NENÄINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSUUNNITELMA

NENÄINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSUUNNITELMA 2012 www.jyvaskyla.fi

NENÄINNIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 1. NENÄINNIEMEN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS 2. NENÄINNIEMITALO 3. NENÄINNIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSPALVELUT 3.1 Päiväkoti 3.2 Hyvä alku päivähoidossa 3.3 Hyvä ja turvallinen päivähoito 3.4 Esiopetus 3.5 Jatkumo päiväkodista esi- ja perusopetukseen 3.6 Kerhotoiminta 4. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1 Kasvatuskumppanuus 4.2 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma toiminnan suunnittelun pohjana 4.3 Lapselle ominaiset tavat toimia 4.4 Pienryhmätoiminta 4.5 Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus 5. TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄMINEN 5.1. Varhaiskasvatustyön arviointi ja kehittäminen 5.2 Tulevaisuuden haasteet 6. MUUTA HUOMIOITAVAA 6.1 Keskeiset yhteistyökumppanit 6.2 Muut yhteistyötahot 6.3 Vanhempaintoimikunta 6.4 Yhteisesti sovitut käytännöt ja säännöt 6.5 Tiedottaminen ja viestintä

1. NENÄINNIEMEN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS Jokainen lapsi on tervetullut omana itsenään Nenäinniemen päiväkotiin: lapsi on aktiivinen oppija ja pyrimme luomaan mahdollisimman monipuolisen ja turvallisen oppimisympäristön. Tavoitteenamme on, että toimintamme lähtee lapsen ja lapsiryhmän tarpeista. Leikin ja pienryhmätoiminnan avulla pyrimme vahvistamaan lasten sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja. Kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa sekä tiivis yhteistyö samassa rakennuksessa toimivan koulun kanssa on tärkeää. Yhdessä toimien tuemme lapsen kokonaisvaltaista kasvua. 2. NENÄINNIEMITALO Nenäinniemen päiväkoti sijaitsee Nenäinniemitalossa Päijänteen läheisyydessä. Talossa toimii päiväkoti ja koulu. Vuonna 1993 valmistuneen Nenäinniemitalon tilat on suunnitellut arkkitehti Ulla Teittinen yhdessä sosiaali- ja koulutoimen henkilöstön kanssa sellaisiksi, että joustava yhteistyö päiväkodin ja koulun välillä on mahdollista. Nenäinniemen päiväkodin varhaiskasvatus- ja päivähoitopalveluihin kuuluvat päivähoito, esiopetus sekä kerhotoiminta. Koululaisten iltapäivän jälkkäritoiminnasta vastaa tällä hetkellä Turvallinen iltapäivä ry. Lisäksi Nenäinniemitalossa eri ryhmät järjestävät harrastus- ja kerhotoimintaa. Päiväkotitoiminta kuuluu kaupungin sivistystoimen alaisuuteen. Päiväkodin toiminnasta vastaa päiväkodin johtaja ja koulun toiminnasta Tikan koulun rehtori. Lisäksi talossa toimii sekä päiväkodin että koulun vanhemmista koostuva vanhempaintoimikunta. Pidämme tärkeänä yhteistyötä talon eri-ikäisten lasten kesken, jatkuvuutta kasvatustyössä sekä luontevaa ja joustavaa siirtymistä päiväkodista kouluun. 3. NENÄINNIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSPALVELUT 3.1 Päiväkoti Nenäinniemen päiväkodin varhaiskasvatustoiminnan perustana ovat valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sekä Jyväskylän varhaiskasvatussuunnitelma. Lisäksi jokaiselle lapselle tehdään yhteistyössä vanhempien kanssa henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU). Päiväkodissa lapsen päivä pitää sisällään monipuolista oppimista, leikkiä ja yhdessä elettyä arkea. Selkeä päivärytmi luo puitteet toiminnalle, levolle ja ulkoilulle. Lapsilähtöisen toiminnan

suunnittelussa ja toteutuksessa pyritään huomioimaan lapsen yksilölliset tarpeet ja lapselle ominaiset tavat toimia. Toiminnan painopisteitä ovat monipuolinen leikki ja leikin kautta oppiminen sekä kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa. 3.2 Hyvä alku päivähoidossa Päivähoidon aloitus on lapselle ja koko perheelle suuri muutos. Haluamme järjestää lapselle hyvän alun päivähoidossa ja sen vuoksi tarjoamme mahdollisuuden tavata hoitohenkilökuntaa etukäteen. Tulemme mielellämme käymään lapsen kotona, koska on huomattu, että tutustuminen lapsen omassa kodissa vaikuttaa suotuisasti päivähoidon aloittamiseen. Jos kotikäynti ei syystä tai toisesta ole mahdollinen voi tutustuminen alkaa myös päiväkodissa. Lapsen on turvallisempaa aloittaa päivähoito, kun hän on käynyt tutustumassa useamman kerran tulevaan ryhmään yhdessä huoltajansa kanssa. Samalla keskustellaan lapsen yksilöllisistä tarpeista. 3.3 Hyvä ja turvallinen päivähoito Lapsen turvallinen päivä alkaa siitä, kun hänet tuodaan päiväkotiin ja varmistetaan, että vastassa on tuttu aikuinen. Hyvässä päivähoidossa lapsi kokee olonsa turvalliseksi ryhmässä ja hänellä on lämmin suhde aikuiseen. On tärkeää, että lapsi voi pulmatilanteissa turvautua tuttuun hoitajaan. Päiväkodissa on luotu yksinkertaiset yhdessäolon säännöt. Lapsi muodostaa usein ensimmäiset ystävyyssuhteensa päivähoidossa ja ne ovat toisinaan jopa elinikäiset. Vuorovaikutuksessa toisten kanssa sopivan kokoisessa lapsiryhmässä, vertaisryhmässä, lapselle luodaan mahdollisuus oppia sosiaalisia taitoja ja toisten huomioimista. Aikuisten mallilla ja esimerkillä on merkittävä vaikutus siihen kuinka lapsi omaksuu tapoja ja sääntöjä. Arvostava ja kunnioittava malli välittyy lapselle. Hyvien käytöstapojen avulla saamme luotua hyviä ystävyyssuhteita. Lapsella on tarve tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. Aikuisen tulee kohdata lapsi myönteisellä tavalla ja arvostaen. Lapselle on tärkeää, että hän tulee kuulluksi. Hänen on mahdollista ilmaista tunteitaan, kertoa itselleen tärkeistä asioista ja leikkiä oman mielenkiintonsa mukaan. Isommat lapset voivat vaikuttaa päätöksen tekoon muun muassa osallistumalla yhteisten sopimusten tekoon. Leikin kautta lapset harjoittelevat sosiaalisia taitoja. Sosiaaliset taidot auttavat lapsia solmimaan palkitsevia kaveruussuhteita ja tulemaan hyväksytyksi vertaisryhmässä. Sosiaalisia taitoja tarvitaan, jotta tullaan toimeen toisten ihmisten kanssa. Näitä taitoja ovat muun muassa empatiakyky, ongelmanratkaisutaidot, impulssien hallinta sekä itsehillintä.

Aikuisen tulee olla läsnä, kun lapset hakeutuvat oma-aloitteisesti leikkiryhmiin tai valitsevat leikkikaveria, jotta kiusaamista tai leikistä poissulkemista ei tapahtuisi. Lasten tulee harjoitella ristiriitojen ratkaisua itsenäisesti, mutta aikuista tarvitaan, jos tapahtuu alistamista, poissulkemista tai muuta vallankäyttöä. Tarvittaessa aikuisen tulee vahvistaa kaveruussuhteiden syntymistä myös arkojen lasten osalta. Henkilökunta puuttuu aktiivisesti kiusaamistilanteisiin. Asiasta keskustellaan välittömästi asianomaisten päiväkotilasten ja koululaisten kanssa ja tarvittaessa keskustellaan tilanteesta yhdessä henkilökunnan ja vanhempien kanssa esim. hakutilanteessa. Lapset ulkoilevat päiväkodin pihalla vain aikuisten valvonnassa, jolloin henkilökunta pystyy havainnoimaan lasten vapaata leikkiä ja puuttumaan helpommin kiusaamistilanteisiinkin. Kiusaaminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lapsen kasvuun ja kehitykseen. Kiusaamisen ehkäisy on tärkeää, koska kiusaamisella ja kiusatuksi tulemisella on vakavat ja pitkäkestoiset seuraukset. Pohja kiusaamiskäyttäytymisen ennaltaehkäisemiseen luodaan jo päivähoidossa. Päiväkodin aikuisten ja vanhempien asenteilla on ratkaiseva merkitys kiusaamistilanteissa. Jos aikuiset viestivät selkeästi, etteivät he hyväksy loukkaavaa käytöstä, se välittyy myös lapselle. Lasten täytyy voida luottaa, että aikuinen kantaa vastuun ryhmän toiminnasta ja turvallisesta ilmapiiristä. Kun aikuinen kantaa vastuunsa, lapsi voi keskittyä leikkimiseen ja oppimiseen. Kaikkien lasten tulee tuntea, että heitä arvostetaan ja kunnioitetaan. Tyttöihin ja poikiin saatetaan kohdistaa tiedostettuja ja tiedostamattomia käsityksiä. Päiväkodissa kaikilla on tasapuolinen mahdollisuus leikkiä erilaisia leikkejä. Lapsille tarjoutuu myös mahdollisuus löytää uusia ystäviä, jolloin kaveruussuhteet eivät rajoitu pelkästään omaan sukupuoleen. Päiväkodissa kaikkia koskevat samat säännöt sukupuolesta riippumatta. 3.4 Esiopetus osana päivähoitoa Lapsella on oikeus vapaaehtoiseen ja maksuttomaan esiopetukseen oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna. Esiopetus on osa varhaiskasvatusta, johon lapsi voi osallistua maksuttomasti n. 4h / päivä. Esiopetuksen päätavoitteena on lapsen hyvinvoinnin edistäminen, kokonaisvaltainen kasvuna ja kehityksen tukeminen sekä oppimisedellytysten parantaminen ennen kouluikää. Esiopetusryhmien toiminta perustuu valtakunnallisiin Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (www.oph.fi/ops/esiopetus) sekä Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelmaan (http://opspro.peda.net/jyvaskyla). Lisäksi jokaiselle lapselle mietitään yksilölliset tavoitteet yhteistyössä vanhempien kanssa ja ne kirjataan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Avoin ja luonteva yhteistyö kotien kanssa on yksi esiopetuksen onnistumisen edellytys. Tarvittaessa mietimme lapsen tulevia kouluratkaisuja yhdessä vanhempien ja erityisopettajan kanssa.

Päiväkodissamme esikoululaiset toimivat yhdessä tai kahdessa 3-6-vuotiaiden ryhmässä. Esiopetusikäiset jaetaan aamupäivän aikana pienryhmiin, jotka toimivat lastentarhanopettajan johdolla. Tällöin voidaan ottaa jokaisen lapsen henkilökohtaiset tarpeet paremmin huomioon. Esiopetuksen päätavoitteena on lapsen kehityksen tukeminen lapsen omista lähtökohdista käsin. Esiopetusvuoden aikana lapsi omaksuu perustietoja, -taitoja ja -valmiuksia oppimisen eri alueilta. Tavoitteena on tukea lapsen itsetuntoa sekä myönteistä minäkuvaa oppijana tarjoamalla positiivisia oppimiskokemuksia. Lasta kannustetaan kokeilemaan, ajattelemaan ja käsittelemään oppimaansa. Vertaisryhmä antaa hyvät mahdollisuudet vuorovaikutustaitojen ja sosiaalisten taitojen oppimiselle. Esiopetusvuoden alusta asti lapsen oppimisvalmiuksia havainnoidaan ja tarjotaan tukea tarvittaessa. Kaikki päivän tapahtumat ovat oppimisen kannalta yhtä tärkeitä. Lapsi oppii ja kehittyy leikin kautta; leikki onkin tärkein työtapa esiopetuksessa. Esiopetuksessa opetus pyritään toteuttamaan arjen toimintoihin ja lapsen elämän piiriin liittyen. Monipuolisen toiminnan ja leikin avulla kannustamme lapsia itsenäiseen ajatteluun sekä tutkivaan ja kokeilevaan oppimiseen yksin ja yhdessä toisten kanssa. Toimintaa toteutetaan vaihtelevasti yksilö- tai parityöskentelynä, pienryhmissä tai koko ryhmänä. Lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutus, keskusteleminen, kuunteleminen ja sylissä pitäminen ovat tärkeitä asioita myös esiopetuksessa. Pyrimme iloisen, avoimen ja rohkaisevan ilmapiirin luomiseen. Tämä tukee paitsi lasten turvallisuudentunnetta myös itseilmaisun ja itsetunnon kehittymistä sekä vuorovaikutustaitoja. Esiopetus sisältää sekä ohjattua toimintaa että vapaata leikkiä. Säännöllinen liikkuminen, niin sisällä jumppasalissa kuin ulkona, tukee lapsen motoristen taitojen kehittymistä ja vahvistaa oppimista. Kielenkehitystä tuetaan keskustelemalla, kuuntelemalla, lorujen, satujen, laulujen, draama- ja kirjainleikkien avulla. Matemaattisia taitoja harjaannutetaan pelien ja erilaisten oppimismateriaalien avulla ja hyödynnetään arjen tilanteita. Lapsi opettelee esikoulussa myös arjen perustaitoja: ruokailutapoja, pukeutumista ja omista tavaroista huolehtimista. Hyviä tapoja harjoitellaan yhdessä muiden kanssa. 3.5 Jatkumo päiväkodista esi- ja perusopetukseen Nenäinniemen päiväkodissa toteutettava varhaiskasvatus muodostaa kiinteän jatkumon esija perusopetukseen. Päiväkoti ja koulu sijaitsevat samassa rakennuksessa, mikä mahdollistaa joustavan yhteistyön kasvattajien ja lasten välillä. Lapsen kynnys siirtyä esi- ja perusopetukseen on pieni. Lapsi saa kulkea opinpolkuaan tutussa ja turvallisessa ympäristössä sekä tuttujen ihmisten ympäröimänä.

Päiväkodin henkilökunta tekee yhteistyötä koulun henkilökunnan kanssa. Päiväkodin henkilökunta ja koulun henkilökunta tapaavat päivittäisten kohtaamisten lisäksi toisiaan kerran kuussa talon palaverissa, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita. Ruokala ja liikuntasali ovat päiväkodin ja koulun yhteisessä käytössä. Järjestämme myös mahdollisuuksien mukaan yhdessä tapahtumia ja juhlia. Päiväkodin esiopetus ja koulun alkuopetusryhmät tekevät tiivistä yhteistyötä. Esikoululaiset ja alkuopetuksen oppilaat tapaavat kerran kuussa sekaryhmissä, joissa toimitaan yhdessä eri sisältöjen ja teemojen pohjalta. Työskentelyä sekaryhmissä ohjaa päiväkodin esiopetuksen ja koulun opettajat. Lapsen sosiaaliset taidot kehittyvät, kun hän toimii eri-ikäisten lasten ja aikuisten kanssa. Koulu kutsuu ennen koulun alkua esikoululaiset tutustumaan kouluun ja opettajaan. Koska yhteistyö on ollut monivuotista, siirtyminen kouluun on luontevaa. 3.6 Kerhotoiminta Päiväkodissa on ohjattua kerhotoimintaa 2-5 -vuotiaille lapsille, joiden vanhemmat tai toinen vanhemmista on kotona. Kerhotoimintaa toteutetaan aamupäivisin koulujen toimintavuosikalenterin mukaan Kerhotoiminta tarjoaa lapsille kaverisuhteita, opettaa ryhmässä toimimisen taitoja, antaa myönteisiä elämyksiä ja tekemisen iloa leikkimisen avulla. Jokaiselle kerholaiselle tehdään varhaiskasvatussuunnitelma. 4. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1 Kasvatuskumppanuus Lapsen ensisijainen kasvatusvastuu kuuluu aina vanhemmille ja vanhemmat tuntevat oman lapsensa parhaiten. Toimiva kasvatuskumppanuus vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan välillä on perusta lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa. Tavoitteenamme on turvallinen lapsuus läpi päiväkotimaailman aina koululuokille asti. Päivähoidossa kasvattajat tukevat lapsen kasvua ja kehitystä yhdessä vanhempien kanssa vanhemmuutta kunnioittaen. Lapsi saa olla lapsi, joka nauttii elämästä ja leikistä. (Jyvävasu 2010, 3.) Käytännössä pyrimme tähän päivittäisillä keskusteluilla lapsen kuulumisista ja ajankohtaisista asioista. Lisäksi laadimme yhdessä keskustellen lapselle henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman. Tarvittaessa voimme sopia myös useampia tapaamisia vanhempien, päiväkotihenkilöstön sekä eri yhteistyötahojen kesken.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa täydentää palvelusopimus, johon kirjataan mm. lapsen hoitoajat, ruokailuun ja perheen vakaumukseen liittyvät asiat sekä erilaisia lupa-asioita. Palvelusopimus laaditaan, kun lapsi aloittaa päivähoidon. 4.2 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma toiminnan suunnittelun ja arvioinnin pohjana Jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle tehdään vanhempien kanssa keskustellen oma varhaiskasvatussuunnitelma, johon kirjataan lapsen vahvuuksia, yksilöllisiä tarpeita ja tavoitteita. Suunnitelmaan asetettuja tavoitteita arvioidaan vuoden kuluessa ja suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti. Vanhempien kanssa keskustellaan aina lapsen aloittaessa päivähoidon ja säännöllisesti vuosittain, mahdollisesti syksyllä että keväällä ja lisäksi tarpeen mukaan. Keskustelussa on mukana yksi tai kaksi lapsiryhmän työntekijää. Varhaiskasvatussuunnitelma toimii konkreettisena työvälineenä, joka ohjaa hoito- ja kasvatustoimintaa ja auttaa päivähoidon työntekijöitä toteuttamaan yksilöllistä varhaiskasvatusta johdonmukaisesti. Vanhemmilla on lapsestaan paras asiantuntemus: heidän kokemuksensa ja näkemyksensä lapsesta antavat päivähoidon henkilöstölle arvokasta tietoa, jotta kasvatuskumppanuus voi toimia. Varhaiskasvatussuunnitelman tiedot ovat luottamuksellisia, tiedonsiirtoon pyydetään huoltajalta kirjallinen lupa. 4.3 Lapselle ominaiset tavat toimia Suunnittelemme toimintaa niin, että jokaiseen päivään sisältyy lapselle ominaisia tapoja toimia: leikkimistä, liikkumista, tutkimista sekä taiteellista kokemista ja ilmaisemista. Kielelliset taidot kehittyvät kaikissa arjen toiminnoissa ja vuorovaikutuksessa niin aikuisten kuin lasten välillä. Päivittäin lapsille luetaan satuja ja satukirja on myös lapsen ulottuvilla. Isompia lapsia kannustetaan myös kertomaan omia satujaan ja kokemuksiaan. Kirjastoauton viikoittainen käynti alueellamme mahdollistaa monipuolisen lastenkirjallisuuden käytön. Aikuisen tehtävä on tarjota leikkirauha; aikaa leikille, tarkoituksenmukaiset leikkivälineet ja turvallinen, monipuolinen ja vaihteleva leikkiympäristö. Lapsella on mahdollisuus valita oma leikkialue.

4.4 Pienryhmätoiminta Nenäinniemen päiväkodissa toimitaan pienryhmissä. Pienryhmät ovat kiinteitä ryhmiä, joille annetaan oma nimi. Pienryhmissä vuorovaikutussuhteiden määrä pienenee. Vuorovaikutus on laadukkaampaa ja sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallisempaa. Pienryhmätoiminnalla on positiivinen vaikutus lapsen itsetuntoon ja hänen on helpompi tuoda esiin omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Aikuinen pystyy myös tarkemmin tekemään havaintoja ja tukemaan lasta yksilöllisesti. Kiireettömyys ja rauhallinen ilmapiiri luovat hyvän toiminta-, kasvu- ja oppimisympäristön. Päiväkodissamme leikillä on tärkeä sija: vapaan leikin aikana lapset hakeutuvat haluamiinsa leikkiryhmiin. 4.5 Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus Lapsella on oikeus omaan kulttuuri-identiteettiinsä. Päivähoidon tehtävänä on tukea lasta kasvamaan tasa-arvoiseksi lapsiryhmässä. Lapsen kielenkehitystä tuetaan kaikissa arjen vuorovaikutustilanteissa yhdessä toisten lasten kanssa. Henkilökunta toimii kielen oppimisen mallina. Lapsen suomen kielen oppimisen tueksi on Jyväskylässä kehitetty Suomi toisena kielenä S2 opetuksen suunnitelma. Lapsen äidinkielen vahvistamista korostetaan vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa. Yhteistyössä perheiden kanssa on mahdollisuus käyttää Keski-Suomen tulkkikeskuksen tulkkipalveluita. 5. TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄMINEN 5.1 Varhaiskasvatustyön arviointi ja kehittäminen Kasvatus- ja opetustyö on syvällistä pohdintaa vaativaa suunnitelmallista toimintaa, joka vaatii jatkuvaa arviointia ja uudelleensuuntautumista. Päiväkodin toimintavuoden suunnittelu laaditaan lapsiryhmien tarpeiden pohjalta. Varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioimme säännöllisesti havainnoimalla ja kuuntelemalla lasta. Jokaiselle ryhmälle on varattu viikoittainen tiimipalaveriaika, jolloin ryhmän henkilökunta arvioi ja suunnittelee ryhmän toimintaa. Tiimipalavereissa mietitään myös yhteisiä toimintaperiaatteita ja keskustellaan lasten yksilöllisistä tarpeista. Säännöllisissä kehityskeskusteluissa esimiehen kanssa keskustellaan ja arvioidaan työntekijöiden vahvuuksia ja kehittämiskohtia sekä tiimin toimintaa.

Henkilökunnalla on suunnittelupäivät vuosittain ja kuukausittain työiltoja, joissa käsitellään ajankohtaisia, pedagogisia ja yhteisöllisiä asioita. Työnantaja kouluttaa työntekijöitä vuosittain ja koulutusten sisältö jaetaan kaikille työyhteisössämme. Työhyvinvoinnin kehittäminen on päiväkodin haaste, jossa jokaisella työntekijällä on mahdollisuus ja velvollisuus kehittää ja syventää osaamistaan. 6. MUUTA HUOMIOITAVAA 6.1 Keskeiset yhteistyökumppanit Varhaiskasvatuksen moniammatilliseen yhteistyöverkostoon kuuluvat mm. erityislastentarhanopettaja, terveydenhoitaja,puheterapeutti,toimintaterapeutti, psykologi, sosiaalityöntekijä ja opettaja. 6.2. Muut yhteistyötahot Yhteistyötä tehdään myös eri oppilaitosten, kirjaston, seurakunnan ja kulttuuritoimen kanssa sekä maahanmuuttajapalveluiden kanssa. 6.3 Vanhempaintoimikunta Päiväkodin ja koulun yhteinen vanhempaintoimikunta jatkaa edelleen toimintaansa Nenäinniemitalossa. Vanhempaintoimikunnan yksi tärkeimmistä tehtävistä on toimia lasten, perheiden ja työntekijöiden yhteisenä keskustelu- ja toimintafoorumina sekä aluealoitteiden laatijana. Vanhempaintoimikunta antaa mahdollisuuden yhteistyöhön sekä toiminnan kehittämiseen kodin, päiväkodin ja koulun välillä. Vanhempaintoimikunnan aktiivisella toiminnalla on kerätty esimerkiksi Kirppu ja Korppu -tapahtuman avulla varoja Nenäinniemitalon lasten yhteisiin retkiin. 6.4 Yhteisesti sovitut käytännöt ja säännöt Lasten turvallisuudesta huolehtiminen on jokapäiväistä arkea päiväkodissa. Päiväkodin henkilökunnan ja vanhempien tulee huolehtia, että päiväkotiin tultaessa ja lähdettäessä portit on ehdottomasti suljettava. Lapset poistuvat yhdessä hakijan kanssa. Lasten tuominen ja hakeminen päivittäin tapahtuu Tuuloksentorin parkkipaikan kautta. Naattiantien parkkipaikka on tarkoitettu huoltoajon, pelastusajon ja henkilökunnan käyttöön. Vaitiolovelvollisuus koskee niin päivähoidon työntekijöitä kuin opiskelijoita kuin muita talossa työskenteleviä.

Syrjäytymisen ehkäisemiseksi olemme sopineet, että Nenäinniemitalossa ei jaeta syntymäpäiväkutsuja. Nenäinniemitalossa järjestetään yhteiset pelastautumisharjoitukset vuosittain ja henkilökunta päivittää ensiaputaitonsa säännöllisesti. Uudet työntekijät perehdytetään myös talon turvallisuussuunnitelmaan. 6.5 Tiedottaminen ja viestintä Tiedotamme toiminnastamme säännöllisesti ryhmäkohtaisesti sähköpostitse ja ilmoitustaululla.

Lasten päivähoitopalvelut Nenäinniemn päiväkoti Naattiantie 15 40520 Jyväskylä