OPAS 2 010
KASVUOHJELMA OPAS 2010 Julkaisija: Hankkija-Maatalous Oy Peltokuumolantie 4, 05800 HYVINKÄÄ Postiosoite: PL 390, 05801 HYVINKÄÄ Puhelin: 010 76 83000 Julkaisuajankohta: 2 /2010 Asiakaspalautteet ja osoitteenmuutokset: asiakaspalvelu@agrimarket.fi Osoitelähde: Hankkija-Maatalous Oy:n asiakasrekisteri Kuvastossa olevat hinnat ovat alkaen hintoja ja hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv. 0%). Hintoihin eivät sisälly mahdolliset rahtikustannukset. Pidätämme oikeudet muutoksiin emmekä vastaa kuvastossa mahdollisesti olevista virheistä. Kuvaston tuotteet kerryttävät Agribonusta. Lue lisää Agribonuksesta sivulta 8. 2
Arvoisa viljelijä Kädessäsi on Agrimarket-ketjun yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa tuottama Kasvuohjelmaopas. Oppaasta löydät avaimet kannattavaan tuotantoon. Sivuilla on ajankohtaista ja hyödyllistä tietoa mm. kasvinsuojeluaineista, lannoitteista, maanparannusaineista, siemenistä, säilöntäaineista ja viljakaupasta (ISO-VILJA -sopimustoiminta). Tarkoituksen mukainen koneketju liittyy olennaisesti Kasvuohjelmaan, joten oppaassa on mukana aihepiireihin sopivaa tietoa pintalevittimestä ja kasvinsuojeluruiskuista. Lisäksi mukana on viljelijäjuttu elävästä elämästä, jossa tilan isäntä kertoo kokemuksiaan lajikekohtaisten Kasvuohjelmien hyödyntämisestä maatilallaan. Viljelijän näkökulmasta Kasvuohjelma on mahdollisuus omien viljelymenetelmien tarkistamiseen sekä viljelytoimien ja tuotevalintojen optimointiin. Kasvuohjelma on avain kannattavaan tuotantoon, kun pellon peruskunnosta on huolehdittu. Hyvän kasvukunnon omaavasta pellosta saadaan lajikekohtaisilla Kasvuohjelmilla kaikki viljelyyn sitoutuneet pääomat mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Kasvuohjelmaan tuotu tieto on koetoiminnalla ja käytännön maatilakokeilla testattu. Kasvuohjelman koetoimintaa toteutetaan Kotkaniemessä Yaran koetilalla, yhteistyössä MTT:n kanssa eri tutkimusasemilla, käytännön kokeissa Kasvuohjelmatiloilla sekä eri yhteistyökumppaneidemme kokeissa eri puolilla Suomea. Näiltä kaikilta osa-alueilta tuleva tieto tuodaan mahdollisimman nopeasti viljelijöiden avuksi suuremman sadon ja paremman laadun tuottamiseksi. Agrimarket-ketju tarjoaa asiakkailleen markkinoiden parhaat tuotteet ja haluaa jatkossakin toimia niin, että merkittävät uusimmat tuotteet ja tuoteuudistukset olisivat mahdollisimman nopeasti asiakkaidemme saatavilla. Kasvuohjelman avulla yhdistämme tuotetietouden ja tiedon parhaista menetelmistä asiakkaiden käyttöön. Vuonna 2010 maatalouden toimintaympäristössä tapahtuu edelleen muutoksia ja ne tuovat viljelyyn sekä haasteita että uusia mahdollisuuksia. Oppaan tarkoituksena on tarjota asiakkaillemme Agrimarket-ketjun parasta osaamista ja kustannustehokkaimmat ratkaisut. Tästä kokonaisuudesta sinun kannattaa ottaa kaikki hyöty irti. Menestystä kasvukaudelle 2010! Mika Pänkälä Kasvuohjelman johtaja, Hankkija-Maatalous Oy
Sisällysluettelo Pääkirjoitus... 3 Sisällysluettelo... 4 Kasvinsuojeluaineiden käyttötarkoituksenmukainen sisällysluettelo... 6 Vilja 2010, Agribonus...8 Uutuustuotteita...9 Kasvuohjelmalla tulosta...10 On öljykasvien aika...12 Typpilannoituksen tarkentaminen...14 Kalkituksella parempi hyöty ravinteista 15 Viljelijähaastattelu: Lauri Hantula...16 Iso-Vilja...18 S-Agrinet: Viljan kasvitautiennuste... 21 Sertifioidut siemet... 22 Ohra: Voitto BOR... 24 Jyvä BOR... 24 Olavi BOR...24 Edvin BOR...24 Saana BOR...24 Marthe...24 Tocada BOR...24 NFC Tipple...24 Publican...24 Vehnä: Anniina BOR...26 Marble BOR...26 Epos...26 Trappe BOR...26 Urho BOR...26 Papageno...26 Skagen...26 Arktika BOR...26 Kaura: Eemeli BOR...28 Fiia BOR...28 Julius BOR...28 Ruis: Arantes...30 Elvi BOR...30 Reetta BOR...30 Rotari...30 Evolo OR...30 Palkokasvit: Hulda BOR -herne...31 Kontu BOR -härkäpapu...31 Öljykasvit: Eos BOR...32 Marie BOR...32 Cordelia BOR...32 Highlight...32 Trapper BOR...32 Nurmikasvit: Timotei: Tuukka BOR...34 Tuure BOR...34 Nurminata: Ilmari BOR...35 Ruokonata: Kora...35 Karolina BOR...35 Raiheinä...35 Rehukasvit...35 Heinänurmiseokset: Heinänurmiseos 1...36 Heinänurmiseos 2...36 Agriseos...36 Pikalaidun...36 Multamaan nurmiseos...36 Hevoslaidun Vehreä...36 Apilanurmiseos...36 Riistasiemenet...37 Peruna: Annabelle...39 Asterix...39 Challenger...39 Mozart...39 Nicola...39 Opera...39 Rikea...39 Saline...39 Siikli...39 Suvi BOR...39 Hjan Timo BOR...39 Van Gogh...39 Velox...39 Victoria...39 Lannoitteet... 40 YaraMila-lannoitteilla pelto tuottamaan... 41 Ravinteiden merkitys... 42 Lannoitteiden levitys kasvukauden aikana... 44 Vilja-, nurmi- ja sokerijuurikaslannoitteet... 46 Lannoitteiden ravinnesisältötaulukot: Peltoviljelylannoitteet... 48 Peruna- ja puutarhalannoitteet... 49 Sivu- ja hivenravinnelannoitteet... 50 Täydennyslannoitteet... 50 Metsälannoitteet... 50 Turvelannoitteet... 51 Maanparannusaineiden ravinnesisältö-%... 51 Kastelulannoitteet... 52 Syysvehnän ja rukiin syyslannoitukseen sopivia tuotteita... 53 Lannoitteen ja levitysmäärän valinta: Vilja-, nurmi- ja sokerijuurikaslannoitteet... 53 Peruna- ja puutarhalannoitteet... 54 Hivenlannoitussuositus ravinnesarjan tuotteilla viljavuustutkimuksen mukaan... 55 Kasvulannoitteet... 57 Kasvulannoitteen ja levitysmäärän valinta... 57 Hivenliuokset... 58 4
Kasvinsuojeluaineet... 60 Nykyaikainen ruiskutustekniikka... 62 Viljakasvien kasvinsuojelu....65 Viljan ruiskutusten tankkiseokset... 66 Kevätviljojen rikkakasvitehot... 67 Viljojen tautien torjunta-aineiden tehot... 68 Perunan kasvinsuojelu... 69 Tankkiseokset perunan ruiskutuksiin... 70 Erikoiskasvien kasvinsuojelu... 71 Viljan kasvitautiaineiden pohjavesi- ja peräkkäiskäytön rajoitukset... 72 Valmisteiden ympäristörajoitukset... 74 Acanto... 76 Acanto Prima... 76 Acrobat WG... 77 Afalon... 78 Agil 100 EC... 78 Ally 50 ST... 79 Ally Class... 79 Amistar... 80 Amistar Top... 81 Anti FOAM -vaahdonestoaine...81 Ariane S... 82 Attribut Super... 82 Axial 50 EC... 83 Basagran M... 84 Basagran SG... 84 Basta... 85 Baytan I... 86 Baytan Universal... 86 Betanal Progress... 87 Betanal SE... 87 Betasana 2000 SC... 88 Biscaya OD 240... 88 Boxer... 89 Bravo Premium... 89 Broadway... 90 Butisan S... 90 Calypso SC 480... 91 Candit... 91 Cedomon... 92 Celest Formula M... 92 Contact-kiinnite... 93 Curzate M 68WG... 93 Cyperkill 250 EC... 94 Danadim Progress... 95 Delan WDG... 96 Delaro SC 325... 96 Devrinol 450 SC... 97 Dithane NT... 98 Evindor 240 SC... 98 Extra ruiskunpesu... 99 Fenix... 99 Focus Ultra... 100 Galera... 101 Glyfonova Bio... 101 Grasp SC + Grasp -kiinnite... 102 Gratil... 102 Hankkijan TRIO... 103 Hankkijan CCC 750... 103 Hankkijan MCPA... 104 Karate 2.5 WG...104 Karate Zeon -tekniikka... 106 Logran 20 WG... 106 Matrigon... 107 Mavrik 2F... 108 Maxim 100 FS... 109 Menara... 110 Metafol 700 SC... 110 Moddus M... 111 Moncut... 112 Proline... 113 Ratio 50T... 113 Ratio Combo... 114 Revus... 114 Reglone... 115 Ridomil Gold 68 MZ Pepite... 116 Roundup Gold... 116 Rovral 75 WG... 117 Safari... 117 Senkor... 117 Shirlan... 118 Stomp...119 Sito Plus -kiinnite... 119 Starane XL... 120 Switch 62.5 WG... 120 Tanos 50 WG... 121 Titus WSB... 122 Topas 100 EC... 122 Touchdown... 123 Tridex...123 Tramat 500 SC...123 Vertimec 018 EC... 124 Zardex G... 125 Zenit 575 EC... 125 Muut maatalouskemikaalit Säilöntäaineet... 127 Kemira AIV 2 Plus... 128 Kemira AIV Nova... 128 AIV Prima... 128 Kemira AIV Ässä... 128 Feedtech Silage F22... 129 Feedtech F3000... 129 Kemira LactoFast... 129 Kemira Propcorn NC...129 Propion... 130 Neporex... 130 Agita... 131 Spy... 131 Navetta-Radar... 131 Ferramol... 132 Ratimor Palasyötti...133 Ratimor Tahnasyötti...133 Farmi S -merkkausvaahto...133 5
Kasvinsuojeluaineiden käyttötarkoituksenmukainen sisällysluettelo Viljojen peittausaineet Baytan I... 86 Baytan Universal... 86 Cedomon... 92 Celest Formula M... 92 Zardex G... 125 Rikkakasvien torjunta Ally 50 ST... 79 Ally Class... 79 Ariane S... 82 Attribut Super... 82 Basagran M... 84 Basagran SG... 84 Basta... 85 Boxer... 89 Broadway... 90 Butisan S... 90 Devrinol 450 SC... 97 Hankkijan MCPA... 104 Hankkijan TRIO... 103 Logran 20 WG... 106 Ratio 50T... 113 RatioCombo... 114 Hukkakauran torjunta Axial 50 EC... 83 Grasp SC + Grasp -kiinnite... 102 Nurmien rikkakasvien torjunta Gratil... 102 Starane XL... 120 Kasvunsääteet Hankkijan CCC 750... 103 Moddus M... 111 Kasvitautien torjunta Acanto... 76 Acanto Prima... 76 Amistar... 80 Bravo Premium... 89 Delaro SC 325... 96 Menara... 110 Proline... 113 Zenit 575 EC... 125 Tuholaisten torjunta Biscaya OD 240... 88 Cyperkill 250 EC... 94 Danadim Progress... 95 Karate Zeon -tekniikka... 106 Karate 2.5 WG... 104 Mavrik 2F... 108 Juolavehnän torjunta Agil 100 EC... 78 Attribut Super... 82 Broadway... 90 Focus Ultra... 100 Glyfonova Bio... 101 Roundup Gold 68 MZ Pepite... 116 Touchdown... 123 Erikoiskasviaineet Afalon... 78 Amistar... 80 Amistar Top... 81 Calypso SC 480... 91 Delan WDG... 96 Envidor 240 SC... 98 Matrigon... 107 Rovral 75 WG... 117 Safari... 117 Senkor... 117 Stomp... 119 Switch 62.5 WG... 120 Topas 100 EC... 122 Vertimec 018 EC... 124 Sokerijuurikkaan kasvinsuojelu Betanal Progress... 87 Betanal SE... 87 Betasana 2000 SC... 88 Metafol 700 SC... 110 Tramat 500 SC... 123 Perunan kasvinsuojelu Acrobat WG... 77 Afalon... 78 Curzate M 68WG... 93 Dithane NT... 98 Maxim 100 FS... 109 Moncut... 112 Reglone... 115 Revus... 114 Ridomil Gold MZ Pepite... 116 Shirlan... 118 Tanos 50 WG... 121 Titus WSB... 122 Tridex... 123 Öljykasvien kasvinsuojelu Agil 100 EC... 78 Amistar... 80 Butisan S... 90 Cyperkill 250 EC... 94 Devrinol 450 SC... 97 Galera... 100 Focus Ultra... 100 Karate 2.5 WG... 104 Karate Zeon -tekniikka... 106 Proline... 113 Kiinnite ja merkintävaahto Contact-kiinnite... 93 Sito Plus -kiinnite... 119 Farmi S -merkkausvaahto... 133 Ruiskunpesu ja muut Anti FOAM -vaahdonestoaine... 81 Extra ruiskunpesu... 99 Katso käyttötarkoituksenmukaiset kasvinsuojeluainetaulukot s. 65 6
7
Keskittäminen kannattaa Agribonusta jopa 0,8 %! Agribonusta kertyy 0,3 0,8 % oheisen taulukon mukaisesti. Agribonus on nyt entistäkin palkitsevampi. Nyt keskittäminen todella kannattaa! Agribonukseen luetaan: Lannoitteet ja kalkki Torjunta- ja säilöntäaineet Siemenet Rehut ja rehuvilja Viljan myynti Agrimarket-ketjulle (edellytyksenä ISO-VILJA -viljely sopimus) Maataloustyökoneet (vaihtokonekaupassa maksetusta välirahasta) Traktorit ja puimurit (vaihtokonekaupassa maksetusta välirahasta) Polttoöljy, puupelletti, voiteluaineet Raskaat rautakauppatuotteet Vilja 2010 Kotkaniemessä 17.6. Vilja 2010 -tapahtuma keskittyy kasvukauden aikaisiin viljelytoimenpiteisiin teemalla 'Laatu tuo varmuutta'. Kesän vilja-alan päätapahtuma järjestetään Yara Suomen tutkimusasemalla Vihdissä 17.6. Ohjelmassa on työnäytökset aamu- ja iltapäivällä ja tietoa ajankohtaisista viljelyasioista on tarjolla niin koeruuduilla kuin alan parhaiden asiantuntijoiden esittelypisteissä. Tervetuloa! Lisätietoja kevään aikana: www.farmit.net OSTOT / VUOSI AGRI- BONUS % 100 000 0,8 75 000 0,7 50 000 0,6 25 000 0,5 10 000 0,4 5 000 0,3 AGRIBONUSTA KANTA-ASIAKKAILLE JOPA 0,8 % Lue lisää Agribonuksesta: www.agrimarket.fi > Maatilayrittäjän kanta-asiakkuus tai kysy omamyyjältäsi! 8
UUTUUDET 2010 EDVIN BOR Markkinoiden satoisin monitahoinen rehuohra sekä potentiaalinen tärkkelysohrakandidaatti. Lue lisää sivulta 24. MARBLE BOR Vahvakortinen ja laadukassatoinen kevätvehnä. Lue lisää sivulta 26. ARKTIKA BOR Kotimainen, talvenkestävä syysvehnäjaloste. Lue lisää sivulta 26. ARANTES Lajike, joka tuo lisää satoisuutta kevätrukiin viljelyyn. Lue lisää sivulta 30. EVOLO BOR Hybridiruislajike, jonka satotaso on populaatiorukiita korkeampi. Lue lisää sivulta 30. KONTU BOR - HÄRKÄPAPU Suuren suosion saavuttanut vaihtoehto viljanviljelylle sekä tuontisoijalle. Lue lisää sivulta 31. CORDELIA BOR Kevätrypsilajike, jonka satotaso ja laatu ovat kohdallaan. Lue lisää sivulta 32. TRAPPER BOR Korkean satopotentiaalin hybridirapsi. Lue lisää sivulta 32. KAROLINA BOR Jälkikasvukyvyltään ja talvenkestävyydeltään erittäin hyvä ruokonatalajike. Lue lisää sivulta 35. AMISTAR TOP Odotettu uutuus porkkanan, kaalien, parsan ja purjosipulin tautitorjuntaan. Lue lisää sivulta 81. BRAVO PREMIUM Kahden tehoaineen valmiste ohran ja vehnän tautitorjuntaan. Lue lisää sivulta 89. BROADWAY Syysviljoille ja kevätvehnälle leveälehtisten ja heinämäisten rikkakasvien torjuntaan. Lue lisää sivulta 90. CALYPSO Uusi vihreän linjan valmiste tuhohyönteisten torjuntaan puutarhakasveilla. Lue lisää sivulta 91. CYPERKILL 250 EC Tehokas ja edullinen ratkaisu tuholaisten torjuntaan. Lue lisää sivulta 94. DELARO SC 325 Tautien torjuntaan kaikilla viljoilla. Lue lisää sivulta 96. ENVIDOR Uuden ajan punkintorjunta-aine. Lue lisää sivulta 98. GALERA Rikkakasvien torjuntaan rypsiltä ja rapsilta. Lue lisää sivulta 101. 9
Kasvuohjelmalla tulosta Viljan alhaisen hinnan vuoksi moni viljelijä on lähtenyt pohtimaan viljelyyn panostamista ja sen voimaperäisyyttä. Osa on päätynyt oman siemenen käyttöön, lannoitusta on vähennetty ja tautien torjuntaa on jätetty tekemättä. Agrimarket on lähettänyt ISO-VILJA -asiakkailleen ennakkonäytepussit, joiden pohjaan on laadittu joukko viljelyyn liittyviä kysymyksiä. Vastausten pohjalta on voitu tehdä vertailu kevätvehnällä eri viljelytoimien välillä. Viljasadon kehittymistä voi arvioida satokomponenteilla, jotka viljalla ovat seuraavat: Viljojen satokomponentit: 1 = Oraita / m 2 2 = Versoja / m 2 3 = Tähkiä / m 2 4 = Jyviä / tähkä 5 = Siemenen paino Kevätvehnän viljelyn voimaperäisyys Menetelmä 1: Käytettäessä omaa siementä ilman peittausta ja tautien torjuntaa on saatu satoa 4106 kg / ha. Hehtolitran painot ovat olleet vuoden 2009 kevätvehnällä kohdallaan, joten tälläkin menetelmällä on saatu kelpo tulos 80,5 kg. Rikkajyvien joukkoon lasketaan pienet ja surkastuneet jyvät, tässä luokassa on niitä ollut eniten 5,0 %. Syksyn hyvät korjuuolot ovat pitäneet sakoluvut kaikissa luokissa kohdallaan. Tässä menetelmäluokassa kylvösiemen ei ole tarkastettua siementä eikä sitä myöskään ole peitattu, joten siemenen mukana voi kasvustoon tulla kasvitauteja kuten haisunokea ja ruskolaikkua. Omassa siemenessä on usein mukana pieniä jyviä, jotka saattavat itää vailinaisesti. Erilaiset homeet siemen ympärillä estävät ja hidastavat itämistä. Kasvustosta tulee harva, joka on mitattavissa ensimmäisellä satokomponentilla. 10
Menetelmä 2: Siemenen kunnollisen peittauksen myötä saadaan kasvuston nokiriski pienenettyä. Peittaus vähentää myös homeita siemenerässä. Mutta eräät kasvitaudit jäävät olemaan kuten ruskolaikku, joka leviää myös esikasvien kasvujätteistä. Menetelmä kahdessa on sato parantunut edelliseen menetelmään nähden 157 kg / ha. Samalla on rikkajyvien määrä merkittävästi vähentynyt, mikä kohottaa hehtolitranpainoa n. kilon verran. Kyntämättä viljely Muokkausmenetelmien keventyessä on pelloille tullut DTR tauti, jota tavataan vehnällä ja ohralla. Tautia ei juurikaan esiinny kynnetyillä pelloilla, eikä pelloilla joissa on kierto kunnossa. Mikäli viljellään vehnää vehnän perään kyntämättä on tautiriski suuri. Ohran ja vehnän DTR on samaa rotua, joten se voi levitä ohrasta vehnään. Lisäkäsi kirjallisuudessa löytyy maininta, että DTR taudin isäntäkasvina on mainittu juolavehnä, joka on meillä jatkuvasti lisääntynyt. Tauti leviää viileissä oloissa joten sen tarkkailu ja torjunta tulee alkaa jo alkukesän T1 vaiheessa. Menetelmä 3: Menetelmässä on tehty samat työt kuin edellisissäkin menetelmissä, mutta rikkakasviruiskutukseen T1 on lisätty tautiaine. Sato on parantunut 454 kiloa, johtuen ensimmäisen ja toisen komponentin parantumisesta. Menetelmä 4: Tässä menetelmässä on kasvitaudit torjuttu tähkälletulo vaiheessa, jolloin sato on parantunut lähtötilanteesta 845 kiloa, samalla surkastuneiden jyvin määrä on lähes puolittunut. Jyvät ovat suurentuneet (viides satokomponentti). Mikäli tämä ruiskutus jätetään tekemättä on kasvusto altis ruskolaikun lisäksi mm härmälle ja ruostetaudeille. Vehnän härmä on tauti, joka talvehtii syysvehnässä ja josta se sitten leviää kevätvehnään. Ruostetaudit leviävät meille Suomeen pelkästään tuulien mukana. Kun tauti tulee kasvustoon tuulen mukana niin kohtaa se ensimmäisenä kasvin ylälehden. Tällöin torjunnalla on kiire, sillä ylälehdet ovat kasvin tärkeimmät lehdet, jolloin niiden suojaus on tärkeää. Menetelmä 5: Viimeisen sarakkeeseen on koottu tiedot pelloilta, joissa on viljelty Kasvuohjelman mukaisesti. Tällöin käytetään sertifioitua siementä, joka on meillä Agrimarketissa aina peitattua. Kasvitautien torjunta on tehty tehokkaimmalla tavalla ja laontorjunnasta on huolehdittu. Kasvusto on ollut täystiheää ja tervettä, jolloin se on tuottanut parhaan sadon, yli 5000 kg / ha. Parannusta ensimmäiseen menetelmään on kertynyt melkein tuhat kiloa. Hehtolitran painoltaan tämän menetelmän sato on vertailun painavinta. Kasvuohjelmalla on vaikutettu kaikkiin viiteen satokomponenttiin, josta vääjäämättä seuraa paras ja laadukkain sato. Menetelmä 1: Siemen oma Peittaus ei Tautitorjunta T1 ei Tautitorjunta T3 ei Moddus ei Menetelmä 2: Siemen oma Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 ei Tautitorjunta T3 ei Moddus ei Menetelmä 3: Siemen oma Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 kyllä Tautitorjunta T3 ei Moddus ei Menetelmä 4: Siemen oma Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T3 kyllä Moddus kyllä Sato Kg/Ha 4106 4263 4560 4951 5077 HLP kg 80,5 81,4 81,5 81,8 83,1 RV % 12,4 12,2 11,8 11,9 11,8 Sakoluku 303 313 303 301 280 Rikka % 5,0 3,5 3,8 2,8 2,6 N lannoitus 110 110 116 121 120 Menetelmä 5: Sertifioitu siemen Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T3 kyllä Moddus kyllä Kevätvehnän viljelyn voimaperäisyys Jatkuu seuraavalla sivulla 11
Ohran viljelyn voimaperäisyys (menetelmän hävikki kg/ha) 5000 4000 3000 2000 1000 0 971 4106 1 2 3 4 5 Sato 814 4163 517 4560 Menetelmän hävikki 126 4951 5077 Ravinteiden käytön tehokkuus Ravinteiden käytön tehokkuutta voidaan yksinkertaisimmillaan tarkastella jakamalla typpilannoituksen määrä jyväsadon määrällä. Tulokseksi saadaan jyviä / typpikilo. Mitä suurempi luku sen tehokkaampaa on typen käyttö ollut. Parhaiten tässä vertailussa on pärjännyt Kasvuohjelma menetelmä. 1 2 3 4 5 Jyviä / N kg 37,3 39,1 39,3 40,6 42,3 0 On öljykasvien aika Maailman laajuinen lama on ulottunut tänne kasvinviljelyn pohjoisrajallekin. Viljan hinta on ollut alhainen ja samalla viljelyn kannattavuus on laskenut. Viljasta on saatu hyvät sadot ja sitä on käyttöön nähden ylen määrin. Joten tässä tilanteessa on tullut tuumauksen paikka, mitä laitan pelloilleni ensi kesänä kasvamaan? Suomen valkuaisomavaraisuus on vajaat 15%, joten suurin osa eläinrehujemme valkuaisesta kasvaa ulkomaalaisella pelloilla. Raaka-aine, pääosin soija, tuodaan meidän satamiin suurilla valtamerilaivoilla. Tässä tilanteessa on hyvä lähteä miettimään viljapelloille vaihtoehtoisia kasveja, kuten härkäpapu ja öljykasvit. Öljykasvien puristuskapasiteetti Suomessa on 280 000 tonnia. Kesän 2009 runsaalla sadolla täyttyy kapasiteetista vain puolet, n. 140 000 tonnia. Joten tuplaamisen varaa olisi. Kesän 2009 sato on ollut ladullisesti hyvää, sen öljypitoisuus on ollut yli 42%, lehtivihreäpitoisuus matala ja rikkasiemeniä siinä on ollut vähän. Tässä tapauksessa on maksettu keskimäärin 3% laatulisää. Useassa erässä on laatulisä ollut huomattavasti suurempi kuin tuo 3 %. Öljykasvien laatuhinnoittelu palkitsee hyvästä laadukkaasta raaka-aineesta hyvin. Öljykasvien sadon kehittymistä voi arvioida satokomponenteilla, jotka öljykasveilla ovat seuraavat: Rypsin ja rapsin satokomponentit: 1 = Taimien määrä / m 2 2 = Haarojen määrä / kasvi 3 = Litujen määrä / kasvi 4 = Siemenien määrä / litu 5 = Siemenen paino 12
Helpotusta rikkakasvien torjuntaan Treflanin poistuttua lopullisesti rikkakasviaineiden valikoimasta, on tullut huoli siitä kuinka torjua rikkaruohot kasvustosta. Toisaalta vain 40 % öljykasvipelloistamme on käsitelty rikkakasviaineilla. Kesän 2010 ainevalikoima Agrimarketeissa on Devrninol, Butisan S ja uutena aineena Galera. Löytyy perinteinen maavaikutteinen mullattava aine ja maa- ja lehtivaikutteinen Butisan S sekä Galera joka ruiskutetaan kasvustoon, samaan tapaan kuin perinteiset viljan rikka-aineet. Joten rikkojen torjunnan hankaluus ei ainakaan ole este viljelylle. Uudet mahdollisuudet rikkaruohojen torjunnassa sallivat sen, että kylvötiheyttä voidaan laskea. Ei tarvitse ajatella, että harvassa kasvustossa rikkaruohot täyttävät maan. Sopiva kylvömäärä rypsillä on n 7 kg /ha ja rapsilla 9 kg / ha. Mikäli olosuhteet ovat suotuisat, maa on lämmintä ja hyvin muokkautunut sekä kosteus on vielä tallella, voidaan ja tulee kylvömäärää edelleen vähentää. Lopullinen kylvömäärä pohditaan vasta pellolle kylvöille mentäessä, eikä noudateta orjallisesti viljelysuunnitelman kilomääriä, jotka ovat jo talvella arvioitu. Liian tiheä kasvusto on altis lakoutumiselle. Öljykasvien yleisin tauti on pahkahome, joka leviää kosteissa oloissa. Harvassa ja pystyssä kasvustossa ilma liikkuu ja kuivattaa kasvustoa, joten kasvutiheydellä säädellään pahkahomeen määrää kasvustossa. Mikäli ennen kukintaa on sadepäiviä runsaasti tulee pahkahome harvaankin kasvustoon. Kolmena viimeisenä vuotena on Amistar-ruiskutuksella saatu huomattavat sadon lisät. Parhaat sadot on saatu kasveista, joissa on riittävästi haaroja. Sopiva haarojen määrä on n. 7 kpl /kasvi. Tällaisessa kasvissa lidut ovat pitkällä matkaa vartta ja niitä on enemmän, kuin kasvissa jossa ei ole haaroja. Tiheässä kasvustossa ei haaroja synny, jolloin lidut kehittyvät pienelle matkalle kasvin latvaan. Tällainen kasvi muistuttaa suuresti aurauskeppiä. Rypsi kasvustossa ei saisi olla enempää kuin 220 kappaletta yksilöä / m 2. Vastaava raja-arvo rapsilla on 150 kappaletta. Ravinteita hyvä rypsi- tai rapsikasvusto kuluttaa paljon. Typpi, fosfori, rikki ja boori ovat tarkkailtavia ravinteita. Typpeä 2000 kg:n kasvustoon kuluu 110 kg / ha, vastaava luku fosforilla on 22 kg / ha. Oheiseen taulukkoon on koottu maasta mitattujen fosforin ja rikin määrät eri satotasoilla. Lisäksi ravinteet tulee olla liukoisessa muodossa, joten maan ph on ollut suuren sadon luokassa parempi kuin pienempien satojen luokissa. Sato kg / ha ph Ca P S Alle 1400 6,2 1918 12,4 12,1 1400 1750 6,3 2322 13,5 12,4 Yli 1800 6,4 2485 15,5 17,9 Maan kalsiumin, fosforin ja rikin määrät, sekä ph-luku eri rypsisatoluokissa. Lähde: ISO-VILJA tutkimus 2007. Mikäli kaikki tarvittavat ravinteet riittävät kasvilla kasvun loppuun saakka ja muutkin kasvun edellytykset, tärkeimpänä vesi, riittävät kasvaa siemenistä suuria (siemen/paino) joissa on runsaasti öljyä ja vähän kuitua. Tällainen sato on runsas ja useimmin siitä saa laatulisää. 13
Typpilannoituksen tarkentaminen Lannoitusikkunalla tarkkuutta lannoitukseen Kasvi tarvitsee 16 ravinnetta kasvaakseen. Tärkein satoon vaikuttava ravinne on typpi, sen määrä säätelee sadon ja valkuaisen määrää kasvissa. Alkukesästä typpi on vaikuttamassa sadon määrän muodostukseen. Kasvun loppupuolella tehdään valkuainen. Nyrkkisääntönä voidaan pitää että 5000 kg jyviä sisältää 100 kg typpeä. Mikäli kasvi saa kasvaa optimaalisissa olosuhteissa, jossa sillä on typpeä koko ajan riittävästi saatavilla saadaan valkuaiseksi 12%. Typpeä ei ole ollut ylen määrin käytettäväksi, eikä siitä ole ollut myöskään puutetta. Agrimarketin kevätvehnänäytteiden valkuais-% on ollut keskimäärin 12 ja ohralla vastaava luku on ollut 10.6. Suuret sateet saattavat huuhtoa osan typestä ja toisaalta maan ollessa hapettomassa tilassa osa typestä saattaa muuttua kaasumaiseen muotoon ja karkaa viljelykseltä taivaan tuuliin. Toisaalta kova kuivuus voi vähentää ravinteen liukoisuutta ja näin kasville tulee ravinteen puutostila. Typpi on ravinne, jota tulee olla kokoajan käytettävissä. Liika sade voi häiritä saatavuutta ja toisaalta liiallinen typpi saa aikaan haitallista viljan lakoa. Edellä kuvattujen seikkojen pohjalta on tärkeää tarkkailla kasvin typpitilannetta pitkin kasvukautta. Agrimarketissa on Kasvuohjelmapisteitä, joissa on SPAD (lehtivihreä) -mittari käytettävissä. Pisteissä on yksityiskohtaiset käyttöohjeet sekä koulutettu henkilökunta. Mittaus SPAD-mittarilla tapahtuu optisesti lehden läpi menevällä infrapunavalolla. Agrimarket laatii lajikkeilleen omat taulukkoarvot, jotka ovat Kasvuohjelmapisteellä nähtävissä. Toinen tapa kasvin typpitilanteen määrittämiseksi on KEG-kortti. Korttipakkaan on koottu eri viljakasveille sopivat värikortit. Vertaamalla kasvin lehteä väreihin saadaan tieto lehdellä olevasta typen määrästä. Korttipakassa on myös tulkintaohjeet arvoille. Lannoitusikkuna Mikäli pellolle tehdään ns. lannoitusikkuna päästään SPAD- ja KEG-mittauksissa tarkkaan kulloisellekin lohkolle tarkennettuun mittaustyöhön. Ikkuna tehdään edustavalle paikkaan lohkoa jossa kasvuolot kuvaavat parhaiten ko. lohkoa. Paras lannoitusikkuna tulee kun se tehdään kylvöjen aikana säärämällä kylvökoneen lannoitus suuremmalle Lannoitusikkuna tehdään lannoittamalla peltoon reilu lannoituspaikka (kylvökoneen leveys 5 10 m pitkä ruutu), johon kylvetään 30 50 kiloa enemmän typpeä kuin ympäröivään peltoon. Ikkuna tulee merkitä esim. tekemällä peltoon 0-ruutu, johon ei mene ensinkään lannoitusta. Mikäli ikkuna unohtuu tehdä kylvöjen aikana voidaan se tehdä jälkikäteen esim. pintalannoituksena. Ruiskutusikkuna Kasvinsuojelun oikeellisuus on hyvä todentaa ruiskutusikkunalla, joka tehdään ruiskuttaessa pistämällä ruiskun yksi puomi hetkeksi aikaa kiinni. Ikkunaa ei tarvitse erikseen merkitä. Mikäli ruutua ei myöhemmin kasvukaudella kasvustosta erota, voidaan pohtia toimenpiteen oikeellisuutta. 14
Kalkituksella parempi hyöty ravinteista Fosfori Maan happamuus määrää ravinteiden käyttökelpoisuuden kasvilla. Kylvön yhteydessä saamastaan lannoitefosforista kasvit käyttävät suoraan noin 10%. Lopun tarvitsemansa fosforin ne ottavat pellon fosforireserveistä, jos pellon ph on fosforin otolle sopiva. Fosforin käyttökelpoisuus on parhaimmillaan, kun ph-luku on 6,5 7,5. Luvun laskiessa alle kuuden raudan ja alumiinin liukoisuus maassa kasvaa, ja ne sitovat fosforia kasveille käyttökelvottomaan muotoon. Ohran fosforin kotiutus Lähde: ISO-Vilja viljatutkimus 2007 Sato, kg ph P kg/ha P jyvissä P oljissa P tase Alle 3000 6,19 15,4 8 2 6 3000 4000 6,25 14,7 11 3 0 4000 5000 6,38 14,9 13 4 3 Yli 5000 6,41 14,4 17 5 8 Ohran fosforilannoituksesta (15 kg/ha) jää matalalla ph-tasolla hyödyntämättä noin 6 kg/ha. Korkeimmalla ph-tasolla kasvit käyttävät enemmän fosforia kuin lannoituksessa on annettu, joka näkyy negatiivisena fosforitaseena ( 8 kg/ha). Kasvikohtaiset ph-tavoitteet Viljelykasvi Karkea kivennäismaa Savimaat Eloperäiset maat Tavoite viljavuusluokka (ph) Ohra (mallas) 6,8 7,0 6,4 korkea Ohra (rehu) 6,4 6,7 6,0 hyvä Vehnä 6,8 7,0 6,4 korkea Ruis ja kaura 6,4 6,7 6,0 hyvä Rypsi ja rapsi 6,4 6,7 6,0 hyvä Herne 6,8 7,0 6,4 korkea Sokerijuurikas 7,2 7,4 6,7 arv.korkea Apila 6,8 7,0 6,4 korkea Nurmiheinät 6,4 6,7 6,0 hyvä Ruokaperuna 6,2 6,5 5,7 tyydyttävä Teollisuusperuna 6,4 6,7 6,0 hyvä Laske peltosi kalkitustarve: www.maanparannus.com 15
KASVUOHJELMALLA TULOSTA Lauri Hantulan resepti onnistumiseen: Tehdään kaikki mitä osataan, ja hankitaan viisaampia apuun Lauri ja Jutta Hantula viljelevät Seinäjoen Alakylässä sijaitsevaa Aittomäen tilaa, jonka kokonaispinta-ala on yli 200 hehtaaria. Voimaperäisen kasvinviljelyn lisäksi tilalla kasvatetaan broilereita ja lihasikoja. Tilalla haetaan taloudellista optimia, joten rehuviljan hankintastrategia vaihtelee riippuen rehu- ja leipäviljan hintasuhteista. Joskus rehuvilja tuotetaan itse, joskus on kannattavampaa myydä oma vilja leipävehnäksi, ja ostaa eläinten ruokintaan tarvittava vilja Agrimarketista tai lähialueen viljelijöiltä. Oman maatilan kehittäminen on Lauri Hantulalle tärkeää. Hän hakee jatkuvasti suurimman satopotentiaalin omaavia viljelykasveja. Tavoitteena on laadukas ja suuri sato koko tilalla. Jotta siihen päästään, tehdään kaikki mitä osataan, ja mitä on nykytekniikalla tehtävissä, Lauri kertoo. Vaikka Lauri omien sanojensa mukaan on oman tiensä kulkija, hän käyttää paljon asiantuntijoita, joiden kanssa tavataan 2 3 kertaa kasvukauden aikana. Lisäksi Lauri on koonnut lähiseudun viljelijöistä ryhmän, joka miettii yhdessä viljelyasioita. Suunnitelmallisuus ja ennakkovalmistelut ovat Lauri Hantulalle tärkeitä. Panokset ohjataan sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Kuvassa Lauri Tipple-pellolla kesällä 2008. 16
Ei ole niinkään tärkeää tietää itse, vaan tärkeää on tietää mistä löytyy hyvä verkosto ja yhteistyökumppanit, hän linjaa. Kasvinsuojeluasioiden luottomiehenä Laurilla on agronomi Arto Markkula Syngentasta. Aittomäen tila on ollut Kasvuohjelmatilana vuodesta 2006, mutta tiivis yhteistyö Arton kanssa on alkanut jo aikaisemmin. Häneltä on saanut ohjeita ja vinkkejä. Esimerkiksi joidenkin lajikkeiden lako-ongelmaan on haettu tilakohtaisia arvoja. Arto onkin sanonut, että kasvun säätäminen on taidetta eikä tiedettä. Vastineeksi Arto on saanut käyttäjäkokemuksia aineiden toimivuudesta. Agrimarketin Kasvuohjelmatuoteryhmien kehityspäällikkö Martti Yli-Kleemola tuli kuvioihin mukaan, kun mietittiin tilalle sopivia uusia viljelylajikkeita, Lauri kertoo. Seinäjoen Agrimarketin myyntipäällikkö Ari Laaksonen puolestaan edustaa paikallista osaamista. Olen saanut heiltä paljon uutta tietotaitoa. Yhteistyökumppanit ovat löytyneet, Lauri kertoo yhteistyöverkostonsa avainhenkilöistä. Kasvuohjelma antaa hyvän pohjan Lauri on tarkkaan tutustunut netissä oleviin lajikekohtaisiin Kasvuohjelma-ohjeisiin. Ne ovat hyviä yleisohjeita, joita voi räätälöidä oman tilan olosuhteisiin sopiviksi. Lauri on vakuuttunut, että täsmäohjeistus on tulevaisuuden juttu. Hän on siirtymässä täsmäviljelyyn, ja hankki siksi leikkuupuimuriinsa satokartoitusjärjestelmän. Yhteistyö Junkkarin tehtaan kanssa täsmäviljelyyn sopivan kylvökoneen kehittämiseksi on myös lähtenyt hyvin käyntiin. Täsmäviljelyllä tullaan pääsemään kustannussäästöihin ja panosten tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen. Kun pyritään korkeaan satoon, on perusasioiden, kuten maan vesitalouden ja ph:n oltava kunnossa. On turha puhua mistään muusta, jos ne eivät ole kunnossa, Lauri toteaa. Hänellä onkin usein ilmakuvakartta mukana pellolla. Siellä kulkiessa on helppo samantien merkitä karttaan ongelma-alueet, jotta osaa myöhemmin korjata tilanteen esimerkiksi salaojitusta parantamalla. Kalkitus ja karjanlannan levitys tehdään Aittomäessä viiden vuoden kierrolla. Vuositasolla tilan pelloille levitetään noin 20 rekallista kalkkia. Nyt tilan pellot ovat ph:ltaan lähellä 7:ää. Peltojen ollessa huippukunnossa törmätään siihen, että voimassa oleva lainsäädäntö ei mahdollista laadukkaan leipävehnän tuottamista satoisilla lajikkeilla. Satoon kertyy kiloja, mutta typpi ei riitä valkuaisen muodostamiseen. Arto Markkula, Martti Yli-Kleemola, Lauri Hantula ja Ari Laaksonen toteavat, että hyvin tehty työ on tuottanut toivottua tulosta. Lisäpotkua antoi menneen satovuoden suotuisa sää, joka siivitti viljan huippukasvuun Aittomäen tilalla. Tämä johtuu siitä, että ympäristötuen maksimimäärät on määritelty liian matalan satotason mukaan. Ajatusmalli päättyy 5500 kilon satoon. Pitäisi ajatella, että lannoitetaan kasvia ja satoa, eikä maata, Lauri linjaa. Kaikki Aittomäen tilan pellot kylvetään vuosittain sertifioidulla ostosiemenellä. Tähän ratkaisuun Lauri on päätynyt vertailtuaan omasta siemenestä ja sertifioidusta siemenestä vierekkäin kasvaneita kasvustoja. Siemenen vuosittaisella uusimisella hänellä on aina käytössään parhaan satopotentiaalin omaavat uusimmat lajikkeet. Myös puinti helpottuu ja siilokapasiteetti tulee käytettyä maksimaalisesti, kun ei tarvitse pitää siemeneriä erillään. Sertifioidun siemenen käyttöä on edistänyt myös tilan sijainti tulva-alueella, jossa hukkakauran kemiallinen torjunta kuuluu vuosittaisiin rutiineihin. Ensi keväänä Lauri aikoo kylvää kolmea vehnää. Päälajikkeena on Kruunu, uutuuslajikkeena Marble ja myöhäisenä lajikkeena Trappe. Tällä jaolla hän tasaa parhaiten puinnin työhuippuja. Ohralajikkeet tulevat olemaan Voitto, Edvin ja NFC Tipple. 17
Agrimarket oma viljakauppasi lähellä Sinua Agrimarketista viljallesi sopivin toimituspaikka Agrimarket-ketju ostaa lähes puolet Suomessa kauppaan tulevasta sadosta. Oma kotimainen rehuteollisuutemme käyttää hankitusta viljasta kolmanneksen, noin 300 miljoonaa tonnia vuodessa. Ketjulla on näin ollen erinomaiset mahdollisuudet osoittaa toimituspaikka rehuviljasta tehtäville viljelysopimuksille. Suomen Rehun rehuihin käytetään laadukasta rehuviljaa. Kysyntä on lisääntynyt erityisesti rehuvehnällä. Rehuvehnän sopimustuotantoa lisätään Seinäjoen tehtaan tarpeisiin Pohjanmaalla, mutta myös muualla. Härkäpavun sopimustuotanto kotimaisen valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi on herättänyt suurta kiinnostusta ja lähtenyt reippaasti käyntiin. Syksylle 2010 tehdään härkäpavun viljelysopimuksia Suomen Rehun Turun rehutehtaalle. Toinen kolmannes Agrimarket-ketjun hankkimista viljoista palvelee kotimaisia teollisuusasiakkaita, myllyjä, mallastamoja ja tärkkiteollisuutta. Viljamarkkinoiden heilahteluissakin korkealaatuisille viljoille on riittänyt kysyntää. Sopimusviljelyyn suosittelemamme lajikkeet on esitelty myöhemmin sopimustuotantoa ja lajikkeita käsittelevässä osiossa. Agrimarket-ketju on Suomen suuri viljan viejä. Viimeinen kolmannes ketjun viljoista toimitetaan vientiin ulkomaisille asiakkaille. Suomalainen kaura on maailmalla tunnettu ja arvostettu tuote ja Agrimarket-ketju maailman viljamarkkinoiden mittavuudesta huolimatta tunnistettu ja arvostettu kauppakumppani. Ketjun satamaoperaatiot laajenivat merkittävästi syksyllä 2009 Kotkassa ja Porissa ja palvelukykymme haasteellisena satovuonna on ollut hyvä. 18
Öljykasveja lisää kylvöön Öljykasvien kotimainen kysyntä on edelleen vuonna 2010 huomattavasti kotimaan tuotantoa suurempi ja öljykasvien sopimustuotantoa on varaa kasvattaa. Samalla öljykasvien viljelyalan kasvu tasapainottaa viljamarkkinoita. Päättyneellä satokaudella rypsi menestyi viljelyssä erinomaisesti ja sadon laatu oli erittäin hyvä. Suomen markkinatilanne öljykasveilla näyttää kaikin puolin hyvältä. Tulevan satokauden hintatasoa voit tarkastella Matifpörssistä www.agrimarket.fi sivuilta löytyvän linkin kautta. Osan öljykasvisadosta voit hintatason turvaamiseksi myydä jo ennen kylvöjä ISO-VILJA Termiini ja Futuuri-sopimuksilla. Haasteellinen mallasohramarkkina Mallasohran kysyntä romahti vuonna 2009 ja haasteellinen markkinatilanne jatkuu myös vuonna 2010. Mallasohran sopimustuotantoa rajoitetaan edelleen noin puoleen kesästä 2009. Mallasohran kysyntä ohjaa lajikevalintaa. Kesällä 2010 teemme mallasohrasopimuksia NFC Tipple ja Barke -lajikkeista. Lisäksi koeviljelyssä on pieni erä Publican ja Marthe -lajikkeita. Muiden lajikkeiden osto mallasohraksi selviää vasta tulevan kauden kysynnän perusteella ja suurempi kysyntä edellyttää käytännössä päälajikkeiden tuotannon selvää epäonnistumista. Viljakaupan analyysipalvelut sopimusetuna kaupan päälle Sadonkorjuun jälkeen on selvitettävä sadon laatu, joka useimmiten määrää viljan toimituspaikan. Teemme ennakkoanalyysit ISO-VILJA sopimusasiakkaillemme veloituksetta, muille ne ovat maksullisia. Agrimarketin viljalaboratorioissa on modernin tekniikan lisäksi erittäin ammattitaitoinen, koulutettu ja osaava henkilökunta. Vuosittain laboratorioissa käsitellään noin 60.000 viljanäytettä. Agrimarketin laboratorioissa määritetään viljasta mm. kosteus, hehtolitrapaino, sakoluku, valkuaispitoisuus, tärkkelyspitoisuus, lajitteluaste, itävyys, mallasitävyys, haljenneet jyvät, 1000-jyvän paino, homeet ja aistinvarainen arviointi. Lisäksi määritetään sadon käyttötarkoitus, jotta parasta hintaa voidaan markkinoilta hakea. Nämä palvelut ovat veloituksetta käytössäsi kaikilla ISO-VILJA Sopimuksen tehneillä viljelijöillä. Muuten palvelut ovat maksullisia. S-Agrinet S-Agrinet-verkkopalvelu pitää sisällään paljon hyödyllistä. Saat markkinatietoa, voit selailla kaikkia omia viljaan liittyviä tietojasi mm. tilityksiä, sopimuksia, esinäytteitä reaaliaikaisesti ja paljon muuta hyödyllistä. Valmiiksi esitäytetyn sopimuslomakkeen voi myös lähettää suoraan S-Agrinetin kautta. Viljasta Agribonusta Kanta-asiakkaana saat Agribonusta myös viljan myynnistä. Agribonuksen saamiseksi viljasta edellytetään asiakkaalta ISO- VILJA Laatu- ja viljelysopimusta. 19
ISO-VILJA -SOPIMUS on ammattilaisen ratkaisu Viljamarkkinoilla nousut ja laskut ovat arkipäivää. Viljan myyntien hajautus hintariskien hallitsemiseksi on nyt tarpeellista. Satokausi 2009/2010 alkoi hyvin poikkeuksellisissa merkeissä, kun toinen perättäinen ennätyssato kotimaassa yhdessä ympäri maapalloa hyvin onnistuneiden satojen ja kasvaneen viljelyalan kanssa kasvattivat merkittävästi viljan tarjontaa. Samanaikaisesti talouslaman heikentämä viljan kysynnän lasku ja merkittävän suuret ylivuotiset viljavarastot laskivat viljan hinnat pohjalukemiin. Hetkellisestä ylitarjonnasta huolimatta maailman viljatase on pysynyt suhteellisen tiukkana ja korjausliike kysyntään voi tapahtua nopeastikin. Agrimarket välittää sopimusasiakkailleen ajankohtaista markkinatietoa mm. sähköisin viljamarkkinatiedottein. Viljamarkkinoiden suuret heilahtelut sekä ylös- että alaspäin ovat tulleet jäädäkseen ja riskinhallinta elintärkeäksi osaksi viljakauppaa. Viljan myyjän kannalta tarvitaan siis uusia viljan myyntitapoja, jotta myyntejä voi hajauttaa eri tavoin pitkin satokautta. Vain näin toimimalla on mahdollista olla joskus liikkeellä oikeaan aikaan. ISO-VILJA Laatu- ja viljelysopimus ISO-VILJA Laatu- ja viljelysopimus on Agrimarket-ketjun viljelysopimus, jolla tuotetaan viljaa kotimaisille ja kansainvälisille viljamarkkinoille. Se on yhteistyösopimus, jolla viljelijä ja Agrimarket-ketju sopivan sadon markkinoinnista tiettyyn käyttötarkoitukseen. Tavoitteena käyttötarkoituksen valinnassa on hyödyntää tilan lohkoja parhaalla mahdollisella tavalla, markkinoida sato järkevästi, ja saada sadolle paras mahdollinen hinta markkinoilta. Niissä tapauksissa kun sää- tai muista olosuhteista johtuen sadon laatu ei täytäkään niitä vaatimuksia mitä sopimukseen kirjattu käyttötarkoitus edellyttää, Agrimarket etsii sadolle markkinat. ISO-VILJA Laatu- ja viljelysopimus varmistaa kaikki ne palvelut, joita nykyaikaisessa viljan markkinoinnissa tarvitaan. Sopimusetuina ovat mm. Agribonus, ennakkoanalysointi ja käyttötarkoituksen määrittely, S-Agrinet verkkopalvelut, Kasvuohjelma-palvelut sekä ISO-VILJA Hinnoittelusopimukset. ISO-VILJA Käteinen Sovitaan viljakauppa ostopäivän hintaan. Toimitus tapahtuu kuukauden sisällä ostosta. Viljaerän käyttötarkoitus on määritetty. Erän markkinoinnista on selvät ratkaisut tehty yhdessä maatalousmyyjän ja viljahenkilöstön kanssa. ISO-VILJA Termiini Termiinikauppa on viljakauppa tulevaisuuden toimitukseen, mutta viljaerän hinta sovitaan ostohetkellä. Viljaerän toimitus sovitaan kotimaisen teollisuuden ja vientimarkkinoiden tarpeen mukaan yli kuukauden päähän ostopäivästä. Erän laatu on tutkittu ja käyttötarkoitus on määritetty, jos sato on jo puitu, ja tulevalla sadolla se määritetään sadonkorjuun jälkeen. Kaupan ehdot on dokumentoitu ja mm. minimilaatu on sovittu tarkasti. ISO-VILJA Varasto-osto Varasto-osto on viljakauppa jossa viljaerä maksetaan termiinikaupan jälkeen ennen toimitusta. Varasto-oston avulla viljaerän toimitus ja rahaliikenne voidaan erottaa toisistaan. Tämä mahdollistaa toimituksen, joka vastaa teollisuuden tarpeita. Viljaerän käyttötarkoitus on määritelty ja toimitusaika sovittu. ISO-VILJA Futuuri Viljapörssin hinta kuvaa Euroopan ja maailmanmarkkinahintojen kehitystä. Futuurikaupassa sovitaan, että osalle arvioitua viljasatoa hinnoitteluperusteena käytetään suoraan viljapörssin johdannaisten hintaa. Viljaerän hinnoittelusta sovitaan hintaerolla (eli basis) suhteessa pörssihintaan. Koska viljapörssin hinnan määräytymiseli toimituspaikka on esim. Ranskassa, on basis Suomessa yleensä miinus-merkkinen suhteessa Euroopan pörssihintaan. Haluttuna hetkenä ennen toimitusta viljan myyjä voi ilmoittaa haluavansa lukita hinnan. Tällöin futuurikauppa muuttuu ISO-VILJA Termiini-kaupaksi ja hinta on siitä eteenpäin kiinnitetty. 20
Viljan kasvitautiennuste varmistaa sadon ja säästää rahaa Kasvitautiennuste varoittaa tautiriskistä ja arvioi myös torjuntatarpeen. Internet-ennuste perustuu viljely- ja säätietoihin sekä kasvustohavainnointiin. Tautiennusteella voi myös verrata eri tautiaineiden vaikutusaikoja keskenään. Tilaus S-Agrinetistä Palvelun hinta on 50 (sis. alv) / kausi. Voit käyttää internet-ennustetta rajattomasti kasvukauden aikana. Tutustu S-Agrinetiin osoitteessa: www.agrimarket.fi ja rekisteröidy S-Agrinetin käyttäjäksi verkossa tai lähimmässä Agrimarketissa. Hyödyt ennusteesta viljelijälle: Arvioi tautiriskin varoittaa ajoissa Kertoo mitä tautia kasvustosta kannattaa havainnoida ja milloin Arvioi torjuntatarpeen Huomioi torjunnan kannattavuuden Neuvoo oikean ruiskutusajoituksen Helpottaa päätöstä jaetun ja kertakäsittelyn välillä 21
Sertifioitu takuusiemen
Agrimarketin Takuusiemen aito, tutkittu ja turvallinen SIEMENET Aito Tuotteemme aitous varmistetaan tuotannon eri vaiheissa. Jo kasvijalostajan toimittaman kantasiemenen lisäysmateriaali on tutkittu aitouden osalta jo kymmeniä, kenties jopa satoja kertoja. Lajikkeen tulee säilyttää aitoutensa koko sukupolvi- ja siementuotantoketjun läpi. Aitous varmennetaan myös jokaisella siementuotannossa olevalla peltolohkolla, jossa koulutettu ja asiansa tunteva viljelystarkastaja tutkii myös lajikkeen aitouden, kasvissa olevien tuntomerkkien ja erityispiirteiden avulla. Viljelystarkastuksen yhteydessä tarkastetaan myös monia muita sellaisia asioita, jotka ovat tuleentumisvaiheessa olevasta kasvustosta havaittavissa. Näitä ovat mm. vieraat viljalajit ja -lajikkeet, kasvitaudit, tuholaiset ja rikkakasvit. Lisäksi viljelystarkastuksen yhteydessä varmennutaan siitä, että siementuotantolohkolta ei löydy hukkakauraa. Myös siementuotantolohkojen viereisten lohkojen tilanne tarkistetaan mm. ristipölytteisten kasvilajien eritysetäisyyksien vuoksi. Tutkittu Takuusiemensäkkiin päätyvät siemenerät käyvät läpi lukuisia tutkimuksia. Jo ennen pakkaamolle toimittamista kaikki erät ovat käyneet läpi laboratoriotutkimukset, joissa siemenerien kelpoisuus Takuusiemeneksi, eli sertifioiduksi kylvösiemeneksi ensimmäisen kerran varmennetaan. Tässä vaiheessa olemme asettaneet vastaanotettaville siemenerille jo sertifiointiprosessia tiukemmat raja-arvot esimerkiksi vieraiden viljalajien ja tuhannen siemenen painon suhteen. Vastaanotettavien erien tulee täyttää myös itävyyden osalta 85 % sertifiointirajaa tiukemmat arvot. Huomioitavaa on myös se, että itäviksi siemeniksi lasketaan vain normaalisti itäneet yksilöt. Kunnostusprosessin jälkeen, jokaisesta markkinoille tulevasta siemenerästä toimitetaan näyte Eviran siementarkastusyksikön laboratorioon analysoitavaksi. Taustatietona sertifiointiprosessille on viljelystarkastajan kasvukaudella kirjoittama pöytäkirja siementuotantolohkolla suoritetusta viljelystarkastuksesta. Evira sertifioi, eli varmentaa jokaisen kauppaerän laadun ja myöntää sertifiointitodistuksen kauppaerälle, jonka jälkeen erä peitataan mahdollisia siemenlevinteisiä kasvitauteja vastaan, pakataan ja toimitetaan asiakkaalle. Merkkinä sertifioinnista löytyy jokaisesta Takuusiemensäkistä vakuustodistus. Turvallinen Takuusiemen on turvallinen valinta. Sen tuottaja on ollut varmuudella siementuotannon ammattilainen. Takuusiemen on kunnostettu nykyaikaisissa siemenkeskuksissa ja sen laatu on varmennettu viranomaisen toimesta. Näin ollen käyttäjä voi olla varma siitä, että tilalle toimitetaan ensiluokkaista, tervettä ja ennen kaikkea elinvoimaista, hyvin itävää sertifioitua kylvösiementä. Käyttämämme pakkausmateriaalit ovat turvallisia ja siementen suursäkithän kuuluvat 4H-yhdistyksen säkkikeräyksen piiriin. Tutustu seuraavilla sivuilla Takuusiementen tuotevalikoimaamme ja tervetuloa keskustelemaan tuotteistamme lisää lähimpään Agrimarketiin. Terveisin, Kimmo Pusa Tuoteryhmäpäällikkö 23
SIEMENET Suomessa ohraa viljellään rehu-, tärkkelys-, elintarvike- ja mallasohrateollisuuden käyttöön. Käyttötarkoituksen mukainen lajikevalinta onkin perusteltua, sillä esimerkiksi ohran tärkkelysja valkuaispitoisuus kulkevat käsi kädessä. Mikäli lajikkeen valkuaispitoisuus on luonnostaan korkea, sen tärkkelyspitoisuus on vastaavasti matala, eikä haluttuun lopputulokseen välttämättä päästä enää muuttamalla muita tekijöitä, kuten lannoitusta. Kun valitaan sopiva lajike, voidaan hyödyntää muita panoksia sadon laatuun ja määrään. Käyttötarkoituksesta huolimatta tulee kiinnittää huomiota myös saatavaan hehtolitrapainoon, sillä hehtolitrapainon kasvaessa rehuohran ravintoaineiden sulavuus ja mallasohran lajitetaso paranee. Taudinkestävyys on merkittävässä osassa ohran viljelyssä. Lajiketasolla taudinkestävyydessä on suuriakin eroja, mutta koskaan ei silti tule unohtaa tautitorjunnan tarpeellisuutta. Kasvitaudit aiheuttavat sadon sekä laadun heikkenemistä. Ohra Käyttötarkoitus Suositeltavat lajikkeet Rehuohra Voitto BOR, Jyvä BOR, Olavi BOR, Edvin BOR, Tocada BOR Tärkkelysohra Voitto BOR, Jyvä BOR, Olavi BOR, Tocada BOR, Saana BOR Elintarvikeohra Tocada BOR, Saana BOR Mallasohra NFC Tipple, Barke, Publican Koeviljelyssä kesällä 2010 Publican ja Marthe VOITTO BOR Aikainen ja viljelyvarma lajike kaikille maalajeille. JYVÄ BOR Korkean hehtolitrapainon omaava lajike. Agrimarket-ketjun mallasohrasopimukset on vuonna 2010 rajoitettu NFC Tipple- ja Barke-lajikkeisiin. Mallasohran tärkeimmät ominaisuudet ovat mallasitävyys, alhainen valkuaispitoisuus ja suuri jyväkoko. OLAVI BOR Lujakortinen ja taudinkestävyydeltään omaa luokkaansa oleva laadukas monitahoinen ohra. EDVIN BOR Uutuus! Markkinoiden satoisin monitahoinen rehuohra sekä potentiaalinen tärkkelysohrakandidaatti. SAANA BOR Taudinkestävyydeltään hyvä 2-tahoinen lajike, joka soveltuu hieman happamammallekin maalle. MARTHE Potentiaalinen mallastyypin lajike suurella hehtolitrapainolla. TOCADA BOR Erittäin korkean satopotentiaalin omaava lujakortinen lajike. NFC TIPPLE Luonnostaan alhaisen valkuaistason virallinen mallasohralajike. PUBLICAN Suurijyvänen mallasohratyypin lajike. Matala valkuaispitoisuus. Koetuotannossa satokaudella 2010. 24
Ohralajike Tahoisuus Kasvuaika, pv Karkeat kiv.maat Savimaat Hapan maa ph 5,1 Pituus, cm Lako- % Tjp, g Hlp, kg Valk.- % Valk.sato kg/ha VOITTO BOR =C mt 85,9 100 100 100 100 77,2 20,7 41,5 63,1 12,6 546 817 Mittarilajike 5363 4697 5933 2954 sato kg/ha PILVI mt 85,6 96 101 96 100 77,9 20,1 41,0 63,4 13,4 565 817 TIRIL mt 86,7 103 105 101 127 75,8 16,3 40,3 63,8 12,9 584 829 GAUTE mt 88,4 104 107 103 117 80,1 23,5 41,7 63,1 12,4 563 845 POLARTOP mt 88,9 98 97 93 85 83,7 24,1 42,9 63,0 13,0 550 853 JYVÄ BOR mt 89,7 99 102 100 111 75,2 26,4 41,9 66,3 12,7 554 859 VILDE mt 89,7 105 114 107 108 74,9 5,3 41,9 63,5 12,5 586 855 OLAVI BOR mt 89,9 100 105 100 98 77,2 15,2 42,3 62,1 12,2 537 860 EINAR BOR mt 91,0 109 114 111 124 76,6 13,1 41,0 65,2 11,7 571 872 ELMERI BOR mt 91,1 104 111 118 71,3 15,0 42,2 63,9 11,6 555 871 SAANA BOR 2t 91,6 82 94 94 96 66,4 16,0 46,1 65,8 12,8 493 882 KUNNARI BOR mt 91,8 103 107 105 114 78,1 24,8 40,1 65,3 11,5 521 880 EDEL mt 92,0 98 110 108 111 79,7 8,9 40,8 65,2 11,6 533 883 EDVIN BOR mt 92,7 109 115 116 66 78,1 21,3 41,0 64,1 11,3 555 890 SCARLETT 2t 93,3 99 104 97 40 65,6 24,0 45,1 68,8 12,4 543 896 AURIGA 2t 94,5 96 102 41 69,8 23,9 46,7 68,9 12,1 515 915 BRAEMAR 2t 95,2 99 104 50 69,0 26,3 48,0 67,0 12,2 528 923 MARTHE 2t 95,5 101 113 50 67,9 20,8 46,0 68,2 12,1 567 932 XANADU 2t 95,5 110 107 103 85 67,2 14,6 47,7 67,6 12,4 559 925 MAAREN 2t 95,7 101 110 105 53 69,7 17,9 46,7 68,2 12,2 561 927 PRESTIGE 2t 96,0 98 98 35 69,3 15,9 49,3 67,9 12,3 506 933 BARKE 2t 96,2 108 114 61 72,6 22,2 48,5 69,1 11,9 575 934 STREIF 2t 96,2 124 119 99 66,7 16,2 49,5 67,6 11,8 591 938 ANNABELL BOR 2t 96,8 100 114 99 52 69,6 19,2 43,9 66,8 11,5 541 941 TOCADA BOR 2t 97,2 112 119 59 70,3 16,7 52,7 66,8 11,4 565 943 JUSTINA 2t 97,7 113 119 107 58 71,5 18,3 50,4 67,9 11,4 569 942 NFC TIPPLE 2t 98,6 110 118 60 66,0 14,6 53,1 67,2 10,9 534 961 PUBLICAN 2t 98,7 114 115 88 69,3 16,5 51,0 67,9 11,5 555 967 QUENCH 2t 98,7 123 118 58 67,8 19,2 48,5 67,6 11,3 561 966 Lähde: MTT Viralliset kokeet 2002-2009, Estimoidut lajikekeskiarvot Multamaat Lämpösumma SIEMENET Lajikkeiden keskimääräinen verkkolaikkutartunta vuosina 2007 ja 2009 60 50 40 30 20 Pylvään korkeus kuvaa lajikkeen keskimääräistä verkkolaikkutartuntaa vuosina 2007 ja 2009 Jokioisten kenttäkokeessa, jossa lajikkeet olivat voimakkaan verkkolaikkupaineen alla koko kasvukauden. Koe tartutettiin verkkolaikun tartuttamalla kasvijätteellä ja sitä sadetettiin taudille otollisten olojen saavuttamiseksi. Janat kuvaavat aineistossa esiintynyttä hajontaa. Lähde: MTT 10 0 Eerik Olavi Fairytale Conchita Rambler Harbinger Eliseta Einar Elmeri Scarlett Edvin Annabell NFC Tipple JB Maltasia Publican Kunnari Quench Marthe Amber Vilde Voitto Tiril Pilvi Rolfi 25
SIEMENET Vehnän viljely keskittyy elintarvike- ja rehuteollisuuden tarpeisiin. Oikealla lajikevalinnalla ja viljelytekniikalla päästään sadon laadun kannalta oikeaan lopputulokseen. Myllyvehniltä vaaditaan hyvää sakolukua, korkeaa valkuaispitoisuutta, korkeaa hehtolitrapainoa sekä sitkon korkeaa määrää ja hyvää laatua. Syysvehnä on kevätvehnää satoisampi, mutta valkuaispitoisuus jää hieman alhaisemmaksi. Osa syysvehnistä myös tuleentuu monia kevätviljoja aikaisemmin, jolloin se on varteen otettava vaihtoehto puintijaksotusta suunniteltaessa. Agrimarket-ketju kasvattaa rehuvehnäsopimuskiintiötään Seinäjoen rehutehtaan alueella. Myös muut rehutehtaat ja siipikarjatuottajat tarvitsevat kasvavia määriä laadukasta rehuvehnää. Vehnä Käyttötarkoitus Kevätvehnä Syysvehnä Suositeltavat lajikkeet Anniina BOR, Marble BOR, Epos, Trappe BOR Urho BOR, Skagen, Papageno, Arktika BOR ANNIINA BOR Kasvuajaltaan hyvin aikainen ja korkean valkuaispitoisuuden kevätvehnälajike. MARBLE BOR Uutuus! Kevätvehnävalikoimamme uusin tulokas, jolla vahva korsi ja laadukas sato. EPOS Myöhäisemmän kasvuajan kevätvehnä, joka on luokiteltu Saksassa parhaan E-luokan myllyvehnäksi. TRAPPE BOR Korkean satopotentiaalin omaava, myöhäinen kevätvehnä. URHO BOR Syysvehnien kestosuosikki, joka omaa korkean ja kestävän sakoluvun. PAPAGENO Erittäin lujakortinen syysvehnävaihtoehto. SKAGEN Syysvehnälajike suurella jyvällä. ARKTIKA BOR Uutuus! Kotimainen, talvenkestävä syysvehnäjaloste. 26