VALTATIE 8 VAASA OULU

Transkriptio

1 VALTATE 8 VAASA OULU YHTEYSVÄLN KEHTTÄMSSELVTYS Taajama-asutus Tienvarsiasutus Haja-asutus TEHALLNTO Vaasan ja Oulun tiepiirit

2 1 Alkusanat Valtatien 8 Vaasa-Oulu kehittämisselvitys on laadittu osana valtakunnan runkoverkon kehittämisselvitystä. Työn tavoitteena on ollut laatia kehittämisohjelma yhteysvälillä vuoteen Tiehallinnon keskushallinto on määritellyt kehittämisohjelman yleiset tavoitteet, jotka ovat: 1. Turvallisuus: Pääteillä kuolleiden määrä vähenee selvästi. Kaikkia kehittämistoimenpiteitä ohjaa tavoite tieliikenteen turvallisuuden ja liikennejärjestelmän inhimillisen virheen sietokyvyn jatkuvasta parantamisesta. 2. Ympäristö: Pääteiden tienpidon ja liikenteen aiheuttamat pohjavesien pilaantumisen riski ja meluhaitat vähenevät selvästi. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset otetaan huomioon kaikessa pääteiden kehittämisen suunnittelussa. Tekniset ratkaisut suunnitellaan sellaisiksi, että ympäristöön kohdistuvat haitat ovat mahdollisimman vähäiset. 3. Toimivuus: Pääteiden liikenteellinen toimivuus pysyy seuraavan 30 vuoden ajan vähintään nykyisellä tasolla. Kehittämisen suunnittelussa otetaan huomioon väestön ja elinkeinoelämän tarpeet eri tavoin kehittyvillä alueilla. Joukko- ja kevyen liikenteen palvelutaso paranee selvästi. 4. Taloudellisuus: Tienpidon toimet kohdennetaan ja mitoitetaan tehokkaiksi ja taloudellisiksi. Toimenpiteiden valintaa ja ajoitusta ovat ohjanneet Tiehallinnon määrittelemät yleiset kehittämistoimenpiteiden toimintalinjat. Selvitystyö on perustunut rekisteri- ja tilastotietojen analysointiin, sekä tiepiirien turvallisuus, maankäyttö ja ympäristövastaavien haastatteluihin. Toimenpiteiden valinta on perustunut tiepiirien määrittelemiin kehittämishankkeisiin, joiden soveltuvuutta toimintalinjoihin on testattu. Hankejoukkoon on myös lisätty ns. S12-hankkeen kehittämistoimenpiteitä, joita ei yleensä tiepiirien hankejoukoissa ole ollut, esimerkiksi keskikaiteiden rakentamista. Saadun hankejoukon vaikutuksia on tarkasteltu, ja verrattu asetettuihin tavoitteisiin. Vaikutusarvioinneissa on käytetty tiehallinnon TARVA ja VARohjelmia. Toimenpideohjelmaan on tehty tarkennuksia vaikutusten arvioinnin jälkeen. Työtä on ohjannut Vaasan tiepiirin johtama ohjausryhmä. Ohjausryhmään ovat kuuluneet Anders Östergård, pj, ja Vesa Leino Vaasan tiepiiristä, Vesa Virtanen Turun tiepiiristä, Jussi Sääskilahti Oulun tiepiiristä sekä Seppo Pohjola ja Minna Suoranta Keski-Suomen tiepiiristä. Selvityksen on laatinut Oy Talentek Ab työryhmällä Mikko Uljas, Eija Riihimäki ja Klas Hytönen. VAR-laskennoista on vastannut Jukka Ristikartano Tieliikelaitoksen Konsultoinnista. Vaasassa, tammikuussa 2003 Työryhmä

3 2 Sisällysluettelo 1 Nykytila ja ongelmat Tie ja sen tehtävä Liikenne ja ongelmat Tarkasteltavat tiejaksot Yhteysvälin tavoitetila Kotiranta-Sandvik Sandvik-Storsved Storsved-Edsevö Edsevö-Kaarlela Kaarlela-Haavistonkangas Haavistonkangas-Saloinen Saloinen-Pattijoki Pattijoki-Lapinkangas Lapinkangas-Haaransilta Kehittämistoimenpiteet Kehittämispolku Merkittävimmät toimenpiteet jaksoittain Kotiranta-Sandvik Sandvik-Storsved Storsved-Edsevö Edsevö-Kaarlela Kaarlela-Haavistonkangas Haavistonkangas-Saloinen Saloinen-Pattijoki Pattijoki-Haaransilta Haaransilta-Lapinkangas Vaikutustarkastelu Yhteenveto LTE 1 LTE 2 LTE 3 LTE 4 LTE 5 LTE 6 Yhteysvälikortti Nykytila ja ongelmat Toimenpide-ehdotus jaksoittain Kehittämispolku Turvallisuusvaikutukset Vaikutustarkastelun yhteenveto

4 3 1 Nykytila ja ongelmat 1.1 Tie ja sen tehtävä Valtatie 8 yhdistää länsirannikon maakuntia, seutuja ja kuntia. Tie ylittää suuren määrän mereen laskevia jokia, joiden varsilla kulkevat maantiet kytkevät maakunnat valtatiehen 8. Vaasa-Oulu -välillä tiehen liittyy myös useita valta- ja kantateitä sisä-maasta.tie toimii näin rannikon liikennejärjestelmän runkona ja yhdistää alueen vilkkaan ja monipuolisen teollisuuden ja muun elinkeinoelämän satamien ja lentokenttien kautta Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan. Tavarakuljetukset ovat merkittävä osa tien liikennettä. Vt 8 on Suomen vilkkaimpia vaarallisten aineiden kuljetusreittejä. Vaihtoehtoisten kulkumuotojen puuttuessa korostuu tarve ylläpitää liikenneturvallisuutta myös vaarallisten aineiden taajamille ja asutukselle sekä ympäristölle aiheutuvan riskin varalta. Tie yhdistää kolmen maakunnan keskukset ja länsirannikon yliopistokaupungit Turun, Vaasan ja Oulun. Yhteysvälin päissä toimivat vahvat kaupunkiseudut. Myös Kokkolan, Pietarsaaren ja Raahen seudut ovat erityisesti teollisuuden osalta merkittäviä keskuksia. Matkailullista merkitystä on mm. Kalajoen hiekkasärkillä. Vt:llä 8 on seudullinen merkitys keskuksien työmatkaliikenteen välittäjänä erityisesti väleillä Vaasa-Oravainen, Kruunupyy- Kokkola, Kokkola-Haavistonkangas ja Raahe-Oulu. Erityisesti ruotsinkielisen rannikkoseudun yhdyssiteenä Vt 8:lla on ratkaiseva merkitys. Yhteysväli toimii myös Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueiden välittäjänä sekä yhteytenä aina Pohjois-Suomea ja Lappia myöten. 1.2 Liikenne ja ongelmat Liikennemäärät vaihtelevat välillä ajon/vrk. Keskimäärin liikennettä on n ajon/vrk. Raskaan liikenteen osuus on merkittävä (10 20 %). Valtakunnallisesti yhteysväli on merkittävä vaarallisten aineiden kuljetusreitti, joten turvallisuus on tärkeä myös tässä mielessä. Vaasan, Kokkolan, Raahen ja Limingan seuduilla palvelutaso laskee D:hen tai E:hen ja ruuhkia esiintyy tulevaisuudessa usein. Muualla palvelutaso B tai C eikä ruuhkia ole. Ruuhkautuvat seudut nostavat myös ajokustannukset keskitasoa korkeammalle. Välialueilla ajokustannus pysyy runkoverkon keskitason alapuolella taajamia lukuun ottamatta. Geometriapuutteita on välillä Vassor Oravainen. Hirviaitaa on muutamia jaksoilla, mutta lähes koko tie on hirvionnettomuuksien riskialuetta. Kevyen liikenteen yhteyspuutteita on vielä asutustaajamien kohdilla, mutta myös yhtenäisen kevyen liikenteen verkon toteuttaminen ja vaarallisten risteämisten poistaminen vaatii toimenpiteitä. Tien rakenne on Vaasan tiepiirin alueella monilla osuuksilla kantavuudeltaan puutteellinen ja nopeasti vaurioituva. Ytterjepon, Kalajoen, Pyhäjoen ja Siikajoen jokisillat ovat korjauksen tarpeessa samoin muutamia muita siltoja pitäisi leventää tien leventämisen yhteydessä. Kuolemantiheydet ovat erityisesti kaupunkiseutujen kohdilla luokissa 4-5. Kuitenkin myös vähäliikenteisillä jaksoilla kuolemanriskit nousevat korkealle. Hirvionnettomuudet ovat yleisiä, samoin yksittäisonnettomuudet. Kuolemia sattuu eniten kohtaamisonnettomuuksissa. Tienvarsiasutuksen kohdilla korostuvat risteyksissä sattuvat onnettomuudet (kuvassa seur.sivulla henkilövahingot v ). Joukkoliikenteen palvelutaso on alhainen, ja pysäkkien kehittämistä tarvitaan erityisesti kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla.

5 loukkaantuminen kuolema HR JK KOH KÄÄ MPO MUU OH PER PP RS YKS (HR= hirvi-, JK=jalankulku-, KOH=kohtaamis-, KÄÄ=kääntymis-, MPO=mopo-, MUU= muu, OH= ohitus-, PER= peräänajo-, PP= polkupyörä-, RS= risteämis-, YKS= yksittäisonnettomuus) Uusia tielinjauksia on varattu maakunta-/seutukaavassa Vaasan ja Kokkolan kohdalle. Yhteysvälillä on useita merkittäviä kulttuurimaisema-alueita: Kyrönjoen suisto, Lapuanjokilaakso, Lövön alue Pedersöressä, Marinkainen, Kalajokilaakso, Pyhäjoen kohta, Parhalahti, Siikajokilaakso ja Limingan alue. Myös muutamia luonnonsuojelualueita (Natura-) on. Suojaamattomia pohjavesialueita on vielä useita. Melusuojaustarpeita on erityisesti Kokkolan alueella ja Raahen kohdalla. 1.3 Tarkasteltavat tiejaksot Tien luonteen ja ominaisuuksien, ongelmien sekä liikenteen määrän ja koostumuksen perusteella on yhteysväli jaettu mahdollisimman homogeenisiin jaksoihin. Ongelmia, tavoitetiloja, toimenpiteitä ja vaikutuksia kuvataan ja on tarkasteltu jaksoittain yksityiskohtaisemmin liitteissä. Jaksot ovat *Kotiranta-Sandvik *Sandvik-Storsved *Storsved-Edsevö *Edsevö-Kaarlela *Kaarlela-Haavistonkangas *Haavistonkangas-Saloinen *Saloinen-Pattijoki *Pattijoki-Lapinkangas *Lapinkangas-Haaransilta.

6 5 2 Yhteysvälin tavoitetila 2.1 Kotiranta-Sandvik Liikennemuotojen ja virtojen erottelua ja palvelutasoa kehitetään voimakkaasti koko yhteysjaksolla. Kevyen liikenteen väylä on yhtenäinen ja risteäminen ajoneuvoliikenteen kanssa pääosin eritasossa. Sepänkylän ohitus eritasoliittymineen toteutetaan 2+2 kaistaisena Vaasan ja Sepänkylän välillä ja keskikaiteellisena 1+1 kaistaisena Sepänkylän kohdalla. Nopeustaso on pääosin 80 km/h. Sepänkylän ja Koivulahden välillä säilytetään haja-asutusjakso ja turvataan ohitusmahdollisuudet ohituskaistatiellä. Nopeustaso on pääosin 100 km/h. Koivulahti-Sandvik välillä tie säilyy nykyisellä paikallaan ja nopeustaso valitaan tienvarsiasutuksen ehdoilla. Tavoitetilan toteuttaminen edellyttää lisäksi, että Sepänkylän ja Koivulahden välille ei kehity uutta maankäyttöä Puuttuvat kevyen liikenteen jaksot Sepänkylä-Koivulahti ja Kuni-Sandvik toteutetaan, ja että alikulkuja järjestetään. Rinnakkais-/kevyen liikenteen väyliä toteutetaan asutuksen ja maatalouden tarpeen mukaan ainakin Koivulahden teollisuusalueen kohdalla valtatien pohjoispuolella sekä Vallvikissa ja Kunissa valtatien eteläpuolella. Pika- ja seutuliikenteen linja-autopysäkit ovat korkealuokkaisia. 2.2 Sandvik-Storsved Tavoitteena on 1+1 -kaistainen 10,5 m leveä sekaliikennetie jolla on hyvät ohitusmahdollisuudet. Oravaisten taajaman kohdalla nopeustaso on 60 km/h ja tienvarsiasutusjaksolla on 80 km/h ja ratkaisut sovitettu ympäristön maankäyttöön, muualla haja-asutuksen kohdalla tavoitteena on 100 km/h. Vassorin ja Kärklaxin sekä Karvatin ja Oravaisten välillä turvallisuutta ja ohitusmahdollisuuksia kehitetään ohituskaistaparien ja keskikaiteiden rakentamisella ja geometrian parantamisella. Tavoitetilan toteuttaminen edellyttää lisäksi, että Nelihaaraliittymät poistetaan ja muita vaarallisia liittymiä parannetaan Kevyen liikenteen alikulut toteutetaan Kärklaxissa ja Kaitsorissa Pitkämatkainen polkupyöräliikenne opastetaan Vassorin ja Kärklaxin välillä Vassorin ja Maksamaan läpi kulkeville hiljaisilla teille Oravaisten taajamassa kanavoidaan liittymiä, ja Oravaisten maankäytön mahdollisen kasvun edellyttämät liikennejärjestelyt voidaan hoitaa rinnakkaisyhteyksin valtatietä kuormittamatta. Kaukoliikenteen linja-autopysäkkejä ja kylien pääpysäkkejä kehitetään.

7 6 2.3 Storsved-Edsevö Nykyinen, 1+1 -kaistainen tie säilyy mutta levennettynä 10,5 metriin. Haja-asutusjaksoilla nopeustaso on pääosin 100 km/ h, mutta välillä on pistekohtaisesti 80 km/h. Tienvarsiasutuksen kohdalla Lövö/Pännäinen-Edsevö 80 km/h, ja jatkuva kevyen liikenteen ja maatalousliikenteen väylä. Ytterjepon eritasoliittymä on toteutettu. Tavoitetilan toteuttaminen edellyttää lisäksi, että Vaaralliset nelihaaraliittymät (Pensala, Ytterjeppo vanha tie, Sorvist, Kovjoki 2kpl) järjestellään Rakennetta parannetaan Ytterjepon ja Edsevön välillä Kevyen liikenteen järjestelyt Ytterjepossa ja Pännäisten ja Edsevön eritasoliittymien ohi sekä alikulku Kovjoella toteutetaan. Hirviaitaa rakennetaan Ytterjeppoon ja Pännäisiin. Pohjaveden suojaus Kovjoella tehdään. 2.4 Edsevö-Kaarlela Nykyinen 1+1 -kaistainen tie säilyy paikallaan. Jatkuvan asutuksen jaksolla Edsevö-Kruunupyy nopeustaso määräytyy tilanteen mukaan 100 tai 80 km/h. Haja-asutusjaksolla Kruunupyy-Kaarlela toteutetaan keskikaiteellinen ohituskaistatie, nopeustaso 100 km/h, muualla ohituskaistapareja. Koko välillä tieympäristön pehmentämistä. Liittymäjärjestelyjä tehdään vaarallisissa liittymissä, sekä kohdissa, joissa tien geometria mahdollistaa ohituksia. Kevyen liikenteen väylä jatkuvana välillä Norrby-Kaarlela, ja alikulkuja toteutetaan poikittaiselle kevyelle liikenteelle (Lepplax, Hopsala). 2.5 Kaarlela-Haavistonkangas Kaarlela-Piispanmäki säilyy taajaman läpi-/ohikulkutiejaksona, jolla on 1+1 kaistaa, keskikaide sekä valo-ohjattuja liittymiä. Nopeustaso on 70 km/h. Tienvarsiasutusjaksolla Piispanmäki- Vitsari tie on puolestaan 2+2 -kaistainen liikennevaloliittymin. Jaksolla Vitsari-Haavistonkangas nykyinen tie varustetaan keskikaiteella ja ohituskaistoilla, nopeustaso 100 km/h. Kevyen liikenteen yhteys on jatkuva Haavistonkankaalle asti. Kokkolan ohikulkuvaraus säilytetään. Tavoitetilan toteuttaminen edellyttää lisäksi, että Kevyen liikenteen erottelua tehostetaan ja kevyen liikenteen alikulkuja rakennetaan Katu- ja rinnakkaisyhteyksiä parantamalla vähennetään valtatien paikallisliikennettä Seutu- ja pikaliikenteen linja-autopysäkkejä kehitetään Meluesteet rakennetaan Kaarlela-Piispanmäki-jaksolle Pohjavesialue Kaarlelassa suojataan. Tavoitetilan toteuttaminen edellyttää lisäksi, että

8 7 2.6 Haavistonkangas-Saloinen Nykyinen tie säilyy 1+1 -kaistaisena. Nopeustaso on hajaasutusjaksoilla 100 km/h ja tiellä on ohituskaistapareja. Himangan, Kalajoen ja Pyhäjoen taajamissa tie sopeutetaan läpikulkutieksi maankäytön ehdoilla. Yhtenäisiä kevyen liikenteen väyliä toteutetaan. Tavoitetilan toteuttaminen edellyttää lisäksi, että Vaaralliset nelihaaraliittymät parannetaan Rakenteeltaan huonot Kalajoen ja Pyhäjoen jokisillat korjataan Himangalla tien nopeustasoa alennetaan ja poikittaisen liikenteen ja kevyen liikenteen järjestelyjä tehdään. Pyhäjoen kohdalla liittymiä parannetaan ja näin saadaan taajamajaksoa lyhennettyä. Kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan rakentamalla väylää välillä Rahja-hiekkasärkät, Yppärissä, välillä Viirre- Pyhäjoki ja välillä Pyhäjoki-Hurnasperä. Taajamien pää- ja pikaliikenteen linja-autopysäkkejä kehitetään. Marinkaisissa mahdollinen uusi maankäyttö liitetään nykyisten liittymien ja tarvittavien rinnakkaisteiden kautta. Pohjavesialueet Marinkainen-Lohtaja välillä ja Himangan eteläpuolella suojataan. 2.7 Saloinen-Pattijoki Raahen kohdalla tie säilyy 1+1 -kaistaisena ohikulkutienä, jonka liittymät parannetaan eritasoliittymiksi ja porrastetuiksi T- liittymiksi. Nopeustaso on 80 km/h. Tavoitetilan toteuttaminen edellyttää lisäksi, että Melusuojaukset toteutetaan koko osuudella Antinkankaan pohjavesialue suojataan. 2.8 Pattijoki-Lapinkangas Välillä Pattijoki-Lapinkangas nykyisen tien palvelutasoa ja turvallisuutta parannetaan keskikaiteellisten ohituskaistaparien (3 kpl) rakentamisella kasvavan Raahen ja Oulun välisen työmatkaliikenteen vuoksi. Tavoitetilan toteuttaminen edellyttää lisäksi, että Revonlahden taajaman kohdalla liittymät parannetaan ja kevyen liikenteen väylää rakennetaan välille Taukokartanomt 8110 Hirviaita rakennetaan yhtenäiseksi Pattijoen ja Tikkaperän välille.

9 8 2.9 Lapinkangas-Haaransilta Haja-asutusjaksolla Lapinkangas-Liminka nykyinen tie säilyy 1+1 -kaistaisena. Tienvarsijaksolla Liminka-Haaransilta valtatie on 2+2 -kaistainen ja varustettu eritasoliittymin. Tavoitetilan toteuttaminen edellyttää lisäksi, että Limingan liittymä toteutetaan kiertoliittymänä välivaiheena Kevyen liikenteen väylä/ rinnakkaistie tehdään välille Lapinkangas-Liminka Pikaliikenteen linja-autopysäkit välillä Lapinkangas-Liminka ja seutu- ja pikaliikenteen välillä Liminka-Haaransilta parannetaan korkealuokkaisiksi Tarpeelliset melusuojaukset tehdään.

10 9 3 Kehittämistoimenpiteet 3.1 Kehittämispolku Kehittämistoimenpiteet on ajallisesti jaettu kolmeen koriin Kehittämisselvitysten toimintaohjeiden sekä tiepiirien omien toimintasuunnitelmien mukaisesti. Hankkeiden tärkeysluokat (korit) ovat: koriin tulevat ennen vuotta 2010 aloitettavaksi ehdotetut toimenpiteet, joiden on kohdistuttava akuuteimpiin ongelmiin, ensisijaisesti kuolemiin, pohjavesien pilaantumisriskiin, sekä meluhaittaan, mutta myös esimerkiksi liikenteellisiin pullonkauloihin. koriin tulevat vuosina aloitettavaksi ehdotetut toimenpiteet. Suuri osa näistä toimenpiteistä pureutuu liikenteen kasvun myötä ilmeneviin turvallisuus- ja palvelutasopuutteisiin, jotka eivät vielä nykytilanteessa ole akuutteja. koriin tulevat muut toimenpiteet, jotka vaaditaan yhteysvälin saamiseen kokonaisuudessaan toimintalinjojen mukaiseen kuntoon. Jaksojen kehittämispolut on rakennettu tiepiirien määrittelemien hankkeiden pohjalta siten, että hankejoukosta on ensin seulottu pois sellaiset hankkeet, jotka toteutettuna johtavat Toimintalinjoissa määriteltyyn ylimitoitukseen. Muut hankkeet on jaettu koreihin. Tämän jälkeen on nykytila-analyysin ja tavoitetilamäärittelyn perusteella täydennetty hankejoukkoa. Erityisesti ns. uusia toimenpiteitä, kuten keskikaiteiden ja ohituskaistojen rakentamisia ja reunaympäristön pehmentämisiä on lisätty. Joukkoliikenteen palvelutasoa parantavia hankkeita on myös lisätty. Vaasa-Oulu yhteysvälille ehdotetaan 145 M :n kehittämisohjelmaa, joka pääasiassa koostuu sujuvuutta parantavista toimenpiteistä Sepänkylässä, Kokkolassa ja Raahe-Lapinkangas -välillä. Lisäksi sujuvuutta parantavat useat keskikaiteelliset ohituskaistaosuudet, jotka toisaalta myös vähentävät huomattavasti onnettomuusriskiä yhteysvälillä, jolla nykytilanteessa tapahtuu etenkin kohtaamisonnettomuuksia. Toimenpidepaketit ja kehittämispolku on esitetty tarkemmin liitteissä 3 ja Merkittävimmät toimenpiteet jaksoittain Kotiranta-Sandvik Jakson merkittävin parannuskohde on Sepänkylän ohitus, joka toteutetaan korissa. korissa toteutetaan myös keskikaiteellinen ohituskaistapari siihen liittyvine rinnakkais-/kevyen liikenteen väyläjärjestelyineen ja ympäristön pehmentämisineen Sepänkylän ja Koivulahden välille Sandvik-Storsved Jaksolla toteutetaan etenkin keskikaiteellisia ohituskaistaosuuksia sekä liittymäjärjestelyitä. Oravaisten taajaman kohdan liikenneturvallisuutta parannetaan liikenneympäristöä selkeyttämällä. Toimenpiteet jakautuvat tasaisesti toimenpidekorien kesken.

11 Storsved-Edsevö korissa toteutetaan Ytterjepon alueen parantaminen, johon sisältyy mm. eritasoliittymän rakentaminen, jokisillan uusiminen sekä kevyen liikenteen järjestelyitä. Muutoin jaksolla toteutetaan lähinnä tien leventämistä ja rakenteen parantamista sekä riista-aitoja Edsevö-Kaarlela Jakson merkittävin toimenpidekokonaisuus on keskikaiteellisen ohituskaistatien rakentaminen Kruunupyyn ja Kaarlelan välille, joka toteutetaan korissa. Lisäksi jaksolla toteutetaan huomattavasti kevyen liikenteen järjestelyitä. Toimenpiteet painottuvat koriin Kaarlela-Haavistonkangas Saloinen-Pattijoki Raahen kohdalla toteutetaan nykyisen ohikulkutien parantaminen pääosin korissa. Kokonaisuus sisältää mm. kahden eritasoliittymän rakentamisen sekä useita liittymän parantamisia Pattijoki-Haaransilta Jakson merkittävimpiä toimenpiteitä ovat kolme ohituskaistaparia, jotka toteutetaan koreissa Haaransilta-Lapinkangas Vilkasliikenteisellä jaksolla parannetaan liikenteen sujuvuutta leventämällä tie 2+2 -kaistaiseksi. Leventäminen toteutetaan kahdessa osassa - koreissa. Toimenpiteet tähtäävät Kokkolan ohikulkutien toteuttamiseen v jälkeen. Liikenteen sujuvuuden parantamiseksi toteutetaan vaiheittain rakentaen keskikaiteelliset 1+1- ja 2+2 -kaistatiet sekä ohituskaistapari siten, että korissa parannetaan jakson liittymiä sekä kevyen liikenteen järjestelyjä, ja muu osuus toteutetaan korissa Haavistonkangas-Saloinen Jakso kulkee Himangan, Kalajoen ja Pyhäjoen taajamien läpi, joista erityisesti Himangan kohta vaatii parantamistoimenpiteitä. Himangan taajamajärjestelyt esitetään toteutettavaksi korissa.

12 11 4 Vaikutustarkastelu Vaikutusselvityksissä on tukeuduttu pääasiassa jo tehtyihin vaikutusten arviointeihin sekä tiepiirin ja selvityksen laatineiden konsulttien omaan asiantuntija-arvioon. Näihin poikkeuksen muodostavat TARVA- ja VAR- laskennat, joista TARVA- ohjelmalla on laskettu tien parantamisen turvallisuusvaikutuksia ja VAR- ohjelmalla ajo-, onnettomuus-, ympäristö ja kunnossapitokustannuksia. VAR -laskennat suoritettiin yhteysvälin merkittävimmille hankkeille. Yhteysvälin kehittämistoimenpiteillä saavutettuja vaikutuksia on arvioitu suhteessa pääteiden kehittämisen toimintalinjoissa asetettuihin tavoitteisiin, jotka ovat eri osa-alueiden osalta seuraavat: 1. Turvallisuus: Pääteillä kuolleiden määrä vähenee selvästi. Kaikkia kehittämistoimenpiteitä ohjaa tavoite tieliikenteen turvallisuuden ja liikennejärjestelmän inhimillisen virheen sietokyvyn jatkuvasta parantamisesta. 2. Ympäristö: Pääteiden tienpidon ja liikenteen aiheuttamat pohjavesien pilaantumisen riski ja meluhaitat vähenevät selvästi. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset otetaan huomioon kaikessa pääteiden kehittämisen suunnittelussa. Tekniset ratkaisut suunnitellaan sellaisiksi, että ympäristöön kohdistuvat haitat ovat mahdollisimman vähäiset. 3. Toimivuus: Pääteiden liikenteellinen toimivuus pysyy seuraavan 30 vuoden ajan vähintään nykyisellä tasolla. Kehittämisen suunnittelussa otetaan huomioon väestön ja elinkeinoelämän tarpeet eri tavoin kehittyvillä alueilla. Joukko- ja kevyen liikenteen palvelutaso paranee selvästi. 4. Taloudellisuus: Tienpidon toimet kohdennetaan ja mitoitetaan tehokkaiksi ja taloudellisiksi. Edellisten lisäksi yhteysvälien tulee tavoitevuonna 2030 olla yhtenäisiä, tasalaatuisia sekä jäsennöity selkeästi hahmottuviin jaksoihin, joita ovat haja-asutusalue, tienvarsiasutuksen kohdat sekä taajamajaksot. Liikennekuolemat vähenevät Vaasa-Oulu välillä nykytilanteesta n. 7 %:lla v:een 2030 mennessä. Jos lukemia verrataan ns. Ve 0+ vaihtoehtoon, eli tilanteeseen, jossa kehittämistoimenpiteitä ei toteuteta, tapahtuu kuolemia n. 26 % vähemmän. Vastaavasti henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät nykytilanteesta n. 1% ja Ve 0+ :aan verrattuna 20 %. Kaikki pohjavesialueet Sepänkylää lukuunottamatta on v suojattu. Sepänkylän kohdalla valtatien linjaus on siirretty kauemmas pohjavesialueesta. Meluhaitat vähenevät Kokkolassa ja Raahessa. Ohikulkutie vähentää estevaikutusta Sepänkylässä. Muita ympäristövaikutuksia on vaikea tällä tarkkuustasolla arvioida. Ajokustannukset pysyvät lähestulkoon nykyisellä tasolla. Verrattuna Ve 0+ :aan ajokustannukset ovat n. 10 % pienemmät. Sepänkylän, Kokkolan ja Raahen kohdalla liikenteen sujuvuus paranee kehittämistoimenpiteiden johdosta. Ohitusmahdollisuudet ja matka-aikojen ennustettavuus paranevat ohituskaistojen rakentamisen myötä. Kevyen liikenteen palvelutaso nousee koko yhteysvälillä. Joukkoliikenteen palvelutaso säilyy nykytasolla. Vaikutusarvioinnit on esitetty taulukkomuodossa liitteissä 5 ja 6.

13 12 5 Yhteenveto perustuu Tiehallinnossa käynnissä olevaan pääteiden kehittämisen toimintalinjojen laadintaan, joka tulee toimimaan keskeisenä lähtökohtana toimenpiteiden ohjelmoinnille Tiehallinnon TTS:ssa ja edelleen liikenne- ja viestintäministeriön investointiohjelmissa. Kehittämisselvityksen tavoitteena on ollut tarkastella yhteysväliä kokonaisuutena tiepiirirajoista riippumatta ja laatia yhteysvälille kehittämisohjelma pääteiden kehittämisen toimintalinjoissa asetettujen tavoitteiden perusteella siten, että valtakunnallinen runkoverkko olisi vuonna 2030 sekä korkea- että tasalaatuinen niin turvallisuuden kuin sujuvuudenkin osalta. Kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen vähentää liikenneonnettomuuksissa tapahtuvien kuolemien ja henkilövahinkojen määrää selkeästi liikennemäärän kasvusta huolimatta. Ajokustannukset säilyvät kutakuinkin nykytasolla. Ruuhkautuminen vähenee selvästi vilkasliikenteisillä Kotiranta-Koivulahti, Kaarlela-Haavistonkangas sekä Saloinen-Haaransilta jaksoilla. Tiejaksojen erotteleminen selkeisiin haja-asutus-, taajama- ja taajaman ohikulkutiejaksoihin auttaa autoilijaa sopeuttamaan ajonopeutensa liikenneympäristön mukaan. Vastaavasti myös matka-aikojen ennustettavuus paranee. Valtatielle 8 välillä Vaasa-Oulu ovat luonteenomaisia piirteitä rannikon läheisyys, ylitettävien jokien lukuisuus, korkea hirvikanta sekä runsas tienvarsi- ja taajama-asutus. Liikenteelle on tyypillistä raskaan liikenteen ja erityisesti vaarallisten aineiden kuljetusten suuri osuus sekä runsas työmatkaliikenne Vaasan- Mustasaaren, Kokkolan sekä Raahen-Oulun ympäristöissä. Matkailullista merkitystä on erityisesti Kalajoen hiekkasärkillä. Toimenpidepaketti koostuu haja-asutusjaksoilla sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta lisäävistä ohituskaista- ja liittymäjärjestelyistä, taajaman ohikulkujaksoilla (Sepänkylä, Kokkola, Raahe) paikallisen liikenteen vaatimista poikittaisliikennejärjestelyistä sekä taajamatiejaksoilla (Oravainen, Himanka, Kalajoki, Pyhäjoki) tien sopeuttamisesta paikalliseen maankäyttöön. Useat hankkeet edellyttävät olemassa olevien suunnitelmien tarkentamista lähivuosina ja/tai yleis- ja tiesuunnitelmien laatimista. Kokonaiskustannusarvio paketille on 145 Meur.

14 Valtatie 8, Vaasa-Oulu Kärklax ja Kaitsor - alikulkujen rakentaminen - 0,8 M - toteutus 2005 Sursik-Edsevö - kevyen liikenteen järjestelyt - 0,4 M - toteutus 2004 Pattijoen liikennejärjestelyt - kevyen liikenteen väylän rakentaminen - liittymän porrastaminen - 1,6 M - toteutus Limingan liikennejärjestelyt - liittymän porrastus - kevyen liikenteen alikulun rakentaminen - 1,1 M - toteutus Kovjoen pohjav.suojaus - 0,2 M - toteutus km Pyhäjoen liikennejärjestelyt 1 - kevyen liikenteen järjestelyt - 0,9 M - toteutus >80 >9,5 <10 >60 %/OK <0,15 KVL < > , %-60 % 0,15-0,30 <80 <8 >20 <40 % >0,30 KVL (ras) < >1 500 REKSTERTETO ( ) liikennemäärä (kvl) raskaat ajoneuvot (kvl) tilastollinen taajama (on/ei) kevyen liikenteen väylä (on/ei) valaistus (on/ei) nopeusrajoitus (km/h) leveys (m) mäkisyys (m/km) 460 m näkemän osuus tai ohituskaista vilkkaat yksityistieliittymät (kpl/km) REKSTERANALYYS pieni keskitasoa suuri kuolemantiheys (kuoll/km) pieni ei ongelmia ei ongelmia hyvä keskitasoa joskus ongelmia joskus ongelmia tyydyttävä suuri usein ongelmia usein ongelmia heikko heva-tiheys (heva/km) ja vaaralliset liittymät ruuhkautuvuus v.2000 ruuhkautuvuus v.2020 leveys/liikennemäärä Liittymä, jossa tapahtuu keskimäärin vähintään 1 heva-onnettomuus vuodessa ERLLSSELVTYKSET kevyen liikenteen toimenpidetarve (on/ei) pohjavesisuojauksien toimenpidetarve (on/ei) meluntorjunnan toimenpidetarve (on/ei)

15 Valtatie 8, Vaasa - Oulu (päivitetty ) YHTEYSVÄLN OMNASUUDET JA MERKTYS Suhde valtakunnalliseen liikennejärjestelmään Yhteysväli on osa Turun ja Oulun välistä, länsirannikon satamakaupunkeja yhdistävää valtatietä 8 (tuleva E8). Vaasan ja Oulun välinen rautatieyhteys kulkee Seinäjoen kautta. Vaasassa, Kokkolassa ja Oulussa on kaikissa reittiliikenteen lentoasema, rautatie- ja linja-autoliikenteen solmukohta, talvisatama ja tavaraterminaali. Yhteysvälin varrella Pietarsaaressa ja Raahessa on niin ikään talvisatama ja tavaraliikenteen terminaali. Suhde valtakunnalliseen aluerakenteeseen Yhteysvälin valtakunnallisesti merkittävimmät työssäkäyntialueet ovat Vaasa, Pietarsaari, Kokkola, Raahe ja Oulu. Vaasan seutu on suurehko kaupunkiseutu, jonka väestön määrän arvioidaan pysyvän ennallaan seuraavan 10 vuoden ajan. Valtakunnallisessa elinkeinorakenteessa Vaasan seutu erottuu elektroniikka- ja teletekniikan alan sekä metalliteollisuuden keskittymänä. Oulun seutu on suuri, monipuolinen ja väestöltään selvästi kasvava kaupunkiseutu. Oulun seutu on valtakunnallisesti merkittävä elektroniikka- ja teletekniikan alan keskittymä. Pohjois-Pohjanmaa on kauttaaltaan elintarviketuotannon vahvaa vyöhykettä. Raahe taas erottuu metalliteollisuuteen suuntautuneena kaupunkiseutuna. Vaasan ja Oulun välisten alueiden väestön määrän arvioidaan pysyvän ennallaan tai jonkin verran vähenevän seuraavan 10 vuoden ajan. Suhde kansainväliseen liikennejärjestelmään Valtatie 8 liitetään vuoden 2001 lopussa osaksi kansainvälistä Eurooppa-teiden verkkoa. EU:n liikennepolitiikassa tietä ei toistaiseksi ole katsottu strategisesti merkittäväksi ja siksi se ei ole osa yleiseurooppalaista TENteiden verkkoa. Yhteysvälin varrella sijaitsevat Vaasan, Pietarsaaren, Kokkolan, Raahen ja Oulun satamat lisäävät tien kansainvälistä merkittävyyttä. VT 8: VAASA - OULU Linkkikohtaisia tunnuslukuja Km Ajon./d Milj. ajonkm/d Liikenteen kysyntä Yhteysvälin liikennemäärä on jonkin verran runkoverkon keskitasoa pienempi. Liikenne on vilkkaimmillaan Vaasan ja Kokkolan kohdilla. Yhteysvälin tiekuljetuksista suurempi osa on kustannustehokkuutta vaativia kuljetuksia (1,0-2,0 milj. t/a). Täsmällisyyttä vaativia kuljetuksia on 0,5-1,0 milj. tonnia vuodessa. Vuosittain kuljetettavan tavaran arvo on 2-8 mrd. euroa. Vuoteen 2025 mennessä sekä kustannustehokkuutta että täsmällisyyttä vaativien kuljetusten määrän arvioidaan kasvavan yli kahteen miljoonaan tonniin vuodessa. Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen määrä yhteysvälillä on runkoverkon keskitasoa. Vaasan ja Oulun välillä kulkee arkivuorokautena maakuntakeskusten välistä pikavuoroa. YHTEYSVÄLN ONGELMAT Liikenneturvallisuus Tiepituutta kohden laskettujen kuolemien perusteella yhteysväli edustaa runkoverkon keskitasoa. Yhteysvälin kuolemaan johtaneista onnettomuuksista erottuvat kohtaamisonnettomuudet (43 %) sekä kääntymis- ja kevyen liikenteen onnettomuudet (37 %). Kuolemantiheys on suurimmillaan Vaasan ja Koivulahden välillä, Oravaisissa, Uusikaarlepyyssä, Kokkolan pohjoispuolella, Kalajoella ja Limingassa. Yhteysvälillä on 14 liittymää, joissa on tapahtunut vähintään yksi henkilövahinkoon johtanut onnettomuus vuosittain. Kuolemanriski yhteysvälillä on hieman suurempi kuin runkoverkolla keskimäärin. Henkilö- ja tavaraliikenteen palvelutaso Raskas liikenne (%) Liikenneturvallisuus Kuoleman riski HEVA-riski Ajoneuvo- ja aikakustannukset (ero runkoverkon keskiarvoon) Raskaat (p/ajonkm) Kevyet (p/ajonkm) Kotiranta ETL - Sandvik 19, ,16 9,2 1,19 8,7 4,5 7,3 Sandvik Kaarela 94, ,39 15,2 1,03 9,7-2,6-1,7 Kaarela - Haavistonkangas 16, ,13 11,8 1 10,2 6,0 15,6 Haavistonkangas - Haaransilta 163, ,65 12,3 1,01 9,9-2,2 1,4 YHTEYSVÄL YHTEENSÄ 294, ,33 12,7 1,07 9,5-1,0 2,7 RUNKOVERKKO YHTEENSÄ 6 433, ,07 10,8 0,94 7,7 0,0 0,0 Merkittävyys tai ongelma Suurempi kuin muualla runkoverkolla = Ei poikkea muusta runkoverkosta = Pienempi kuin muualla runkoverkolla = Vaasan kohdalla sekä Kokkolan pohjoispuolella esiintyy nykytilanteessa usein kapasiteetin puutteellisuudesta johtuvia liikennöitävyysongelmia. Seuraavan 20 vuoden kuluessa nämä ongelmat hieman pahenevat, jollei toimenpiteitä tehdä. Tällöin myös Raahen kohdalla ja Kempeleen eteläpuolella alkaa tien kapasiteetti käydä riittämättömäksi. Yhteysvälin muilla osuuksilla kapasiteettiongelmia ei ole näköpiirissä. Yhteysvälin liikennöitävyyttä haittaavat useat taajamien läpikulut ja niiden alhainen nopeusrajoitus sekä vilkkaiden yksityistieliittymien suuri määrä. Ohitusmahdollisuudet ovat tien geometrian puolesta pääsääntöisesti kohtalaisen hyvät. Tien poikkileikkaus vaihtelee ja on nykyiseen liikennemäärään suhteutettuna huono muutamissa yksittäisissä kohdissa. Liikenteen ajoneuvo- ja aikakustannukset ovat suurimmillaan Vaasan pohjoispuolella sekä Kokkolan kohdalla. Kokonaisuutena yhteysvälin ajoneuvo- ja aikakustannukset eivät poikkea muusta runkoverkosta. Joukkoliikenteen olosuhteet Yllä kuvatut liikennöitävyysongelmat haittaavat myös yhteysvälin linja-autoliikennettä. Yhteysvälillä on lisäksi joitakin yksittäisiä toimenpidetarpeita, jotka käsitellään erillisissä toimenpideohjelmissa omina kokonaisuuksinaan. Kevyen liikenteen olosuhteet Yhteysvälillä on useita pienempiä toimenpidetarpeita (esim. Mustasaari, Pedersöre, Kruunupyy, Kokkola, Kälviä, Pyhäjoki, Raahe, Pattijoki), joihin vastataan erillisen toimenpideohjelman mukaisesti. Pohjavedet ja meluntorjunta Pohjaveden suojaukselle on tarve Mustasaaressa (Sepänkylä), Kokkolassa (Patamäki), Himangalla (Tiilipruukinkangas), Lohtajalla (Karhinkangas) ja Pattijoella (Antinkangas). Meluntorjunnan toimenpiteille on tarve Vaasassa (Asevelikylä), Mustasaaressa (Sepänkylä), Raahessa (Mettalanmäki) ja Pattijoella (Maunula). Tien kunto Yhteysvälillä on paljon kantavuus- ja vauriotavoitteiden alittavia tiejaksoja. Kantavuusjakauma on huono. Tiellä esiintyy normaalia vaurioitumista. Kuntotavoitteen alittavien tiejaksojen yhteispituus yhteysvälillä on 40 km. Nämä tiejaksot ovat Maksamaan ja Oravaisten välillä, Uusikaarlepyyn ja Pietarsaaren välillä, Ruotsalon ja Himangan välillä, Rautilan ja Vasankarin välillä, Pyhäjoen kohdalla sekä Raahen ja Limingan välillä. YHTEYSVÄLN KEHTTÄMNEN Suunnittelutilanne Oheisella karttasivulla esitetään ne yhteysvälin hankkeet, jotka todennäköisesti toteutetaan Vaasan ja Oulun tiepiirien toiminta- ja taloussuunnitelmien mukaisesti lähivuosina. Yhteysvälillä ei ole sellaisia kehittämishankkeita, joita Tiehallinto olisi ehdottanut aloitettavaksi ennen vuotta Muita valtakunnallisesti listattuja kehittämishankkeita yhteysvälillä sen sijaan ovat: Sepänkylän ohikulkutien rakentaminen, 7,3 km, 25,2 M, tie- ja rakennussuunnitelma 1996 (ehdotettu aloitettavaksi vuoden 2005 jälkeen). Raahen tiejärjestelyt: 21,0 M,??suunnittelutilanne?? (ehdotettu sisällytettäväksi Tiehallinnon valtakunnalliseen TTS:aan). Näiden lisäksi Vaasan tiepiirin suunnitelmissa on seuraavia hankkeita: Lintuvuori Ytterjeppo: liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyjä, painumien korjaamista, riista-aitojen rakentamista, valaistus, 6,6 M. Ytterjeppo: eritasoliittymän rakentaminen, liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyjä, 3,7 M, yleissuunnitelma Ytterjeppo Kokkola: tien leventäminen, liittymäjärjestelyt, valaistus, kevyen liikenteen järjestelyt, pohjaveden suojaus, 5,0 M, yleissuunnitelma 19xx. Kokkola: liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyjä, meluesteitä, pohjaveden suojaus, 5,0 M, yleissuunnitelma 19xx. Kokkola Oulun tiepiirin raja: tien leventäminen, liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyt, Himangan taajamajärjestelyt, 5,4 M. Alueellinen näkemys kehittämistarpeista Maakuntaliittojen aluekehitysohjelmissa valtatie 8 nähdään laatutasoltaan puutteellisena valtatieyhteyttä, jota tulisi parantaa. Yhteysvälillä katsotaan myös olevan strategista kansainvälistä merkitystä EU:lle, jonka takia tie tulisi liittää TEN-teiden verkkoon. Kehittämisperiaatteet Lähimmän viiden vuoden aikana yhteysvälillä toteutetaan ohjelmien mukaiset hankkeet, jotka valmistuttuaan poistavat joitakin pahimpia ongelmia. Sepänkylän ohikulkutien rakentamista suunnitellaan kehittämishankkeena, joka voitaisiin ajoittaa vuosille Raahen liikennejärjestelyjä suunnitellaan vuoden 2010 jälkeen toteutettavana kehittämishankkeena. Yhteysvälin kantavuusongelmien ja yksittäisten kapeiden kohtien poistamiseksi määritellään erillinen hankeohjelma, joka voitaisiin rahoittaa valtakunnallisesti ohjelmoitavista perustienpidon hankkeista. Näiden rinnalla toteutetaan tiepiirien perustienpidon rahoituksella pienempiä toimenpiteitä pahimpien turvallisuus- ja liikennöitävyysongelmien poistamiseksi.

16 LTE 2 1(9) NYKYTLA JA ONGELMAT Vt 8 Yhteysväli Vaasa Oulu, tiejakso 1; Kotiranta Sandvik, pituus 19,95 km; tieosat Aihealue Liikenteellinen merkitys Maankäyttö Turvallisuus Ajoneuvoliikenteen palvelutaso Kevyt liikenne Haja-asutus Sepänkylä Koivulahti ja Vallvik - Vassor Tienvarsiasutus Koivulahti - Vallvik Taajama (läpi-, ohikulku, sisääntulo) Kotiranta (sisään- ) Sepänkylä (ohi-) Vaasan päässä KVL on ajon/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on n. 12,4%. Vassoria kohti liikenne vähenee vähitellen tasolle 5600 ajon/vrk. Tällä jaksolla korostuu Vaasan työssäkäyntialueen liikenne sekä yhteydet alueelta Vaasan liike-elämän palveluihin. Satama synnyttää tielle sekä tavara- että matkustajaliikennettä. Sepänkylän ohikulkutietä varten on kaavassa varaus uudelle tielle, Sepänkylän teollisuus leviää valtatien suunnassa pohjoiseen. Vallvik Kuni: maataloutta, teollisuutta ja asutusta harvakseltaan koko matkalla molemmin puolin tietä Koko jaksolla v henkilövahinkoonnettomuutta, joista 3 johti kuolemaan. Eläinonnettomuudet (hirvet), hirviaitaa vain lyhyellä matkalla. Liittymätiheys suuri (koko yhteysvälillä), Kuolemantiheysluokat 4 ja 5. Aamu- iltaliikenteen huiput teräviä. Vaasan päässä suuret liikennemäärät. Stormossenin alueelle paljon raskasta liikennettä. Palvelutaso D tai C, ei ruuhkia, tulevaisuudessa D tai E Välillä Sepänkylä Koivulahti puuttuu kevyen liikenteen väylä Koivulahdessa osa asutuksesta tien takana, Eteläosassa teollisuusalueet tukeutuvat valtatiehen Kohtaamisonnettomuuksia, X-liittymä, kuolemantiheysluokat 4 ja 5 Hidasta liikennettä kylvö- ja korjuuaikana paljon. Paljon liikennettä, vaikea ohittaa. Tulevaisuudessa palvelutaso E ja ruuhkaa usein. Kevyen liikenteen väylä tien toisella puolella, alikulkukäytävät tärkeimmissä paikoissa (2 kpl) Vaasan päässä tien varsilla isojen markettien alue ja uutta toimintaa kaavoitetaan, Sepänkylässä tie kulkee taajaman läpi ja muodostaa huomattavan estevaikutuksen taajaman sisällä. Kevyen liikenteen onnettomuuksia, risteämisonnettomuuksia, kuolemantiheysluokka 5. Ruuhkaa usein Sepänkylän Vaasan välillä, Bölen liittymän toimivuus ajoittain heikko. Palvelutaso E, tulevaisuudessa F ja ruuhkautuvat tieosat lisääntyvät. Sepänkylässä valo-ohjattuja suojateitä, ylitystarve suuri ja alikulkujen käyttöaste heikko. Joukkoliikenne Laatukäytävä, taso 2 Koivulahteen asti, siitä eteenpäin taso 3 (alhaisin taso) Laatukäytävä, paras taso (1) Tien ja siltojen kunto Kunto hyvä, kevyen liikenteen sillat ei mahdollista rinnakkaistien liikennettä. Kunto hyvä, kevyen liikenteen sillat ei mahdollista rinnakkaistien liikennettä. Kunto hyvä Terveys, elinolot ja viihtyvyys Pohja- ja pintavedet Maaperä, kasvillisuus/eliöt, luonnon monimuotoisuus Yhdyskuntarak. ja alueiden käyttö, maisema ja kaupunkikuva, kulttuuriperintö Kunissa vihannesviljelmiä valtatien varressa Yksittäisiä asuintaloja melualueella Sepänkylässä päästöt, melu ja vilkas liikenne heikentävät asuinympäristön viihtyisyyttä Kyröjoen haarat (3 kpl), virtaus hidasta, pieni riski, ei pohjavesialueita Kyröjoen haarat (3 kpl), virtaus hidasta, pieni riski, ei pohjavesialueita Ei pohjavesialueita Merenpohjasavikot ja kiviset moreenimäet vaihtelevat, Ei valtakunta- tai maakuntatason kohteita, Vaasan Koivulahden välillä hirvien liikkumisalue, jokien uomia perattu ja tulvasuojattu voimakkaasti, Kunissa luonnontilainen uoma. Koivulahden Vallvikin välillä arvokas kulttuurimaisema kyröjokimaisemassa Vt jakaa Sepänkylän taajaman, Vaasan ja Sepänkylän välissä lyhyt maaseutumainen jakso, joten lähestyminen epäjohdonmukaista

17 LTE 2 2(9) NYKYTLA JA ONGELMAT Vt 8 Yhteysväli Vaasa Oulu, tiejakso 2; Sandvik Storsved, pituus 36,96 km; tieosat Aihealue Liikenteellinen merkitys Maankäyttö Turvallisuus Ajoneuvoliikenteen palvelutaso Kevyt liikenne Joukkoliikenne Tien ja siltojen kunto Terveys, elinolot ja viihtyvyys Pohja- ja pintavedet Maaperä, kasvillisuus ja eliöt, luonnon monimuotoisuus Yhdyskuntarakenne ja alueiden käyttö, maisema ja kaupunkikuva, kulttuuriperintö Haja-asutus Vassor Oravainen ja Oravainen - Storsved Tienvarsiasutus Oravaisten kohta Taajama (läpi-, ohikulku, sisääntulo) Ei taajamia KVL vaihtelee välillä ajon/vrk, raskaan liikenteen osuus n ajon/vrk. Tällä jaksolla painottuu pitkämatkainen ja raskas liikenne sekä vaarallisten aineiden kuljetukset. Tie on pohjois-eteläsuunnassa tärkeä myös paikalliselle liikenteelle, koska rinnakkaista väylästöä ei ole. Ei uusia tielinjavarauksia. Alueella harvaa asumista, turkistarhausta ja maa- ja metsätaloutta sekä muutamia matkailuyrityksiä. Koko jaksolla v henkilövahinkoonnettomuutta, joista 2 johti kuolemaan. Vassor Kärklax: suistumis- / kohtaamisonnettomuuksia; huono geometria, Kärklax Kaitsor: piilonotkoja, kuolemantiheyslk 5, muualla 2-4. Palvelutaso B tai C, ei ruuhkaa, tulevaisuudessa C, ei ruuhkaa. Puutteelliset ohitusmahdollisuudet, yksi ohituskaista toteutettu. Ajokustannukset selvästi keskim. Korkeammat välillä Vassor Kärklax, muuten keskitason alle. Kärklaxin kohdalla ja Kaitsorin kohdalla jkpp:n ylitystarve, alikulku puuttuu Pysäkkivarustus ja yhteydet pysäkeille heikot, tarvetta korostaa työmatkaliikenne Taajama tien itäpuolella, mutta myös länsipuolella jonkin verran maakäyttöä, myös uusia toimintoja ajoittain vireillä rannan tuntumaan Pohjoisesta taajamaan saapuminen heikosti havaittava. Kuolemantiheysluokka 5 Ei ruuhkia. Taajaman kohdalla puutteellisesti järjestettyjä liittymiä (Shell sekä Jepuantie), Ajokustannukset keskitasoa korkeammat Yksi alikulku taajaman kohdalla ja jkpp-tiet tehtynä, vähäisiä täydennystarpeita Pysäkkivarustus ja yhteydet pysäkeille heikot, tarvetta korostaa työmatkaliikenne Jaksolla on useita kantavuudeltaan puutteellisia ja nopeasti vaurioituvia jaksoja. Kun tie on lähiseudun ainoa pohjois-eteläsuuntainen yhteys, heikentää pitkämatkainen ja runsas raskas liikenne asumisen tasoa ja kevyen liikenteen oloja. Meluhaittoja vaikea torjua, koska asutus harvaa. Ei pohjavesialueita. Vassorfjärdenin natura-alue aivan tien vieressä, Kärklaxissa Norrskogenin suot (natura-alue) melko lähellä tietä Ei pohjavesialueita, Oravaisissa tie aivan meren rannassa Vaihtelevat maaperäsuhteet; kivisiä ja kallioisia moreenimäkiä ja merenrantasavikoita. Mäkien välissä myös pieniä peltoja ja niittyjä jotka osittain alkaneet metsittyä. Paikoin tie aivan meren rannassa, jossa mm. arvokkaita lintujen pesimisalueita (Vassor, Oravaisten kohta). Harvaa kylämäistä ruotsinkielistä maaseutuasutusta, Merenranta-asuminen tuo pientä lisäystä, Merinäkymät luovat hyviä kiinnekohtia ja maamerkkejä. Historiallisena elementtinä mm. Oravaisten taistelutanner

18 LTE 2 3(9) NYKYTLA JA ONGELMAT Vt 8 Yhteysväli Vaasa Oulu, tiejakso 3; Storsved Edsevö, pituus 34,56 km; tieosat Aihealue Haja-asutus Storsved Pedersöre Tienvarsiasutus Pännäisten kohta Taajama (läpi-, ohikulku, sisääntulo) Ei taajamia Liikenteellinen merkitys KVL vaihtelee välillä ajon/vrk, josta raskasta liikennettä 14 20,8 %. Tällä jaksolla paikallisen liikenteen osuus on vähäinen, yhteydet läheisiin taajamiin ovat poikittaisia. Ytterjepossa tiehen yhtyy vt 19, mikä kasvattaa liikennemäärää ja tavaravirtoja. Vaarallisten aineiden osuus edelleen merkittävä. Maankäyttö Turvallisuus Ajoneuvoliikenteen palvelutaso Kevyt liikenne Joukkoliikenne Tien ja siltojen kunto Terveys, elinolot ja viihtyvyys Pohja- ja pintavedet Maaperä, kasvillisuus/eliöt, luonnon monimuotoisuus Yhdyskuntarakenne ja alueiden käyttö, maisema ja kaupunkikuva, kulttuuriperintö Ei uusia tielinjavarauksia. sommat taajamat ovat kauempana tiestä, harvaa asutusta vain Ytterjepon ja Kovjoen kohdalla. Koko jaksolla v henkilövahinkoonnettomuutta, joista 2 johti kuolemaan. Hirvionnettomuuksia Storsved Ytterjeppo, Ytterjepon liittymä juuri muutettu porrastetuksi, 60 km/h rajoitusta noudatetaan huonosti, X-liittymä (ei aina ole ongelma), kuolemantiheysluokat 3-5 Pännäisissä asutusta molemmin puolin tietä, taajama tien itäpuolella. Teollisuusalueita ollaan kaavoittamassa tien varteen. Puutteita liittymäjärjestelyissä ja kevyen liikenteen yhteyksissä, Kuolemantiheysluokka 3-4 Palvelutaso B tai C, tulevaisuudessa myös jossain kohdassa D, ei ruuhkia. Ajokustannukset runkoverkon keskitasoa hieman alhaisempi. Ohituskelpoisia osuuksia on hyvin. Ytterjeppoon suunnitteilla levähdysalue. Tärkeimmät liittymät eritasossa. Koko osuuden kattava jkpp-tie olisi tarpeen ja alikulku Edsevöhön. Tärkeimmät reitit poikittaisia (Pietarsaareen Pännäisten rautatieasemalta). Ytterjepon jokisilta korjauksen tarpeessa, tiellä koko jaksolla kantavuuspuutteita. Molemmin puolin Kovjokea suojaamattomat pohjavesialueet, osittain hiekkakuoppia, joissa avovesi. Pääosin hiekkapohjaista kangas- ja suomaastoa. Hirvialuetta. Ytterjepon pohjoispuolella Mesmossenin natura-alue. Myös Ähtävänjoki natura-aluetta Metsäaluetta, Ytterjepossa Lapuanjoen arvokas maisema-alue. Korjaustarpeita silloissa (tien leventämisen vuoksi), tiellä kantavuuspuutteita. Yksittäisiä asuinrakennuksia melualueella. Kaksi jokea, jotka laskevat mereen. Hiekkapohjaista ja osittain hienojakoisempaa kangas- ja peltomaastoa. Pellot alavia vesijättöalueita. Pännäisten taajama on lähinnä asuinalue, palvelut vähäisiä, kuitenkin Pedersören kunnan keskus on siellä. Teollisuutta valtatien tuntumassa. Kyläasutusta tien molemmin puolin. Avointa viljelysmaisemaa, paikallisesti arvokas

19 LTE 2 4(9) NYKYTLA JA ONGELMAT Vt 8 Yhteysväli Vaasa Oulu, tiejakso 4; Edsevö Kaarlela 26,6 km; tieosat Aihealue Haja-asutus Edsevö Kruunupyy ja Kruunupyy Kaarlela Tienvarsiasutus Edsevön ja Kruunupyyn kohdat Liikenteellinen merkitys Maankäyttö Turvallisuus Ajoneuvoliikenteen palvelutaso Kevyt liikenne Joukkoliikenne Tien ja siltojen kunto Terveys, elinolot ja viihtyvyys Pohja- ja pintavedet Maaperä, kasvillisuus/eliöt, luonnon monimuotoisuus Yhdyskuntarakenne ja alueiden käyttö, maisema ja kaupunkikuva, kulttuuriperintö Taajama (läpi-, ohikulku, sisääntulo) Ei taajamia KVL on ajon/vrk josta raskaan liikenteen osuus 15,7 19,7 %. Tällä jaksolla liikennemääriä kasvattavat Pietarsaaren ja Kokkolan taajamien työmatkaliikenne. Tien ja kaupunkien kohdalla olevien liittymien toimivuus on tärkeä kaupunkien teollisuuden ja satamien kannalta. Myös tien välittämässä läheisyydessä on mm. merkittäviä veneveistämöitä ja Kruunupyyn lentoasema. Ei uusia tielinjauksia kaavoissa. Edsevön ja Kruunupyyn välillä on jatkuvaa harvaa asutusta, Hoppsalassa enemmänkin. Muuten alue on maa- ja metsätalousaluetta. Lepplaxiin tulossa 50 talon asuinalue. Koko jaksolla v henkilövahinkoonnettomuutta, joista 1 johti kuolemaan. Vaikka rinnakkaisväyliä on rakennettu, on liittymiä silti paljon. Yleisin onnettomuustyyppi suistumisonnettomuus, Kuolemantiheysluokka 3-4 Tien varressa on PKT-yrityksiä sekä hajanaista asutusta. Myös joitakin tienvarsipalveluita on. Kruunupyyssä rakentamispaineita vt:n 8 varteen. Kuolemantiheyslk 4 Palvelutaso C, ei ruuhkia, tulevaisuudessa palvelutaso C tai D, ei ruuhkia, Ajokustannus hieman runkoverkon keskitasoa alhaisempi Hoppsala: alikulkukäytävän tarve rinnakkaistien päättymiskohdassa. Lepplaxissa tarve alikululle. Työmatkaliikenteellä olisi tarpeita pysäkkien tason ja yhteyksien parantamiseen Kunto hyvä Yksittäisiä taloja melualueella. Vaikeasti suojattavia. Työmatkaliikenteellä olisi tarpeita pysäkkien tason ja yhteyksien parantamiseen Suojaamaton pohjavesialue ratasillan pohjoispuolella. Tien varressa hiekkakuoppia/avovesi. Edsevön Kruunupyyn välillä vaihtelevat peltosavikot ja moreenimäet. Kruunupyystä eteenpäin maasto muuttuu tasaisemmaksi ja lopulta hiekkakankaaksi. Pietarsaari on n. 10 km rannikolle päin. Sieltä vanha tieyhteys Kokkolaan kulkee rannikkoa pitkin Larsmon kautta (maisematienä tunnettu ns. 7 sillan tie). Sekä Edsevön että Kruunupyyn kohdalla taajamarakennetta tien molemmin puolin, osittain hieman etäämmällä tiestä. Maisema tasaista maastoa, jossa peltoaukeat ja loivat metsäiset mäet vaihtelevat.

20 LTE 2 5(9) NYKYTLA JA ONGELMAT Vt 8 Yhteysväli Vaasa Oulu tiejakso 5; Kaarlela Haavistonkangas, pituus 12,85 km; tieosat Aihealue Haja-asutus Vitsari - Haavistonkangas Tienvarsiasutus Piispanmäki Vitsari Taajama (läpi-, ohikulku, sisääntulo) Kaarlela - Piispanmäki Liikenteellinen merkitys Maankäyttö Turvallisuus Ajoneuvoliikenteen palvelutaso KVL on n ajon/h (rask. 12%). Jaksolla korostuu Kokkolan kaupungin saapuva ja lähtevä liikenne (satama, teollisuus, työssäkäynti, asiointi). Pitkämatkaista liikennettä on Kokkolan kohdalla n ajon/vrk. Maakuntakaavassa varaus uudelle tieyhteydelle Kokkolan ohi taajaman itäpuolelta välillä ratasilta Peltokorven pt:n liittymä. Ko. liittymän kohdalla kaavoitettu runsaasti maankäyttöä (Kälviän kunta), muuten maankäyttö hajanaista. Koko jaksolla v henkilövahinko-onnettomuutta, joissa 1 kuolema. Tällä osalla eniten risteysonnettomuuksia, Kuolemantiheysluokka 4 Nykyinen KVL on n ajon/vrk, raskasta liikennettä 1300 ajon/vrk (12%). Paljon vaarallisten aineiden kuljetuksia. Valtaosa liikenteestä Kokkola-syntyistä. Ainoa tieyhteys pohjoiseen. Liikenne Kokkolan satamaan merkittävää. Asutus synnyttää paljon paikallista liikennettä tielle ja myös tien yli, mm. Shellin kohdalla. Tien vaikutuspiirissä jatkuvasti rakentamispaineita. Tienvarsijaksolla 61% risteysonnettomuuksia ja 23 % jkpp-onnettomuuksia. Kuolemantiheysluokka 5 Palvelutaso pääosin D, Tulevaisuudessa palvelutaso muuttuu E:hen ja ruuhkat yleistyvät. Ohittaminen on vaikeaa jo nyt. Mm. Peltokorven pt:n liittymässä kanavointitarve, kt 85:n liittymää parannettava siten, että risteämisonnettomuuksien riski vähenee ja välityskyky paranee. Kevyiden ajoneuvojen ajokustannukset n. 3 senttiä/km korkeammat kuin runkoverkolla keskimäärin. Kevyt liikenne Asutus ja jkpp-liikenne hyvin vähäistä. Shellille jkpp-alikulku paikallisen liikenteen vuoksi Joukkoliikenne Joukkoliikenteen laatukäytävä taso 3 (arvioitu luokitus). Pysäkkien tasoa, yhteyksiä ja saattoliikennettä kehitettävä. Tien ja siltojen kunto Kunto on hyvä Terveys, elinolot ja viihtyvyys Pohja- ja pintavedet Maaperä, kasvillisuus/eliöt, luonnon monimuotoisuus Yhdyskuntarakenne ja alueiden käyttö, maisema ja kaupunkikuva, kulttuuriperintö Moreenialueita ja peltosavikoita. Haavistonkankaan lähellä hirvialue, jossa hirviaita tehty. Metsäistä suljettua maisemaa, Peltokorven liittymään kaavoitettu asumista ja kaupallista/teollista palvelualuetta. Useita yksittäisiä taloja melualueella, vaikea suojata. Muutama (2-3) joen ylitys (mm. Perhonjoki) Jokien suistoaluetta, pehmeikköjä, tulvaherkkää aluetta. Kokkolan kaupungin kasvualuetta, asumista ja erilaisia palveluita. Uutta ja vanhaa asutusrakennetta. Maaseutumainen ympäristö, väljää avointa, osin alavaa maisemaa. Nykyinen KVL ajon/vrk, Prisman kohdalla ajon/vrk (rask %). Piispanmäessä liikenne jakautuu kahdelle väylälle (vt 8 ja mt 749). Tie on kaupunkirakenteessa osana taajaman liikenneverkkoa. Vt 13 risteää tietä eritasoisena samoin Pohjamaan rata. Uutta maankäyttöä tulossa ohikulkutien taakse; Heinolan alue (kanavoitu käyttämätön liittymä jo valmiina). Kaupunki haluaisi rampit katusillan kohdalle. Prisman luo suunnitteilla kiertoliittymä. Taajamajaksolla risteämis- ja jkpp onnettomuuksia (mm. valo-ohjatuissa liittymissä), kuolemantiheysluokka 4 Piispanmäki: palvelutaso E, ruuhkia usein, tulevaisuudessa vielä lisääntyy. Raskaan liikenteen ajokustannus n. 10 senttiä/km ja kevyillä n. 5 senttiä/km korkeampi kuin runkoverkolla keskimäärin. Liittyvien teiden suojateillä heva-onnettomuuksia melko usein. Ei laatukäytävää, reitit katuverkolla. Meluhaittoja, osa jo suojattu, ks. tarkemmin Vaasan piirin meluselvityksessä Alavaa peltoaluetta, pehmeikköjä. Kokkolan kaupungin kasvualuetta, kaupan, varastojen, palvelujen alueita. Hajanainen ja jäsentymätön kaupunkikuva. Alueen päissä tie kiinni taajamassa, keskiosuudella irrallaan.