LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

Transkriptio

1 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

2 HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA

3 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja alue 1 KORTTELI 1009, TONTIT 12, 18, 19 ja 21

4 ALUE 1 ; kortteli 1009 / tontit 12, 18, 19 ja 21 YLEISTÄ Rennustapaohje on laadittu noudatettavsi asemaavan yhteydessä uudisrennusten suunnittelussa. Ohjeella halutaan varmistaa tulevien kortteleiden ja rennusten arkkitehtoninen yhtenäisyys ja laatu. Ohjeen lihavoidulla painetut kohdat ovat sitovia, muut ovat suosituksia. Alueelle on kaavoitettu ksi kerrostalokokonaisuutta, joiden tulee olla yhtenäisiä sisäisesti, mutta jotka voivat poiketa keskenään toisistaan. Ensimmäisen alueen muodostavat viisi rennusta Rajadun ja Huruslahdenrannan kulmassa (kortteli 1009/ tontit 12, 18, 19 ja 21), toinen koostuu kolmesta rennuksesta Huruslahdenrannan mutkassa ( kortteli 17/ tontti 1 ja kortteli 11/ tontit 7 ja 8). Rennukset tulevat muodostamaan uuden kaupunkimaisen julkisivun järven suuntaan. ALUEEN KUVAUS Huruslahdenranta rennettu ympäristö Taulumäki on keskeistä kaupankäynnin aluetta. Kauppadulla asunnot sijaitsevat pääosin liikerennusten ylemmissä kerroksissa. Asutus on muodostunut 1800-luvulta lähtien. Pääosa rennuskannasta on viime sotien jälkeiseltä ajalta. Kauppadun luvuilla rennetut liike-/asuintalot muodostavat kaupunkikuvallisesti arvokkaan kokonaisuuden, missä vaaleat rapatut talot luovat alueen yleisilmeen. Ranta-alue on yleistä puisto- ja venesatama-aluetta, osa laajempaa Huruslahden lounaisrannan virkistysvyöhykettä. Rennettava alue sijaitsee rantavyöhykkeen ja kaupallisen alueen välissä. RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN TONTILLE Rennukset sijoitetaan tontille kaavan rennusaluerajauksen mukaisesti. Rennuksen päämassa ja harjan suunta on rennusalueen länsirajan suuntainen ja rannan puoleisen sivun uloin kulma on rennusalueen rajassa kiinni. RAKENNUSTEN MUOTOKIELI Rennuksille toivotaan modernia suunnittelua, joka huomioi arvokkaan sijainnin toisaalta aivan keskustan ja toisaalta puiston sekä venesataman kupeessa. Rennukset tulee olla pistemäisiä 1-portaan taloja. Jokaisesta asunnosta pyritään saamaan näkymä järvelle. Ylin kerros toteutetaan ns. terassikerroksena. Rennus porrastuu ja pienenee rannan suuntaan. Parvekkeet suositellaan toteutettavan teräsrenteisina ja ne lasitetaan. Maantasoasunnoille tehdään vähintään kahdelta sivulta aidattu ulko-oleskelutila. Parveketta ei maantasossa sallita. Maantasokerrosta ei tule erottaa omalla värityksellään. JULKISIVUMATERIAALIT Rennusten julkisivujen päämateriaalina on käytettävä muurattua julkisivua, joko vaalealla poltetulla tiillellä vaalein saumoin puhtasi muurattuna tai vaihtoehtoisesti vaalesi rapattuna. Tehosteena voidaan käyttää pelti- tai puupintaisia kenttiä, joiden väri on pääväriä tummempi. ULKOTILOJEN SUUNNITTELU Rennettava alue sitoutuu ossi julkista kaupunkitilaa, jolloin pihatilat ovat puolijulkisia tiloja ja näin ne tulee suunnitella ja rentaa huolella. Sisäänkäyntitiet ja alueet tulee toteuttaa kivettyinä. Tonteilla sijaitsevat pysäköintialueet altoidaan, ja ne rennetaan noin 0,3 m alemmas 1. kerroksen lattiapinnasta. Pihat on rennettava koko tontin alueelta avoimena nurmialueena, villiä luonnonkasvillisuutta ei sallita. Istutuksissa suositellaan käytettäväksi yksittäisiä tai ryhmässä olevia puita. Pensasistutukset tulisi pitää selkeinä ryhminä. Havainnekuvassa esitettyä istutusten määrää pidetään miniminä. Aitoja ei suositella rennettavalle alueelle. Pihatasot voidaan kuitenkin nostaa 0,3.0,7 metriin ympäröivästä katutasosta tukimuurin avulla. Myös riviin istutettavat puut voivat toimia rajaavana elementtinä. Autokatokset rennetaan havainnekuvan osoittamiin paikkoihin. Rennettavat katokset yms. tulee toteuttaa kevein rentein, puu- tai teräsrenteisina, avonaisella yläosalla mahdollisimman matalina. Pääväriksi suositellaan päärennuksen tehosteena käytettävää sävyä. Pihojen valaistukseen suositellaan käytettäväksi valaisinsarjaa Vista, Idman Oy, viomustana. Muiden ulkokalusteiden metalliosiin suositellaan mattamustaa väriä tai kuumasinkitystä. RAKENNETTAVALLE ALUEELLE ASETETUT TAVOITTEET Rennettava alue tulee eheyttämään auki jääneet kaupunkikorttelit. Rannan ja kaupunkikeskustan raja selkiytyy sekä koko rantavyöhyke siistiytyy järven suunnalta katsottuna. Rennettava alue tuo asuinmahdollisuuksia keskustan tuntumaan näköalapaikoille. Näin tavoitteena ovat laadukkaat ja myös pihoiltaan viimeistellyt korttelikokonaisuudet. KATTOMUOTO JA MATERIAALI Katuotona käytetään pulpettikattoa. Suositeltava kattokaltevuus on 1:5.8. Katateriaalina käytetään konesaumattua peltikatetta harmasi pinnoitettuna (RR23). Korttelin kaikissa rennuksissa käytetään samaa kattokaltevuutta, -materiaalia ja väriä. Kevyt avoräystäs on suositeltava räystästyyppi. Räystäät tulee olla 600 mm, pitkillä sivuilla, 300 mm päädyissä.

5 tukimuuri kattoterassi ohjeellinen 1. krs:n lattiorko kiintopiste LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje havainnekuva - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja :500 tukimuuri Rajatu 4 ap 12 ap 6 ap 7 ap kiveys Huruslahdenranta mahd. autokatos 7 ap nurmi pelikenttä 8 ap leikki tukimuuri 9 ap 8 ap 10 ap kiveys 3 ap leikki

6 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje periaateleikkaus - ALUE 1 ja julkisivuluonnos kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja :500 1:5 1:8 1:50 1:50 aputilat - ei kerrosalaa aputilat - ei kerrosalaa tukimuuri - korotettu piha-alue