Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Transkriptio

1 Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

2 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin ja elinkeinoelämän kuljetuskustannuksiin Miten raskaan liikenteen toimijat kokevat valitun tutkimusalueen tieverkon kunnon ja palvelutason sekä onko kunnolla vaikutusta reittien valintaan Tavoitteena oli selvittää myös tieverkon kunnon vaikutusta elinkeinoelämän sijoittumispäätöksiin sekä mikä merkitys sillä on alueen elinkeinoelämän tulevaisuuteen

3 3 Tutkimusalueena Kymenlaakso Tutkimusalueeksi valittiin Kymenlaakson maakunta sen tieverkon runsaan raskaan liikenteen vuoksi Alueella sijaitsee kaksi valtakunnallisesti merkittävää satamaa sekä Suomen vilkkain rajanylityspaikka Venäjälle Maakunnan päätoimiala on paperiteollisuus, jonka tuotteiden kuljetuksille toimivuus ja kustannustehokkuus ovat tärkeitä

4 4 Haastattelut Työtä varten haastateltiin kahta eri kohderyhmää, tutkimusalueella operoivia kuljetusyrittäjiä sekä maakunnan elinkeinoelämän edustajia Kuljetusyrittäjiltä kysyttiin muun muassa kuinka he määrittelevät tien kunnon ja mikä merkitys sillä on heidän mielestään kuljetuskustannuksiin Elinkeinoelämän edustajilta kysyttiin muun muassa mikä merkitys tien kunnolla on kuljetuksien toteutuksessa sekä miten nykyinen kunto ja ylläpito vaikuttavat tutkimusalueen tulevaisuuteen ja houkuttelevuuteen

5 5 Haastatteluiden tuloksia: tien kunto käsitteen määrittäminen Haastateltavia pyydettiin määrittelemään tien kunto käsite. Eniten vastauksia tuli tien talvihoitoon liittyen Seuraavaksi eniten vastauksia tuli tien geometriaan ja urasyvyyteen liittyen Liikennemäärät 14 % Routavauriot 14 % Tien geometria 21 % Urat 21 % Talvihoito 30 %

6 6 Haastatteluiden tuloksia: tien kunnon vaikutus kustannuksiin Haastateltavien mielestä tien kunnosta johtuvien lisäkustannuksien arvioiminen oli vaikeaa Selvimmin tien kunnosta aiheutuvat lisäkustannukset näkyvät polttoaineen kulutuksena sekä ajan lisäyksenä Muita kustannuksia lisääviä tekijöitä ovat palkkakustannukset sekä rengas- ja huoltokustannukset Tavaroiden rikkoutumisesta aiheutuvat kustannukset nähtiin myös yhtenä ongelmana Palkkakustannukset 8 % Turvallisuus 4 % Tavaroiden rikkoutuminen 8 % Rengas- ja huoltokustannukset 8 % Ajan lisäys 25 % Polttoaine 47 %

7 7 Muita haastattelutuloksia: Tienpitäjän ja tienkäyttäjän näkemysero tien kunto käsitteestä on suuri. Tienkäyttäjä voi ymmärtää tien kunnon talvihoitona, tien geometriana tai esimerkiksi liikenteen välityskykynä. Tienpitäjälle tien kunto merkitsee tien pintakuntoa Lisäksi tien mutkaisuus ja mäkisyys aiheuttavat ajonopeuksien vaihtelua. Tien geometrialla on vastausten perusteella vaikutusta ajomukavuuteen Tutkimusalueelta etenkin valtatie 26 nousi erityisesti tien geometrian ja urasyvyyden vuoksi vahvasti esille. Näillä on jossain määrin vaikutusta ajoreittien valinnassa, etenkin vaarallisten aineiden kuljetuksissa Ajomukavuutta heikentää myös talvisin talvihoidon puute sekä riski jäädä ajoneuvolla mäkeen kiinni Merkittävää oli, että tien kunto määritelmien vastauksista ei ilmennyt tien pitkittäissuuntaista epätasaisuutta (IRI)

8 8 Haastatteluiden tuloksia: elinkeinoelämän edustajien vastauksia Kuljetuksien tilaajat ymmärtävät tien kunnon tieverkon kapasiteettina ja kykynä palvella heidän tarpeitaan ja odotuksiaan, kuten kustannustehokkaiden ja nopeiden kuljetuksien toteuttaminen Toimivaa liikenneinfrastruktuuria pidetään vahvana imagotekijänä sekä tärkeänä kilpailutekijänä Ainoastaan tien pintakunnosta aiheutuvat lisäajokustannukset eivät vaikuta yritysten sijaintipäätöksiin. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat markkinoiden läheisyys ja työvoiman saatavuus Tien kunto vaikuttaa yhdessä muiden tieverkon toimivuuteen liittyvien tekijöiden kanssa yritysten kok. tyytyväisyyteen ja näin ollen sijaintipäätöksiin Kuljetusreittien rajoitukset ja haasteet pakottavat yritykset panostamaan kuljetuksiensa kokonaissuunnitteluun

9 9 Tiekohtaiset tarkastelut Haastattelujen perusteella tutkimusalueelta valittiin kaksi tieosuutta tarkemman tarkastelun kohteiksi: valtatie 15 (Kotkan satama Kouvola) ja valtatie 26 (Haminan satama Luumäki) Näiden teiden osalta selvitettiin kuntotietorekisterin avulla teiden kunnon tila Valtateiden kunto on keskimääräisesti hyvä, valtatie 26:n urasyvyys on hieman huonompi IRI URA TIE keskiarvo* vaihteluväli keskiarvo* vaihteluväli VT 15 1,2 1,1-1,6 5,8 2,7-11,9 VT 26 1,3 1,2-1,8 9,6 2,7-11,9 *pituudella painotettu arvo

10 10 Tiekohtaiset tarkastelut Kuntotietorekisteristä saatuja tiekohtaisia tietoja verrattiin lisäksi Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2005 selvityksen tiepiirikohtaisiin tuloksiin Valtatien 26:n keskimääräinen urasyvyys (9,6 mm) on suurempi kuin tiepiirin keskiarvo (n. 6,5 mm). Tämä tukee haastatteluista saatua tulosta, jonka mukaan tienkäyttäjät kokivat valtatien 26 huonokuntoisempana juuri urasyvyyden vuoksi Keskimääräinen urasyvyys kun KVL Valtatie 26:n kvl: n ajon./vrk

11 Esimerkkilaskelma Työn lopussa tarkasteltiin esimerkkilaskelman avulla tien kunnon vaikutusta ajokustannuksiin 11 Esimerkkitilanteessa on kaksi eri reittivaihtoehtoa, jotka ilmenivät haastatteluista Laskelmat tehtiin kahdella eri sovelluksella, joista toinen huomioi liikenneteknisten muuttujien lisäksi myös tien pintakunnon Kiertoreitti painotettu keskiarvo kevyet raskaat kevyet raskaat 90,9 76,6 7,4 34,7 vaihteluväli 66,9-96,7 62,7-82,1 6,6-7,7 32,8-42,4 Suorin reitti NOPEUS km/h NOPEUS km/h KULUTUS l/100km KULUTUS l/100km Tuloksena oli, että kiertoreitin käyttöä ei voida perustella ainakaan yhteiskuntataloudellisten ajokustannuslaskelmien perusteella Tapauksissa jossa kiertoreitti on valittu pintakuntoon tai geometriaan liittyvistä syistä, voi olla merkki ajomukavuustekijöiden merkittävyydestä painotettu keskiarvo kevyet raskaat kevyet raskaat 80,2 70 6,8 35,8 vaihteluväli 54,0-109,0 47,0-85,4 6,3-8,7 32,4-45,0

12 12 Yhteenveto Tienpitäjän ja tienkäyttäjän näkemysero tien kunto käsitteestä on varsin suuri. Tienkäyttäjän näkökulma on paljon laajempi Tien pintakunnon kokeminen on täysin riippuvainen itse kokijasta. Yksi kuoppa tiessä voi riittää antamaan koko tielle negatiivisen kuvan Tieverkon pintakunnolla on tämän työn perusteella vähäinen vaikutus kuljetuksien reittien valintaan, lukuun ottamatta urasyvyyttä joka voi jossain määrin vaikuttaa ajomukavuustekijöiden kautta Tien huonolla geometrialla ja talvihoidolla sekä muilla liikenneteknisillä tekijöillä, kuten liikennemäärällä voi jossain määrin olla vaikutusta reittien valinnassa (ajonopeuden ja toimitusnopeuden lasku) Esimerkkilaskelma osoittaa mikä merkitys liikenteellä, tien geometrialla ja pintakunnon yhteisvaikutuksella on ajokustannuksien muodostumisessa