VALTATIE 26 HAMINA LAPPEENRANTA YHTEYSVÄLIN KEHITTÄMISSELVITYS

Kaakkois-Suomen tiepiiri 2005 VALTATIE 26 HAMINA LAPPEENRANTA YHTEYSVÄLIN KEHITTÄMISSELVITYS

Pohjakartat: Genimap Oy, Lupa L4356 TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri Kauppamiehenkatu 4 45100 KOUVOLA Puhelinvaihde 0204 2211

VALTATIE 26 HAMINA LAPPEENRANTA YHTEYSVÄLIN KEHITTÄMISSELVITYS TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri Sito-yhtiöt Kouvola 2005

ALKUSANAT Tiehallinnossa on käynnissä pääteiden kehittämisen toimintalinjoja laativa projekti, joka on jatkoa PTS-työlle (Tienpidon linjaukset 2015). Projektin lopputuloksena syntyy pääteiden kehittämissuunnitelma, joka valmistuu vuonna 2006. Kehittämissuunnitelman ensimmäisenä osana laadittiin Pääteiden kehittämisen periaatteet toimintalinjaus, joka hyväksyttiin Tiehallinnon johtoryhmässä joulukuussa 2003. Kehittämissuunnitelmassa esitetään Tiehallinnon näkemys valta- ja kantatieverkon kehittämisperiaatteista, tavoitetilasta ja yhteysvälikohtaisista kehittämispoluista kustannusarvioineen noin 20 vuoden aikajänteellä. Tavoitetilan ja toimenpiteiden jäsentelyä varten päätiestö on jaettu kolmeen osaan, jotka ovat runkotiet, muut tärkeät ja vilkkaat päätiet sekä muut päätiet. Kehittämisselvityksillä on kolme erityistä suunnitteluprosessiin liittyvää haastetta: 1. Yhteysvälejä tarkastellaan tiepiirirajoista riippumattomina kokonaisuuksina ja yhteysvälin toimenpiteitä osana pääteiden kehittämisen toimintalinjoja. 2. Jo olemassa olevien suunnitelmien sisältöä arvioidaan ja toimenpiteitä priorisoidaan uudelleen suhteessa pääteiden kehittämisen toimintalinjoihin. Uusia pääteiden parantamisratkaisuja (S12-projektin suosituksia) otetaan mukaan suunnitteluun. 3. Vaikutusten tarkastelu ja arviointi on kiinteä osa suunnitteluprosessia alusta asti ja ohjaa mm. toimenpiteiden valintaa. Yhteysvälikohtaisia kehittämisselvityksiä laadittiin vuosina 2002 2003 yhteensä noin 40 kappaletta. Selvitysten ulkopuolelle jäi joukko pääteitä, joiden kehittämistä on aiheellista tarkastella samoin periaattein. Tämä valtatien 26 kehittämisselvitys välillä Hamina Lappeenranta on tehty em. toimintalinjatyön periaatteiden mukaisesti, mutta suppeampana. Kehittämisselvitys kattaa valtatien 26 osuuden Haminan Summasta Taavettiin, jossa valtatie 26 yhdistyy valtatiehen 6. Haminan alueella kehittämisselvitys kytkeytyy Valtatien 7 (E18) parantamiseen, josta on laadittu yleissuunnitelma vuonna 2005. Valtatie 26 kuuluu suunnitteluosuudella pääteiden luokituksen mukaan muihin pääteihin. Selvitysalue sijoittuu Kaakkois- Suomen tiepiirin alueelle. Selvitys tehtiin Kaakkois-Suomen tiepiirille, jossa työn tekemistä valvoi insinööri Juha Laamanen. Työtä ohjasi hankeryhmä, johon kuuluivat Ins. Juha Laamanen, puh.joht. Dipl.ins. Kari Halme Dipl.ins. Jorma Aholainen Ins. Rauno Tuominen Tekn.yo. Hanne Strandvall (siht.) Kaakkois-Suomen tiepiiri Kaakkois-Suomen tiepiiri Kaakkois-Suomen tiepiiri Sito-konsultit Oy Sito-konsultit Oy Selvitys on tehty Sito-yhtiöissä, jossa työstä on vastannut ins. Rauno Tuominen. Lisäksi työhön osallistuivat dipl.ins. Heikki Haila, FM Taina Klinga, tekn.yo. Hanne Strandvall ja tekn.yo. Minna Hakola. Kouvolassa lokakuussa 2005 TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri

Valtatie 26 Hamina Lappeenranta, Yhteysvälin kehittämisselvitys 5 SISÄLTÖ 1 NYKYTILANNE JA ONGELMAT 6 1.1 Selvitysalue ja nykyinen tie 6 1.2 Liikenteellinen merkitys 7 1.3 Suhde maankäyttöön 8 1.4 Turvallisuus 9 1.5 Ajoneuvoliikenteen palvelutaso 11 1.6 Kevyt liikenne 11 1.7 Joukkoliikenne 12 1.8 Tien kunto 12 1.9 Levähdys- ja palvelualueet 12 1.10 Ympäristö 12 2 YHTEYSVÄLIN TAVOITETILA VUONNA 2030 15 2.1 Yleiset pääteiden kehittämistavoitteet 15 2.2 Yhteysvälin kehittämisen tavoitteet 15 2.3 Yhteysvälin tavoitetila vuonna 2030 15 3 KEHITTÄMISTOIMENPITEET, KUSTANNUKSET JA KEHITTÄMISPOLKU 18 3.1 Kehittämistoimenpiteet 18 3.2 Kustannukset ja kehittämispolku 19 3.3 Toimenpiteiden vaikutukset suhteessa tavoitteisiin 22 4 VAIKUTUSTARKASTELUT 24 4.1 Turvallisuus 24 4.2 Liikenteen palvelutaso 24 4.3 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen 24 4.4 Vaikutukset maaperään, kasvillisuuteen ja eliöihin, vesiin sekä luonnon monimuotoisuuteen 25 4.5 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja alueidenkäyttöön, maisemaan, kaupunkikuvaan sekä kulttuuriperintöön 25 5 YHTEENVETO, JATKOTOIMENPITEET 26 LIITTEET 30 LIITE 1. Toimenpidekartat 1:100 000 LIITE 2. Strategiakortti

6 Valtatie 26 Hamina Lappeenranta, Yhteysvälin kehittämisselvitys NYKYTILANNE JA ONGELMAT 1 NYKYTILANNE JA ONGELMAT 1.1 Selvitysalue ja nykyinen tie Kehittämisselvitys koskee Hamina Lappeenranta yhteysväliltä valtatietä 26 Haminan ja Taavetin välillä. Yhteysvälin pituus on 50,8 kilometriä. Osuus alkaa valtatieltä 7 Summan eritasoliittymästä (tieosoite 26/1/0) ja jatkuu Taavettiin valtateiden 6 ja 26 eritasoliittymään saakka (tieosoite 26/11 loppu). Selvitysalue sijoittuu Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnallisten liittojen alueille. Valtatie 26 on kaksikaistainen päätie. Väylän poikkileikkaus vaihtelee seuraavasti: Hamina Husula: Poikkileikkaus on Summan eritasoliittymän kohdalla 9,5/7,5 metriä ja sen jälkeen poikkileikkaus vaihtelee 7,5/7,0 ja 8,0/7,5 metrin välillä Husula Töytäri: Poikkileikkaus 9,0/8,0 metriä Töytäri Pyhältö: Poikkileikkaus pääosin 7,5/ 7,0 metriä mutta Pyhällön kohdalla 7,5/7,5 metriä Pyhältö Taavetti: Poikkileikkaus pääosin 7,0/ 6,8 ja 7,1/6,8 mutta Taavetin eritasoliittymän kohdalla 10/7,5. Kuva 1. Suunnittelualue. Tien pääliittymät ovat pääasiassa 4-haaraisia tasoliittymiä. Summan (vt 7), Husulan ja Taavetin (vt 6) kohdalla on eritasoliittymät. Yhteysvälillä ei ole valo-ohjattuja liittymiä. Hamina Taavetti osuudella nopeusrajoitus on pääosin 80 km/h, mutta paikoitellen erityisesti liittymä-alueilla esiintyy myös 60 km/h nopeusrajoitusta. Koko tieosuudella 80 km/h nopeusrajoitusta on 47,8 kilometriä ja 60 km/h nopeusrajoitusta 3,0 kilometriä. Tie on vaaka- ja pystygeometrialtaan pienipiirteinen ja heikkotasoinen. Näkemät ovat huonot Husulan ja Taavetin välisellä osuudella ja heikkojen ohitusmahdollisuuksien takia tielle syntyy vähäisilläkin liikennemäärillä jonoja raskaiden ajoneuvojen taakse. Jonoutumista lisää poikkeuksellisen suuri raskaiden ajoneuvojen määrä. Liikennemääriin suhteutettuna tie on kapea Ruissalon ja Husulan sekä Töytärin ja Taavetin välillä. Tie on valaistu Ruissalon ja Husulan välillä, Myllykylässä ja Pyhällössä sekä pääliittymien kohdilla. Tien nykytilan kuvaus on esitetty kuvassa 7.

Valtatie 26 Hamina Lappeenranta, Yhteysvälin kehittämisselvitys NYKYTILANNE JA ONGELMAT 7 1.2 Liikenteellinen merkitys Tie on merkittävä yhteys Etelä- ja Pohjois-Karjalasta Kaakkois-Suomen rannikkoseudulle. Yhteys palvelee erityisesti raskaita kuljetuksia Haminan ja Kotkan satamiin. Tieyhteyden raskaan liikenteen määrä on siksi poikkeuksellisen suuri. Suurten erikoiskuljetusten reitti kulkee valtatietä 26 pitkin noin 4 kilometrin matkalla Haminan kaupungin kohdalla (Summa Töytäri). Yhteysvälillä on kaksi portaalia, jotka rajoittavat yhteysvälin käyttöä suuriin erikoiskuljetuksiin. Yhteysvälin merkittävimmät työssäkäyntialueet ovat Hamina ja Taavetti. KVL (ajon./vrk) 8000 6000 4000 2000 0 Summa Husula Pyhältö Taavetti 1 2 3 4 5 7 8 11 11 11 Tieosat KVL KVL raskaat KKVL KAVL Liikennemäärät ja liikenne-ennuste Yhteysvälin keskimääräinen liikennemäärä on vilkkaiden pääteiden keskitasoa pienempää. Yhteysvälillä liikenne on vilkkainta reilun 10 kilometrin matkalla Haminan ja Paijärven välillä (3700 4600 autoa vuorokaudessa), ja siitä pohjoiseen päin mentäessä liikennemäärät pienenevät merkittävästi. Paijärvi Taavetti välillä liikennemäärä on 2000 2500 autoa/vrk sillä poikkeuksella, että Taavetin taajamassa liikennemäärä on 3700 autoa/vrk. Liikennemäärä ylittää 3000 ajon/vrk -rajan 26 %:lla tiejakson pituudesta. Liikenteen painotettu keskiarvo on 2660 ajon/vrk. Raskasta liikennettä on yhteysvälillä poikkeuksellisen paljon, 540 930 autoa vuorokaudessa. Raskasta liikennettä on eniten Töytäri Paijärvi Kuva 2. Yhteysvälin nykyiset liikennemäärät (vuonna 2004). osuudella ja tieosan muilla osuuksilla liikennemäärä on tasainen. Raskaan liikenteen osuus vaihtelee yhteysvälillä 15 35 % välillä. Raskaan liikenteen määrä on kasvanut kaksinkertaiseksi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Liikennemäärän ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä reilut 20 %. Vuodelle 2030 ennustetut liikennemäärät ovat Haminan ja Paijärven välillä 5000 8500 autoa/vrk, Paijärvi Taavetti välillä noin 2500 3000 autoa/vrk ja Taavetin taajamassa 4500 autoa/vrk. Summan ja Husulan välillä liikennemäärä nousee valtatien 7 parantamisen myötä 13 600 14 200 autoon vuorokaudessa. Tämän liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärä ylittää 3000 ajon/vrk rajan 26 %:lla tiejakson pituudesta. Liikenteen sijoittuminen Valtatien 26 rekkaliikenteellä (ja muullakin liikenteellä) on periaatteessa olemassa vaihtoehtoinen reitti valtatien 7 ja maantien 387 kautta. Pääosa vaihtoehtoreitistä on geometrialtaan merkittävästi parempaa kuin valtatie 26, mutta Vaalimaan ja Hujakkalan välillä on noin 20 kilometrin geometrialtaan heikko osuus. Matkan pituus valtaien 7 Summan liittymän (Haminassa) ja valtatien 6 ns. Partekin liittymän (Lappeenrannassa) välillä on valtatie 26 valtatie 6 -reittiä noin 86 km

8 Valtatie 26 Hamina Lappeenranta, Yhteysvälin kehittämisselvitys NYKYTILANNE JA ONGELMAT ja valtatien 7 maantien 387 -reittiä noin 99 km. Vastaavasti matka-aika on vt 7 mt 387 -reitillä ajoneuvolajista ja nopeusrajoituskaudesta riippuen noin 3 9 minuuttia pidempi. Kun matkaaika ja matkan pituus ovat vaihtoehtoreitillä pidempiä, nykyisin hyvin harva kuljettaja valitsee vt 7 Vaalimaa mt 387 -reittiä. Haminan ohikulkutien rakentamisen ei voi odottaa lisäävän vaihtoehtoreitin käyttöä, mutta kun Haminan ja Vaalimaan välinen osuus aikanaan rakennetaan moottoritietasoiseksi, osa henkilöautoliikenteestä siirtynee vaihtoehtoreitille. Raskaan liikenteen siirtymä on todennäköisesti silloinkin vähäistä, sillä ajoneuvolajikohtainen nopeusrajoitus estää moottoritienopeuden hyödyntämisen. Valtatien 7 parantaminen kokonaan moottoritieksi Helsingin ja Haminan välillä saattaa siirtää liikennettä myös valtatieltä 6 Koskenkylän ja Taavetin väliltä valtatielle 26, koska moottoritie nopeuttaa ajomatkoja valtatiellä 7. Valtatiellä 6 kulkee nykyisin noin 1300 1500 autoa vuorokaudessa sellaista liikennettä, jolle reitti parannetun valtatien 26 tai maantien 387 ja valtatien 7 kautta olisi vaihtoehtoinen valtatien 6 reitille Taavetin ja Koskenkylän välillä. Tästä liikenteestä voisi siirtyä valtatielle 26 noin 600 800 autoa vuorokaudessa. Liikenteen mahdollisilla siirtymillä ei ole siten vaikutusta valtatien 26 kehittämistarpeeseen, vaan liikenteen kasvu voi jopa aiheuttaa paineita tien parantamisen aikaistamiseeen. 1.3 Suhde maankäyttöön Yhteysväli sijoittuu kahden maakuntaliiton alueelle. Haminan ja Anjalankosken alueilla on voimassa Kymenlaakson seutukaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 19.6.2001. Seutukaavassa yhteysväli esitetään nykyisellä paikalla. Seutukaava sisältää valtatien 7 Haminan ohituksen, joka sijoittuu valtatien 26 käytävään Summan ja Husulan välillä. Kymenlaakson ensimmäisen maakuntakaavan laadinta on aloitettu vuonna 2003. Kyseessä on vaihemaakuntakaava ja nimensä mukaisesti se on rajattu koskemaan ainoastaan taajama-alueita ympäristöineen (Kymenlaakson maakuntakaava: taajamat ja niiden ympäristö). Kaavaluonnos on asetettu nähtäville toukokuussa 2005. Haminan kaupunkialueella on maankäytön, erityisesti teollisuuden ja työpaikkojen, laajenemisalueita, jotka kytkeytyvät suunniteltuun ohikulkutiehen. Luumäki kuuluu Etelä-Karjalan maakuntaliiton alueelle. Maakunnassa tapahtuvaa maankäytön suunnittelua ohjaa Etelä-Karjalan seutukaava Kuva 3. Valtatie 26 on merkittävä raskaan liikenteen yhteys.

Valtatie 26 Hamina Lappeenranta, Yhteysvälin kehittämisselvitys NYKYTILANNE JA ONGELMAT 9 n:o 4, joka vahvistettiin ympäristöministeriössä 14.3.2001. Seutukaavassa valtatie esitetään nykyisellä paikallaan. Seutukaavassa on esitetty ohjeellinen varaus valtatien 26 parantamiselle Taavetin taajaman länsipuolitse. Etelä-Karjalan liitossa on aloitettu maakuntakaavan laatiminen perusselvitysvaiheella. Yhteysvälin kaupunkikeskus on Hamina, joka on osa merkittävää Kotkan seudun työssäkäyntialuetta. Teollisuusalueita on Haminan länsiosassa ja valtatien 26 läheisyydessä. Yhteysvälin kannalta merkittäviä toimintoja ovat myös Summan tehtaat ja Haminan ja Kotkan vientisatamat. Valtatie 26 kulkee Haminan kaupunkialueen laitamilla. Siihen liittyvät Ruissalon, Salmenkylän ja Husulan kaupunginosat. Asutusta tien läheisyydessä on erityisesti valtatien 7 liittymässä sekä Husulassa. Valtatie Husulasta pohjoiseen on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Tienvarsiasutus jatkuu melko tiiviinä Husulasta Myllykylään ja Paijärvelle asti. Kylien kohdilla on enemmän tiiviitä taloryhmiä. Suurimmista asutuskeskittymistä voidaan mainita Töytärin, Myllykylän, Paijärven ja Pyhällön kylät. Lankilasta pohjoiseen valtatie sijoittuu pitkälle metsäiselle jaksolle, jossa ei ole juuri lainkaan asutusta tien tuntumassa. Pienten vesistöjen rannoilla on kuitenkin kesämökkejä. Luumäen kuntakeskusta Taavettia lähestyttäessä asutusta on jonkin verran tien varrella, erityisesti Heimalan kylässä. Valtatien 6 liittymä sijoittuu Taavetin taajama-alueelle. Taavetin taajama sijoittuu Lappeenrannan ja Kouvolan kaupunkiseutujen puoliväliin. Valtatien 26 varrella on palveluita Husulan alueella, Myllykylässä ja Pyhällössä. Merkittävimmät kohteet on esitetty kuvassa 7. 1.4 Turvallisuus Yhteysväli kuuluu onnettomuustiheytensä puolesta päätieverkon keskitasoon vuosien 1996 2000 tietojen perusteella, (luokkiin 4 2) sekä liikennekuolemien, että henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien osalta. Kuolemantiheys (kuolemaa/100 tiekm/v) on koko yhteysvälillä 0,9 ja se vaihtelee linkeittäin 0,5 2,4 välillä. Onnettomuusriskin osalta yhteysväli on sekä liikennekuolemien että henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien osalta lähellä valtateiden keskiarvoa. Kuolemantiheydeltään ja kuoleman riskiltään vaarallisin kohta yhteysvälillä on tieosa 5, eli Paijärvi Ihamaa-osuus. Kyseisellä tieosuudella on vuosina 1996 2000 tapahtunut koko yhteysvälin molemmat kuolemaan johtaneet onnettomuudet, yksi yksittäis- ja yksi kohtaamisonnettomuus. Tien geometria on koko osuudella heikko ja onnettomuudet voivat vaihdella vuosittain eri osuuksilla, joten liikenneturvallisuuden kannalta tie kaipaa parantamista koko tiejaksolla. Yhteysvälillä on vuosina 2000 2004 tapahtunut 5 liikennekuolemaa ja 34 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Vastaavat arvot vuosille 1996 2000 ovat 2 liikennekuolemaa ja 27 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta, eli onnettomuudet ovat selvästi lisääntyneet. Keskimäärin yhteysvälillä on tapahtunut vuosittain 1,0 liikennekuolemaa ja 6,8 henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta. Vastaavat lukuarvot tarkastelujaksolle 1996 2000 ovat 0,4 kuolemaan johtanutta onnettomuutta vuodessa ja 5,4 henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta vuodessa. Viime vuosina tapahtunut onnettomuuksien määrän kasvu nostaa kuolemantiheyden suureksi Husulan ja Ihamaan välillä sekä Pyhällön kohdalla. Jaksoilla on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana 6 liikennekuolemaa. Kaikista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 40 % on tyypiltään kohtaamisonnettomuuksia ja 40 % yksittäisonnettomuuksia. Yleisimpiä onnettomuustyypeistä yhteysvälillä ovat yksittäisonnettomuudet. Toiseksi yleisimpiä ovat risteämisonnettomuudet. Hirvionnettomuuksia on tapahtunut eniten Paijärvi Pyhältö ja Lankila Taavetti väleillä. Ne eivät ole kuitenkaan johtaneet henkilövahinkoihin. Yhteysvälillä on kaksi liittymää, jotka kuuluvat henkilövahinko-onnettomuuksien osalta runkoverkon vaarallisimpaan viidennekseen (luokka 5). Kolme liittymää on lisäksi luokassa 4. Liittymien nimet ja onnettomuusmäärät vuosilta 1996 2000 on esitetty sivulla 11.

10 Valtatie 26 Hamina Lappeenranta, Yhteysvälin kehittämisselvitys NYKYTILANNE JA ONGELMAT Kuolemantiheys (kuolemaan johtaneet onnettomuudet vuodessa 100 tiekilometriä kohti) Henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys (henkilövahinkoihin johtaneet onnettomuudet vuodessa 100 tiekilometriä kohti) 4 HAMINA TAAVETTI 20 HAMINA TAAVETTI 3 2 Vilkkaiden pääteiden keskimääräinen kuolemantiheys 1,8 kuollutta/100 km 15 10 Vilkkaiden pääteiden keskimääräinen hevatiheys on 14,8 henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta/100 km 1 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 Tieosa Tieosa 4 Kuolemanriski (kuolemaan johtaneet onnettomuudet 100 miljoonaa ajoneuvokilometriä kohti) HAMINA TAAVETTI 20 Henkilövahinko-onnettomuuden riski (henkilövahinkoihin johtaneet onnettomuudet 100 miljoonaa ajoneuvokilometriä kohti) HAMINA TAAVETTI 3 2 Vilkkaiden pääteiden keskimääräinen kuolemaan johtavan onnettomuuden riski 0,94 kuollutta/100 milj.ajon.km 15 10 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 5 0 Vilkkaiden pääteiden keskimääräinen henkilövahinkoihin johtavan onnettomuuden riski 7,7 henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta/100 milj.ajon.km 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 Tieosa Tieosa Kuva 4. Yhteysvälin liikenneturvallisuus on yksittäisiä tieosia lukuun ottamatta keskimääräinen vuosien 1996 2000 perusteella. Tämän jälkeen onnettomuusmäärät ovat kuitenkin lisääntyneet selvästi.

Valtatie 26 Hamina Lappeenranta, Yhteysvälin kehittämisselvitys NYKYTILANNE JA ONGELMAT 11 Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet Kuolemaan johtaneet onnettomudet (kuolleiden lkm.) Yht. (henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet) Taulukko 1. Vuosina 2000 2004 tapahtuneet onnettomuudet ja niiden jakautuminen. Kohtaamisonnettomuus 2 2 (2) 4 Yksittäisonnettomuus 10 2 (2) 12 Risteämisonnettomuus 8 - (-) 8 Eläinonnettomuus - - (-) - Peräänajo-onnettomuus 1 - (-) 1 Kääntymisonnettomuus 3 - (-) 3 Ohitusonnettomuus - - (-) - Kevyen liikenteen onnettomuus 5 1 (1) 6 Muu onnettomuus - - (-) - Yhteensä 29 5 (5) 34 1.5 Ajoneuvoliikenteen palvelutaso Yhteysvälillä ei ole ruuhkautumisen kannalta suuria ongelmakohtia. Ruuhkaisin kohta löytyy Marttilan liittymän kohdalta Taavetissa, jossa palvelutaso on huono (palvelutasoluokka E). Muilla tieosilla palvelutaso vaihtelee erittäin hyvän ja tyydyttävän välillä 300. huipputunnin aikana, eli palvelutaso liikkuu luokissa A C. Tieosuuden varsin korkea raskaan liikenteen osuus (15 35 %) aiheuttaa viivytyksiä kevyelle autoliikenteelle vähäisilläkin liikennemäärillä, koska ohitusmahdollisuuksia on erittäin harvassa. Luokka 5 (yli 0,41 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa): Marttilan liittymä (pt 14761) 0,66 hevaa/vuosi Töytärin liittymä (pt 14679/pt14685) 0,44 hevaa/vuosi Luokka 4 (0,22 0,40 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa): Summan liittymä (vt 7) 0,26 hevaa/vuosi Saaramaan liittymä (pt 14687) 0,26 hevaa/ vuosi Taavetin liittymä 0,23 hevaa/vuosi 16 12 8 4 0 Onnettomuudet onnettomuusluokittain 2000-2004 Eläinonnettomuus Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet Kuolemaan johtaneet onnettomuudet Kohtaamisonnettomuus Yksittäisonnettomuus Risteämisonnettomuus Peräänajoonnettomuus Kääntymisonnettomuus Ohitusonnettomuus Kevyen liikenteen onnettomuus Muu onnettomuus Ennustetilanteessa vuonna 2030 koko yhteysvälin liikenteellä on hyvä tyydyttävä palvelutaso Marttilan liittymää lukuun ottamatta, jossa on edelleenkin huono palvelutaso. Yhteysväli sijoittuu yleisesti palvelutasoluokkiin B C. Näissä palvelutasoluokissa seuranta-aikaosuus on 25 55 %. Marttilan liittymä sijoittuu palvelutasoluokkaan E ja seuranta-aikaosuus on 70 90 %. Seuranta-aikaosuudella tarkoitetaan osuutta matkaajasta, jonka ajoneuvo joutuu ajamaan jonossa. Palvelutasotarkastelut on tehty Tiehallinnon IVAR-ohjelman versiolla 2.2. 1.6 Kevyt liikenne Marttilan liittymä Taavetissa on parannettu vuonna 2005, joka parantaa liittymän turvallisuutta. Onnettomuudet on esitetty yksityiskohtaisemmin taulukossa 1. Ruissalon ja Husulan välillä (3,0 km) sekä Myllykylän (1,4 km) ja Heimalan kohdalla (2,0 km) on kevyen liikenteen väylä. Muilta osin kevyen liikenteen väylä puuttuu kokonaan. Husula Myllykylä välillä sekä Myllykylän pohjoispuolella on tarvetta kevyen liikenteen väylälle ja Pyhällön kohdalla olevalta linja-autopysäkiltä löytyy tar-

12 Valtatie 26 Hamina Lappeenranta, Yhteysvälin kehittämisselvitys NYKYTILANNE JA ONGELMAT vetta kevyen liikenteen yhteydelle. Tarvetta kevyen liikenteen alikululle löytyy Paijärven ja Tainan liittymistä. Tien kapeus ja runsas raskaan liikenteen määrä tekee kevyen liikenteen olosuhteet ongelmalliseksi koko välillä. 1.7 Joukkoliikenne Joukkoliikenteen pikavuorot käyttävät koko valtatietä 26 kulkureittinään. Paikallisliikennettä on Haminan seudulla, mutta se ei käytä valtatietä 26 kulkureittinään. Pysäkkiolosuhteissa on joitakin yksittäisiä puutteita mm. pysäkkien koossa ja muotoilussa sekä katoksien tarpeessa. Useilla pysäkeillä on jo nykyisin katokset. 1.8 Tien kunto Koko tarkastelualuella tien kantavuuteen liittyvät puutteet on määritetty Tiehallinnon KURREjärjestelmästä. Kantavuusaste-aineisto on vuosilta 1991 2005. Heikon kantavuuden kriteerinä eri tieosuuksilla on pidetty alle 100 % kantavuusastetta, jossa tulee suoraan huomioitua eri tieluokkien kantavuusvaatimuserot. Valtatiellä 26 tien rakenteessa on kantavuuspuutekohtia koko yhteysvälillä Haminan ja Taavetin välisellä osuudella yhteensä noin 33 kilometrin matkalla. Suurimmat lähes yhtenäiset kantavuusongelma-alueet ovat Haminan ja Husulan välillä, Myllykylän kohdalla sekä Pyhällön ja Taavetin välillä. Yhteysvälin ainoa korjausta tai uusimista vaativa silta on Salmenkylän ylikulkusilta. 1.9 Levähdys- ja palvelualueet Sekä raskas että kevyt ajoneuvoliikenne käyttää yhteysvälillä olevia levähdysalueita taukopaikkoinaan. Kuudesta palvelualueesta löytyy pieniä puutteita ja näiden korjaamiseksi pitäisi esimerkiksi lisätä opasteita ja laajentaa palvelualuetta. Liikenteen palveluasemia on vain Haminan Ruissalossa. 1.10 Ympäristö Meluntorjunta Koko yhteysvälillä liikkuu paljon meluavaa raskasta liikennettä. Yhteysvälillä on jonkin verran tienvarsiasutusta etenkin Husulan ja Paijärven välillä sekä Taavetissa. Kuitenkaan melualueel- Kuva 5. Useat liittymät sijaitsevat näkemiltään huonoissa kohdissa. Kuva 6. Liikenne jonoutuu runsaan raskaan liikenteen ja tien huonon geometrian vuoksi.

Valtatie 26 Hamina Lappeenranta, Yhteysvälin kehittämisselvitys NYKYTILANNE JA ONGELMAT 13 la olevia asutuskeskittymiä ei ole paljon. Koko välillä asuu yli 55 db:n melualueella noin 190 ihmistä. Yksittäisiä melualueella olevia talouksia löytyy Aholan ja Paijärven väliltä, Ihamaan, Pyhällön, Lankilan ja Kurvilan kohdilta sekä Heimalan ja Luumäen väliltä. Yli 65 db:n melualueen sisällä olevia talouksia löytyy yhteysväliltä yksittäisiä kappaleita ja niissä asuu yhteensä 19 ihmistä. Meluntorjuntatarvetta löytyy Koivumäellä, Myllykylässä, Paijärvessä, Kauralassa, Kurvissa, Heimalassa ja Marttilan liittymän kohdalla. Pohjavedet Yhteysvälin tärkeät pohjavesialueet sijaitsevat Haminassa sekä Taavetissa. Valtatie kulkee Ruissalon I-luokan pohjavesialueen läpi noin 900 metrin matkalla. Ruissalon varavedenottamo sijaitsee valtatiestä noin 160 metrin päässä. Pohjaveden laatu alueella on kärsinyt suolauksesta ja kloridipitoisuus alueella on kohonnut. Husulan I-luokan pohjavesialue jää yli 250 metrin päähän tielinjasta. Myllykylässä valtatie 26 kulkee Leirinkankaan I-luokan pohjavesialueen läpi 900 metrin matkalla. Pohjavedensuojaustarvetta on Ruissalon ja Myllykylän pohjavesialueiden kohdilla. Taavetissa on toteutettu pohjavesisuojaukset. Myllykylän pohjaveden suojauksen tarkka tarve ja laajuus sekä alueiden vedenotto on selvitettävä myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. Ruissalon osalta suojaustarve on määritelty kohteen yleissuunnitelmassa. Edellisten lisäksi valtatie 26 kulkee Pyhällön kylän pohjoispuolella II- ja III-luokan pohjavesialueiden läpi. Näiden alueiden suojaustarpeen selvittäminen on ajankohtaista, mikäli alueilla on käyttöä yhdyskunnan vedenhankinnassa. Viheralueet, virkistysalueet ja -reitit Valtatie 26 läpäisee tai sivuaa seutukaavaan merkittyjä lähivirkistysalueita Haminan alueella. Ruissalon ja Husulan välillä sijaitsevalla virkistys- ja ulkoilualueella on mm. Ruissalon hiihtokeskus. Yhteysvälin kunnissa on runsaasti lomaasutusta. Luonnon monimuotoisuus Suunnittelualue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Selänteillä vaihtelevat erilaiset kangastyypit, joissa pääpuulajeina ovat kuusi ja mänty. Kalliorinteiden alla on rinnelehtovöitä. Viljavimmat maaperäalueet on raivattu viljelykseen. Metsäalueet ovat pääasiassa metsätalouden käytössä ja joet ja purot sijaitsevat peltoalueiden ympäröiminä. Haminan kaupungin keskustan pohjois koillispuolella sijaitseva Kirkkojärven Natura 2000 -alue ulottuu lähimmillään 400 metrin päähän tielinjasta. Kirkkojärvi on tunnettu monipuolisesta linnustostaan ja se on valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole muita merkittäviä luontokohteita. Kymenlaakson seutukaavassa huomioitu Lakiasuon suojelualue sijaitsee Taavetissa ohikulkutievarauksen itäpuolella. Se on edustava luonnontilainen suo, jossa on havaittu uhanalainen lintulaji. Maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö Yhteysvälin alkuosassa Haminan alueella on nähtävissä Suomenlahden rannikkoseudun maisemapiirteitä. Maiseman peruselementtejä ovat merenlahdet, jotka jatkuvat mantereella viljavina laaksoina. Maisema on pienipiirteistä ja alavaa. Jokilaaksojen välissä on metsäisiä kallioselänteitä ja pienialaisia peltotilkkuja. Valtatie 26 sivuaa Haminan länsiosaan sijoittuvaa valtakunnallisesti arvokasta Summanjoen maisemakokonaisuutta, jonka ydinalueet ovat kuitenkin etäällä valtatiestä. Maisema vaihettuu sisämaahan päin mentäessä pian Kaakkoiseksi viljelyseuduksi, jolle on ominaista pienten mäkien, viljelyalueiden ja soiden mosaiikkimainen maisemakuva. Kasvillisuus on karua muuhun eteläiseen Suomeen verrattuna ja järviä on vähän. Haminan Myllykylä on valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Valtatieltä avautuu Vehkajoen Sahakosken myllymaisema. Sahakoski on ollut huomattava myllypaikka jo 1600-luvulla. Myllykylästä pohjoiseen valtatie kulkee myötäillen Vehkajoenlaakson maisema-aluetta, joka on huomioitu seutukaavassa. Paijärven ja Ihamaan ympäristö on vanhaa maisemallisesti yhtenäistä viljelyseutua.

14 Valtatie 26 Hamina Lappeenranta, Yhteysvälin kehittämisselvitys NYKYTILANNE JA ONGELMAT Kuva 7. Nykytila-analyysi.

Valtatie 26 Hamina Lappeenranta, Yhteysvälin kehittämisselvitys YHTEYSVÄLIN TAVOITETILA VUONNA 2030 15 2 YHTEYSVÄLIN TAVOITETILA VUONNA 2030 2.1 Yleiset pääteiden kehittämistavoitteet Pääteiden kehittämisen yleisenä päämääränä on mahdollisimman turvallinen pääteiden verkko, joka samalla mahdollistaa sujuvan autoliikenteen, tasaiset ja ennakoitavissa olevat nopeustasot, minimoi liikenteen ja tienpidon haitat ympäristöön ja parantaa joukko- ja kevyen liikenteen palvelutasoa. Kehittämisratkaisut sopeutetaan tienvarren maankäyttöön sekä paikallisiin ja seudullisiin erityispiirteisiin. Pääteiden kehittämistä ohjaavat seuraavat tavoitteet: 1. Turvallisuus: Pääteillä kuolleiden määrä vähenee selvästi. Kaikkia kehittämistoimenpiteitä ohjaa tavoite tieliikenteen turvallisuuden ja liikennejärjestelmän inhimillisen virheen sietokyvyn jatkuvasta parantamisesta. 2. Ympäristö: Pääteiden tienpidon ja liikenteen aiheuttamat pohjavesien pilaantumisen riski ja meluhaitat vähenevät selvästi. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset otetaan huomioon kaikessa pääteiden kehittämisen suunnittelussa. Tekniset ratkaisut suunnitellaan sellaisiksi, että ympäristöön kohdistuvat haitat ovat mahdollisimman vähäiset. 3. Toimivuus: Pääteiden liikenteellinen toimivuus pysyy seuraavan 30 vuoden ajan vähintään nykyisellä tasolla. Kehittämisen suunnittelussa otetaan huomioon väestön ja elinkeinoelämän tarpeet eri tavoin kehittyvillä alueilla. Joukko- ja kevyen liikenteen palvelutaso paranee selvästi. 4. Taloudellisuus: Tienpidon toimet kohdennetaan ja mitoitetaan tehokkaiksi ja taloudellisiksi. 2.2 Yhteysvälin kehittämisen tavoitteet Koko tiejakson Hamina Taavetti kehittämistä ohjaavat em. pääteiden kehittämisen tavoitteet. Niiden lisäksi ja osaksi niitä tarkentaen yhteysvälillä korostuvat tekijät, jotka on esitetty taulukossa 2. Tieyhteys on erittäin tärkeä elinkeinoelämän kuljetuksille sekä Suomessa että Venäjälle. Tie toimii merkittävänä yhteytenä Etelä- ja Pohjois-Karjalasta Kaakkois-Suomen rannikkoseudulle ja palvelee raskaan liikenteen kuljetuksia Haminan ja Kotkan satamiin. 2.3 Yhteysvälin tavoitetila vuonna 2030 Yhteysvälin tavoitetila määriteltiin, nykytilan sekä yleisten ja hankekohtaisten tavoitteiden perusteella. Osuus jakautuu kahteen erityyppiseen jaksoon: Summa Husula, joka toimii tavoitetilanteessa kansainvälisen, valtakunnallisen sekä seudullisen yhteyden lisäksi Haminan paikallisena yhteytenä. Husula Taavetti, joka toimii valtakunnallisena sekä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan välisenä seudullisena yhteytenä. Vuoden 2030 tilanteessa Summan ja Husulan välillä tavoitteena on moottoritie osana valtatietä 7 (E18). Liittymät ovat eritasoliittymiä ja nopeusrajoitus 100 km/h. Kuva 8. Raskaan liikenteen sujuvuus paranee, kun tietä levennetään ja mäkiä loivennetaan. Husulan ja Taavetin välillä tavoitteena on kaksikaistainen päätie yksittäisillä ohituskaistoilla.

16 Valtatie 26 Hamina Lappeenranta, Yhteysvälin kehittämisselvitys YHTEYSVÄLIN TAVOITETILA VUONNA 2030 Taulukko 2. Yhteysvälin kehittämisen tavoitteet. Tien nopeusrajoitus on pääosin 100 km/h ja tienvarsiasutuksen Tiejakso: Hamina-Taavetti kohdilla 80 km/h. Yleisten teiden ja katujen pääliittymät ovat väistötilalla varustettuja Aihealue Liikennekuolemat Tavoite Liikennekuolemien määrä pienenee vähintään 20 %. Vuonna 2030 osuudella tapahtuu alle tai kanavoituja T-liittymiä. Tavoitetila on esi- tetty kuvassa 9. 0,8 liikennekuolemaa vuodessa. Hevaonnettomuudet Kevyt liikenne Joukkoliikenne Nopeusrajoitus Poikkileikkaus Liikenteen sujuvuus/liittymien toimivuus Liittymät Pohjavesi Melu Henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät selvästi. Tievarsiasutusjaksoilla ja taajamissa erityisesti myös kevyen liikenteen osalta. Kevyen liikenteen yhteyksien ja olosuhteiden parantaminen erityisesti taajamien ja tienvarsiasutuksen kohdilla. Muilla osuuksilla kevyelle liikenteelle riittävät kulkuyhteydet tien suunnassa ja poikki. Joukkoliikenteen sujuvuuden ja laatutason turvaaminen. Pääosin 100 km/h, taajamissa ja tienvarsiasutuksen kohdilla 80 km/h Summan ja Husulan välillä 2x9,25/7 metriä, muualla 10,5/7,5 metriä. Turvataan liikenteen sujuvuus. Liikenteen palvelutaso paranee nykytilanteesta, ei ruuhkautuvia kohteita. Liittymien toimivuus turvataan sekä pää- että sivusuunnilla. Tasainen matkanopeus ja hyvä matka-aikojen ennustettavuus. Summan ja Husulan välillä moottoritien edellyttämät tie- ja liittymäjärjestelyt. Muut pääliittymät kanavoituja tai väistötilaisia kolmihaaraliittymiä. Poistuvat liittymät korvataan tiejärjestelyillä. I-luokan pohjavesialueet suojataan. Kehittämishankkeiden yhteydessä suojataan yli 55 dba:n kohteet. Kiireellisimpinä suojataan yli 65 db:n kohteet. Perustelut tavoitetilalle Keskeisimmät perustelut tavoitetilanteelle ovat: Liikenneturvallisuuden parantaminen. Tien mutkaisuus ja kapeus yhdessä vilkkaan raskaan liikenteen kanssa aiheuttaa merkittävän onnettomuusriskin. Liikenteen sujuvuuden turvaaminen, etenkin elinkeinoelämän kannalta. Tie on tiegeometrialtaan pienipiirteinen ja heikkotasoinen, ja siksi tielle syntyy vähäisilläkin liikennemäärillä jonoja raskaiden ajoneuvojen taakse. Liikenteen kasvaessa sujuvuuteen liittyvät ongelmat pahenevat.

Valtatie 26 Hamina Lappeenranta, Yhteysvälin kehittämisselvitys YHTEYSVÄLIN TAVOITETILA VUONNA 2030 17 Kuva 9. Hamina Taavetti-yhteysvälin tavoitetila.

18 Valtatie 26 Hamina Lappeenranta, Yhteysvälin kehittämisselvitys KEHITTÄMISTOIMENPITEET, KUSTANNUKSET JA KEHITTÄMISPOLKU 3 KEHITTÄMISTOIMENPITEET, KUSTANNUKSET JA KEHITTÄMISPOLKU 3.1 Kehittämistoimenpiteet Yhteysvälin ongelma-analyysin ja tavoitteiden perusteella määriteltiin kehittämistoimenpiteet, jotka jaettiin pieniin kokonaisuuksiin. Kehittämistoimenpiteet luokiteltiin kuvassa 10 esitetyn kaavion mukaisesti. Jatkosuunnittelutarve on kiireellisin 1-koriin kuuluvissa hankkeissa sekä koko yhteysvälin kehittämisperiaatteiden tarkistamisessa, jotta esimerkiksi ohituskaistojen sijainti saadaan selville. Tärkeitä ovat myös maankäytön kannalta keskeiset paikat. Valtatie 26 säilyy pääosin nykyisessä maastokäytävässä. Summan ja Husulan välillä toimenpiteisiin sisältyy tien muuttaminen moottoritieksi (Haminan ohitus) valtatien 7 parantamissuunnitelman mukaan. Taavetissa on vaihtoehtoina nykyisen tien parantaminen tai läntisen ohikulkutien rakentaminen. Kehittämisen periaatteet Taavetin kohdalla on ratkaistava erillisen selvityksen perusteella. Husulan ja Taavetin välillä toimenpiteisiin kuuluu kapean tien leventäminen sekä tiegeometrian ja liittymien parantaminen. Käytännössä tie joudutaan rakentamaan uudelleen lähes koko osuudella. Ohitusmahdollisuuksien parantamiseksi tehdään yksittäisiä ohituskaistoja. Toimenpiteisiin kuuluu myös pohjavesisuojausten, meluntorjunnan, riista-aitojen, kevyen liikenteen väylien ja alikulkujen sekä valaistuksen rakentamista. Lisäksi Pyhällön, Lankilan ja mahdollisesti Taavetin kohdalle rakennetaan ohitustiet. III luokka Kuva 10. I luokka Akuuteimmat toimenpiteet, ensisijaisesti: 1. kuolemaan johtavien onnettomuuksien vähentämiseksi, 2. riskialttiimpien pohjavesialueiden suojaamiseksi sekä 3. merkittävimpien yli 65 dba:n melutasosta aiheutuvien häiriöiden poistamiseksi. II luokka Sellaiset toimenpiteet, jotka: 1. vähentävät henkilövahinko-onnettomuuksia, 2. parantavat kevyen ja joukkoliikenteen palvelutasoa, 3. säilyttävät autoliikenteen palvelutason nykyisellä tasolla liikenteen kasvusta huolimatta. Muut toimenpiteet, jotka vaaditaan yhteysvälin saamiseen kokonaisuudessaan toimintalinjojen mukaiseen kuntoon. Kehittämistoimenpiteiden luokittelun perusteet. Pääliittymät on varauduttu valaisemaan koko osuudella toimenpiteiden yhteydessä. Ensimmäisessä ja toisessa rakennusvaiheessa voidaan toimenpiteenä käyttää talvinopeusrajoituksen alentamista 70 km/h:ssa, jolla on liikenneturvallisuutta parantava vaikutus. Toisaalta nopeusrajoituksen lasku heikentää tavaraliikenteen sujuvuutta ja lisää aikakustannuksia.

Valtatie 26 Hamina Lappeenranta, Yhteysvälin kehittämisselvitys KEHITTÄMISTOIMENPITEET, KUSTANNUKSET JA KEHITTÄMISPOLKU 19 3.2 Kustannukset ja kehittämispolku Kustannusennusteet on arvioitu toimenpiteittäin. Kustannuksien arvioinnissa on käytetty hyväksi aiemmin laadittuja suunnitelmia ja selvityksiä. Kustannuksiin sisältyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka täytyy ottaa huomioon hankkeiden mahdollisessa ohjelmoinnissa. Kustannukset on arvioitu kesäkuun 2005 hintatasossa (maku.ind. 115,1; 2000=100). Kehittämispolku on muodostettu nykytila-analyysin ja tavoitteiden perusteella. Toimenpiteitä on yhdistetty kokonaisuuksiksi, jotka voidaan toteuttaa esitettyä pienemmissä osissa, jos se on rahoituksen ja ohjelmoinnin kannalta tarpeen. Taulukko 3. Yhteysvälin toteutumisvaiheiden kustannukset. Kustannukset M Valtatie 26 väli Husula-Taavetti I-vaihe 13,3 Vuodet 2005 2010 II-vaihe 9,1 Vuodet 2010 2020 III-vaihe 26,2 Vuodet 2020 2030 Yhteensä 48,6 Kehittämispolku on Husulan ja Taavetin välillä seuraava: 1. 2006 2010. Rakennetaan Pyhällön ohitustie, jolle tulee keskikaiteellinen ohituskaistapari. Toinen keskikaiteellinen ohituskaistapari rakennetaan Paijärven pohjoispuolelle, jossa tielinjaus ongelmallinen. Parannetaan turvattomimmat liittymät, jäsennöidään tietilaa Myllykylässä. Rakennetaan kevyen liikenteen alikulku Tainan liittymään. Suojataan melulta yli 65 db:n asutuskohteet sekä tehdään Myllykylän pohjavesialueelle suojaus. Raskaalle liikenteelle rakennetaan informaatiojärjestelmä. Toimenpiteillä ehkäistään etenkin vakavia onnettomuuksia turvallisuudeltaan ongelmallisissa kohteissa. Samalla parannetaan myös liikenteen sujuvuutta ja kevyen liikenteen olosuhteita ja turvallisuutta. 2. 2010 2020. Rakennetaan keskikaiteellisia ohituskaistoja (2 kappaletta) Lankilan pohjoispuolelle. Samalla tehdään tiejärjestelyjä ja riista-aitoja. Tehdään kevyen liikenteen väyliä ja alikulkuja, tievalaistusta sekä meluntorjuntaa. Rakennetaan Lankilan ohitustie, samalla parannetaan tieosuus Pyhällön ja Lankilan välillä sekä nostetaan nopeusrajoitusta kyseisellä välillä 80 kilometristä 100 kilometriin tunnissa. Toimenpiteillä parannetaan liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta sekä kevyen liikenteen olosuhteita. 3. 2020 2030. Levennetään ja parannetaan tie lopuilla Summan ja Taavetin välisillä osuuksilla. Rakennetaan lisää keskikaiteellisia ohituskaistoja (1 3 kappaletta). Rakennetaan Marttilan ruuhkaiseen liittymään eritasoliittymä tai vaihtoehtoisesti Taavetin ohitustie Uusi-Heimalan ja Somerharjun (vt 6) välille. Nostetaan yhteysvälin nopeusrajoitusta 80 kilometristä 100 kilometriin tunnissa. Toimenpiteillä turvataan liikenteen sujuvuus liikenteen kasvusta huolimatta sekä parannetaan liikenneturvallisuutta. Lisäksi parannetaan palvelualueita. Suositeltava kehittämispolku on esitetty taulukossa 4 ja kehittämispolun periaatteet kuvassa 11. Koko yhteysvälin kehittämisen kustannuksiksi on arvioitu 48,6 miljoonaa euroa.

20 Valtatie 26 Hamina Lappeenranta, Yhteysvälin kehittämisselvitys KEHITTÄMISTOIMENPITEET, KUSTANNUKSET JA KEHITTÄMISPOLKU Taulukko 4. Yhteysvälin kehittämisvaiheiden kustannukset (numero viittaa liitteen 1 karttoihin). Summa Husula 1. Haminan ohitustie järjestelyineen 1) 95 Husula Pyhältö 2. Valaistus ja kevyen liikenteen väylä Husula Töytäri Myllykylä (2,5 km) Toimenpiteet (M ) 2020-2030- 2030-2010 2010-2020 3. Meluntorjuntaa Koivumäellä 0,05 4. Töytärin liittymän (pt 14679) porrastus, kanavointi ja 0,6 oikeallekääntymiskaista 5. Meluntorjuntakohde Myllykylässä 0,05 6. Tietilan jäsennöinti 1,0 7. Pohjavedensuojauskohde Myllykylässä 0,30 8. Tien leventäminen ja geometrian parantaminen (34,8 km) 2) 19,0 0,60 9. Kevyen liikenteen väylä Leirinkangas Housunpuntti 0,11 (0,5 km) 10. Valaistus välille Mäkinen Paijärvi (2,3 km) 0,16 11. Paijärven liittymän (pt 14690) porrastus ja väistötilat 0,30 12. Meluntorjuntaa Paijärven liittymän kohdalla ja kevyen liikenteen alikulku 0,15 13. Ohituskaistapari Luomanmäki Juurikorvenmäki (2,3 km) 2,2 -riista-aidat ja yksityistiejärjestelyt 14. Valaistus Ihamaan liittymään (pt 14682) 0,03 15. Meluntorjuntakohde Kauralassa 0,05 16. Linja-autopysäkin ja liittymän siirto, 3 kohdetta 0,30 Pyhältö Luumäki 17. Pyhällön ohitustie (2,9 km), ohituskaistapari, riista-aidat ja yksityistiejärjestelyt 18. Tien leventäminen ja geometrian parantaminen (1,5 km) 0,80 19. Lankilan ohitustie (2,1 km) 4,0 20. Lankilan ja Purhon (pt 14706) liittymien siirto 0,30 21. Purhon liittymän (pt 14706) väistötila 0,07 22. Ohituskaista Salo-Turkia Kärppämäki (1,6 km) -riista-aidat ja yksityistiejärjestelyt 23. Viirun liittymän (pt 14687) valaistus 0,03 24. Ohituskaista Vehkolamminmäki Kurvi (1,6 km) -riista-aidat ja yksityistiejärjestelyt 25. Meluntorjuntakohde Kurvissa 0,05 26. Mahdollinen ohituskaista Kurvi Heimala (1,5 km) -riista-aidat ja tiejärjestelyt Toimenpiteet (M ) -2010 2010-2020 2020-2030 2030-27. Ohituskaistapari Korpisilta Männistönmäki (2,4 km) 2,50 -riista-aidat ja yksityistiejärjestelyt 28. Meluntorjuntakohde Heimalassa 0,11 29. Meluntorjuntakohteet (2 kpl) Heimalassa ja Marttilassa 0,08 30. Tainan liittymän (pt 14760) kanavointi, valaistus ja läntisen 0,40 liittymähaaran sulkeminen sekä kevyen liikenteen alikulku 31. Marttilan eritasoliittymä (pt 14761) 3,3 32. Taavetin läntinen ohitustie, eritasoliittymä ja rautatiesilta 7,1 3) (vaihtoehto toimenpiteille 8 (osa), 27 ja 31) 33. Palvelualueiden parantaminen (6 kpl) 0,10 34. Raskaan liikenteen informaatiojärjestelmä 0,25 KOKO VALTATIE 26 YHTEENSÄ 48,6 M 13,3 9,1 26,2 Kustannus 0,96 M /km (kaikki toimenpidekorit yhteensä) 8,0 1,3 1,1 1,30 1) Kuuluu valtatie 7 -hankkeeseen, Haminan ohitus, rakentamiskustannukset ei mukana valtatien 26 kehittämisessä. 2) Yhteysvälin parantaminen tavoitetilanteeseen koko jaksolla (käytännössä uuden tien rakentaminen). 3) Vähentää nykyisen tien parantamistarvetta noin 9,2 miljoonalla eurolla (toimenpiteet 8, 27 ja 31). Ratkaisu valitaan tien jatkosuunnittelussa. Rakentamiskustannukset ei mukana valtatien 26 kehittämisessä.

Valtatie 26 Hamina Lappeenranta, Yhteysvälin kehittämisselvitys KEHITTÄMISTOIMENPITEET, KUSTANNUKSET JA KEHITTÄMISPOLKU 21 Kuva 11. Kehittämispolun periaatteet.

22 Valtatie 26 Hamina Lappeenranta, Yhteysvälin kehittämisselvitys KEHITTÄMISTOIMENPITEET, KUSTANNUKSET JA KEHITTÄMISPOLKU 3.3 Toimenpiteiden vaikutukset suhteessa tavoitteisiin Taulukossa 5 on kuvattu, miten toimenpide-ehdotus vastaa pääteiden kehittämiselle asetettuihin tavoitteisiin. Pääteiden kehittämiselle asetetut tavoitteet täyttyvät kaikilta osiltaan tavoitetilanteessa. Liikenneturvallisuusvaikutukset on arvioitu Tarva- ja IVAR-ohjelmistojen tietoja yhdistelemällä, koska Tarva-ohjelmiston antamien tietojen perusteella ei voida arvioida tien raskaan parantamisen tai ohikulkuteiden aiheuttamia vaikutuksia. Laskennallisesti liikennekuolemat vähenevät vuosiin 2010 ja 2020 mennessä 10 % (0,1 kpl/ vuosi) nykytilanteeseen verrattuna, vaikka liikenne kasvaa. Tavoitetilanteessa vuonna 2030 liikennekuolemat vähenevät noin 20 % (0,2 kpl/ vuosi) nykytilanteeseen verrattuna. Henkilövahinko-onnettomuudet ovat vähentyneet vuoteen 2010 mennessä 7 % (0,5 kpl/vuosi) nykytilanteeseen verrattuna. Vuoteen 2020 mennessä henkilövahinko-onnettomuudet ovat vähentyneet 15 % (1 kpl/vuosi) ja vuoteen 2030 mennessä edelleen 15 % (1 kpl/vuosi) nykytilanteeseen verrattuna. Ilman toimenpiteitä yhteysvälillä tapahtuu vuosittain 1,2 liikennekuolemaa ja 8,2 henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta vuonna 2030. Toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen vuonna 2030 vastaavat tunnusluvut ovat 0,8 liikennekuolemaa vuodessa ja 5,8 henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta vuodessa, vaikka liikenne kasvaa noin 20 %. Liikenteen toimivuudelle asetetut tavoitteet täyttyvät kaikilta osiltaan. Ohituskaistojen rakentaminen ja tien geometrian parantaminen parantaa kevyen autoliikenteen olosuhteita ohitusmahdollisuuksien lisääntyessä. Toimenpiteet parantavat alueen teollisuuden kuljetusten taloudellisuutta ja täsmällisyyttä. Toimenpiteillä parannetaan myös joukko- ja kevyen liikenteen palvelutasoa ja turvallisuutta, joka lisää eri liikennemuotojen tasa-arvoisuutta. Ympäristötavoitteet täyttyvät ratkaisujen yhteydessä. Tärkeät pohjavesialueet suojataan jo ensimmäisessä vaiheessa. Myös kaikki keskeiset meluntorjuntakohteet on toteutettu. Hankkeen ympäristövaikutukset ovat vähäiset, koska tietä parannetaan pääasiassa nykyisellä paikallaan, eikä tien välittömässä läheisyydessä ole arvokkaita ympäristökohteita. Toimenpiteet ovat taloudellisia ja tavoitetilanteeseen voidaan edetä liikenteellisen tarpeen myötä. Myös yhteysvälille asetetut omat tavoitteet täyttyvät. Yhteysvälistä muodostuu tasalaatuinen päätieverkon osa, joka välittää liikenteen turvallisesti ja sujuvasti eikä aiheuta merkittäviä ympäristöllisiä ongelmia.

Valtatie 26 Hamina Lappeenranta, Yhteysvälin kehittämisselvitys KEHITTÄMISTOIMENPITEET, KUSTANNUKSET JA KEHITTÄMISPOLKU 23 Taulukko 5. Toimenpide-ehdotuksen suhde tavoitteisiin. TAVOITE Turvallisuus: Pääteillä kuolleiden määrä vähenee selvästi. Kaikkia kehittämistoimenpiteitä ohjaa tavoite tieliikenteen turvallisuuden ja liikennejärjestelmän inhimillisen virheen sietokyvyn jatkuvasta parantamisesta. Ympäristö: Pääteiden tienpidon ja liikenteen aiheuttamat pohjavesien pilaantumisen riski ja meluhaitat vähenevät selvästi. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset otetaan huomioon kaikessa pääteiden kehittämisen suunnittelussa. Tekniset ratkaisut suunnitellaan sellaisiksi, että ympäristöön kohdistuvat haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Toimivuus: Pääteiden liikenteellinen toimivuus pysyy seuraavan 30 vuoden ajan vähintään nykyisellä tasolla. Kehittämisen suunnittelussa otetaan huomioon väestön ja elinkeinoelämän tarpeet eri tavoin kehittyvillä alueilla. Joukko- ja kevyen liikenteen palvelutaso paranee selvästi. Taloudellisuus: Tienpidon toimet kohdennetaan ja mitoitetaan tehokkaiksi ja taloudellisiksi. YHTEYSVÄLIN KEHITTÄMISEN VAIKUTUKSET I vaihe: Tilanne paranee nykytilanteeseen verrattuna ongelmallisimpien jaksojen ja liittymien kohdilla. Liikennekuolemat ovat vähentyneet 10 % (0,1 kpl/vuosi). Henkilövahinkoihin johtaneet onnettomuudet vähenevät 7 % (0,5 kpl/vuosi) pienistä toimenpiteistä huolimatta. Keskikaiteelliset ohituskaistat vähentävät erityisesti kohtaamisonnettomuuksia ja riista-aidoilla torjutaan tehokkaasti vakavia eläinonnettomuuksia. II vaihe: Tilanne paranee uusien ohituskaistojen ja tien parantamisen myötä. Liikennekuolemat ovat vähentyneet 10 % (0,1 kpl/vuosi) ja henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet noin 15 % (1 kpl/vuosi) nykytilanteeseen verrattuna. Kevyenliikenteen turvallisuus paranee kevyen liikenteen väylien ja tiejärjestelyjen myötä. Keskikaiteelliset ohituskaistat vähentävät erityisesti kohtaamisonnettomuuksia ja riista-aidoilla torjutaan tehokkaasti vakavia eläinonnettomuuksia. III vaihe: Tavoite täyttyy. Liikennekuolemat ovat vähentyneet noin 20 % (0,2 kpl/vuosi) ja henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet 15 % (1,0 kpl/vuosi) nykytilanteeseen verrattuna. I vaihe: Meluntorjunnalla poistetaan meluhaitat yli 65dB:n melukohteista. Ruissalon ja Myllykylän pohjavesialueet on suojattu. Summan ja Husulan välillä muutokset ovat merkittäviä, mutta niitä on lievennetty tehokkaalla haittavaikutusten lieventämisellä. Tien parantamisen vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset, koska toimenpiteet ovat nykyisen tien käytävässä. II vaihe: Tien parantamisen vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset, koska toimenpiteet ovat pääasiassa nykyisen tien käytävässä. Paikallisesti muutokset voivat olla suuria. III vaihe: Tien parantamisen vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset, koska toimenpiteet ovat nykyisen tien käytävässä. Paikallisesti muutokset voivat olla suuria. I vaihe: Liikenteen toimivuus paranee Summa Husula välillä moottoritien myötä sekä Husulan ja Pyhällön välillä tehtävien parannustoimenpiteiden myötä. Muutoin liikenteen toimivuus pysyy ennallaan nykytilaan verrattuna. Liikennesuoritteesta palvelutasojen D-F osuus kasvaa nykyisestä 0,2 %:sta 0,3 %:iin. II vaihe: Matka-aikojen ennustettavuus paranee Husula Taavetti välille rakennettavien uusien ohituskaistojen vaikutuksesta, mikä palvelee elinkeinotoimintaa ja joukkoliikennettä. Kevyen liikenteen käyttömahdollisuudet paranevat uusien alikulkujen sekä kevyen liikenteen väylien myötä. Toimivuus on parempi kuin nykytilanteessa liikenteen kasvusta huolimatta. Liikennesuoritteesta palvelutasojen D-F osuus pysyy nykyisessä 0,2 %:ssa. III vaihe: Liikenteellinen toimivuus pysyy edellisen vaiheen tasolla liikenteen kasvusta huolimatta. Matka-aikojen ennustettavuus paranee entisestään Taavetin lähettyville rakennettavien ohituskaistojen sekä tien raskaan parantamisen vaikutuksesta, mikä palvelee elinkeinotoimintaa ja joukkoliikennettä. Liikennesuoritteesta palvelutasojen D-F osuus pysyy nykyisessä 0,2 %:ssa, mutta E-F-luokaa ei enää esiinny. I-vaihe: Liikenteen kustannukset lisääntyvät hieman liikenteen kasvaessa. II vaihe: Liikenteen taloudellisuus paranee edelliseen vaiheeseen nähden ja erityisesti ajoneuvo-, aika- ja onnettomuuskustannukset pienenevät. III vaihe: Liikenteen taloudellisuus paranee ja ajoneuvo- ja aikakustannukset pienenevät selvästi. Ajokustannussäästöt ovat noin 2,1 miljoonaa euroa vuodessa.

24 Valtatie 26 Hamina Lappeenranta, Yhteysvälin kehittämisselvitys VAIKUTUSTARKASTELUT 4 VAIKUTUSTARKASTELUT 4.1 Turvallisuus Yhteysvälin liikenneturvallisuus paranee tavoitetilanteessa toimenpiteiden vaikutuksesta liikenteen kasvusta huolimatta. Tiehallinnon TARVAja IVAR-ohjelmilla laadittujen laskelmien mukaan liikennekuolemat vähenevät vuoteen 2010 mennessä 10 %. Vuoteen 2020 mennessä liikennekuolemat vähenevät 10 % nykytilanteeseen verrattuna. Tavoitetilanteessa vuonna 2030 yhteysvälillä tapahtuu laskelmien mukaan 0,2 liikennekuolemaa vähemmän (vähenemä 20 %) kuin tällä hetkellä huolimatta liikenteen kasvusta. Myös henkilövahinko-onnettomuuksien määrä vähenee tavoitetilassa toimenpiteiden vaikutuksesta. Laskelmien mukaan henkilövahinko-onnettomuudet ovat tavoitetilanteeseen mennessä vähentyneet toimenpiteiden vaikutuksesta noin 15 % eli 1,0 kpl/vuosi. 4.2 Liikenteen palvelutaso Liikenteen ajokustannukset pienenevät noin 2,1 miljoonalla eurolla vuodessa liikenteen sujuvuuden parantuessa. Toimenpiteet ja niiden ajoitus pitävät liikenteen sujuvuuden vähintään nykyisellä tasolla tai parantavat sitä liikenteen kasvusta huolimatta. Tiellä on tavoitetilanteessa hyvät ohitusmahdollisuudet eikä merkittävää ruuhkautumista esiinny. Tämä takaa myös elinkeinoelämän kuljetusten ja joukkoliikenteen varmuuden ja aikataulussa pysymisen. Kevyen liikenteen yhteydet ja turvallisuus paranevat, joka lisää jalankulun ja pyöräilyn houkuttelevuutta. Verkoista muodostuu taajamia tai asukaskeskittymiä yhdistäviä reittejä ja alikuluilla vähennetään kevyen liikenteen estevaikutusta. 4.3 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Taulukko 6. Ajokustannukset/vuosi Eniten ihmisten elinoloja muuttavat toimenpiteisiin sisältyvät uudet tielinjat. Haminan ohikulkutie ja siihen liittyvine järjestelyineen vaikuttaa voimakkaasti ihmisten elinympäristöön Summan ja Husulan välillä. Tien alta joudutaan lunastamaan taloja sekä metsä- ja peltomaata. Haittoja on lievennetty tehokkaasti mm. tien sijoittamisella, Husulan tunnelilla, vihersillalla, risteyssilloilla ja meluntorjunnalla. Pyhällön, Lankilan ja Taavetin kohdille sijoittuvien ohikulkuteiden vaikutuspiirissä on vähemmän asutusta. Vaikka ne sijoittuvat osin metsäisille alueille, ne vaikuttavat kuitenkin läheiseen asutukseen. Ohikulkuteiden toteuttaminen rauhoittaa nykyisen tielinjan ympäristöä ja vähentää estevaikutusta Pyhällön, Lankilan ja Heimalan kylissä. Myllykylässä tietä parannetaan taajamaa tukien. Muutoin valtatie 26 säilyy nykyisessä maastokäytävässä, mutta useat toimenpiteet muuttavat tien ympäristöä jonkin verran. Tien leventämi- Yhteysvälin kustannuksia, palvelutasoja sekä keskinopeuksia eri toimenpideluokkien toteuttamisen jälkeen. Nykyverkko v. 2005 Nykyverkko v. 2030 Korin 1 toimenpiteiden jälkeen (v. 2010) Korin 2 toimenpiteiden jälkeen (v. 2020) Korin 3 toimenpiteiden jälkeen (v. 2030) Ajoneuvokustannukset 18,01 milj. 20,52 milj. 19,44 milj. 19,9 milj. 20,30 milj. Aikakustannukset 14,69 mil. 17,53 milj. 15,52 milj. 16,15 milj. 15,63 milj. Kunnossapitokustannukset 0,51 milj. 0,51 milj. 0,57 milj. 0,61milj. 0,67milj. Palvelutasoluokkien osuudet liikennesuoritteesta (%) D 0,1 0,2 0,1 0,1 0,2 E 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 F 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Keskinopeudet Kevyet 76,4 km/h 76,2 km/h 79,3 km/h 80,7 km/h 90,7 km/h Raskaat 68,2 km/h 68,1 km/h 70,2 km/ 71,4 km/h 76,4 km/h Kaikki 74,3 km/h 73,9 km/h 76,9 km/h 78,0 km/h 86,3km/h