Raisioagro. Nurmiopas 2014



Samankaltaiset tiedostot
Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Nurmilajit. Talvi Piirrettyjen kuvien lähde:

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Maissi Juha Anttila 4.3. Ikaalinen

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Nurmisiemenet Peltosiemen -pakkaamoiden myynnissä olevat nurmikasvit

Viherlannoituskasvit Rehunurmet

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Hyödyllinen puna-apila

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

Uusia kasveja nurmiin maailmalta

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Johtamalla hyvää säilörehua

Peltobioenergiakasvien soveltuvuudesta viljelyyn Lapissa

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Muistiinpanot ovat valmiina

MELLIEN OSTAJALLE T-PAITASETTI TAI AUTON ISTUINSUOJAT

Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie Tornio

Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Nurmisiementen käyttöarviosta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Säilörehun tuotantokustannus

Yksivuotiset laitumet luomutiloilla

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

NURMISIEMEN. Sijoitus tulevaisuuteen useiksi vuosiksi

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Limousin kasvattajien talvipäivät, Ähtäri Tuottava maa karjalle. Ulla Maija Leskinen

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

ILMASTONMUUTOS JA NURMITUOTANTO MITEN VARAUTUA RISKEIHIN

Rehua optimaalisesti seoksista. Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?

Myllyvehnän lannoitus AK

Puna-apilan ja natojen siementuotannosta. Agrimarket Nurmipäivä Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

VAIHTOEHTOJA LUOMUTILOJEN REHUNTUOTANTOON WEBINAARI

Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa. Joensuu Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin

Rehumaissin viljelyohjeet

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Transkriptio:

Raisioagro Nurmiopas 2014

Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta. Eri seoksilla on erilainen valmistumisajankohta, jolloin niitot voidaan synkronoida optimaalisen tekoajankohdan mukaan. Kun aloitetaan nopeista 3 niiton lajikkeista ja lopetetaan 2 niiton apilaseoksiin, saadaan haluttua korkean satotason ja sulavuuden säilörehua kaikilta sadoilta ja lohkoilta. 2

Nurmen perustaminen Monivuotiset nurmet kannattaa uusia kolmannen satovuoden jälkeen, koska satotasot alkavat laskea merkittävästi neljäntenä vuonna Vanhoissa nurmissa aukkoisuus ja rikkakasvit lisääntyvät Vanhaa nurmea voi yrittää elvyttää täydennyskylvöllä Vanha kasvusto hävitetään glyfosaatilla kasvavasta kasvustosta joko 1. tai 2. säilörehusadon jälkeen Pellon muotoilu, ojitus ja kalkitus hoidetaan kuntoon 3

Nurmen kylvö Nurmi perustetaan joko aikaisin keväällä suojaviljaan tai kesällä elokuun alkuun mennessä ilman suojakasvia. Perustettaessa suojaviljaan on viljan määrää vähennettävä 30-40 % ja typpitasoa 10-15 % Kylvö normaali- tai erikoiskylvökoneella Nurmi voidaan uusia myös suorakylvöllä Nurmen siemenmäärä on 20 30 kg/ha Kevätkylvö onnistuu aina, kun kosteus saadaan hyödynnettyä. 4

Paikkauskylvö/ täydennyskylvö: Jos nurmi on harventunut talven aikana tai siihen on tullut aukkoja, kannattaa paikkauskylvö tehdä heti keväällä Kuloheinä pitää poistaa haravoimalla tai murskaamalla Suositellaan rutiininomaisesti toisena satovuonna sopivan tiheyden säilyttämiseksi Periaatteessa koska vain kasvukauden aikana Voidaan pidentää nurmen ikää Suositellaan nopeakasvuisia lajikkeita ja seoksia; Vauhti, Voima, Laidun 10 kg/ha 5

Täydennyskylvö aikaisin keväällä pelastaa aukkoiset/harvat nurmet Tulva tuhosi, täydennyskylvö 3.5. Teho 1 Kuva 13.6. täystiheä kasvusto 6

7

8

9

Nurmiseokset 2014

Raisioagron nurmisiemenet 2014 2niiton seokset 3niiton seokset Laidun seokset Puhtaat Varma1 Timotei- Nurminata Varma2 Timotei- Nurminata Laidun seos Nuutti timotei Vauhti 1 rainataseos Varma 2 Timoteinurminata Pikalaidunseos Tenho timotei Teho 1 Apila-seos Vauhti 2 sinimailasseos Yngve Altaswede puna-apila Teho 2 Apila-seos Voima Ruokonataseos Meroa italian raiheinä Teho 1 apilaseos Mathilde englannin raiheinä 11

säilörehu heinä täydennyskylvö laidun aluskasvi maanparannus kesanto Varma 1 Varma 2 Varma 1 Vauhti 1 Laidunseos 1v. raiheinä Vauhti 2 Teho 2 Teho 1 Teho 2 Varma 2 Voima Pikalaidunseos Voima Nuutti Laidun Varma 1 Varma 2 Teho 1 Vauhti 1 Vauhti 2 Nuutti Tenho Mathilde 1v. raiheinä Tenho Pikalaidun Mathilde eng.raiheinä Nuutti Tenho Varma 1 Varma 2 Teho 1 Eng.raiheinä 1v. raiheinä Timotei 12

Suomi on jaettu 5 viljelyvyöhykkeeseen

Raisioagron kahden niiton timotei-nurminata seokset VARMA 1 Koko Suomeen tarkoitettu varma sadontuottaja takaa korkealaatuisen sadon 80 % Timotei Iki 20 % Nurminata Kalevi Vyöhykkeille I-V Kahden niiton seos Kylvömäärä: 20 25 kg/ha Pakkaus: 20 kg 14

VARMA 2 timotei-nurminataseos Huippulaadukas Myydyin seos Kahden-kolmen niiton seos 70 % Timotei Nuutti 30 % Nurminata Inkeri Erittäin satoisa ja menestyy koko Suomessa Kestävä, erittäin korkealaatuinen sato, hyvä jälleenkasvukyky ja D- arvon säilyminen. Vyöhykkeille I V Kylvömäärä: 20 25kg/ha Pakkaus: 20 kg 15

TEHO 1 apilaseos Satoisa, kestävä kahden niiton seos Kolme satoa intensiivisellä lannoituksella Nyt lisätty englannin raiheinää 65 % Timotei Tenho 15 % Nurminata Fure 10 % Englannin raiheinä Mathilde 10 % Puna-apila Altaswede Hyvä ruokinnallinen arvo Säästää lannoituskustannuksissa Sopii kaikille maalajeille koko Suomessa Vyöhykkeille I IV Kylvömäärä: 20 25 kg/ha Pakkaus: 20 kg 16

TEHO 2 apilaseos Kahden niiton seos 65 % Timotei Tenho 20 % Nurminata Fure 15 % Puna-apila Altaswede 5 % Alsikeapila Aurora Monipuolinen, korkealuokkainen siemenseos Edulliseen rehuntuotantoon ja viherlannoitusnurmiin Alsikeapila sopii vaatimattomampaan kasvupaikkaan kuin puna-apila Vyöhykkeille I V Kylvömäärä: 20 25 kg/ha Pakkaus: 20 kg 17

VOIMA ruokonataseos Monipuolinen kolmen niiton seos Nyt mukana englanninraiheinää 70 % Timotei Tenho 10 % Nurminata Fure 10 % Ruokonata Karolina 10 % Englannin raiheinä Mathilde Todella korkea satopotentiaali kuivinakin kesinä Hyvä D-arvo, sillä Karolina ruokonadan sulavuus on nurminatojen luokkaa Vyöhykkeille I IV Kylvömäärä: 25 30 kg/ha Pakkaus: 20 kg 18

VAUHTI 1 rainataseos Nurmien F1 seos 45 % Timotei Tenho 20 % Englannin raiheinä Mathilde 15 % Rainata Hykor 10 % Nurminata Fure 5 % Ruokonata Karolina 5 %Puna-apila Altaswede Hyvin nopeakasvuinen Monipuolinen seos, joka tuottaa kolme kovaa satoa. Korkea satopotentiaali, korkea sadon rv ja sulavuus. Vyöhykkeille I IIIe Kylvömäärä: 30 35 kg/ha Pakkaus: 20 kg 19

VAUHTI 2 sinimailasseos 40 % Sinimailanen Plato, ympätty 20 % Timotei Tenho 15 % Englannin raiheinä Mathilde 10 % Rainata Hykor 5 % Nurminata Fure 5 % Ruokonata Karolina 5 % Puna-apila Altaswede Sinimailasseoksella saat kolme satoa ilman keinolannoitteita Säilörehuun korkea valkuainen Vyöhykkeille I-IIIe Kylvömäärä 30 kg/ha Pakkaus 20 kg 20

LAIDUNSEOS 35 % Timotei Tenho 25 % Nurminata Fure 20 % Englannin raiheinä Mathilde 10 % Niittynurmikka Balin 10 % Valkoapila Hebe Erikoisseos laidunruokintaan Kaunis, kestävä, monipuolinen ja helppohoitoinen. Tuottaa hyvän sadon ja edulliset maitolitrat vaatimattomallakin lannoituksella. Vyöhykkeet I-III Käyttömäärä 25 kg/ha Pakkaus 20 kg Laidunseos on lehmän toiveiden täyttymys Voi voi voikukkaa! 21

PIKALAIDUNSEOS 50 % Timotei Tenho 25 % Englannin raiheinä Mathilde 15 % Nurminata Fure 10 % Italianraiheinä Fabio Pikalaidunseoksella saadaan laidunnettava nurmi jo kylvövuonna. Sisältää maittavaa, sulavaa ja nopeakasvuista timoteita, nurminataa, englannin raiheinää ja italian raiheinää. Kylvömäärä 25 kg/ha Pakkaus 20 kg 22

Puhtaat lajikkeet Timotei Tenho Timotei Nuutti Puna-apila Altaswede 1v. Italian raiheinä Meroa Englannin raiheinä Mathilde 23

Nurmisiemenen hinnalla ei ole merkitystä tilan kannattavuuteen, sadon määrällä ja laadulla on Seoksen hinta 3 /kg ja 4 /kg Käyttömäärä 25 kg/ha ja nurmen käyttöikä 3 vuotta Halpa: siemenkustannus/vuosi/ha 25 Kallis : siemenkustannus/vuosi/ha 33 Satotaso kg/ka/ha Sadon arvo /ha Halpa 6 000 720 Kallis 10 000 1 120 D-arvon vaikutus Halpa 66 Kallis 70 Väkirehumäärä 30 kg maitoa 12 kg 9 kg Halvalla seoksella tarvitaan 25 % enemmän väkirehua samaan tulokseen 24

Nuutti timotei, Boreal Nuutti on viljelyvarma, satoisa yleistimotei. Hyvä jälkikasvukyky, talvenkestävyys ja siementuotantokyky. Nuutti on ollut erittäin satoisa sekä ensimmäisessä niitossa, että etenkin jälkikasvusadossa. Nuutin satotaso on säilynyt korkeana nurmen iästä riippumatta. Nuutin sadon sulavuus on lajikkeiston parhaimpia niin ensimmäisessä kuin toisessakin niitossa. Valtakunnan suosituin lajike. 25

Tenho timotei, Boreal Tenho on satoisa ja ruokintalaadultaan hyvä timotei. Sulavuus laskee ensimmäisessä niitossa hitaasti ja valkuaispitoisuus puolestaan pysyy pitkään korkealla tasolla. Sato on korkea myös jälkikasvussa. Tenholle on lisäksi ominaista nopea kasvuunlähtö niiton jälkeen, mikä puoltaa lajikkeen käyttöä myös laidunnurmissa. Talvenkestävänä yleislajikkeena Tenho soveltuu nurmenviljelyyn pohjoisinta Suomea myöten. 26

Inkeri nurminata Inkeri on virallisissa lajikekokeissa ollut satoisin nurminatalajike. Satotaso on osoittautunut korkeaksi sekä ensimmäisessä niitossa että jälkikasvusadossa. Inkeri tuottaa satoa tasaisen varmasti kaikilla alueilla ja kaikilla maalajeilla. Satovarmuus on ollut hyvä myös nurmen vanhetessa. Inkerin laatu on huippuluokkaa niin sulavuuden kuin valkuaispitoisuudenkin suhteen. Inkeri on röyhylletuloajaltaan muita nurminatoja hieman myöhäisempi, minkä vuoksi sulavuus laskee muita lajikkeita myöhemmin. Inkerin talvenkestävyys on hyvä Lappia myöten. 27

Karolina nurminata, Boreal Karolinan kuiva-ainesato on virallisissa lajikekokeissa ollut keskimäärin 14 % korkeampi kuin mittarina olleen nurminadan. Karolina jälkikasvukyky on erittäin hyvä. Lajike on talvenkestävä ja sopii I-IV viljelyvyöhykkeille. Karolinan D-arvo on ensimmäisessä niitossa ollut nurminatojen tasoa. Toisessa ja kolmannessa niitossa Karolinan D-arvo on ollut hieman alhaisempi kuin parhaiden nurminatojen, mutta yleensä parempi kuin muiden ruokonatalajikkeiden. Paras ruokonata. 28

Rainata Hykor Nopeakasvuinen ja Suomeen soveltuva lajike. Voimakas pensomis- ja kasvukyky Italianraiheinän ja ruokonadan risteytys. Kestää hyvin kuivuutta, mutta myös märkyyttä. Erittäin satoisa Sopii Etelä- ja Keski-Suomeen Suosittu lajike koko Pohjois-Euroopassa Kolmen niiton rehukasvi 29

Englannin raiheinä Monivuotinen raiheinä on satoisa ja rehuarvoltaan paras laidun- ja sailörehukasvi. Kestää hyvin tallausta ja niittoa. Hidas kasvuunlähtö keväällä. Korkea D-arvo ensimmäisessä niitossa. Kasvuensimmäisen niiton jälkeen on nopeaa. Toisen niiton laatu heikkenee melko nopeasti. Parantaa ensimmäisen vuoden satoa. Herkkä jääpoltteelle ja talvituhosienille. Juha Anttila 19.12.2013 30

Yksivuotinen raiheinä Italianraiheinä Nopeakasvuinen yksivuotinen heinä Pikalaitumiin Melko vaatimaton ja menestyy kaikilla maalajeilla Soveltuu rehu- ja kesantokasviksi Käytetään myös aluskasvina viljoilla Kylvömäärä puhtaana 25-30 kg/ha, aluskasvina viljan seassa 1-2 kg/ha Kylvösyvyys 1-2 cm Juha Anttila 19.12.2013 31

Niittynurmikka Balin Niittynurmikka on tärkeä laidunkasvi Paikkaa aukkoisuutta Kestää erittäin hyvin tallausta ja muodostaa tiheän nurmimaton Se on vallitseva ja hyvin kestävä Balin niittynurmikka on sitkeä ja loistava laidunkasvi Balin täydentää laidunnurmen viherpeittävyyttä ja kulutuksenkestävyyttä 32

Puna-apila Altaswede Altaswede on kanadalainen Suomeen sopiva puna-apila lajike. Lajike on menestynyt MTT:n lajikekokeissa sekä satoisuudellaan että talvenkestävyydellään Altasweden kasvu alkaa jo varhain keväällä ja sen pääsato muodostuu ensimmäiseen niittoon Altaswede toimii nurmessa tehokkaana typensitojana koko kesän ja myöhälle syksyyn. 33

Valkoapila Hebe Monivuotinen ja matalakasvuinen palkokasvi Rönsyilevä kasvutapa Laatu pysyy hyvänä kauemmin Paljon valkuaista, vähän kuitua Sopii hyvin laidunseoksiin ja aluskasviksi viljoille Valkoapila kestää laiduntamista punaapilaa paremmin Korkea valkuaispitoisuus, hyvä sulavuus ja maittavuus 34

Alsikeapila Perinteisesti turve- ja multamaille Viljelyvarmuutta vaihteleville lohkoille Kestää laidunnusta puna-apilaa paremmin Kivennäismailla puna-apilaa aikaisempi Siementä 2-5 kg/ha Vain 10 % alhaisempi sato kuin puna-apilalla Frida, Jõgeva 35