LOVIISAN KAUPUNGIN IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN OHJELMA 2013 2020
Sisältö 2. IKÄÄNTYMISPOLITIIKKAA OHJAAVA VISIO, TOIMINTAPERIAATTEET JA VALTAKUNNALLI SET TAVOITTEET... 5 2.1 Lviisan kaupungin visi... 5 2.2 Lviisan kaupungin ikääntymisplitiikan visi ikääntyvä lviisalainen... 6 2.3 Timinta-ajatus... 6 2.4 Arvt ja eettiset periaatteet... 7 2.5 Ikäihmisten hita kskevat valtakunnalliset tavitteet ja laatususitukset verrattuna Lviisan tilanteeseen... 8 2.5.1 Palvelurakenteen määrälliset ja laadulliset tavitteet... 8 2.5.2 Kehittämishjelmat ja uusi laki... 10 3 MUUTTUVA IKÄÄNTYMISPOLITIIKKA... 12 3.1 Väestörakenteen muutkset... 13 3.2 Ikääntyminen vimavarana... 15 3.3 Vapaaehtisuus tuttaa hyvinvintia... 15 3.4 Vanhusneuvst... 16 4 SENIORIPALVELUIDEN NYKYTILA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 17 4.1 Perusturvan hallint... 17 4.1.1 Perusturvakeskus... 17 4.1.2. Seniripalvelut... 17 4.2 Hyvinvinnin edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ... 18 4.3 Ktna asumista tukevat palvelut... 20 4.3.1 Ktihit... 20 4.3.2 Omaishit... 21 4.3.3 Päivätiminta... 22 4.3.4 Lyhytaikaishit... 22 4.4. Asumispalvelut... 22 4.4.1 Tuettu palveluasuminen... 22 4.4.2 Tehstettu palveluasuminen... 23 4.4.3 Laitshit... 25 4.5 Palveluseteli... 25 5. SENIORIPALVELUJEN HENKILÖSTÖ... 26 5.1 Henkilöstöresurssit... 26 5.2 Henkilöstön saatavuus... 28 5.3 Osaamisen ja työhyvinvinnin kehittäminen... 28 6 STRATEGISET TOIMENPIDEOHJELMAT... 29 6.1 Palvelurakenteen kehittäminen vuteen 2020... 29 6.1.1 Terveyttä edistävä työ... 29 6.1.2 Ktna annettava palvelu... 30 6.1.3 Muistisairaiden hidn kehittäminen... 32 6.1.4. Kuntuttava hiva- ja laitspalvelu... 34 6.2. Timenpide- ja kehittämissuunnitelma 2013 2016... 39 7. TASAPAINOINEN TALOUS JA VAIKUTTAVAT PROSESSIT... 44 8. HYVÄKSYMINEN, SEURANTA JA ARVIOINTI... 44 9. LÄHTEET... 45 2
1 JOHDANTO Palvelujen laadun ja timinnan suunnitelmallisen kehittämisen turvaamiseksi tulee jkaisessa kunnassa valtakunnallisten susitusten mukaan lla ajan tasalla leva ikääntymispliittinen hjelma, jnka kunnan pliittinen jht n hyväksynyt ja jnka timeenpan n kytketty kunnan talusarvin ja talussuunnitelmaan. Hyvä strategia vaatii arvkeskustelun kunnassa. Ikääntymispliittinen hjelma lu kknaisnäkemyksen ikääntyvien tarpeista ja elinlista sekä kunnan timenpiteistä ja kehityksestä. Ohjelma merkitsee linjan ja painpisteen valintaa, asettumista tietyn kehittämisvaihtehdn taakse. Tämän kehittämissuunnitelman lähtökhtana n ikääntymisen vimavaraajattelu, jnka taustalla vat muuttuneet ikäkäsitykset ja ikääntyvän väestön parantunut terveys ja timintakyky. Ikäihmiset vastaavat masta hyvinvinnistaan ensisijaisesti itse ja lähiverkstnsa avulla. He käyttävät pääsin samja palveluja kuin muutkin kuntalaiset. Palvelujärjestelmän tehtävänä n varhaisessa vaiheessa tukea, hjata ja mtivida ihmisiä kantamaan vastuuta masta hyvinvinnistaan ja terveydestään. Tässä hjelmassa ikäihmisellä tarkitetaan 75 vutta täyttänyttä henkilöä, vaikka ikäihmisen palvelujen tarve ulttuu myös 65 74- vutiaisiin. Lviisan kaupungin perusturvalautakunta asetti 16.2.2010 työryhmän valmistelemaan ikääntymispliittista hjelmaa. Perusturvan edustajiksi valittiin sairaalan ylilääkäri, seniripalveluiden palvelupäällikkö, palveluvastaavat ja hyvinvintikrdinaattri. Samassa kkuksessa työryhmän tueksi perustettavaan hjausryhmään valittiin neljä jäsentä keskeisistä pliittisista ryhmistä. Lisäksi vanhusneuvst valitsi 8.5.2010 kkuksessaan kaksi jäsentä hjausryhmään. Mlempien ryhmien puheenjhtajaksi perusturvalautakunta nimesi perusturvajhtajan. Lviisan ikääntymispliittista hjelmaa vusille 2013 2020 vat työstäneet seuraavat henkilöt: Sten Frndén, perusturvajhtaja Carla Klawér, perusturvajhtaja Katariina Brup, sairaalan ylilääkäri Lisbeth Frsblm, seniripalvelujen palvelupäällikkö Margareta Lepänah, avpalveluiden palveluvastaava Mervi Takala, hyvinvintikrdinaattri Päivi Heikkilä, hyvinvintikrdinaattri 3
Mnica Sund, vt. palveluvastaava Hans Hellner, Armi Lindell, Nils Vaini, Yvnne Wilenius, Anna Hiltunen, Erkki Turmaa Jens Rinne, Mauri Pikeljärvi, Ann-Lis Udd, Raili Äijö Juhannusvietn valmisteluja Taasiakdissa 4
2. IKÄÄNTYMISPOLITIIKKAA OHJAAVA VISIO, TOIMINTAPERIAATTEET JA VALTAKUNNALLI SET TAVOITTEET 2.1 Lviisan kaupungin visi Lviisa n hyvinviva uutta teknlgiaa ja energiamutja hyödyntävä kaksikielinen kaupunki, jssa merenranta, maaseutu ja hyvät lähipalvelut parantavat asukkaiden ja lmailijiden elämänlaatua. Lviisa mahdllistaa mnipulisen elinkein- ja kulttuurielämän kehittymisen myös hyvien tietliikenne- ja kulkuyhteyksien avulla. Timintaperiaatteet vat Hyvä palvelu Palvelemme kuntalaisia ammattitaitisesti ja heitä arvstaen. Tarjamme palvelua yksilöllisiin tarpeisiin siellä missä ihmiset vat. Kehitämme palvelua kuntalaisten kanssa. Paintamme ennaltaehkäisevää palvelua. Yhdessä tekeminen Kannustamme sallistumiseen. Vastuullisuus Käytämme yhteisiä resurssejamme taludellisesti edistäen kuntalaisten tasavertaista hyvinvintia ja henkilöstön tasa-arva. Turvaamme tulevaisuutemme timimalla ympäristöä säästäen. Alitteellisuus Olemme luvia ja alitteellisia. Etsimme aktiivisesti uusia ideita ja innvaatiita. Tuemme kuntalaisten aktiivisuutta, yhteistimintaa ja vaikuttamismahdllisuuksia sekä kunnallista demkratiaa. Kaksikielisyys Etsimme uusia tapja ylläpitää ja kehittää kaksikielisyyttä. Paintamme yhdessä tekemistä ja kehitämme tapja, jilla kieliryhmät saadaan timimaan paremmin yhdessä. Arvt Lviisan kaupunki tteuttaa timinnassaan seuraavia arvja: avimuus ikeudenmukaisuus suvaitsevaisuus tasapulisuus. 5
2.2 Lviisan kaupungin ikääntymisplitiikan visi ikääntyvä lviisalainen 2.3 Timinta-ajatus Lviisan kaupungin ikääntymispliittinen hjelma n tärkeä sa Lviisan kaupungin kehittämistä, kska ikääntyvien määrä nusee vimakkaasti vudesta 2020 lähtien. Ikääntyvien palvelustrategian lähtökhtana vat Lviisan kaupungin timinta-ajatus ja visi. Ikäihmisten palvelujen kehittäminen n kaikkien hallintkuntien ja kuntalaisten yhteinen asia. Palvelurakenteen kehittämisessä perusturva tarvitsee tuekseen muiden timialjen erityissaamista. Julkisen sektrin lisäksi tärkeitä yhteistyökumppaneita vat klmas sektri, yksityiset rganisaatit, maiset sekä itse ikääntyneet. Itsensä kehittämiseen n tarjlla mnipulista kansalais- ja harrastustimintaa. Ikäihmisten timintakyvyn ja vireyden ylläpitämistä tukeva kknaisvaltainen ikääntymisplitiikka n parasta mahdllista ennaltaehkäisevää timintaa, jlla turvataan ikäihmisten hyvä eläminen ja asuminen Lviisassa. Lviisan ikääntymisplitiikan visi kiteytyy kahteen lauseeseen: Lviisalainen ikäihminen n sallistuva, saava ja masta hyvinvinnistaan vastuuta kantava kansalainen. Timintakyvyn heikentyessä palvelurakenne antaa varhaisen tukensa hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa ja tarjaa turvallisen, hänen mia vimavarjaan tukevan palvelujärjestelmän. Timinta-ajatus lu phjan seniripalveluiden tteuttamiselle kaikissa timintaympäristöissä: Lviisa n hyvä ja turvallinen kaupunki ikäihmisille. Seniripalveluiden keskeisin tehtävä n ikääntyneiden ihmisten hyvinvinnin, mahdllisimman itsenäisen selviytymisen ja hyvän hidn edistäminen. Tarkituksena n tukea ja ylläpitää asiakkaiden hyvää elämänlaatua kaikissa niissä timintaympäristöissä, jissa hita ja palvelua tarvitsevat ihmiset elävät. Timinnan lähtökhtana n ikäihmisen ait sallisuus, läheisverkstn tuen hyödyntäminen sekä avin, rajja ylittävä yhteistyö julkisen, klmannen ja yksityisen sektrin eri timijiden kesken. 6
2.4 Arvt ja eettiset periaatteet Ikäihmisten palveluiden laatususitus (STM, 2008:3) lu perustan Lviisan kaupungin seniripalveluiden eettisille periaatteille. Ne hjaavat jkaisen työntekijän timintaa, jllin myös periaatteiden jalkauttaminen kuuluu jkapäiväiseen työhön. Ihmisen arv ja ainutlaatuisuus eivät le vain sanja, vaan ne tulevat ikeasti näkyviksi jkaisessa tessa, valinnassa ja päätöksessä. Kaikkien pitäisi timia niin että jkaisella ikääntyneellä n mahdllisuus elää ainutkertaista elämää mahdllisimman merkityksellisenä lppuun saakka. 1. Osallisuus Ikäihmiset vat arvkkaita yhteisönsä jäseniä ja heitä kannustetaan sallistumaan aktiivisesti man hyvinvintinsa ja hitnsa suunnitteluun. Ikäihmisiä tuetaan matimisuudessa ja hidssa tteutetaan timintakykyä ylläpitävää ja kuntutumista tukevaa työtetta. 2. Yksilöllisyys Ikäihmisten yksilöllisiä tiveita kunniitetaan ja niitä tteutetaan mahdllisuuksien mukaan. Palvelu- ja hitsuunnitelmassa suunnitellaan hit yksilöllisesti yhdessä ikääntyneen kanssa. Ikäihmisten erilaisuus hyväksytään ja kunniitetaan heidän elämäntapaansa siten, että vanhukset kkevat elämänsä arvkkaaksi ja tärkeäksi. 3. Turvallisuus Turvallisuuden periaatteella tarkitetaan fyysistä, psyykkistä ja ssiaalista turvallisuutta. Ihminen vi luttaa siihen, että hänen ympäristönsä n turvallinen ja että palveluja n saatavilla. Turvallisuus merkitsee myös tapaturmien, väkivallan ja kaltin khtelun ehkäisyä. 4. Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuuden periaatteella tarkitetaan tasavertaisia mahdllisuuksia saada samantasista palvelua samanlaiseen tarpeeseen sukupulesta, etnisestä taustasta, kielestä, iästä, vammaisuudesta, usknnsta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Tasavertaisten lähtökhtien turvaamiseksi ikäihminen vi tarvita erityistä humita vidakseen käyttää palvelua. 5. Itsemääräämisikeus Kannustetaan ikäihmisiä sallistumaan heitä itseään kskeviin asiihin ja päätöksentekn. Otetaan humin ikäihmisten vimavarat ja vahvistetaan niitä, jtta he pystyvät man mielipiteensä ilmaisuun. Kartitetaan ikäihmisten hittaht, jlla turvataan ma taht hidn jatkuvuudesta. 7
2.5 Ikäihmisten hita kskevat valtakunnalliset tavitteet ja laatususitukset verrattuna Lviisan tilanteeseen Ssiaali- ja terveysministeriö anti vunna 2008 uudistetun ikäihmisten palvelujen laatususituksen (STM 2008:3) yhdessä Sumen Kuntaliitn ja Stakesin kanssa. Kyseisessä susituksessa n tettu humin ikääntymisplitiikan ajankhtaiset valtakunnalliset linjaukset, laatususitusten arviintien tulkset, uusin tutkimustiet sekä timintaympäristön muutkset. Susitus lu suuntaviivja laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi klmella sa-alueella: hyvinvinnin ja terveyden edistäminen ja palvelurakenteen kehittäminen asumis- ja hitympäristöt henkilöstön määrä, saaminen ja jhtaminen. Lisäksi keskeisille ikääntyneiden palveluille asetetaan susituksessa valtakunnalliset määrälliset tavitteet, jtka luvat phjaa kuntakhtaiselle suunnittelulle. 2.5.1 Palvelurakenteen määrälliset ja laadulliset tavitteet Tavitteena n llut, että vuteen 2012 mennessä 75 vutta täyttäneistä henkilöistä 91 92 prsenttia asuu ktna itsenäisesti tai tarkituksenmukaisten ssiaali- ja terveyspalvelujen turvin 13 14 prsenttia saa säännöllistä ktihita 5 6 prsenttia saa maishidn tukea 5 6 prsenttia n tehstetun palveluasumisen piirissä 3 prsenttia n hidssa vanhainkdeissa tai pitkäaikaisessa hidssa terveyskeskuksen vudesastilla. Tehstetun palveluasumisen susitus kskee 75 vutta täyttäneitä henkilöitä, mutta ei humii 65 74-vutiaiden tarpeita, vaikka kkemuksemme mukaan myös heistä nin 1 2 prsentilla n ympärivurkautisen hidn tarve. Myöskään tavallisen palveluasumisen salta ei susitusta le. Tämä n humiitu alla levassa taulukssa, jssa n eritelty mlemmat ikäryhmät Lviisassa. 8
Taulukk 1. Lviisan kaupungin seniripalveluiden tilanne kesäkuussa 2012 ja tavitteen mukainen palvelutarve, ennuste vuteen 2040 (Lähde: Tilastkeskus) Yli 75-vutiaat, susitus Nykytila 6/2012 v. 2015 susitus v. 2020 susitus v. 2025 susitus v. 2030 susitus v. 2035 susitus v. 2040 susitus Asuu ktna itsenäisesti tai palvelujen turvin (91,5 %) 1456 (89 %) 1567 1786 2286 2627 2817 2969 Ktihit 1 (13 14 %) 203 (12,4 %) 223 240 254 273 325 350 373 402 400 431 422 454 Omaishit (5 6 %) 51 (3,2 %) Tehstettu palveluasuminen (5 6 %) 115 (7 %) 85 103 98 117 125 150 144 172 154 185 162 195 86 103 98 117 125 150 144 172 154 185 162 195 Laitshit (vanhainkdit ja pitkäaikaishit terveyskeskuksessa) (3 %) Ympärivurkautinen hit 65 74 -vutiaille (1 %) 64 (4 %) 51 59 75 86 92 97 18 23 25 23 23 23 21 Ktihit 1 (3 %) 52 69 76 70 69 68 64 Omaishit (0,6 %) 11 14 15 14 14 14 13 Ympärivurkautinen hit yhteensä Nykytila v. 2015 v. 2020 v. 2025 v. 2030 v. 2035 v. 2040 Nykytila ja tarve tulevaisuudessa 197 160 177 182 201 223 248 253 281 269 300 280 313 1 säännöllinen ktihit 2 Hambergin kti 15 p, Rsenkulla 14 p, Hemtrevnad +Tallb palveluas. 12 p, Emil-kti 9 p, Maritakti 17 p, Hemgården 26 p, Onnela 12 p, Taasiakti 28 p sekä stpalveluspimuksella 42 p (Esplanad) + muita stpalvelupaikkja 22 25 kaupungin mia paikkja 133 + stpalveluspimuspaikat 42 + maksusitumuspaikat 22, yhteensä 197 paikkaa, jissa yli 75-vutiaita asukkaita 179. 9
2.5.2 Kehittämishjelmat ja uusi laki Valtineuvst vahvistaa jka neljäs vusi ssiaali- ja terveydenhulln kansallisen kehittämishjelman (KASTE). Ohjelmassa määritellään alan uudistustyön tavitteet ja timenpiteet niiden saavuttamiseksi. Kaste-hjelman tavitteet 1. Hyvinvinti- ja terveysert kaventuvat: riskiryhmien sallisuus, hyvinvinti ja terveys paranevat ehkäisevä työ ja varhainen tuki vat vaikuttavia lähisuhde- ja perheväkivalta vähenee. 2. Ssiaali- ja terveydenhulln rakenteet ja palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti: asiakkaat luttavat palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen jhtamisella turvataan timivat palvelut henkilöstö n saavaa ja hyvinvivaa palvelurakenteet vat taludellisesti kestäviä ja timivia. Kaste-hjelma mudstuu kuudesta sahjelmasta, niihin liittyvistä säädösuudistuksista ja susituksista. Yksi sahjelmista n Ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaan. Ohjelmassa paintetaan ktna asumisen tukemista sekä riskiryhmien löytämistä ja tukemista. Tarvitaan neuvntapalveluja, entistä mnipulisempia ktiin saatavia palveluja ja kuntutusta. Kuntutuksen ja muiden hyvinvintia ja terveyttä edistävien palveluiden suutta tulee lisätä ikäihmisten palvelukknaisuuksissa. Asiakkaille ja heitä ktna hitaville maisille tulee tarjta yksilöllisesti räätälöityjä ktiin tarjttavia palveluita. Laitshidn ja laitsmaisen pitkäaikaishidn vähentämiseksi tarvitaan uudenlaisia palveluknsepteja, jissa yhdistetään asuminen ja palvelut. (Ssiaali- ja terveydenhulln kansallinen kehittämishjelma 2012 2015) Kansallinen terveyserjen kaventamisen timintahjelma 2008 2011 (STM 2008:16) nstaa myös esille tiedtuksen, neuvnnan ja hjauksen merkityksen ikäihmisten mien vimavarjen esille nstamiseksi ja nnistuneen ikääntymisen turvaamiseksi. Neuvnnan ja hjauksen tavitteena n vaikuttaa fyysisen, kgnitiivisen ja psykssiaalisen timintakyvyn myönteiseen kehitykseen ja sallisuuden tukemiseen, hyvinvinnin ja terveyden edistämiseen sekä riskien hallintaan. Tiedtuksen avulla pyritään 10
tavittamaan erityisesti niitä ikääntyneitä, jilla n vaikeuksia saada tieta ja sallistua. Ohjelmassa esitetään matalan kynnyksen yhteydenttmahdllisuuksia ja neuvntakeskuksia, jissa neuvnnan ja hjauksen lisäksi arviidaan timintakykyä ja terveydentilaa, ja tarvittaessa hjataan palveluihin. Uudella, ns. vanhuspalvelulailla halutaan turvata iäkkäiden henkilöiden ssiaali- ja terveyspalveluiden saanti. Lain tavitteena n edistää ikääntyneiden hyvinvintia, terveyttä ja timintakykyä. Iäkkäille henkilöille tarkitetut palvelut n tteutettava siten, että ne tukevat ja edistävät iäkkään henkilön itsenäistä suriutumista, sallistumista ja kuntutumista sekä ehkäisevät ennalta muuta palvelutarvetta. Palvelu n tteutettava siten, että se mahdllistaa iäkkään henkilön asumisen ktna tai kdinmaisessa ympäristössä niin pitkään kuin mahdllista. (Laki ikääntyneen väestön timintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden ssiaali- ja terveyspalveluista, vahvistettu 28.12.2012, vimaantul 1.7.2013) Lviisan seniripuist 11
3 MUUTTUVA IKÄÄNTYMISPOLITIIKKA Väestö ikääntyy, ihmiset elävät nykyään ja tulevaisuudessa yhä pitempään, terveempinä ja tulevat kuluttamaan yhä enemmän asumiseen liittyviä palveluita. Oleellista n se, että ikääntyvä ja tilastllisesti vaurastuva eläkeläisten jukk alkaa lla valmis myös maksamaan elämistä helpttavista palveluista. Ikääntyvien määrä kasvaa ja yhä suurempi sa heistä tulee asumaan missa kdeissaan. Miten vastataan ikääntyvien asumistarpeisiin? esteettömyys asuntjen, asuinrakennusten ja asuinalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa, ktna asumisen tukeminen, hyvinvintitutteet ja -palvelut, uuden teknlgian hyödyntäminen. (Lviisan kaupungin asuntpliittinen hjelma 2020) Tutkimusten mukaan ikääntyneet haluavat asua ktna niin pitkään kuin mahdllista. Yksinasuminen ja siihen liittyvä turvattmuus vat kuitenkin tekijöitä, jtka saavat ikäihmiset haluamaan palveluasuntn. Puutteellinen ja syrjäinen asuminen vi vaikeuttaa ktna selviytymistä ja pakttaa harkitsemaan muutta. Nämä eivät kuitenkaan le ensisijaiset syyt palveluasumiseen siirryttäessä, vaan timintakyvyn lasku. Ihmisen valinnat ja selviytyminen vat silti yksilöllisiä. Siinä missä tinen väsyy ja kkee turvattmuutta, tinen ei halua keskustella muuttamisen mahdllisuudesta, vaan haluaa selvitytä ktna (Stakesin raprtti 14/2007, Anderssn Sirpa). Lviisassakin n tavitteena, että mahdllisimman mni vi elää itsenäisesti massa kdissaan ja tutussa asuinympäristössä läheistensä ja ssiaalisten verkstjensa ympäröimänä. Ikäihmisten määrä kasvaa merkittävästi tulevaisuudessa. Tilastkeskuksen väestöennusteen mukaan yli 65-vutiaiden määrä kasvaa Lviisassa vuteen 2020 mennessä 950 asukkaalla, jista nin klmannes n yli 75-vutiaita. Ktna asumisen edistämiseksi ja tulevaisuuden tilatarpeisiin varautumiseksi Lviisan kaupunki n asuntpliittisessa hjelmassaan humiinut seuraavat seikat: asuntratkaisujen suurempi avimuus ja muunneltavuus yksiköllisyyden ja erilaisuuden vaatimukset, yksilölliset ja mnipuliset asuntratkaisut käyttäjien humiimisen ja mnitieteellisyyden krstaminen asuntjen ja asuntalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa. (Lviisan kaupungin asuntpliittinen hjelma 2020) 12
3.1 Väestörakenteen muutkset Ikäplitiikan suurimpana haasteena n varautuminen väestön ikärakenteen muutksiin. Väestörakenteen muuts jhtuu dtettavissa levan eliniän pitenemisestä ja alhaisesta syntyvyydestä. Lasten ja nurten määrä vähenee, työikäinen väestö supistuu ja ikäihmisten määrä kasvaa. Nähtävissä leva palvelutarpeen kasvu edellyttää entistä suurempaa humita eri-ikäisten ihmisten timintakyvyn ja terveyden edistämiseen. Samalla n ikääntyneiden mat vimavarat ja ikääntymisen lumat mahdllisuudet sattava ttaa käyttöön. (Virnes ym., 2006:13.) Lviisan alueen yli 75-vutiaiden määrä tulee ennusteiden mukaan lisääntymään vudesta 2011 vuteen 2020 nin 300 henkilöllä. Heistä yli 85- vutiaiden määrä lisääntyy nin 95 henkilöllä. Vaikka ikääntyneiden määrä kasvaa, niin vasta vuden 2020 jälkeen heidän prsentuaalinen suutensa kk väestöön verrattuna alkaa nusta merkittävästi. Tämän mukaan esimerkiksi kaupungin mat ja vuden 2012 stpalveluspimuksen mukaiset ympärivurkautisen hivan paikat tulisivat riittämään ainakin vuteen 2020 saakka. Vusina 2025 2030 ympärivurkautisen palveluasumisen tarve kasvaa ja sinä aikana tarvitaan tämän päivän susituksen mukaan 51 84 hivapaikkaa lisää. Tisaalta vanhusväestön määrän ennuste vudesta 2020 eteenpäin kert, miten tärkeää n resursida j nyt riittävästi avhidn kehittämiseen, riittävän ja mnipulisen ennalta ehkäisevän timinnan järjestämiseen, teknlgian mahdllisuuksien selvittämiseen sekä esteettömän ja helppkulkuisen ympäristön suunnitteluun. Erityisesti pitää miettiä, miten lisätään hiva- ja hittyön vetvimaisuutta, jtta alan tehtäviin saadaan riittävästi kulutettua ja ammattitaitista työvimaa. Keskeisenä haasteena n taludellisen perustan turvaaminen niin, että kaupungin vastuulla levat tehtävät pystytään järjestämään myös tulevina vusina. 13
Taulukk 2. Lviisan kaupungin väestörakenne, ennuste vuteen 2040 (Lähde: Stkanet 2011 Tilastkeskus) 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Ikälukat yhteensä 15552 15513 15570 15701 15844 15955 16036 0 6 1064 1043 1014 994 974 965 969 7 14 1295 1288 1284 1267 1250 1230 1214 15 24 1474 1374 1308 1304 1313 1311 1305 25 64 8183 7783 7476 7308 7139 7112 7185 65 74 1891 2312 2536 2329 2297 2258 2118 75 84 1177 1181 1389 1888 2100 1983 2005 85+ 468 532 563 611 771 1096 1240 Yli 65-vutiaita 3536 4025 4488 4828 5168 5317 5363 %-suus väestöstä Yli 75-vutiaita 23 1645 26 1713 29 1952 31 2499 33 2871 33 3079 33 3245 %-suus väestöstä Yli 85-vutiaita 11 468 11 532 13 563 16 611 18 771 19 1096 20 1240 %-suus väestöstä 3 3 4 4 5 7 8 14
3.2 Ikääntyminen vimavarana Ikääntyvä yhteiskunta haastaa kaikki tarkistamaan ja muuttamaan käsitystä vanhuudesta elämänvaiheena. Nykyisin ikääntymiseen suhtaudutaan psitiivisesti ja sitä tarkastellaan uusista näkökulmista, mm. kknaisvaltaisen vimavara-ajattelun ja sen tukemisen näkökulmasta. Ikääntyvä yhteiskunta n uudenlainen timintaympäristö, jssa myös järjestöja vapaaehtistiminta hakevat paikkaansa. Väestön ikääntymisen vaikutukset vapaaehtistimintaan ja sen kehittämiseen vat mninaiset. Ikääntyneet eivät le vain vapaaehtisavun tarvitsijita, vaan myös keskeisiä vapaaehtisavun antajia. Ikääntyvä väestö n nähtävä vimavarana, jka n mnikasvinen, yhä kulutetumpi ja yhä terveempi. Ikääntyvät mudstavatkin järjestö- ja vapaaehtistyön suuren ptentiaalin. He käyttävät myös enemmän aikaa vapaaehtistimintaan kuin nuremmat, kska heillä n yksinkertaisesti enemmän aikaa, erityisesti eläkkeellä llessaan. 3.3 Vapaaehtisuus tuttaa hyvinvintia Vapaaehtistiminnan merkitys ikääntyvässä yhteiskunnassa ei rajitu vain vapaaehtisavun antamiseen ja saamiseen. Vapaaehtistiminta n myös terveyden ja hyvinvinnin lähde, kuten esimerkiksi liikuntakin. Tutkimukset sittavat, että vapaaehtiseen timintaan sallistuminen n tärkeä terveyden ja hyvinvinnin ylläpitämisen väline juuri eläkeiässä. Omasta hyvinvinnista hulehtiminen myös mtivi sallistumaan. Mnenlaiseen vapaaehtistimintaan sallistuminen virkistää ja tu ila, mutta sen ketaan tuttavan myös niin fyysistä, psyykkistä kuin ssiaalistakin hyvinvintia. Vanhusplitiikassa krstetaan järjestöjen ja vapaaehtistiminnan merkitystä ikääntyneiden terveyden edistämisessä ja sitä kautta ennaltaehkäisevässä vanhustyössä. Ikääntyneiden terveyden ja hyvinvinnin edistämisessä juuri klmatta sektria pidetään erityisen tärkeänä vimavarana, sillä klmannen sektrin järjestöt ja yhdistykset vivat tarjta ikääntyneille vapaaehtistiminnan kautta avun ja tuen hella myös mielekästä tekemistä, yhteisöllisyyttä ja yhteiskunnallista sallisuutta. Vapaaehtistiminta lievittää yksinäisyyttä, ehkäisee syrjäytymistä, mahdllistaa ikääntyneiden keskinäisen vertaistuen ja tarjaa mahdllisuuksia sukuplvien väliselle khtaamiselle. Varsinkin aktiivisen ikääntymisen edistämisessä ja ikäihmisten mien vimavarjen humiimisessa vapaaehtistiminnan merkitys n keskeinen. Jtta mahdllisimman mni eläkeikäinen visi hyödyntää sallistumisen tumat hyvinvintiedut, tarvitaan tieta sallistumisen erilaisista mahdllisuuksista ja mnenlaisia saavutettavia 15
sallistumisen vaihtehtja. Järjestöjen aktiivinen timinta ikääntyvien mukaan saamiseksi mahdllistaa eläkeikäisten ja vapaaehtistiminnan entistä helpmman khtaamisen. 3.4 Vanhusneuvst Niin santun vanhuspalvelulain 1 mukaan kunnan n asetettava ikääntyneen väestön sallistumis- ja vaikuttamismahdllisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvst ja hulehdittava sen timintaedellytyksistä alueellaan. Vanhusneuvstlla n merkittävä rli ikäihmisten palveluiden asiakaslähtöisessä kehittämisessä. Ikäihmisten näkökulmasta merkittäviä vat ssiaali- ja terveydenhulln sekä asumis-, liikenne- ja kulttuuripalvelut. Lviisassa vanhusneuvst n timinut vudesta 2010 ja sen tärkeimpinä tehtävinä n edistää viranmaisten, vanhusten ja eläkeläis- ja vanhusjärjestöjen yhteistimintaa lisätä ikäihmisten sallistumista kunnalliseen päätöksentekn ja siinä vaikuttamista seurata kunnan päätöksenteka ikäihmisten näkökulmasta erityisesti heille tarkitettujen palveluiden ja tukitimien salta tehdä esityksiä ja alitteita sekä antaa lausuntja kaupungin viranmaisille ikäihmisiä kskevissa kysymyksissä. 11 Laki ikääntyneen väestön timintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden ssiaali- ja terveyspalveluista 16
4 SENIORIPALVELUIDEN NYKYTILA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4.1 Perusturvan hallint 4.1.1 Perusturvakeskus 4.1.2. Seniripalvelut Vuden 2010 alussa Lviisan seudun neljä kuntaa, Liljendal, Lviisa, Pernaja ja Rutsinpyhtää, yhdistyivät uudeksi Lviisan kaupungiksi. Samalla purkautui Lviisan seudun terveydenhulln kuntayhtymä ja tilalle mudstettiin uuden Lviisan ja Lapinjärven kunnan yhteistiminta-alue. Yhdistyvien kuntien ja Lapinjärven kunnan perusterveydenhult ja ssiaalitimi nivutuivat yhteen perusturvaksi. Lapinjärven salta perusturvan ulkpulelle jäi kuitenkin vanhustenhult, jsta kunta vastaa itsenäisesti. Näistä rakenteellisista lähtökhdista lähdettiin palveluita kehittämään prsessihjatusti elinkaarimallin mukaisesti. Elämänkaarirganisaatissa asiakkaan/ptilaan näkökulma ja mni - ammatillisuus vahvistuvat. Palveluprsesseja rakennetaan yksilöllisten tarpeiden näkökulmasta ja sujuvaa palvelua ajatellen. Perusturvan tehtävä n edistää ja ylläpitää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvintia. Perusturvakeskuksen tehtävänä n ssiaali- ja terveyspalvelujen timivuuden, saatavuuden ja kattavuuden turvaaminen. Palvelut suunnataan uuden terveydenhultlain ja valmisteilla levan ssiaalihultlain hengen mukaisesti asiakaskeskeisesti palveluiden laadun ja tasapulisuuden turvaamiseksi, terveyden ja hyvinvinnin edistämiseksi sekä kustannuksen kasvun hillitsemiseksi. Seniripalvelujen tärkein tehtävä n järjestää timintaa, jka edistää vanhusten hyvinvintia ja terveyttä sekä tukee vanhusten mahdllisuuksia itsenäiseen ja mielekkääseen elämään eri asumis- ja hitympäristöissä. Timinnan päämääränä n ikäihmisten timintakyvyn ylläpitäminen ja sallisuuden edistäminen mnipuliset asiakaslähtöiset palvelut, jtka tukevat turvallista ktna asumista laadukas ja tarkituksenmukainen hiva-asuminen. 17
4.2 Hyvinvinnin edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ Seniripalvelukeskuksesta saa tieta tarjttavista palveluista sekä yksilökhtaista hjausta ja neuvntaa. Palvelukeskuksen henkilöstö palvelee puhelimitse, asiakaskäynneillä, svituilla tapaamisilla sekä svittuina aikina kaupungin eri palvelupisteissä, eri teemin järjestettävissä neuvntatilaisuuksissa ja erilaisissa tapahtumissa. Seniripalvelukeskuksen henkilöstö tteuttaa neuvntapalveluiden järjestämistä matalan kynnyksen periaatteilla, timipaikissa annettavina ja asiakkaiden lu liikkuvina palveluina. Tavitteena n luda Lviisan ikäihmisille yhdenvertaiset mahdllisuudet sallistua hyvinvintia ja terveyttä edistävään timintaan ja päästä palvelujen piiriin sekä kehittää hyvinvintiin, terveyteen, palveluihin ja ssiaaliturvaan liittyvää tiedtusta. Yleisen tiedttamisen ja neuvnnan lisäksi palveluun kuuluvat palveluhjaus, terveystapaamiset 68-vutiaiden ikäryhmälle, hyvinvintia edistävät ktikäynnit 78-vutiaiden ikäryhmälle, muistineuvnta, kuntutushitajien palvelut sekä gerntlginen ssiaalityö. Yksilökhtaisen palveluhjauksen keskeinen sisältö n neuvnta, krdininti ja asianaj. Niihin liittyvät kiinteästi palvelujen tarpeen yksilöllinen arviinti ja palvelujen suunnittelu. Palveluhjaaja timii asiantuntijana palveluja järjestettäessä. Häneen tehtäviinsä kuuluvat ikäihmisten palvelukknaisuuden kkaminen sekä timiminen ennaltaehkäisevällä ja kuntuttavalla työtteella. Palvelutarpeen arviinti Jkaisella 75 vutta täyttäneellä tai Kelan erityshittukea saavalla n ikeus palvelutarpeen arviintiin seitsemän arkipäivän kuluessa. Palvelutarpeen arviinnin tekee pääsääntöisesti palveluhjaaja. Ktihidssa palvelutarpeen arviintia tekevät jk palveluhjaaja tai man alueen ktihidn hjaaja, tai muu ssiaali- ja terveydenhulln ammattilainen. Asiakkaan kknaistilanne n ratkaisevassa sassa palvelun ja avuntarvetta arviitaessa. Asiakkaan kknaistilanteen kartittamiseksi selvitetään terveydellinen ja ssiaalinen tilanne, asuinympäristö ja asunt-lsuhteet sekä tukiverkstt. Arviinnissa käytetään apuna mm. RAVA-timintakykymittaria ja tarvittaessa MMSE-muistitestiä. Mikäli asiakas tarvitsee erityistä ssiaalista tukea, apuna käytetään seniripalveluiden ja aikuisssiaalityön ssiaalityöntekijöiden asiantuntemusta. 18
Terveystapaamisessa n kyse terveystarkastuksesta, jssa selvitetään asiakkaan terveydentilaa, keskustellaan terveyteen ja päivittäiseen elämään liittyvistä asiista sekä tuetaan arkielämän terveysvalinnissa. Lisäksi asiakas vi keskustella mieltään askarruttavista asiista ja saada mahita tukevaa tieta ja neuvntaa. Terveystapaamisia järjestetään palveluiden ulkpulella leville 68-vutiaiden ikäryhmälle ja maishitajille. Hyvinvintia edistävien ktikäyntien tavitteena n edistää ikäihmisten hyvinvintia ja timintakykyä niin, että heidän mahdllisuutensa ktna asumiseen ja itsenäiseen suriutumiseen paranevat ja säilyvät mahdllisimman pitkään. Hyvinvintia edistävällä ktikäynnillä tehdään yleisarvi henkilön timintakyvystä ja selvitetään riskejä, jtka vivat heikentää timintakykyä, elämänlaatua ja turvallisuutta massa kdissa. Ktikäynnillä annetaan myös neuvja ja hjataan maehtiseen hyvinvinnin ja terveyden edistämiseen. Lisäksi kerrtaan tarjlla levista palveluista ja tarvittaessa hjataan näiden palvelujen piiriin. Hyvinvintia edistävät ktikäynnit n Lviisassa suunnattu 78-vutiaille säännöllisten ssiaali- ja terveyspalveluiden ulkpulella leville henkilöille. Muistineuvnnalla tuetaan muistiireisia, muistisairaita ja heidän maisiaan antamalla tieta muistisairauksista ja niihin liittyvistä kysymyksistä. Pyrkimyksenä n hjata muistisairaat mahdllisimman varhaisessa vaiheessa tutkimuksiin ja sitä kautta yksilöllisesti suunniteltuun palveluiden käyttöön parhaan mahdllisen elämänlaadun saavuttamiseksi. Lviisassa timii muistipliklinikka sana perusterveydenhulta matalan kynnyksen vastaanttna, jhn ei tarvita lääkärinlähetettä. Muistipliklinikan kautta asiakas vidaan hjata geriatrin vastaantlle. Ktihidn muistihitajat tekevät muistitestejä asiakkaiden ktna tai vastaantlla ja tukevat asiakasta ja hänen perhettään diagnsin jälkeen. Kuntutushitajat kartittavat ikäihmisten mia vimavarja ja kykyä selviytyä päivittäisistä timinnista. He kannustavat matimiseen suriutumiseen sekä antavat hjausta ktna tehtäviin tasapaina ja lihaskunta kehittäviin harjituksiin. Khderyhmänä vat ensisijaisesti ktihidssa levat asiakkaat. Kuntutushitajien tehtäviin kuuluu myös maishitajien hjaus sekä apuvälineiden valintaan ja niiden käyttöön liittyvä neuvnta. Gerntlgisen ssiaalityön tehtävänä n tukea ikäihmisiä vaikeissa elämäntilanteissa. Tarkituksena n j riittävän ajissa löytää ratkaisuja erilaisiin ssiaalisiin ngelmiin, kuten taludellisiin vaikeuksiin, päihteiden väärinkäyttöön, väkivaltaan ja kaltinkhteluun. Ssiaalityöntekijät antavat neuvntaa ja hjausta, selvittävät ngelmatilanteita ja etsivät 19
ratkaisuvaihtehtja yhdessä asiakkaan, maisten ja muiden yhteistyötahjen kanssa. SAS-ryhmä (selvitä arvii sijita) SAS-ryhmä n mniammatillinen työryhmä, jnka tehtävänä n krdinida vanhuspalvelujen käyttöä sekä av- että laitshidssa. Tavitteena n selvittää ensisijaisesti avhidn mahdllisuudet palvelujen järjestämisessä ja sen jälkeen löytää tarkituksenmukainen hitpaikka palveluasunnista tai hivasastilta. Hitpaikan pririsinnissa käytetään hjaavana mittarina kunnassa käytössä levaa, asiakkaan timintakykyä mittaavaa RAVA-indeksiä. 4.3 Ktna asumista tukevat palvelut 4.3.1 Ktihit Ktihidlla tarkitetaan ssiaalihultlain (710/1982, 20) mukaista ktipalvelua ja terveydenhultlain (1326/2020, 25) mukaista ktisairaanhita. Ktihit auttaa ja tukee selviytymään päivittäisistä timinnista sillin kun asiakkaan timintakyky n iän, sairauden tai vamman vuksi tilapäisesti tai pysyvästi heikentynyt. Lviisassa ktiin annettavat palvelut kstuvat ktipalvelusta, ktisairaanhidsta ja tukipalvelusta. Ktiin annettavien palveluiden määrä ja sisältö perustuvat yhdessä asiakkaan, maisen ja ktihidn hitajan kanssa laadittuun palvelu- ja hitsuunnitelmaan asiakkaan mat vimavarat humiiden. Omaisia ja lähipiiriä kannustetaan sallistumaan hitn ja hulenpitn. Palvelujen myöntämisessä nudatetaan perusturvalautakunnan vahvistamia ktihidn kriteereitä. Säännölliseen ja tilapäiseen ktihitn vidaan tarjta palveluseteli. Palvelusetelivaihtehdlla asiakas vi itse valita, mistä kunnan hyväksymästä yksityisestä ktipalveluyrityksestä hän avun tilaa. Avun tarvetta arviitaessa käytetään apuna RAVA-timintakykymittaria ja tarvittaessa MMSE-muistitestiä. RAVA-indeksin tulee pääsääntöisesti lla vähintään 1,5. Lisäksi humiidaan asiakkaan mahdllinen muistisairaus, vanhuusiän depressi, psyykkinen sairaus, tai päihdengelma tai muu ssiaalinen peruste. Ktihit n jaettu klmeen alueeseen: itäinen, keskusta ja läntinen. Nin 25 % ktihidsta stetaan yksityiseltä palveluntuttajalta. 20
4.3.2 Omaishit Kuntuttava ktihit Ktihidn tehtävänä n antaa hjausta sekä rhkaista asiakasta mien vimavarjen löytämiseen ja käyttämiseen. Asiakkaita kannustetaan ktijumppahjelman ja siihen liittyvien testausten avulla lisäämään lihasvimaa ja tasapaina harjittavaa liikkumista. Fyysisen timintakyvyn lisäksi kuntutuminen nähdään kknaisuutena, jssa humiidaan myös psyykkiset ja ssiaaliset tarpeet. Asiakkaiden sallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta tuetaan hjaamalla heitä timintaan, jssa ikäihmiset vivat tavata tisiaan. Hiva ja hit Ktihidssa autetaan asiakkaita jkapäiväiseen elämään liittyvissä timinnissa, jista he eivät itse selviydy. Tavitteena n asiakkaan henkilökhtaisen perushivan ja hulenpidn, ssiaalisen turvallisuuden ja viihtyvyyden lisääntyminen. Asiakkaiden mien timintamahdllisuuksien tukeminen n hidn ja hivan keskeinen tavite. Ktisairaanhit Ktihitn kuuluva ktisairaanhit n hitsuunnitelman mukaista ktna tapahtuvaa lääkärin valvntaan perustuvaa sairaanhita. Tukipalvelut ja niiden järjestäminen Avhidn tukipalveluilla tuetaan asiakkaan ktna asumista ja selviytymistä sekä ludaan turvallisuutta. Tukipalveluja vat ateria-, turvapalvelu-, pyykki-, sauna- ja kauppapalvelut sekä päivähit- ja päivätimintapalvelut. Siivuspalvelut hjataan stamaan yksityisiltä palveluntuttajilta. Omaishidlla tarkitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hidn ja hulenpidn järjestämistä ktilissa maisen tai muun hidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishidn tuki mudstuu kknaisuudesta, jka rakentuu hidettavalle annettavista palveluista sekä maishitajalle annettavasta hitpalkkista, vapaa-ajasta ja maishita tukevista palveluista. Omaishidn tuen hitpalkki n prrastettu hidn sitvuuden ja vaativuuden perusteella. Omaishidn hjaukseen kuuluvat neuvnta ja hjaus erilaisissa maishittilanteissa, maishitajan tukeminen ja maishita tukevien palveluiden järjestäminen sekä vertaistukiryhmien järjestäminen. 21
4.3.3 Päivätiminta 4.3.4 Lyhytaikaishit 4.4. Asumispalvelut Päivätimintana järjestetään Lviisassa päivähita ja timintapäiviä. Niiden tarkituksena n aktivida ja kuntuttaa ikääntyneitä, ylläpitää heidän timintakykyään sekä tukea maisten jaksamista. Päivätiminta tukee myös mielialan khentumista ja lisää ikäihmisten yhteenkuuluvuutta vahvistaen tällä tavin ssiaalista hyvinvintia. Päivähita järjestetään Palvelutal Esplanadissa viitenä päivänä viikssa. Palvelu n suunnattu runsaasti tukea tarvitseville ikäihmisille, jilla n jnkinlainen muistisairaus. Eri ryhmille nin kerran kuukaudessa järjestetyt timintapäivät n khdennettu vielä melk hyväkuntisille ktna asuville henkilöille, jista suuri sa asuu sivukylissä. Timintapäiviä järjestetään Lviisan kaupungin eri alueilla (Tesjki, Pernajan kirknkylä, Kskenkylä, Sarvisal, Liljendal, Lviisan keskusta). Lyhytaikaishit tarjaa hivaa tarvitseville ikäihmisille ympärivurkautisia asiakkaan vimavarja ja ktihita tukevia palveluja tilapäisesti tai tistuvasti jaksissa. Tavitteena n asiakkaan virkistyminen ja timintakyvyn paraneminen tai levn mahdllistaminen hitavalle maiselle. Lyhytaikaishita järjestetään kaupungin hivayksiköissä. Pysyvään palveluasumiseen hakeudutaan palvelutarpeen arviinnin kautta. Asumispalvelujen järjestämisestä vastaa ensisijaisesti seniripalvelussa työskentelevä ktiuttamiskrdinaattri. Tukena arviinnissa käytetään SAStyöryhmää (SAS = selvitä arvii sijita). 4.4.1 Tuettu palveluasuminen Tuettu palveluasuminen n ikääntyneiden ns. kevyempää asumispalvelua, jssa hithenkilökunta ei le paikalla ympärivurkautisesti. Asukkailla n kuitenkin mahdllisuus saada ktihidn palveluja ja tukea aamusta myöhäiseen iltaan ja tarvittaessa hälytysluntista apua myös yöaikaan. Palveluasunnt ja sa eläkeläisasunnista sijaitsevat hivakeskittymissä tai niiden läheisyydessä Lviisan keskustassa, Pernajan ja Liljendalin kirknkylissä sekä Tesjella. Asukkailla n mahdllisuus hyödyntää tiettyjä 22
hivayksiköissä tarjttavia palveluita, kuten ateria- ja kylvetyspalveluita sekä sallistua yksiköissä tarjttavaan viriketimintaan. Osa asunnista n vammaismititettu, jten ne spivat hyvin myös pyörätulia käyttäville henkilöille. Asuntja saneerattaessa esteettömyys, teknlgiaratkaisut ja yleinen viihtyvyys vat tärkeimpiä humiitavia seikkja. Taulukk 3. Tuettu palveluasuminen Lviisassa Asunnt määrä sijaintipaikka mistaja Trsbyn eläkeläisasunnt 16 Pernaja säätiö Liljendalin palveluasunnt 8 Liljendal kaupunki Lindeb 19 Liljendal säätiö Esplanadin palveluasunnt 38 Lviisa säätiö Tesjen eläkeläisasunnt 12 Tesjki kaupunki Ehtkartan 12 Tesjki säätiö Emil-kdin päätyasunnt 2 Tesjki kaupunki Yhteensä 107 tuettua palveluasunta 4.4.2 Tehstettu palveluasuminen Lviisan kaupungilla n viisi tehstetun palveluasumisen yksikköä, jissa asukkaiden timintakyky n selvästi alentunut ja he tarvitsevat hivaa ja hulenpita ympärivurkautisesti. Lisäksi kaupunki staa asumispalveluita Palvelutal Esplanadin säätiöltä palveluspimuksella. Tarvittaessa kaupunki hankkii lisäksi yksittäisin maksusitumuksin asumispalveluita. Tehstetussa palveluasumisessa vidaan myös käyttää palvelusetelivaihtehta. määrä sijaintipaikka mistaja 07/12 Rsenkulla 14 Liljendal kaupunki Kdinnni 10 Pernaja kaupunki Mäntykdn palveluasuminen 2 Pernaja kaupunki Emil-kti 9 Rutsinpyhtää kaupunki Hambergin kti 15 Lviisa kaupunki Onnela 12 Pernaja kaupunki Helena-kti 10 Lviisa säätiö Elenra 15+17 Lviisa säätiö Maksusitumuksella tai 24 palvelusetelillä, mm. Kulta- Ajankti, Ulrika-kti Yhteensä 128 23
Helena-kti ja Elenran dementiasast Lviisan keskustassa, Mäntykdn palveluasunnt ja Kdinnni Pernajassa, Rsenkulla Liljendalissa sekä Emil-kti Tesjella tarjavat tehstettua palveluasumista henkilöille, jilla n keskivaikea tai vaikea muistisairaus. Myös Lviisan keskustassa sijaitsevassa Hambergin kdissa ja Elenrassa sekä Pernajassa sijaitsevassa Onnelassa tarjtaan tehstettua palveluasumista. Hambergin kti ja Onnela eivät kuitenkaan svellu vaikeasti muistisairaille. 24
4.4.3 Laitshit Laitshita annetaan henkilölle, jka tarvitsee apua, hita tai muuta hulenpita, jta ei vida tai ei le tarkituksenmukaista järjestää hänen massa kdissaan tai muussa ssiaalihulln asumisyksikössä. Laitshit + intervallihit määrä sijaintipaikka mistaja Taasiakti 28 Rutsinpyhtää kaupunki Hemgården 26 Pernaja kaupunki Maritakti 17 Lviisa kaupunki Yhteensä 71 Pernajassa sijaitseva Hemgården (sastt Sateenkaari ja Mäntykt) sekä Taasiakti (sastt Sinikell ja Vanam) Tesjella vat pitkäaikaishita tarjavia vanhainkteja. Yksiköissä järjestetään myös lyhytaikaishita. Hivahita tarjtaan lisäksi Maritakdissa, jka sijaitsee Lviisan terveyskeskussairaalassa. Osast 5 Lviisan terveyskeskuksessa tarjaa myös lyhytaikaishita ikäihmisille. 4.5 Palveluseteli Palvelusetelien käyttöä säätelee laki ssiaali- ja terveydenhulln palvelusetelistä(569/2009). Palveluseteli n yksi tapa järjestää kunnan lakisääteisiä ssiaali- ja terveydenhultpalveluja. Palvelusetelillä vi staa yksityisiltä palveluntuttajilta sellaisia ssiaali- ja terveyspalveluja, jtka kaupungin kuuluu järjestää asukkailleen. Palvelusetelillä stettu palvelu n vaihteht kaupungin tuttamalle palvelulle. Palvelusetelin vi saada, js n ikeutettu kaupungin ssiaali- ja terveyspalveluihin. Palveluseteli myönnetään, kun n arviitu millaisia palveluita tarvitaan. Arvin tekevät ssiaali- ja terveydenhulln työntekijät yhdessä asiakkaan kanssa. Kaupunki päättää millaisia ssiaali- ja terveyspalveluita palvelusetelillä vi hankkia. Lviisassa vi palvelusetelillä staa esimerkiksi ktipalvelua, tehstettua palveluasumista ja tilapäistä hita tai kuntuttavaa timintaa maishidn tukemiseksi. 25
5. SENIORIPALVELUJEN HENKILÖSTÖ 5.1 Henkilöstöresurssit Henkilöstömititusta suunnitellessa ja arviitaessa n humiitava kknaisvaltaisesti asiakkaiden timintakykyyn ja avuntarpeeseen, palvelurakenteeseen, palvelujen tuttamiseen ja saatavuuteen sekä henkilöstöön ja työn rganisintiin liittyvät tekijät. Olennaisen tärkeää n ttaa humin asiakkaiden ikeudet ja timinnalle asetut laatu- ja vaikuttavuusvaatimukset. Valtakunnallisen susituksen mukaan henkilöstömititukseen eri palveluissa lasketaan asiakkaan välittömään hitn sallistuvat työntekijät. Ympärivurkautisen hidn henkilöstön vähimmäismäärä n 0,5 0,6 hittyöntekijää asiakasta khden vurkaudessa. Suurempi vähimmäismititus (0,6) n susiteltava sillin kun asiakkailla n vaikeita smaattisia tai käytösireita tai kun hitympäristön kk ja/tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat henkilökunnan lisätarvetta. Hyvä henkilöstön mititus ympärivurkautisessa hidssa n 0,7 0,8. Mikäli lääketieteellistä hita vaativia asiakkaita n pitkäaikaishidssa terveyskeskusten vudesastilla, vähimmäismititus n 0,6 0,7 ja hyvä mititus 0,8 hittyöntekijää asiakasta khden. On kuitenkin muistettava, että mitituksen lähtökhtana vat aina asiakkaat tarpeineen riippumatta siitä, minkä nimisessä yksikössä he vat (STM 2008:3). Asiakkaat hivayksiköissä vat tulevaisuudessa yhä hunkuntisempia ja tarvitsevat enemmän hivaa ja hita. Henkilöstömititus hivayksiköissä asukaspaikkja sastnhitaja lähihitajat tuntityö siivus hithenk. yhteensä HOIVA- YKSIKKÖ Rsenkulla 14 1 9 10 0,70 Hambergin 15 1 8 0,65 9,65 0,63 kti Hemtrevnad 10 1 6,5 7,5 0,73 Emil-kti 9 1 6 0,5 7,0 0,75 Hemgården 28 2 0,5 16,5 19 1,5 0,66 Maritakti 17 1 3 7 11 0,64 Taasiakti 28 2 1 15 18 1 0,63 Onnela 12 0,5 5,5 6,0 0,50 YHT. 133 9 5 73,5 88,65 2,5 0,65 Hum! Mititukseen ei le laskettu vakituisia sijaisia. Osastnhitajien työajasta 20 % n siirretty hallintn = ei le mukana mitituksessa. sairaanhitaja sijaispli. mititus 26
Rsenkulla: ma yöhitaja, hälytysluntiset käynnit Lindebssa ja palveluasunnilla Hambergin kti: ma yöhitaja Hemtrevnad: yöhit Hemgårdenista (humiitu mitituksessa) Emil-kti: ma yöhitaja, jka avustaa myös Taasiakdin yöhitajaa; pieni yksikkö => vääristää mitituslukua Hemgårdenin sastt: Hemgårdenin yöhitaja hitaa myös Onnelan ja hälytysluntisesti Trsbyn eläkeläisasunnt (humiitu mitituksessa) Maritakti: ei maa yöhitajaa (humiitu mitituksessa), asukkaiden ruka valmiina tarjttimella Taasiakdin sastt: Taasiakti yöhitaja tekee hälytysluntiset käynnit Ehtkartanssa. Henkilöstömititus ktihidssa ktihidn hjaajat/ krdinaattri sairaanhitajat lähihitajat KOTIHOIDON TIIMI Läntinen tiimi 1 1,5 12 Itäinen tiimi 1 1,0 11 Keskustan tiimi 1 2,0 21 Riittävä henkilöstömititus vaihtelee riippuen asiakkaiden/ ptilaiden hidn vaativuuden tassta sekä hivayksiköiden sijainnista, yksikön suuruudesta ja rakennusten timivuudesta. Tästä jhtuen henkilöstömititus vi vaihdella kertmatta kuitenkaan tdellisesta laadun tassta. Pienessä yksikössä, jssa n yöhitaja, mititus vi näyttää suurelta, mutta tdellisuudessa henkilökunnan määrä päivä- ja ilta-aikana ei kuitenkaan le suuri, kska vahvuus jaetaan kk vurkauden ajalle. Ikääntyneiden määrä tulee vuteen 2020 mennessä nusemaan Lviisan kaupungissa varsin rajusti. Tähän liittyen henkilöstömitituksissa n aina myös humiitava timinnan kustannustehkkuus ja kknaisuus. Tämän vuksi henkilöstömititus vi tulevaisuudessa vaihdella vähimmäismäärästä hyvään määrään ja kuitenkin hidn tas n laadukasta. Ktihidn henkilöstömitituksesta ei le vielä annettu susituksia. Nykyisin pyritään siihen että ihmiset asuvat mahdllisimman pitkään ktna myös sairaampina. Tämä tarkittaa, että ktihidssa hidetaan yhä enemmän hita vaativia asiakkaita, mikä saltaan lisää tarvetta nstaa henkilöstön määrää. Lviisan kaupunki seuraa tulevia susitusten, asetusten tai lakien muutksia ja timii henkilöstömitituksissa niiden mukaan. 27
5.2 Henkilöstön saatavuus Työviman riittävyyden hella n taattava myös työviman saatavuus, jtta palvelujen laatu pystytään turvaamaan. Ssiaali- ja terveydenhultalalla n j nyt vaikeuksia työviman saamisessa erityisesti vanhustenhulttyöhön. Työviman ikääntyessä ja palvelutarpeen samanaikaisesti kasvaessa näiden vaikeuksien ennustetaan lisääntyvän. Lviisassa tehdään yhteistyötä alan ppilaitsten kanssa ja kulutetaan lähihitajia ppispimuskulutuksella. 5.3 Osaamisen ja työhyvinvinnin kehittäminen Vanhuspalvelujen jhtaminen n haasteellista ja vaatii ammattitaita, jtta muutkset saadaan tteutettua hallitusti. Kaiken jhtamisen tavitteena n, että työyksiköt, rganisaatit ja kunnat vivat saavuttaa timinnalle asetetut määrälliset ja laadulliset tavitteet. Ammatillisen työnjhdn, eli lähiesimiesten, vastuulla n työn tarkituksenmukainen rganisinti, työkäytäntöjen ja henkilöstön saaminen sekä työyhteisön ja työntekijöiden hyvinvinnin ja turvallisuuden lisääminen.(stm 2008:3) Henkilöstön hyvällä ammattitaidlla, työhyvinvinnilla ja työhön situtumisella n myönteinen vaikutus hidn laatuun. Ammattitaitinen ja man ammattitaidn kehittämisestä kiinnstunut sekä työhönsä mtivitunut henkilöstö n iäkkäiden hyvän hidn ja palvelun tärkein satekijä. Hyvällä henkilöstöplitiikalla turvataan asiakkaille riittävä hidn jatkuvuus. Henkilöstön työhyvinvintia kehitetään yhteistyössä kaupungin muiden timijiden ja työterveyshulln kanssa. 28
6 STRATEGISET TOIMENPIDEOHJELMAT 6.1 Palvelurakenteen kehittäminen vuteen 2020 Vanhustyön palveluita n tarkasteltava kknaisuutena. Sen eri sat vaikuttavat tisiinsa ja samalla palveluiden kknaiskysyntään. Tasapaininen palvelurakenne vastaa paikallisiin tarpeisiin ja perustuu käytettävissä leviin vimavarihin. Palvelurakennetta n kehitettävä pitkäjänteisesti ja kaikilta tarpeellisilta siltaan. Niukkjen resurssien lsuhteissa n kuitenkin arviitava palveluiden kiireellisin kehittämistarve. 6.1.1 Terveyttä edistävä työ Valtakunnallisissa susituksissa paintetaan riittävän varhaisen ja mnipulisen ehkäisevän ja hyvinvintia edistävän timinnan lisäämistä ikääntyneiden timintakyvyn parantamiseksi. Samalla krstetaan avhidn ensisijaisuutta palveluja järjestettäessä. Lihaskunta ja tasapainaistia vahvistavien ja ylläpitävien liikuntamahdllisuuksia n lisättävä. Kuntutuspalvelujen sisältöä n kehitettävä erityisesti ktiin annettavissa kuntutuspalveluissa. Lviisa n mukana Vimaa Vanhuuteen -hankkeessa 2011 2013. Vimaa Vanhuuteen -hjelma n valtakunnallinen iäkkäiden terveysliikuntahjelma, jka edistää iäkkäiden ktna asumista ja hyvää vanhuutta kehittämällä vima- ja tasapainsisältöistä liikuntatimintaa ktna asuville. Timinnalla ehkäistään myös kaatumisia, syrjäytymistä ja ennenaikaista kti- tai laitshita. Timinta järjestetään järjestöjen ja julkissektrin eri hallintkuntien kanssa. Lviisassa työskentelee 1,5 kunthitajaa, jtka antavat kuntutuspalvelua ikäihmisten ktna. Kunthitajat tekevät erilaisia kunttestejä ja henkilökhtaisia kunt-hjelmia. Hankkeen yhteydessä kehitetty saaminen ja timinnan kehittäminen n tarkitettu pysyviksi. Tavitteena n lisätä ennaltaehkäisevän työn suutta ja varhaista puuttumista epäkhtiin. Tämä edellyttää erilaisten ehkäisevien ja kuntuttavien työmenetelmien ja palvelujen juurruttamista ktihitn. Kaksi seniripulen kunthitajaa n surittanut Ikäinstituutin ViTas-kuluttajakulutuksen (42 tuntia). Kulutus sisältää mm. vima- ja tasapainharjituksia. Tavite n kuluttaa vusittain ktihidn ja hivayksiköiden henkilökuntaa kunnnhitajiksi ja tarpeen mukaan vertaishjaajia, jita kutsutaan vertaisvetureiksi. 29
Vimaa vanhuuteen -hankkeessa n tehty yhteistyötä vapaa-aikatimen kanssa ja kulutettu vapaaehtisia liikuntaystäviä, jtka liikkuvat säännöllisesti liikuntarajitteisten vanhusten kanssa. Yhteistyötä vapaaehtisten kanssa ylläpidetään ja lisätään. 6.1.2 Ktna annettava palvelu Laadukas ktihit n aina ennakivaa. Se perustuu kattavaan timintakyvyn arviintiin ja reagi asiakkaiden terveydentilan ja timintakyvyn muutksiin ripeästi. Laadukas ktihit n kuntutumista edistävää ja vastaa tavitteellisesti ikääntyneiden asiakkaiden fyysisiin, kgnitiivisiin, psyykkisiin ja ssiaalisiin kuntutumistarpeisiin. (STM 2008:3) Lähtökhtana n edistää kaupungin kaikilla timinnilla ja palveluilla ikäihmisten mahdllisuutta asua ktna eri elämänvaiheissa. Palvelurakenteen tulee lla ktna asumisen, ennaltaehkäisevien palveluiden ja erilaisten palveluasumisratkaisuiden suutta tukevaa. Tavitteena n, että 75 vutta täyttäneistä henkilöistä vähintään 90 % asuu ktna. Tämä edellyttää ktihidn ja päivätiminnan saatavuutta entistä enemmän 24 12 tuntia ja 7 vurkautta -periaatteella. Säännöllisen ktihidn kattavuus n tällä hetkellä Lviisassa 12,5 % 75 vutta täyttäneestä väestöstä. Susitus n 13-14 %. Ktihidssa ei nykyisin aina vida tarjta hita tasavertaisesti eri vurkauden aikina, minkä vuksi n tarvetta rganisida ktihit uudelleen ja lisätä resursseja tasavertaisen ktihidn saatavuuden varmistamiseksi, mukaan lukien ktisairaanhit lähinnä iltaisin ja viiknlppuisin. Ktihidssa ketaan, ettei asiakkaille pystytä antamaan riittävästi aikaa turvallisuuden tunteen lumiseksi, varsinkin iltaisin ja viiknlppuisin. Yöaikaisen hidn tarvetta tulevaisuudessa tulee selvittää. Lviisan ktihit kstuu sekä stpalvelusta että masta timinnasta. Kaupunki staa nin 25 % ktihidn timinnasta yksityiseltä palveluntuttajalta. Haasteeksi n kettu, että yksityisen palveluntuttajan timintaa n vaikea valva, eikä yhteistyö kaupungin man henkilöstön ja yksityisen yrityksen kanssa aina le saumatnta. Määrlahden alueella timii sekä kaupungin ma ktihit että yksityinen palveluntuttaja. Asiakkaan näkökulmasta tämä ei le hyvä asia, kska hänen lunaan saattaa käydä mnta eri ihmistä yhden päivän aikana. Js ktihit lisi kknaisuudessaan maa timintaa, vitaisiin ktihidssa tehtävää hivatyötä suunnitella tehkkaammin. Työn rganisinti ja kehittäminen lisi myös justavampaa, js kk henkilöstö lisi kaupungin maa. 30
Kaavi: Säännöllisen ktihidn piirissä levien yli 75-vutiaiden määrä laatususitusten (14 %) mukaisesti. Vunna 2012 tteutunut ja susitus eriteltynä (205/230). Erityistä humita n kiinnitettävä maishidntuen ja muiden ktna asumista edesauttavien palveluiden kehittämiseen sekä maishitajien maan jaksamiseen mm. vapaapäivien pidn mahdllistamisella ja tukemisella. Lviisan maishidn tuen asiakasmäärät vat alle valtakunnallisen tavitteen. Lviisassa 3,2 % yli 75-vutiaista saa maishidn tukea. Susitus n 5 6 %. Ktihidn henkilöstön hjeistaminen sekä asiakkaiden hyvinvintia edistävillä ktikäynneillä, terveystarkastuksilla ja palveluhjauksella vahvistettu etsivätyö vat niitä keinja, jiden avulla n mahdllista löytää maishidn tukeen ikeutettuja henkilöitä. Riittävän ajissa myönnetyillä hita tukevilla palveluilla ja hitpalkkilla vidaan muun hidn vaihetta myöhentää ja lisätä sekä hitajan että hidettavan vimavarja, jaksamista ja hyvää elämänlaatua. Lisääntyvää palvelutarvetta tyydytetään tarjamalla palveluseteliä yhtenä vaihtehtna hitpalveluihin. Tavitteena n palvelusetelin avulla lisätä asiakkaiden valinnanvapautta ja itsemääräämisikeutta sekä parantaa palveluiden saatavuutta. Uusia palveluiden järjestämistapja tulee kehittää. Uuden teknlgian käyttööntn lisäys khdennetaan ratkaisuihin, jtka edistävät ktna asumista ja turvallisuutta. Erityisesti tukipalveluiden tuttamista hjataan yksityiselle palveluntuttajille tai klmannelle sektrille. 31
Kaavi. Omaishidn tukea saavien yli 75-vutiaiden määrä laatususitusten (6 %) mukaisesti. Vunna 2012 tteutunut ja susitus eriteltynä. 6.1.3 Muistisairaiden hidn kehittäminen Muistisairaudet vat ikäihmisillä tärkeimpiä palvelutarvetta lisääviä tekijöitä. Riittävillä ja tarkituksenmukaisesti khdennetuilla ssiaali- ja terveydenhulln palveluilla vidaan tukea myös muistisairaiden ihmisten asumista ktna nykyistä pitempään ja myöhentää laitshitn siirtymistä (STM, 2008:3). Sumessa n yhteiset kansalliset työvälineet muistisairauden tteamiseen. Selvityksen kulmakiviä vat lääkärin tekemä haastattelu ja tutkimus, irearvi (muistikysely henkilölle itselleen ja läheiselle), muistitestit (CERADtehtäväsarja tai neurpsyklginen tutkimus) sekä aivjen kuvantaminen. Varhainen taudin määritys mahdllistaa parannettavien syiden tteamisen ja hidn, etenevien muistisairauksien varhaisen hidn ja kuntutuksen sekä itsenäisen arjessa selviämisen tukemisen. Lviisassa timii muistipliklinikka sana terveydenhulta. Muistipliklinikalla n muistikrdinaattri. Neurlgian palvelut hankitaan stpalveluna. Neurlgin vastaantt n 2 3 päivänä kuukaudessa. Muistipliklinikan timintaa tulee kehittää sana seniripalvelujen palvelukknaisuutta, jllin ehkäisevään ja kuntuttavaan työhön vidaan panstaa entistä enemmän. Ktihitn tulee jatkssakin kuluttaa muistihitajia, jtka timivat työyhteisön tukena muistisairauksiin liittyvissä asiissa. Muistikrdinaattri ja muistihitajat vat ensiarvisen tärkeitä tteutettaessa ns. lääkkeetöntä hita ja speutumisvalmennusta ktilissa. Muistisairaat ja heidän läheisensä 32
tarvitsevat tukea diagnsin jälkeiseen elämään ja kuntutumiseen ktna asuessaan ja sitä tukea tulee jatkssa edelleen kehittää. Muistisairaat ihmiset vat tulevien vusien suurin käyttäjäryhmä niin ktihidssa kuin ympärivurkautisissa palveluissa. Myös maishidn tukea kehitettäessä tämän kasvavan jukn tarpeet n tettava humin. Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyyttä Sumessa kuvaillaan suuksilla: 65 74-vutiailla 4 % 75 84-vutiailla 11 % yli 85-vutiailla 35 % (Vutilainen P, Muisti 3/2008) Lähde: Tilastkeskus, Muisti 3/2008 Leif Berg pelaa krttia ylläpitääkseen muistia. 33