Suunnittelun lähtötiedot kohteen valuma-alue-, vedenlaatu- ja vesistötiedot, tiedot kuormitushistoriasta, kuormittajista (ulkoinen ja sisäinen kuormitus) ja tehdyistä vesiensuojelutoimenpiteistä kohteen historia, aikaisemmin toteutetut hankkeet, toimenpiteet ja niihin liittyvät luvat, vesistön ja valuma-alueen maankäyttötiedot sekä merkittävimmät rakenteet, esim. padot, tiedot aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista, seurannasta ja järven tilan kehityksestä, mahdolliset suojelualueet, suojeltavat lajit ja kaavamääräykset.

7 Yleissuunnittelu Koottujen lähtötietojen perusteella arvioidaan eri toimenpiteiden mahdollisuuksia ja järkevyyttä sekä kustannustehokkuutta. Jo tässä vaiheessa tulee arvioida hankkeen rahoitusmahdollisuuksia ja suunnitella toimenpiteet realistisesti käytettävissä olevan rahoituksen ehdoilla. Tarkastelun pohjalta valitaan kunnostuksessa käytettävät toimenpiteet.

8 Järven kunnostuksessa käytettäviä menetelmiä Ulkoisen kuormituksen vähentäminen l. toimenpiteet valuma-alueella Vesikasvillisuuden poisto Hoitokalastus (l. ravintoketjukunnostus) Hapetus Ruoppaus Vedenpinnan nosto Forforin saostus Alusveden poisjohtaminen

9 Kalkitus (happamissa vesissä) Lintuvesikunnostukset Harvinaisempia menetelmiä Järven tilapäinen kuivattaminen Kipsaus Savipeitto Pohjasedimentin pöyhintä

10 Hankesuunnittelu Suunnitellaan toteutettavat toimenpiteet sillä tarkkuudella, että suunnitelman perusteella voidaan hankkeelle hakea lupa ja toteuttaa toimenpiteet. Suunnitelman tulee sisältää myös Vaikutusten arviointi Hyötyjen ja haittojen arviointi Kustannusten arviointi Sopimukset (vesialueen omistaja, rantakiinteistöjen omistajat, muut maanomistajat, joiden alueelle hankkeella on vaikutuksia esim. läjitysalueet)

11 Vesilain mukaisen luvan tarve Lupa tarvitaan, jos muutetaan vedenpinnan korkeutta tai virtaamaa Toimenpiteet estävät kalojen kulkua tai vaikeuttavat vesillä liikkumista Toimenpiteet aiheuttavat vahinkoa tai haittaa kalastukselle tai kalakannoille Ruopataan yli 500 m 3 Muut toimenpiteet, jotka muulla tavalla loukkaavat yleistä etua Lupatarpeen arvion tekee ELY-keskus Lupa haetaan aluehallintovirastolta (AVI)

12 Rahoitusmahdollisuudet Paikallinen rahoitus Osakaskunnat Asukkaat ja rannanomistajat Kalastusalue Yhdistykset Talkootyö Kunnat

13 Valtio; kun kunnostuksella on huomattava yleinen merkitys, max 50 % hankkeen kustannuksista MMM:n ja YM:n budjettivarat Työllisyysmäärärahat Maatalouden ympäristötuen erityistuet Kalastuksenhoitomaksuvarat Maakuntien liitot EU EAKR? Maaseuturahasto LEADER

14 Kunnostuksen toteutuksessa huomioitavaa Luvanvaraiset hankkeet edellyttävät lähes aina vaikutusten tarkkailua. Tarkkailuohjelmat on hyväksytettävä ELY-keskuksella ennen töitä. On noudatettava luvassa esitettyjä ehtoja (mm. aloitusilmoitus, valmistumisilmoitus jne.) Jos hankkeen rahoituksesta yli 50 % on julkista rahoitusta (esim. EU, valtio, kunnat, seurakunnat ym.) ja hankkeen hinta ylittää laissa määritetyt ns. kynnysarvot, tulee noudattaa hankintalakia mikä tarkoittaa hankkeen julkista kilpailuttamista. Rahoittajat voivat asettaa muita hankkeen toteutukseen liittyviä ehtoja.

15 Jälkihoito hankkeen toteutuksen jälkeen Hankkeen toteutuksen jälkeen on varauduttava ylläpitäviin toimenpiteisiin tai saavutetut hyödyt voidaan menettää. Esim. hoitokalastus, vesikasvien poisto, hapetus jne. Ennen hankkeen toteutusta on syytä selvittää ja sopia, mikä taho sitoutuu toteuttamaan ja kustantamaan ylläpitotoimet.

16 Lisätietoa vesistöjen kunnostuksista

17 Vesienhoidon suunnittelu Perustuu lakiin vesienhoidon järjestämisestä, jolla toimeenpannaan EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi Suomessa. Tavoitteena on vesistöjen vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2009 valmistuivat vesienhoitosuunnitelmat ja niihin liittyvät toimenpideohjelmat kaikille Suomen vesistöille. Suunnitelmien ja toimenpideohjelmien päivittäminen tapahtuu 6 vuoden välein. Parhaillaan on käynnissä vesienhoitosuunnitelmien päivittäminen vuosille Lokakuussa 2014 maaliskuussa 2015 kansalaiset voivat esittää mielipiteensä vesienhoitosuunnitelmien ehdotuksista. Lisää tietoa osoitteessa

18 KIITOS!