SAARIJÄRVEN KAUPUNKIKESKUSTAN TÄYDENNYSRAKENTAMISSELVITYS JA IDEASUUNNITELMA Saarijärven keskustan yleiskaava. Saarijärven kaupunki

Saarijärven kaupunki SAARIJÄRVEN KAUPUNKIKESKUSTAN TÄYDENNYSRAKENTAMISSELVITYS JA IDEASUUNNITELMA Saarijärven keskustan yleiskaava Saarijärven kaupunki A-Insinöörit Suunnittelu Oy 30.12.2011

2 Kansikuva: Saarijärven urheilukenttä. Taustalla kirkko ja kellotapuli. Valokuva A-Insinöörit Suunnittelu Oy/ Minna Seppänen, 2011. Raportin valokuvat: A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2009-2011

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 1.1 Selvitysalue ja suunnittelualue... 4 1.2 Työn taustaa... 4 1.3 Työn tavoitteet... 4 2. RAKENNETUN YMPÄRISTÖN NYKYTILA... 5 2.1 Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 2.2 Selvitysalueen kehityshistoria... 6 2.3 Keskustan toiminnallinen rakenne... 7 2.4 Kaupalliset toiminnot... 8 2.5 Keskustan tiet, pääkadut ja korttelirakenne... 9 2.6 Rakennuskanta... 11 2.7 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt... 12 2.8 Viherverkko... 13 3. LIIKENTEEN NYKYTILA... 14 3.1 Liikenneverkko... 14 3.2 Joukkoliikenne... 16 3.3 Jalankulku ja pyöräily... 17 3.4 Pysäköinti... 19 3.5 Nykytilan ongelmat... 21 4. KAUPUNKIKESKUSTAN TOIMINNALLINEN VISIO JA LUONNOSVAIHTOEHDOT... 24 4.1 Keskustan kehittämisen muutosvyöhykkeet... 24 4.2 Kaupunkikeskustan toiminnallinen ja yleiskaavallinen visio vuonna 2030... 25 4.3 Täydennysrakentamisen luonnosvaihtoehdot... 26 4.4. Liikenneverkon luonnosvaihtoehdot... 28 5.2 Täydennysrakentamisen ja liikennejärjestelyjen toteutusjärjestys... 41 6. SUUNNITTELU JA SEN OHJAUS... 42 7. LÄHTEET... 42 LIITTEET RAKENNETUN YMPÄRISTÖN NYKYTILA 1. Keskustan toiminnallinen rakenne, nykytila 2011 2. Autoliikenteen verkko, keskustan pääkadut ja pääkokoojakadut, nykytila 2011 3. Rakeisuuskartta, nykytila 2011 4. Rakennusten kerrosluku, nykytila 2011 5 Rakennuskannan ikäjakauma, nykytila 2011 6. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt, nykytila 2011 7. Viherverkko, nykytila 2011 LIIKENTEEN JA PYSÄKÖINNIN NYKYTILA 8. Liikenneverkon nykytila 2011 9. Liikennemäärien nykytila 2011 10. Joukkoliikenteen nykytila 2011 11. Kevyenliikenteen verkoston nykytila 2011 12. Pysäköintipaikkojen nykytila 2011 13. Nykytilan ongelmat 2011 TÄYDENNYSRAKENTAMISEN IDEASUUNNITELMA 14. Keskustan kehittämisen muutosvyöhykkeet 15. Keskustan toiminnallinen ja yleiskaavallinen visio 2030 16. Uudistettavat rakennukset 17. Täydennysrakentamisen ideasuunnitelma 18. Liikenteen tavoiteverkko 19. Tavoite-ehdotus julkiselle pysäköinnille 20. Kauppakadun, Nahkurintien ja Paavontien ideapoikkileikkaukset 21. Paavonaukion ideasuunnitelma 22 a ja 22 b. Näkymäkuvia suunnittelualueesta tehdystä virtuaalimallista 5. SAARIJÄRVEN KAUPUNKIKESKUSTAN IDEASUUNNITELMA... 30 5.1 Suosituksia kaupunkiympäristön kehittämiseksi... 35

4 1. Johdanto Saarijärven kaupunkikeskustan täydennysrakentamisselvitys on tehty Saarijärven keskustan yleiskaavaa varten. Kaavoitustyö on käynnistetty vuonna 2008. Kaavan valmisteluaineisto ja luonnosehdotus asetettaneen nähtäville alkuvuodesta 2012. Tässä raportissa kuvataan keskusta-alueen rakennetun ympäristön, liikenteen ja pysäköintijärjestelyiden nykytila, sekä esitellään visio kaupunkikeskustan kaupallisesta ja muusta täydennysrakentamisesta ja sitä tukevasta liikenne- ja pysäköintijärjestelystä. Täydennysrakentamisvision ja yleiskaavan tavoitevuotena on 2030. Selvitys on tehty kaavasuunnittelun tarpeisiin. Kaupan rakentamisen mahdollisuudet on esitetty maksimaalisena. Määrä on kaksinkertainen verrattuna kaupan palveluverkkoselvityksessä arvioituun tarpeeseen Saarijärvellä (Entrecon, 2009). Osa tämän selvityksen ideasuunnitelmaluonnoksessa esitellystä kaupan rakentamisesta voi toteutua myös asuntorakentamisena. Tämä vaikuttaisi myös liikenne- ja erityisesti pysäköintijärjestelyihin. Täydennysrakentamisselvityksen tuloksia sovelletaan yleiskaavan suunnittelussa, mutta se palvelee myös asemakaavoitusta ja maakuntakaavoitusta. Lopussa esiteltyä täydennysrakentamisen ideasuunnitelmaa on työstetty yhteistyössä Saarijärven kaupungin kaavoitushenkilökunnan kanssa. Keskustan täydennysrakentamisesta tehtiin useita vaihtoehtoisia luonnoksia, joista päädyttiin tässä selvityksessä esiteltyyn versioon. Rakentamisen luonne, volyymi ja toiminnallinen rakenne on valittu yhteisen näkemyksen pohjalta. Täydennysrakentamisen ideasuunnitelma on luonteeltaan visio. Sen pohjalta voidaan arvioida ydinkeskustaan mahtuva uudis- ja täydennysrakentamisen määrä sekä mahdollinen kaupunkikuvallinen ja imagollinen kehitys. 1.1 Selvitysalue ja suunnittelualue Selvitys koskee Saarijärven kaupungin ydinkeskustaa. Selvitysalue rajautuu etelässä Saarijärveen, koillisessa Iso- Lumperoiseen ja luoteessa Herajärveen. Alueen pohjoisreunalla kulkee valtatie 13 ja tavaraliikenteen käytössä oleva rata. Rakennetun ympäristön, liikenteen ja pysäköinnin järjestelyjä on analysoitu tämän alueen laajuudelta. Suunnittelualue on selvitysaluetta suppeampi. Täydennysrakentamiselle sopivia kohteita on tutkittu tarkemmin Kauppakadun, Paavontien ja Lukiontien ympäristöissä. Tämä alue on Saarijärven kaupunkikeskustan toiminnallinen ja keskustana kehitettävä ydin. 1.2 Työn taustaa Saarijärven keskustan ensimmäinen asemakaava valmistui vuonna 1950. Tuohon saakka kirkonkylän raittien varrelle syntynyt asuin- ja liikekiinteistörakentaminen oli kehittynyt vapaasti. (Keski-Suomen museo, 2008.) 1950-luvun jälkeen Saarijärven keskustan rakentumista on ohjattu asemakaavoilla ja erilaisilla kehittämishankkeilla. Edellisen kerran keskusta-aluetta on tutkittu vuonna 2005, jolloin Saarijärven kaupunki osallistui Jämsän ja Viitasaaren kaupunkien ohella Small Town Networks hankkeeseen. EU-rahoitteisessa hankkeessa selvitettiin keskustan lisärakentamisen ja kehittämisen mahdollisuuksia. Saarijärven keskustan yleiskaavan suunnitteluvaiheen käynnistyessä keväällä 2011, kaupunkikeskustan lisärakentamisen tutkimista pidettiin jälleen tarpeellisena. Lähtökohtana oli selvittää, kuinka paljon keskustan alueelle mahtuisi uutta asuin- ja erityisesti liikerakentamista. Osaltaan selvityksen tekemiseen vaikutti keskustan ulkopuolelle, Asemankannaksen alueelle, rakentunut liike- ja pienteollisuusrakennusten keskittymä, joka on osittain nykyisen asemakaavan ja sen sisältämien valtatieratkaisujen vastainen. Keskisuuren liikerakentamisen toimintamahdollisuuksia keskustan alueella haluttiin tutkia. Kaupan suurten yksiköiden sijaintia Asemankannaksella pidettiin kuitenkin toimivana. Pohjaa työlle antoi Entreconin vuonna 2009 tekemä kaupan palveluverkkoselvitys, jossa todettiin liikerakentamisen tarpeen olevan 10000 k-m² uutta liiketilaa vuoteen 2030 mennessä Saarijärven alueella. 1.3 Työn tavoitteet Saarijärven kaupunkikeskustan täydennysrakentamisselvityksen ja ideasuunnitelman tavoitteita olivat: - Tutkia kaupan rakentamisen mahdollisuudet ja enimmäismäärät ydinkeskustassa - Tutkia asuinrakentamisen mahdollisuudet ydinkeskustassa - Osoittaa laajenemissuuntia olemassa oleville toiminnoille (julkiset palvelut, kaupalliset palvelut) - Siirtää ja muuttaa toimintoja osa-alueille sopiviksi (kaupalliset palvelut, asuinalueet) - Vahvistaa olemassa olevia toimintoja (asuinalueet, kaupalliset toiminnot) - Kehittää kaupunkikeskustan liikennejärjestelyjä, pysäköintiä ja liikenneturvallisuutta - Vahvistaa kaupunkikeskustan imagoa ja kaupallista vetovoimaa - Parantaa viihtyisyyttä, elinvoimaa, kaupunkikuvaa ja siihen liittyvää identiteettiä Täydennysrakentamisen ideasuunnitelmassa on osoitettu runsaasti kerrosalaa lisärakentamiselle ja on todennäköistä, että vain osa rakentamisesta ja ideoista toteutuu nopeasti. Täsmälliseen lisärakentamisen määrään ja suunnitelmien laajamittaiseen toteutumiseen tähtäämistä tärkeämpänä tavoitteena pidettiin monenlaisten rakentamismahdollisuuksien ja sellaisten kaupunkikuvallisten ideoitten esittämistä, joiden varassa Saarijärven keskusta voisi kehittyä dynaamisena, aktiivisena, vetovoimaisena, viihtyisänä, koko seutukuntaa palvelevana kaupunkikeskustana. Kuva 1.1: Selvitys on tehty Saarijärven keskustan yleiskaavaa varten. Yleiskaava-alueen rajaus on esitetty kuvassa punaisella pistekatkoviivalla, selvitysalue on rajattu kuvaan harmaalla raamilla. Saarijärven kaupungin keskustaajama sijaitsee selvitysalueella.

5 2. Rakennetun ympäristön nykytila 2.1 Selvitysalueen yleiskuvaus Selvitysalue käsittää Saarijärven keskustaajaman alueen, jossa sijaitsee kaupungin kaupallinen ja hallinnollinen keskus. Alueen itäosaa hallitsee Saarijärven vanha kirkko ja yleisurheilukenttä, eteläiset ranta-alueet ovat asuinkäytössä. Väljä ja maaseutumainen kaupunkikeskusta on pääosin rakennettua. Selvitysalueen rakennuskanta koostuu eri-ikäisistä 1-2 kerroksisista liike- ja asuinrakennuksista sekä julkisessa käytössä olevista rakennuksista. Luonnontilaisiksi jääneitä alueita ovat rakentamattomat metsämaat selvitysalueen pohjois- ja luoteisreunoilla sekä kapea kaakko-luode -suuntainen harjujakso etelässä. Saarijärvi kuuluu maisemamaakuntaluokituksessa (YM1992) Itäisen Järvi-Suomeen ja osa-alueeseen Keski-Suomen järviseutu. Karuhkot metsämaat, lukuisat järvet ja runsas lähteisyys ovat alueelle tyypillisiä. Harjut, moreeni- ja kalliomäet ovat komeita kehyksiä rakennetulle ympäristölle ja ne ovat havaittavissa keskustan kaukomaisemassa. (Vuorinen, 2009.) Saarijärven keskustalla on vahva ominaisluonne. Keskusta sijaitsee kolmen järven välissä, korkeiden moreenimäkien ympäröimänä. Maasto on kumpuilevaa ja pienipiirteistä myös kaupunkialueella. Järvet ovat vahvasti läsnä keskusta-aluetta lähestyttäessä niin idästä kuin lännestäkin, mutta keskustassa järvet eivät ole kovin hyvin nähtävissä kaupunkikuvassa. Saarijärven harju, valtatie 13 ja rakennukset estävät näkymät järville. Julkisia ranta-alueita on vain muutamia, koska rannat ovat pääosin yksityisiä. Saarijärven kirkko ja kellotapuli ovat kaupunkikuvallisia dominantteja ja ne näkyvät laajalti keskustan alueella ja sen ympäristössä. Kuva 2.2: Saarijärven kirkko ja kellotapuli ovat alueen maamerkkejä.. Kuva 2.3: Ympäröivät moreenimäet luovat komean maisemallisen taustan kaupunkiympäristölle. Kuva 2.1: Saarijärven kaupunkikeskusta. Ilmakuva Lentokuva Vallas Oy, 2008. Kuva 2.4: Saarijärvelle saavutaan idästä Palvasalmen läpi.

6 Kuva 2.5: Nykykartassa on nähtävissä useita elementtejä, jotka ovat olleet olemassa jo 1700-luvulla. Tärkeimpiä niistä ovat Paavontien linja, kirkon ja pappilan sijainti sekä Ilolantien asutuskeskittymä. Peruskartta 2011, Maanmittauslaitos, lupa nro 545/MML/11 Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos lupanro 545/MML/11 2.2 Selvitysalueen kehityshistoria Saarijärven kylä on syntynyt vesireittien ja eri puolilta pitäjää tulevien teiden risteyskohtaan. Mahlujärveltä ja Summasen järveltä pohjoiseen kulkeneet vesireitit ohittivat Saarijärven Palvasalmen kautta. Nykyinen Paavontie on alueen vanha pääreitti, joka on kulkenut kaakko-luode suuntaisesti harjuja seuraillen. Selvitysalue on kokonaan historiallisen ajan Saarijärven kylän maita. Alue on kuulunut Rautalammen kylään vuoteen 1713 saakka, mistä eteenpäin Saarijärvi on ollut oma kylänsä.(suomen asutuksen yleisluettelo.) Kylä näkyy asutuskeskittyminä vuonna 1779-1805 tehdyissä sotilaskartoissa. Saarijärvi on ollut saarnahuoneseurakunta jo 1560-luvulla, Rautalammen emäseurakunnan alaisuudessa. Kappeliksi Saarijärvi tuli 1628 Palvasalmen nimellä ja itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1639. (rky.fi) Kuva 2.6: 1700-luvun lopulla Saarijärvellä on useita rakennuspaikkoja: Pappila ja kirkko, Heralan ja Ilolan tilat sekä torppia. Paavontien pohjoispuoli, Mansikkaniemen ja Saarijärven harjun välinen alue sekä Palvasalmen rannat ovat viljelyskäytössä. Nykyinen Paavontie kulkee alueen läpi, Kannonkoskentien summittainen linja näkyy Heralan tilalta pohjoiseen. Sotilaskartta vuodelta 1784. (www.vanhakartta.fi) Saarijärven kirkonkylä alkoi kehittyä rakennuskannaltaan muista kylistä poikkeavaksi 1800-luvun puolivälissä, kun kaupankäynti vapautettiin maaseudulla vuonna 1859. Palvasalmen rannoille, Ilolantien ja Paavontien alapäähän muodostui kauppiaiden ja käsityöläisten asutuskeskittymä. 1900-luvun alkuun mennessä Ilolantiestä oli muodostunut kirkonkylän raittimainen keskus. 1930-luvulla liikekeskus alkoi siirtyä Paavontien ympäristöön ja edelleen 1960- luvulla Kauppakadun varteen. 1980-luvulla Ilolantien ja Paavontien rakennukset olivat muuttuneet asuinkäyttöön tai erikoisliikkeiden liiketiloiksi. (Lahnala,1990,40-43.) Saarijärven keskusta muuttui voimakkaimmin 1950-luvulla, kun valtatie 13 ja rautatie rakennettiin keskusta-alueen pohjoispuolelle. Pengerryksen päälle rakennetut tiet erottivat Pieni-Lumperoisen keskusta-alueesta ja vähensivät historiallisesti ja maisemallisesti tärkeän Palvasalmen merkitystä keskustan luonteessa. (Lahnala,1990,54.)

7 Saarijärven keskustan päätoiminnot: kunnantupa, kirkko, kaupat ja koulut sijaitsivat Paavontien varrella aina 1950- luvulle saakka. Pohja keskustatoimintojen nykyiselle rakenteelle luotiin alueen ensimmäisessä asemakaavassa vuonna 1950. Tuossa asemakaavassa kirkon ja Onnelan (nimi epävarma) välinen alue oli varattu liikerakentamiselle, Hietalahti ja Autionlahti teollisuusrakentamiselle ja Mansikkaniemi, Heramäki ja Hämeenniemi asuinrakentamiselle. 1950- ja 1960 lukujen vaihteessa kunta osti maita keskustan keskeisiltä paikoilta julkisen rakentamisen tarpeisiin. 1960-luvulla liikerakennuksia rakennettiin Kauppakadun varteen, jonne keskustatoimintojen painopiste alkoi siirtyä Paavontieltä. (Keski-Suomen museo, 2008.) 2.3 Keskustan toiminnallinen rakenne Nykyisin kaupalliset toiminnot ovat sijoittuneet selkeästi Kauppakadun ja Paavontien ympäristöihin, julkiset palvelut Sivulantien varteen. Toimintakeskus ja päiväkoti vanhan kansakoulun tiloissa sekä poliisi ja valtion virastotalo Virastotien varrella sijaitsevat hieman erillään muista julkisista palveluista. Myös terveyskeskus ja sairaala sijaitsevat valtatie 13 pohjoispuolella, jääden erilleen muusta keskusta-alueesta. Keskustaa ympäröivät alueet erityisesti etelän ja lännen puolella ovat asuinkäytössä. Erikoistavarakaupan palveluja on myös Asemankannaksen alueella, joka on ydinkeskustasta itään. Kuva 2.7: 1960-luvulla valtatie 13 ja rautatie on rakennettu ja keskusta-alueen nykyrakenne on nähtävissä. Paavontien eteläpuoli on muotoutunut asuinalueeksi, Ilolantien ja Paavontien ympäristöt ovat tiivistyneet. Keskustan alueella on vielä laajoja peltoalueita ja nykyisen Kannonkoskentien alkupäässä, nykyisen kaupungintalon koillispuolella on pieni lampi. Valtatie 13 pohjoispuolella on yksi ja Paavontien eteläpuolella kaksi kansakoulua (merkintä kartassa Kk). Kartassa näkyy myös käytöstä poistunut soranottokuoppa Virastotien ja Myllyperäntien varrella. Kuoppa on jakanut Saarijärven harjun kahteen osaan. Peruskartta on vuodelta 1966. Kuva 2.8: Keskustan toiminnallinen rakenne vuonna 2011.

8 2.4 Kaupalliset toiminnot Saarijärvellä kaupan toiminnot ovat sijoittuneet kahteen paikkaan: keskustaan (selvitysalue) ja Asemankannakselle. Päivittäis- ja erikoiskaupan yksiköt sijaitsevat pääasiassa keskustassa ja erikoistavaran ja tilaa vievän kaupan suuryksiköt Asemankannaksella. Toimipaikkoja on eniten keskustassa. Entrecon Oy on tehnyt Saarijärven ja Pylkönmäen alueista kaupan palveluverkkoselvityksen vuonna 2009, osana Saarijärven keskustan ja Pylkönmäen kirkonkylän osayleiskaavoja. Selvityksessä kuvataan Saarijärven ja Pylkönmäen kaupan nykytila, alueen työpaikkojen sijainti, liikennemäärät, asukasluku, väestönkasvu ja ostovoima. Lisäksi kerrotaan vähittäiskaupan näkymistä ja esitellään kaupan tavoiteverkko vuotena 2030. Entreconin arvion mukaan Saarijärven omaan ostovoimaan perustuva vähittäistavarakaupan lisäpinta-alan tarve on 10000 k-m² uutta liiketilakerrosalaa vuoteen 2030 mennessä. Kerrosala-arvio sisältää sekä täysin uudet toimipisteet että vanhojen tilojen korvautumisen uusilla. (Entrecon, 2009, 4.) Kuva 2.9: Saarijärven sairaala ja terveysasema sijaitsevat valtatie 13 pohjoispuolella. Nykyinen rakennus on valmistunut 1954, sitä on laajennettu vuosina 1979 1980 sekä 1986 (Könönen, 2009). Kuva 2.11: Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijainti Saarijärven keskustassa ja Asemankannaksella. Kuva Saarijärven ja Pylkönmäen kaupan palveluverkkoselitys, Entrecon 2009. Kuvat 2.10: Saarijärven kaupallinen keskus on Kauppakadun varrella ja Paavonaukion ympärillä.

9 2.5 Keskustan tiet, pääkadut ja korttelirakenne Paavontie on Saarijärven vanha pääraitti. Se kulkee itä-länsi suuntaisesti, jakaen kaupunkikeskustan pääasiassa asuinkäytössä olevaan eteläiseen osaan ja varsinaiseen keskustaan pohjoispuolella. Paavontien varrella sijaitsevat Saarijärven tunnusmerkit kirkko ja yleisurheilukenttä. Pohjois-etelä suuntainen Lukiontie erottaa keskustan kaupallista ja hallinnollista keskusta. 1960-luvulla rakentuneet keskustakadut: Sivulantie ja Kauppakatu, kaartuvat kohti Paavontietä muodostaen kaksi suurkorttelia. Keskustan alueella kadut ovat mutkittelevia, aikojen myötä, maaston muotojen mukaan muotoutuneita ja korttelit vapaasti muodostuneita, mikä on tyypillistä kirkonkylistä kaupungeiksi kasvaneille keskustoille. Rakennukset sijaitsevat tontin keskellä tai katuun rajautuen. Ympäristössä hallitseva elementti on valtatie 13 ja radan muodostama suoraviivainen liikennekäytävä. Kuva 2.12: Ostoskeskus Kauppakadun varrella. Kuva 2.14: Keskustan pääkadut ja pääkokoojakadut. Kuva 2.13: Uuden torin ympärille rakennettu puinen rakennelma rajaa ja jäsentää kaupunkitilaa.

10 Kuva 2.15: Paavontien alkupää on Saarijärven kaupunkikeskustan vanhaa aluetta. Keltaisessa puurakennuksessa, kunnan tuvassa, sijaitsivat kunnan toimistot ja kokoustilat 1970-luvulle saakka. (Kohderaportti, Saarijärven keskusta-alueen täydennysinventointi, Keski-Suomen museo, 2008.) Kuva 2.17: Rakennukset rajaavat ilmeeltään kauppalamaista Paavontietä, edessä liiketiloja, taaempana Paavolan päiväkoti ja Työväentalo. Kuva 2.16: Saarijärven kirkon kellotapuli Paavontien varrella. Kuva 2.18: Asuinkerrostaloja Paavontiellä.

11 2.6 Rakennuskanta Rakennetun ympäristön rakeisuutta kuvaava kartta (liite 3) paljastaa keskustan väljän rakenteen. Keskusta-alueella on paljon avoimia rakentumattomia katutiloja, jotka ovat tyhjillään tai pysäköintikäytössä. Isot julkiset rakennukset ja liikerakennukset erottuvat ympäröivien pientaloalueiden noppamaisten massojen keskeltä. Rakennukset ovat matalia, pääosin 1-2 -kerroksisia. Paavon- ja Sivulantien risteyksessä on kerrostaloja, jotka ovat 3-4 kerroksisia. Korkeimpia rakennuksia ovat vanha kirkko ja kellotapuli, jotka näkyvät matalien rakennusten yli laajalti keskustan alueella. Rakennuskanta on iältään vaihtelevaa, vanhimmat ympäristön osat periytyvät vähintään 1700-luvulta (ks.kuva 2.6 Sotilaskartta vuodelta 1784). Paavontien alkupään ja Ilolantien rakennukset ovat keskustan vanhimpia, 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa rakennettuja. Pääosa rakennuksista on rakennettu 1900-luvun puolivälissä ja sen jälkeen. Uusimmat rakennukset liikekeskustassa, Paavontiellä ja koulukeskuksessa ovat 1900-luvun loppupuolelta ja 2000-luvun alusta. Rakennukset ovat enimmäkseen kooltaan pieniä. Erityisesti liikerakennusten koko kasvaa rakentamisajankohdan lähetessä nykypäivää. 1960-luvulla rakennettujen liikerakennusten pohjapinta-ala on noin 200 500 m² kun uusimpien rakennusten pohja-ala on 2000-3000 m². Rakennusmateriaalit vaihtelevat rakennuksen käyttötarkoituksen ja rakentamisajan tyylin mukaan. Saman korttelin sisään mahtuu niin puu-, tiili-, kuin peltiverhoiltujakin rakennuksia. Kuvat 2.19 ja 20: Ilolantien ja Kauppakadun välisessä korttelissa piha-alue on rakennusten väljästi rajaama ja kaupunkikuvallisesti jäsentymätön. Korttelin rakennukset ovat eri-ikäisiä, näköisiä ja eri käyttötarkoituksessa. Kuva 2.21: Rakennusten kerroskorkeudet keskustan alueella.

12 2.7 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt Saarijärven keskustan ja reuna-alueiden rakennettua kulttuuriympäristöä on inventoitu eri kaavaprosessien ja rakennushankkeiden yhteydessä. Vuosina 1987 1988 Keski-Suomen museo inventoi Saarijärven ydinkeskustan alueen sekä teki alueella täydennysinventoinnin vuonna 2008. Keskustaa ympäröivät alueet inventoitiin vuosina 2008 2009 Saarijärven keskustan ja sen reuna-alueiden yleiskaavaa varten. Maakunnallisesti arvokkaiksi kohteiksi ja alueiksi valittiin keskusta-alueelta monenlaisia eri vuosikymmenillä rakennettuja rakennuksia ja rakennuskokonaisuuksia. Saarijärven kirkkoympäristö kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009, VAT). Lisäksi täydennysrakentamisselvityksen tutkimusalueella on useita paikallisesti arvokkaita kohteita ja alueita. Kuva 2.22: Keskustan alueella kirkko ja kellotapuli näkyvät matalien rakennusten yli kauas. Kuva 2.23: Nahkurintien ja Kauppakadun risteysalue on ympäröivää ympäristöä matalammalla, kulmauksen terassi on lähes kerroksen korkeammalla Kauppakadun tasosta. Paikka kaipaa täydentävää rakentamista kaupunkikuvallisista syistä. Kuva 2.24: Yhteenveto kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennetuista ympäristöistä keskustan alueella. Valtakunnallisesti arvokkaaksi määriteltyyn Saarijärven vanhaan osaan kuuluvat Paavon- ja Ilolantien alkupää, kirkko ja urheilukenttä ympäristöineen.

13 2.8 Viherverkko Ilmasta katsottuna Saarijärven keskusta näyttäytyy vihreänä, vaikka keskustan alueella ei ole suuria puistoja. Ympäristö on vihreää laajojen omakotitaloalueiden, vehreiden kerrostalopihojen, kirkon ympäristön, hautausmaiden sekä luonnontilaisten harjujen ansiosta. Saarijärven harju on muodostunut jääkauden sulamisvirtojen kuljettamasta aineksesta ja se kuuluu Kyyjärveltä alkavaan, katkonaisena Jyväskylään saakka ulottuvaan harjumuodostumaan (Vuorinen, 2009,7). Tehokkaasti rakennettu Kauppakadun ympäristö on pääosin asfaltoitu Paavonaukion pientä puistikkoa ja Nahkurintien rakentumatonta tonttia lukuun ottamatta. Saarijärven keskusta sijaitsee kolmen järven ympäröimällä niemekkeellä. Julkisia ranta-alueita ja näkymiä keskustasta järville on vain vähän. Valtatie 13 estää näkymät pohjoiseen Pieni-Lumperoiselle ja Saarijärven harju etelään Saarijärvelle. Mansikkaniemen uimaranta ja rakentamaton alue Pikku-Pentinniemessä ovat ainoita julkisia rantoja. Keskustan alueella pyörä- ja kävelytiet seuraavat autoliikenteen reittejä. Pohjois- ja länsipuolisille laajoille luonnontilaisille alueille ei kulje selkeitä virkistysreittejä. Kevyen liikenteen reitit keskustan alueella on esitetty tarkemmin raportin luvussa 3.3 Jalankulku ja pyöräily. Kuva 2.26: Ilmakuva keskustan kaakkoispuolelta, edessä Mansikkaniemen uimaranta taaempana Saarijärven harju ja kirkkopuisto.ilmakuva, Lentokuva Vallas Oy, 2008. Kuva 2.25: Keskustan viherverkko. Kuva 2.27: Saarijärven urheilukentän takana olevan harjun laelta näkee kauas. Harjun päällä olevan Mansikkaharjun tilan rakentamisajankohtaa ei tunneta. Nykyinen rakennus on valmistunut todennäköisesti 1900-luvun alussa (Kohderaportti, Saarijärven keskusta-alueen täydennysinventointiraportti, Keski-Suomen museo, 2008).

14 3. Liikenteen nykytila 3.1 Liikenneverkko Tiet Kaakko-luode suuntainen valtatie 13 kulkee Saarijärven läpi sivuten pohjoispuolitse kaupungin keskustaa. Jyväskylään matkaa on 66 km ja Kokkolaan 166 km. Valtatiellä tavoitenopeustaso on 80-100 km/h. Saarijärven kohdalla liikenneturvallisuuden ja mm. melutason takia nopeusrajoitus on 60 80 km/h. Taustalla ovat suuri liittymämäärä, puutteelliset liittymäjärjestelyt ja asutuksen läheisyys. Keskustasta pohjoiseen Kannonkoskelle (34 km) johtava seututie 648 (Kannonkoskentie) palvelee seudullisia liikennetarpeita. Seututie 633 (Myllymäentie) kulkee valtatieltä 13 länteen päin mm. Pylkönmäelle ja Ähtäriin. Lisäksi alueella on useita valtion ylläpitämiä yhdysteitä eli neljä- ja viisinumeroisia maanteitä. Niistä yhdystie 6304 palvelee käytännössä seudullisia tarpeita Uuraisten (28 km) suuntaan. Vuoteen 1962 asti yhteys palveli valtatienä 13 välillä Jyväskylä-Saarijärvi. Kadut Keskustan ja asuinalueiden katuverkolla on 40 km/h:n aluenopeusrajoitus. Taajama-alueen ulkopuolella yhdysteiden nopeusrajoitus on 50 60 km/h. Saarijärven linja-autoasema on keskustan pohjoisreunalla valtatien 13 vieressä. Rautatie Saarijärven läpi kulkee Jyväskylä-Äänekoski-Haapajärvi- Ylivieska -rautatie, joka myötäilee keskustan kohdalla valtatien 13 linjausta. Etelästä rakennettu rautatie ulottui Saarijärvelle vuonna 1954 ja Haapajärvelle 1960. Henkilöliikenne lopetettiin vuonna 1978, ja nykyisin lähin rautatieasema on Jyväskylän matkakeskus (64 km). Saarijärven asemalla on enää puutavaranlastausta. Valtatie 13 ja seututie 648 risteävät radan kanssa eritasossa. Kannonkoskentie alittaa rautatien ja valtatien keskustan pohjoisreunalla. Alempiasteisella verkolla on tasoristeyksiä. Lentoliikenne Jyväskylän lentoasemalle Tikkakoskelle on Saarijärveltä noin 47 km. Tarkastelualueen liikenneverkko nopeusrajoituksineen on esitetty kuvassa 3.1. Kuva 3.1: Liikenneverkon nykytila.

15 Liikennemäärät Saarijärven alueella valtatien 13 liikennemäärät vaihtelevat noin välillä 3500 9000 ajon./vrk. Liikenne on vilkkainta keskustan itäpuolella Paavontien ja Myllymäentien (st 633) välisellä Asemankannaksella, jossa valtatie 13 on ainoa väylä. Raskaan liikenteen osuus on valtatiellä noin 9 %, mutta keskustan tuntumassa suuren paikallisen henkilöliikennemäärän takia osuus on vain noin 4 %. Seututiellä 633 liikennemäärä on keskimäärin noin 1400 ajon./vrk ja seututiellä 648 noin 900 ajon./vrk. Lähempänä valtatien liittymää liikennemäärät ovat taajamarakenteessa moninkertaiset. Tarkemmin keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät ovat esitetty kuvassa 3.2, jonka tiedot perustuvat Liikenneviraston ylläpitämään tierekisteriin. Kuva 3.2: Liikennemäärät, nykytila (KVL 2010).

16 3.2 Joukkoliikenne Saarijärven linja-autoasemalla joukkoliikennetarjonta on suhteellisen hyvä, Jyväskylän suuntaan vuoroja on yli 20 päivässä kumpaankin ajosuuntaan. Peruspalvelutaso saavutetaan sekä Uuraisten että valtatien 4 kautta kulkevalla reitillä. Lähes kaikki linjat poikkeavat linja-autoasemalla, joka sijaitsee Saarijärven keskustassa valtatien 13 tuntumassa. Saarijärven läpi kulkee yhteensä 7 pikavuoroa arkipäivisin. Vuorot kulkevat pääosin Jyväskylä-Kokkola-väliä. Seututeiden suunnassa joukkoliikenteen vuoromäärä on minimipalvelutasoa. Vakioliikenteen lisäksi Saarijärvellä on työpaikka- ja koululaisliikennettä palvelevia linjoja. Joukkoliikenteen reitit, pysäkit ja palvelutasot ovat esitetty kuvassa 3.3. Saarijärven alueen linja-autopysäkit ovat pysäkkilevennyksiä ilman lisävarusteluja (kuva 3.3). Kaupungin ainoa katoksellinen pysäkki sijaitsee Paavontiellä S-markettia vastapäätä (kuva 3.5). Kuva 3.3: Joukkoliikenteen nykytila.

17 3.3 Jalankulku ja pyöräily Saarijärven keskustassa on kattava jalankulku- ja pyöräilyverkosto. Kevyen liikenteen pääreitit kulkevat vilkkaimpien teiden ja katujen varrella. Lähes kaikki jalankulku- ja pyörätie väylät ovat yhdistettyjä väyliä. Vain Kauppakadun molemmin puolin on pieni osuus, jossa on pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain (kuva 3.8). Pääosin kevyen liikenteen väylät on erotettu autotiestä vain korotetulla reunakivellä. Kauppakadun, Sivulantien ja Kannonkoskentien kevyen liikenteen väylät ovat erotettu välikaistalla ajoradasta. Lisäksi valtatien 13 vierellä alueen itäosassa on välikaistalla autotiestä erotettua JK+PP-tietä. Kortteleiden sisällä olevat yhteydet on enimmäkseen tarkoitettu jalankululle. Yhtenäisiä virkistysreittejä ei ole keskustassa, mutta lähellä on hyvät ulkoilumaastot. Kevyen liikenteen verkoston nykytila on esitetty kuvassa 3.11. Kivetyt suojatiet tuovat keskustamaista tunnelmaa Kauppakadulle. Muualla keskusta-alueella on kevyen liikenteen turvallisuutta lisääviä korotettuja suojatietä sekä suojatiesaarekkeita. Kuva 3.4: Linja-autopysäkki Paavontien varrella. Kuva 3.6: Tyypillinen kevyen liikenteen ympäristö Saarijärven keskustassa Paavontien varrella. Kuva 3.5: Saarijärven ainoa katoksellinen linja-autopysäkki, joka sijaitsee Paavontiellä nuorisotalon vieressä. Kuva 3.7: Korttelien sisäinen jalankulkuyhteys.

18 Täydennysrakentamisselvitys, luonnos 30.12.2011 Kuva 3.8: Jalankulun ja pyöräilyn erottelun lyhyt osuus Kauppakadulla. Kuva 3.9: Suojatie Kauppakadulla. Kuva 3.11: Kevyen liikenteen -verkoston nykytila. Kuvassa on esitetty ajoradasta erilliset väylät, joita pitkin saa pyöräillä. Kuva 3.10: Kauppakadun liittymässä Paavontien ylittävät suojatiet on korotettu ajoradasta ja niillä on keskisaarekkeet.

19 3.4 Pysäköinti Saarijärven keskusta-alueella on yhteensä noin 1300 julkista pysäköintipaikkaa, joista osa on osoitettu kiinteistössä työskentelevän henkilökunnan käyttöön. Pysäköintitutkimuksen mukaan, joka tehtiin perjantaina 15.4.2011 klo 9-15.30, käyttöaste oli keskimäärin noin 50 %. Tarkemmin pysäköintitutkimuksen tulokset ovat esitetty kuvassa 3.12. Suurimmat pysäköintialueet ovat Säästökulman kauppakeskuksen, K-marketin ja S-marketin läheisyydessä. Myös kouluilla, monitoimihallilla ja terveyskeskuksella on paljon pysäköintipaikkoja. Suurimmat käyttöasteet ovat Kauppakadun, terveyskeskuksen ja kaupungintalon läheisyydessä. Näillä alueilla käyttö on noin yli 50 % ja paikoin se nousee jopa 100 %:ksi, jolloin kaikki paikat ovat käytössä. Järjestettyjä pyöräpysäköintipaikkoja on lähinnä vain monitoimihallin ja koulun luona, jossa pyörille on jopa katokset (kuva 3.16). Muualla keskusta-alueella on harvassa yksittäisiä pyörätelineitä, joissa ei ole runkolukitusmahdollisuutta. Kuva 3.12: Pysäköintipaikkojen nykytila.

20 Kuva 3.13: S-marketin 140 auton kenttäpysäköinti keskeisellä paikalla Paavontien ja Kauppakadun kulmassa. Kuva 3.15: Kauppakadulla sijaitsevia vinopysäköintipaikkoja. Kuva 3.14: Kaupungintalon pihapysäköintipaikkoja. Kuva 3.16: Lukion uudehkon pyöräkatoksen käyttöaste on hyvä.

21 3.5 Nykytilan ongelmat Tieverkko Valtatien 13 liittymissä Saarijärven keskustan kohdalla on kehittämistarpeita: Kannonkoskentien ramppiliittymässä tulisi varautua kiertoliittymään tai kanavointiin korokkein, ml. vasemmalle kääntymiskaista (kuva 3.19.) Nahkurintien liittymässä näkemä länteen on rajoittunut ja lisäksi liittymäkulma on vino. Liikennemäärien lisääntyessä pitkällä aikavälillä molemmissa liittymissä valo-ohjaus on mahdollinen kehittämisvaihtoehto liikenneturvallisuuden ja palvelutason takaamiseksi. Paavontiestä länteen ainakin Myllymäentielle (st 633), mieluummin vähintään Uuraistentielle (yt 6304) asti tulisi järjestää rinnakkaistie paikalliselle liikenteelle. Nämä järjestelyt liittyvät valtatien siirtosuunnitelmiin Asemankannaksen kohdalla. Kannonkoskentiellä (st 648) saapumista nopeavauhtisesta (100 km/h) maaseutuympäristöstä taajamanopeuksien ja kevyen liikenteen tasoylitysten alueelle tulisi tukea liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Samaa kehittämistarvetta mittakaavaltaan rajatummassa ympäristössä on Paavontien molemmilla saapumissuunnilla. Katuverkko Kauppakadulla on vilkas autoliikenne, jota lisää pysäköinnin hajanaisuudesta johtuva pysäköintipaikan etsintä. Autoliikenne keskustan ytimessä tuo rauhattomuutta ja vähentää kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta ja viihtyvyyttä. Kauppakadulla on suuri liittymätiheys, joka on turvallisuusriski ja heikentää liikenteen sujuvuutta. Erityisen ongelmallisia ovat Torikadun pysäköintipaikoille johtavat liittymät sekä Nahkurintien ja keskusaukion liittymät. Myös Kauppakadun, Lukiontien ja Paavonaukion rajaamassa korttelissa sijaitsevan Säästökeskuksen pysäköintipaikoille johtava liittymä on ongelmallinen. Nahkurintien katutila on leveä ja jäsentymätön eikä palvele hyvin sisääntuloväylänä tai keskustakatuna. Monin paikoin mm. terveyskeskuksen edustalla pihaliittymät ja pysäköintijärjestelyt ovat sekavat. Pysäköinti Autojen pysäköinnissä suurimmaksi ongelmaksi koetaan pysäköintipaikkojen riittämättömyys keskeisimmillä paikoilla. Näitä ongelmapaikkoja ovat mm. terveyskeskuksen ja kaupungintalon pysäköinti. Myös Kauppakadun molemmin puolin ja Säästökeskuksen läheisyydessä on pysäköintipaikoilla välillä täyttä. Myös monitoimihallin pysäköintipaikat ovat iltaisin täynnä. Osasyynä tilanteeseen on, että Saarijärven kokoisessa keskustassa hyväksyttävänä koettu kävelymatka autolta kohteeseen on suhteellisen lyhyt. Kaupunkikuvallisesti kehittäviä pysäköintipaikkoja ovat K-marketin ja S-kaupan laajat pysäköintiaukeat. Muita kehitettäviä pysäköintipaikkoja on kaupunkikeskustan eteläpuolella, jossa pysäköintipaikkoja ei ole osoitettu riittävän selvästi. Kuva 3.17: Nykytilan liikenneverkon ongelmat ja kehittämistarpeet keskustan kohdalla.

22 Liikennemelu Valtatiestä Saarijärven kaupunkikeskustan alueelle aiheutuvaa liikennemelua on tutkittu Keski-Suomen tiepiirin selvityksessä vuonna 2004. Päiväajan keskiäänitaso (LAeq) vuoden 2030 ennusteliikemäärällä ilman meluesteitä kohoaa yli 55 db:n noin 50-100 metrin levyisellä alueella valtatien molemmin puolin. Melualue ulottuu lähelle Ilolantietä ja aiheuttaa melunsuojaustarpeita valtatien läheisyyteen sijoitettaviin asuinrakennuksiin. Melua voidaan torjua muurimaisilla rakennuksilla tai erillisillä meluaidoilla. Melu tulee huomioida keskusta-alueen jatkosuunnittelutyössä. Jalankulku ja pyöräily Valtatien ja radan estevaikutus on suuri, sillä Kannonkoskentien alikulku on ainoa järjestetty ja turvallinen risteämispaikka keskustan kohdalla. Nykyisin valtatien ja rautatien yli kävelläänkin paljon luvattomasti ja turvattomasti. Kevyenliikenteen verkoston kehittäminen viihtyisämmäksi ja sujuvammaksi lisäisi jalankulkua ja pyöräilyä. Erityisen tärkeää tämä on keskustan sisääntulon pääreiteillä ja etenkin palvelujen keskustassa, jossa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrä sekä tarve viihtyisyyteen on suurin. Keskustan läpi tulisi saada myös yhtenäinen virkistysreitti, joka yhdistäisi ulkoilumaastot Saarijärven keskustan lähiympäristössä. Lisäksi on todettu viheryhteyden tarve Sivulantien ja Paavontien liittymästä kohti rantaa. Keskusta-alueella pyöräilyreitistössä on katkos Nahkurintiellä, jossa ei ole pyöräilyyn tarkoitettua väylää ollenkaan. Kauppakadun ja Lukiontien välisellä osuudella on kevyen liikenteen reitin selkiyttämistarve, joka jatkuisi myös Paavontielle Kuva 3.29: Valtatien 13 ja Kannonkoskentien ramppiliittymässä tulisi kehittää kiertoliittymäksi tai kanavoida korokkein ml. vasemmalle kääntymiskaista. Varsinkin Kauppakadun päässä reitin alkupää on hankala hahmottaa pysäköintialueen keskeltä. Lyhyiden erotettujen väyläjaksojen tilalle tulisi harkita yhtenäistä ja laajempaa pyöräilyn erottelua jalankulusta siellä missä kulkijoita on paljon tai halutaan korostaa reitin viihtyisyyttä ja sujuvuutta, siis ainakin ydinkeskustassa, mahdollisesti myös sinne johtavilla pääreiteillä, ns. kevyen liikenteen laatukäytävillä. Kuva 3.20: Keskeisimmässä kävelykeskustassa Kauppakadulla on vilkas autoliikenne. Kuva 3.18: Melukäyrät selvitysalueella Keski-Suomen tiepiirin selvityksessä. Kuva 3.21: Valtatien ja radan estevaikutus on suuri: Terveyskeskuksen ja Herajärven välillä on ahkerasti käytetty luvaton jalankulkureitti tasossa kummankin yli. (Lähde Google Maps).

23 Kuva 3.22: Kauppakadulla liittymätiheys on suuri. Kuva 3.23: Asemakaavassa on osoitettu kevyen liikenteen väylä Kauppakadulta kohti Lukiontietä. Tällä hetkellä väylä näyttää huoltotieltä tai pysäköintipaikalta, eikä se houkuttele jalankulkuun tai pyöräilyyn.

24 4. Kaupunkikeskustan toiminnallinen visio ja luonnosvaihtoehdot Luvuissa 2 ja 3 esiteltyjen nykytila-analyysien lisäksi luvussa 5 esiteltävän täydennysrakentamisen ideasuunnitelman taustalla ovat: - Muutoksensietokyvyn analyysi kaupunkikeskustan rakennetusta ympäristöstä (luku 4.1) - Yleiskaavallinen visio kaupunkirakenteen toiminnallisesta kehittämisestä (luku 4.2) - Täydennysrakentamisen vaihtoehtoiset luonnokset (5kpl) (luku 4.3) - Liikenneverkon vaihtoehtoiset luonnokset (2kpl) (luku 4.4) 4.1 Keskustan kehittämisen muutosvyöhykkeet Vyöhyke A (punainen) Punaisella vyöhykkeellä lisärakentamisen tarve on suuri ja alueiden toiminnallista rakennetta voidaan muuttaa. Vyöhyke B (vihreä) Vihreällä vyöhykkeellä nykytoimintojen merkittävälle muutokselle ei arvioitu olevan suurta tarvetta ja täydennysrakentamisen tulisi olla luonteeltaan nykyrakennetta tiivistävää. Valtaosa keskustan alueesta kuuluu tähän vyöhykkeeseen. Vyöhyke C (harmaa) Harmaa vyöhyke kuvaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluetta, joka käsittää Saarijärven vanhan osan. Alue on tärkeä osa Saarijärvenidentiteettiä ja se on noteerattu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listauksessa (ns. RKY 2009). Lisärakentaminen vyöhykkeellä on mahdollista vain ympäristön kulttuurihistorialliset arvot huomioiden. Kaupunkikeskustassa on kolme laajahkoa kokonaisuutta, joissa rakentamista on luontevaa tehostaa merkittävästi: 1. Kauppakadun ympäristö, 2. Sivulanpelto ja 3. Ketunniemi. Muut täydennys- ja lisärakentamiseen soveltuvat alueet ovat pienialaisia 1. Kauppakadun ympäristö on keskustan tärkein kehittämisalue. Saarijärven kaupungin kaavoituskatsauksessa alueen kehittämistavoitteina on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, ympäristön laadun ja kaupunkikuvan parantaminen sekä liikennejärjestelyjen kehittäminen kävelykulttuuria tukevaksi. Kauppakadun ympäristön asemakaavat on laadittu 1960-1970-luvuilla, ja ne ovat sisällöltään vanhentuneita. Kauppakadun ympäristössä, Otontiellä on rakenteilla asuinkerrostalo (kevät 2011). Rakennushanketta varten tehty Uusi-Säästölän asemakaava on otettu osaksi keskustan täydennysrakentamisen ideasuunnitelmaa. Tässä selvityksessä on tutkittu erityisesti Kauppakadun ympäristöä. Kuva 4.1: Analyysi keskustan kehittämisen muutosvyöhykkeistä. Punaisella merkityillä alueilla maankäyttöä ja rakentamista on mahdollista tehostaa. 2. Sivulanpelto on Sivulan tilaan kuulunut rakentamattomaksi jäänyt peltoalue Herajärven rannalla, selvitysalueen luoteiskulmalla. Alueelle on valmistunut asemakaavamuutos, jossa Sivulanpellosta aiotaan kehittää puukerrostaloalue. Alueen maankäytöstä järjestettiin suunnittelukilpailu arkkitehtiopiskelijoille vuonna 2010. Tässä selvityksessä hyödynnetään suunnittelukilpailussa löydettyjä ratkaisuja. 3. Ketunniemi on teollisuuskäytössä oleva niemi Saarijärven rannalla. Alueen kehittäminen asuinkäyttöön on mainittu Saarijärven kaupungin kaavoituskatsauksessa vuonna 2010. Asutuksen keskelle jääneen teollisuusalueen muuttaminen asumiselle on myös tämän selvityksen tavoitteiden mukaista. Ketunniemen maankäyttöratkaisuja ei ole tarkemmin tutkittu tässä selvityksessä.

25 Täydennysrakentamisselvitys, luonnos 30.12.2011 4.2 Kaupunkikeskustan toiminnallinen ja yleiskaavallinen visio vuonna 2030 Kaupunkikeskustan yleiskaavallisen tarkastelun ja vision tavoitteena olivat toiminnallisen rakenteen selkeyttäminen ja toiminnallisen kaupunkirakenteen vyöhykkeiden hahmottaminen Saarijärven keskustan yleiskaavaa ja kaupunkikeskustan ideasuunnittelua varten. Visiossa kaupunkikeskustan rakenne säilyy pääosin ennallaan. Kauppakadun ympäristö ja Paavontien keskeinen osa varattiin kaupallisten palveluiden käyttöön, jolloin kaupallisten palveluiden alue vahvistuu. Lukiontien länsipuoli varattiin julkisten palvelujen käyttöön ja keskustaa ympäröivät alueet pääosin asuinalueiksi. Small Town Networks raportin visio Saarijärven keskustan kehitysmahdollisuuksia tutkittiin edellisen kerran vuonna 2005 Small Town Networks hankkeessa. Raportin visiossa pääosa Saarijärven keskusta-alueesta oli osoitettu palveluiden alueeksi. Kannonkoskentien, Kauppakadun ja Nahkurintien rajaamalle alueelle sekä Virastotien alkupäähän ja Myllyperäntien varrelle oli merkitty palveluiden ja asumisen kehittämisalueet. Paavontien alkupää oli esitetty kulttuuriarvojen alueena ja Sivulantien risteys luovan kulttuurin alueena. Ympäröiviä rantoja sekä harjualueita oli merkitty rantojen ja virkistyksen kehittämisalueina, jonne oli lisätty yhteystarpeita Paavontieltä ja keskusta-alueilta. Kauppakadun ja Nahkurintien risteys oli esitetty kävelypainotteisena alueena. Small Town Networks raportin kehitysehdotus on suuripiirteisempi kuin tässä selvityksessä esitetty visio, lisäksi siinä on sisällöllisiä eroja. Kannonkoskentie, Kauppakadun ja Nahkurintien rajaamalle alueelle on esitetty palveluita ja asumista, kun tässä selvityksessä aluetta kehitetään ensisijaisesti kaupan ja palveluiden alueena. Myös Sivulanpellon alue, joka on tällä hetkellä asuinrakentamiselle kaavoitettu alue, on Small Town Networks raportissa virkistysalue. Edelleen Myllyperäntien varren rakentamaton harjujakso on esitetty asuin- ja palvelukäyttöön, kun tässä selvityksessä alue on pidetty suurien korkeuserojensa takia huonosti rakentamiselle soveltuvana rakentamattomana virkistysalueena. Rannoille ja virkistysalueille johtavien reittien selkiyttämistä ja Kauppakadun kävelypainotteista jaksoa on pidetty tärkeänä molemmissa selvityksissä. Kuva 4.2: Visio keskustan toiminnallisesta rakenteesta yleiskaavan tavoitevuonna 2030. Kaupallisten palveluiden alue vahvistuu nykytilanteeseen nähden. Kuva 4.3: Small Town Networks raportin visio Saarijärven kaupunkikeskustan kehittämisalueista.( Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy, Esisuunnittelijat SITO-yhtiöt, Tuomas Santasalo Ky, 2005.)

26 Täydennysrakentamisselvitys, luonnos 30.12.2011 4.3 Täydennysrakentamisen luonnosvaihtoehdot Keskusta-alueen täydennysrakentamisesta tehtiin viisi luonnosta, joita kehitettiin Saarijärven kaupungin kaavoituksesta ja yleiskaavan ohjausryhmästä saadun palautteen pohjalta. Kaikissa vaihtoehdoissa hyödynnettiin Sivulanpellon ja Uuden-Säästölän asemakaavoja varten tehtyjä maankäyttösuunnitelmia. Nämä asemakaavoitetut rakennukset on esitetty kuvissa merkinnällä suunnitteilla oleva rakennus. Kaikkien vaihtoehtojen toimenpiteet kohdistuivat erityisesti Kauppakadun, Nahkurintien ja Torikadun rajaaman alueen kehittämiseen. Ensimmäiset kolme vaihtoehtoa olivat asuinrakentamiseen painottuneita ja viimeiset kaksi liikerakentamiseen painottuneita. Jatkosuunnittelun pohjaksi valittu vaihtoehto Asuinrakentamiseen painottuneet luonnosvaihtoehdot 1, 2 ja 3 Asuinrakentamiseen painottuneissa luonnoksissa 1, 2 ja 3 keskustan alueelle lisättiin suurten vähittäiskaupan yksiköiden rakennuspaikkoja sekä asuinrakentamista. Toiminnallisilta osilta samansisältöiset ehdotukset erosivat toisistaan rakentamisen määrässä ja rakennusmassojen koossa. Luonnosvaihtoehdoissa 1 ja 2 rakennukset olivat pieniä ja noppamaisia, vaihtoehdossa 3 pyrittiin lähes umpikorttelityyppiseen rakentamiseen. Asuinrakentamista ydinkeskustan alueella perusteltiin keskustan elinvoimaisuuden lisäämisellä, myös iltaisin ja kauppojen kiinni olon aikana. Keskustaan sijoittuvalla asuinrakentamiselle olisi myös vähennetty ympäristön asuinalueilta kaupunkikeskustaan kohdistuvaa autoliikennettä sekä parannettu palveluiden läheisyyteen sijoittuvien asuntojen tarjontaa. Huonoina puolina keskusta-alueen asuinrakentamisessa olivat alueen pohjoispuolella kulkevan valtatie 13 läheisestä sijainnista johtuvat häiriöt kuten melu. Pula sopivista erikoistavarakaupan alueista Saarijärven alueella puolsivat myös liikerakentamisen suosimista asuinrakentamisen sijaan kaupunkikeskustan alueella. Liikerakentamiseen painottuneet luonnosvaihtoehdot 4 ja 5 Luonnosvaihtoehdoissa 4 ja 5 Kauppakadun, Nahkurintien, Ilolankadun ja Torikadun rajaaman alueen sisään muodostettiin yhtenäinen liikerakennusten alue. Laajan korttelin sisäpihalle jäävä tila hyödynnettiin ehdotuksissa pysäköintialueena. Luonnoksessa 5 Ilolantien kulma jätettiin ennalleen, koska alue tulee todennäköisesti säilymään yksityisessä omistuksessa vielä pitkään. Luonnoksissa 4 ja 5 säilytettiin enemmän vanhempaa rakennuskantaa, kuin aiemmissa luonnoksissa. Erityisesti Ilolantien varren miljöö haluttiin säilyttää ennallaan. Liikerakentamiseen painottuvien vaihtoehtojen 4 ja 5 pyrkimyksenä oli elävöittää kaupunkikeskustaa, kasvattaa palvelutarjontaa sekä tehdä Saarijärven kaupunkikeskustasta seudullinen erikoistavarakaupankeskittymä. Liikerakentamiseen painottuneissa luonnoksissa asuinrakentamista lisättiin Ilolantien ja Paavontien ympäristöissä. Tällä ratkaisulla yhdistettiin pyrkimykset parantaa kaupunkikeskustan palvelutasoa ja palvelualueiden tuntumaan sijoittuvien asuntojen tarjontaa. Kuva 4.4: Luonnosvaihtoehdossa 4 Ilolantien, Nahkurintien, Kauppakadun ja Torikadun rajaamaan kortteliin muodostuu liikerakennusten keskittymä. Nahkurintien ja Ilolantien risteykseen on sijoitettu huoltoasema. Rakennusmassat ovat isoja, siten että niihin mahtuu myös suurempia vähittäiskaupan yksiköitä. Suuret massat istutetaan pienipiirteiseen ympäristöön jaottelemalla katujulkisivut pieniin osiin. Liiketilojen pääsisäänkäynnit suunnataan ympäröiville kaduille. Korttelin sisäosaan jäävä tila hyödynnetään pysäköintitilana sekä liiketilojen huoltoreitteinä. Sisäpihalta järjestetään kulku sekä ympäröiville kaduille että sisälle liiketiloihin. Kevyen liikenteen ja autoliikenteen reitit erotetaan toisistaan. Ilolantien loppuosa poistetaan, mutta kulkuyhteys korttelin läpi säilytetään. Uutta kerrosalaa on noin 31500 k-m², josta 17500 k-m² liikerakentamiseen, 11500k-m² asuinrakentamiseen ja 2500k-m² muihin uusiin rakennuksiin. Jatkosuunnitteluun luonnosvaihtoehto 4 Kaikilla luonnosehdotuksilla oli hyvät ja huonot puolensa, mutta Saarijärven kaupunki valitsi jatkosuunnittelun pohjaksi luonnosvaihtoehdon 4. Lopulliseen ehdotukseen, joka on esitelty tarkemmin luvussa 5, tarkennettiin rakennusten kerroskorkeuksia, pysäköintijärjestelyjä, Ilolantien muutostoimenpiteitä ja tutkittiin ehdotettujen rakennusmassojen tarpeellisuutta. Ideasuunnitelmaan lisättiin myös uusia rakennuspaikkoja asuinrakennuksille Paavontien ympäristöön sekä luovuttiin ajatuksesta sijoittaa huolto-asema Nahkurintien risteysalueen läheisyyteen.

27 Kuva 4.5: Luonnosvaihtoehto 1 on luonteeltaan nykyrakenteeseen mukautuva. Luonnoksessa Ilolantien ympäristön uudet asuinrakennukset ovat pienimittakaavaisia, vanhan rakennuskannan kokoon soveltuvia. Ilolantien, Kauppakadun ja Torikadun keskelle jää asuinrakennusten käytössä oleva vihreä piha-alue. Uutta kerrosalaa on noin 47000 k- m², josta 18000 k-m² liikerakentamiseen, 25500k-m² asuinrakentamiseen ja 3500k-m² muihin uusiin rakennuksiin. Kuva 4.7: Luonnosvaihtoehdossa 3 on esitetty eniten uutta kerrosalaa ja siinä puretaan runsaasti vanhaa rakennuskantaa. Kauppakadun, Ilolantien ja Torikadun väliset rakennukset on esitetty purettavaksi kokonaan uusien asuin- ja liikerakennusten tieltä. Rakennusmassat ovat kooltaan suuria ja katutilaa rajaavia. Ehdotuksessa on esitetty myös uuden huoltoaseman sijoittamista Nahkurintien ja valtatie 13 risteykseen. Uutta kerrosalaa on noin 67000 k-m², josta 31000 k-m² liikerakentamiseen, 32500k-m² asuinrakentamiseen ja 3500k-m² muihin uusiin rakennuksiin. Kuva 4.6: Luonnosvaihtoehto 2 on mukaelma vaihtoehdosta 1. Luonnoksessa Ilolantien ja Torikadun varren uudet asuinrakennukset ovat kooltaan isompia. Mittakaava mukailee keskustassa olevien 1970-1990 lukujen asuinkerrostalojen kokoa. Uutta kerrosalaa on noin 52000 k-m², josta 19000 k-m² liikerakentamiseen, 29500k-m² asuinrakentamiseen ja 3500k-m² muihin uusiin rakennuksiin. Kuva 4.8: Luonnosvaihtoehto 5 on mukaelma vaihtoehdosta 4. Ehdotuksessa on säilytetty Ilolantien omakotitaloja. Nahkurintien ja valtatie 13 risteykseen on sijoitettu bensa-asema. Uutta kerrosalaa on noin 25500 k-m², josta 15500 k-m² liikerakentamiseen, 11500k-m² asuinrakentamiseen ja 2500k-m² muihin uusiin rakennuksiin.

28 4.4. Liikenneverkon luonnosvaihtoehdot Saarijärven keskustan liikenneverkon kehittämisestä on maankäytön kehittämislähtökohtien ja tavoitteiden pohjalta kehitetty kaksi luonnosvaihtoehtoa. Vaihtoehdoissa käsitellään autoliikennettä, pyöräilyä, jalankulkua ja pysäköintijärjestelyjä. Sisääntuloyhteydet Molemmissa vaihtoehdoissa pitkämatkainen liikenne saapuu keskustaan valtatien nykyisten, mutta toimivuudeltaan ja turvallisuudeltaan paranneltujen tasoliittymien kautta. Liittymissä varaudutaan kanavointiin ja liikennevaloihin tai kiertoliittymään. Tavoiteverkolla valtatie siirretään Asemakannaksella rautatien viereen ja nykyinen valtatie muutetaan siellä rinnakkaiskaduksi. Samalla Paavontien liittymä valtatielle poistetaan (kuva 4.10), mikä korostaa keskustan liittymien ja Myllymäentien valtatieliittymän merkitystä. Pohjoisen pääväylän, Kannonkoskentien seututien saapumissuunnan ilmettä ja liikenneturvallisuutta kehitetään katumaisemmaksi. Idästä että lännestä paikallinen autoliikenne saapuu keskustaan Paavontietä Nahkurintie ja Paavontie keskustakaduiksi Nahkurintien ja Kauppakadun eteläpäät muutetaan katutilan tehokkaalla mitoituksella, laadukkailla pintamateriaaleilla ja mahdollisilla korotetuilla rakenteilla viihtyisämmäksi jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Ajoradassa ylimääräinen tila ei lisää kapasiteettia, mutta jalankululle, pyöräilylle, kadunkalusteille ja katuvihreälle annettuna se lisää myös katutilan viihtyisyyttä. Ajonopeudet laskevat ja autoliikennettä siirtyy kävely-ympäristöstä keskustan kehälle, Ilolantielle. Myös Paavontien keskustajakson ilmettä kehitetään keskustamaisemmaksi esim. kadunkalusteiden, kiveyksien ja valaistuksen avulla. Sujuvat yhteydet pysäköintilaitoksiin Tavoitteena on osoittaa selkeät ajoyhteydet pysäköintilaitoksiin kävelykeskustan ulkoreunalta, sitä kiertävältä autoliikenteen pääkatuverkolta. Kuvassa 4.9 on esitetty ajatuksia liikenneverkollisesti sopivista pysäköintikeskittymien ajoaukkopaikoista. Pysäköintitasoilta järjestetään selkeät ja laadukkaat jalankulkuyhteydet Kauppakadun varrella oleviin ja muihin keskustan kauppoihin. Järjestelyjen vaikutuksesta katutila selkeytyy ja rauhoittuu, toisaalta autoilijoille saadaan sujuvammat yhteydet pysäköintiin. Pysäköintipaikan etsiminen Kauppakadulta poistuu, mikä vähentää moottoriliikennettä ydinkeskustassa ja tukee kestävän kehityksen ym. ympäristötavoitteita. Laadukkaat kevyen liikenteen reitit Saarijärven keskustaan luodaan edellä kuvatulla liikenneverkon kehittämisellä ja liikenteen rauhoittamisella kattava ja laadukas jalankulun ja pyöräilyn tukemiseen perustuva liikenneympäristö. Viihtyisyyttä tuetaan lisäksi muodostamalla jalankulkijan mittakaavassa riittävän tiheään toteutettuja oleskelualueita ja levähdyspaikkoja, etappeja kaupunkikuvassa ja kulkureiteillä. Lisäksi jalankulun ja pyöräilyn tärkeimmistä pääreiteistä, keskustan sisääntuloreiteistä (Paavontie ja Kannonkoskentie) muodostetaan ns. kevyen liikenteen laatukäytäviä. Niitä kehitetään erikseen sovittavien kriteerien mukaisesti turvallisiksi ja houkutteleviksi. Riittävän mitoituksen ja jatkuvuuden lisäksi erityishuomiota kiinnitetään siihen, että risteämiset autoliikenteen kanssa ovat turvallisia. Aluereitistöä kehitetään tukemaan pääreitistöä. Valtatien ja radan estevaikutusta lievennetään rakentamalla turvallinen alikulku terveyskeskuksen ja Herajärven itäpään välille. Alikulku tarvitaan myös keskustan länsilaidalle Nahkuritien tienoille. Kuva 4.9: Valtatien 13 ja Paavontien liittymä poistetaan, kun valtatie tavoitetilanteessa siirretään Asemankannaksella uuteen paikkaan radan varteen. Matkakeskus keskustassa Linja-autoasema on jatkossakin keskeisellä paikalla koulujen, kaupungintalon, kaupallisten palvelujen sekä valtatien vieressä. Aseman tarkkaa sijaintia liikennejärjestelyineen voidaan kehittää samalla, kun lähikorttelien maankäyttöä kehitetään asemakaavatasoisessa suunnitelussa. Tärkeää on säilyttää sujuva bussiyhteys valtatielle molempiin suuntiin, kehittää jalankulkuyhteyksien palvelutasoa ja liityntäpysäköintimahdollisuuksia sekä pyörille että autoille. Muiden pysäkkien palvelutasoa (esim. korotettu odotustila, katos, tai jalankulkuyhteydet) parannetaan tarvittaessa erillisen selvityksen perusteella. Rautatiellä henkilöliikenteen paluu näyttää nykypäivänä selvästä valtakunnallisesta joukkoliikenteen kehittämistrendistä huolimatta kaukaiselta, mutta vaihtoehdoissa varaudutaan henkilöliikenneaseman tai seisakkeen rakentamiseen Kannonkoskentien sillan itäpuolelle. Näin vierekkäin olevat linja-auto- ja rautatieasema yhdessä taksiaseman kanssa muodostaisivat toimivan joukkoliikenteen matkakeskuksen kaupungin keskustaan. Kuva 4.10: Linja-autoasema sijaitsee Torikadulla toiminnallisesti keskeisellä paikalla kauppa-alueen, kaupungintalon ja koulujen lähellä. Ajoyhteydet valtatieltä ovat suhteellisen sujuvat, mutta kaupunkikuva jäsentymätön. Suunnitelmassa varaudutaan henkilöliikenteen rautatieaseman tai seisakkeen rakentamiseen Kannonkosken sillan itäpuolelle.