Euran kunnan VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
EURAN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. VARHAISKASVATUKSEN TAVOITTEET 4. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1. Oppimisympäristö 4.2. Kielen merkitys 4.3. Leikkiminen ja liikkuminen 4.4. Tutkiminen ja oppiminen 4.5. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen 5. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖT 5.1. Kieli ja vuorovaikutus 5.2. Matematiikka 5.3. Ympäristö ja luonnontieto 5.4. Kotiseutu ja kulttuurihistoria 5.5. Taide ja estetiikka 5.6. Etiikka 5.7. Uskonto - katsomus 6. ESIOPETUS 6.1. Esiopetussuunnitelma 6.2. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyö 7. KASVATUSKUMPPANUUS 7.1. Yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma 8. MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ 9. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA 10. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET VARHAISKASVATUKSESSA LIITTEET 1. Yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma 2. 5 v. havainnointi/koontilomake 2
1. JOHDANTO Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2005) mukaan varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatuksessa tarvitaan vanhempien ja kasvatuksen ammattilaisten kiinteää yhteistyötä, kasvatuskumppanuutta, jotta perheiden ja kasvattajien yhteinen kasvatustehtävä muodostaa lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden. Ensisijainen kasvatusoikeus ja kasvatusvastuu kuuluvat vanhemmille ja kodeille. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. Euran kunnan varhaiskasvatussuunnitelman ovat laatineet päivähoidon ja esiopetuksen henkilöstö. Laatimisen alkuvaiheessa pyydettiin päivähoidossa olevien lasten vanhemmilta mielipiteitä heidän tärkeinä pitämistään arvoista sekä toiminnan painotuksista. Lisäksi Euran kunnan sosiaalilautakunta on määritellyt tavoitteet varhaiskasvatukselle. Euran kunnassa varhaiskasvatusta toteutetaan päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoitokodeissa. Tämän suunnitelman tarkoituksena on yhtenäistää varhaiskasvatuksen toteuttamista, sisältöä ja laatua. Suunnitelma toimii myös varhaiskasvatuksen arvioinnin ja kehittämisen välineenä. Varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön syksyllä 2007. Suunnitelmaa ja sen toteuttamista arvioivat eri päivähoitoyksiköiden vastuuhenkilöt yhdessä sosiaalilautakunnan edustajien kanssa säännöllisesti vähintään joka toinen vuosi. 3
2. VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Euran kunnan päivähoidon toiminta-ajatuksena on lapsen monipuolinen kasvatus, opetus ja hoito turvallisessa ja leikinomaisessa ympäristössä. Tuemme lapsen kasvua ja kehitystä hänen lähtökohdistaan käsin kumppanuussuhteessa vanhempien kanssa. Yhdessä vanhempien kanssa sovitut arvot ohjaavat euralaista varhaiskasvatusta. TURVALLISUUS fyysinen ja psyykkinen kasvuympäristö rajat ja säännöt lämpö ja ilo TASA-ARVO aikuisen läsnäolo ja aito kiinnostus lapsi tulee ymmärretyksi, nähdyksi ja kuulluksi toisten kunnioittaminen ja huomioonottaminen KESKINÄISEN JA MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN POHJALTA TOIMIMINEN vanhemmat henkilökunta yhteistyötahot KOKEMUKSELLISUUS erilaiset toimintatavat ja elämykset luovuus 4
3. VARHAISKASVATUKSEN TAVOITTEET Euran kunnan varhaiskasvatussuunnitelmassa noudatetaan valtakunnallisia perusteita ja seurataan yleistä kehitystä. Päivähoidon sisäisenä tavoitteena on kasvattaa lapsesta kumppanuussuhteessa vanhempien kanssa toiminnallinen ja utelias, tasapainoinen, hyväkäytöksinen, toiset ihmiset ja ympäristön huomioonottava ainutlaatuinen yksilö. Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisvaiheessa Euran kunnan sosiaalilautakunta on asettanut varhaiskasvatukselle seuraavat tavoitteet - monipuolisen ja riittävän varhaiskasvatuksen tarjoaminen - kuntayhteistyön mahdollisuuksien hyödyntäminen - oman erityislastentarhanopettajan saaminen kuntaan - moniammatillisen yhteistyön kehittäminen - varhainen puuttuminen ja tukeminen - päivähoidon työntekijöiden tukeminen / toimintatapojen tukeminen 5
4. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1. Oppimisympäristö Varhaiskasvatusympäristö on fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuus; rakennetut tilat ja lähiympäristö, myönteinen ja salliva ilmapiiri sekä turvallinen vuorovaikutus. Varhaiskasvatusympäristön tulee tarjota lapselle mahdollisuus innostua, tehdä ja kokea. Hyvin suunniteltu varhaiskasvatusympäristö kannustaa toimimaan pienryhmissä, joissa jokaisella on mahdollisuus osallistua keskusteluun ja vuorovaikutukseen. On tärkeää, että lapsi saa tarvitsemaansa aikaa, vapautta ja tilaa harjoitella monipuolisesti taitojaan ikätasolleen sopivin keinoin, leikkimällä, tutkimalla, liikkumalla, toimimalla ja ilmaisemalla itseään. 4.2. Kielen merkitys Kielen kehityksellä on keskeinen vaikutus lapsen persoonallisuudelle. Ilman kieltä oppiminen, ajattelu ja sosiaaliset taidot eivät kehity. Kielellisen tukemisen perustana ovat perushoidon tilanteet ja arjen päivittäiset toimet. Tilanteet toistuvat säännöllisesti ja niissä tekeminen ja puhuminen yhdistyvät. Aikuinen on näissä tilanteissa lapselle tärkeä kielenkäytön malli, kuuntelija ja keskustelukumppani. Vuorovaikutustilanteissa on tärkeää, että lapsen ja aikuisen huomio on kohdistunut samaan asiaan, heillä on yhteisiä mielenkiinnon kohteita. Lapsen ja aikuisen välisessä vuorovaikutustilanteessa olisi huomioitava lapsen ikätaso kehon kieli (eleet, ilmeet jne.) kuunteleminen (vastavuoroisuus) aikuisen malli katsekontakti (tapahtuu lapsen tasolla) ympäristö äänen käyttö (tunnetila, sanojen painotus, voimakkuus) murresanojen salliminen 4.3. Leikkiminen ja liikkuminen Lapset eivät leiki oppiakseen, vaan oppivat leikkiessään. He käyttävät leikkiensä aineksina kaikkea näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa. 6
Leikille tulee antaa aikaa ja tilaa, myös pitkäkestoinen ja rajukin leikki tulee sallia. Leikkivälineiden tulee olla monipuolisia, muunneltavia sekä turvallisia ja niitä tulee olla riittävästi. Leikkiympäristönä käytetään mahdollisuuksien mukaan myös lähiympäristöä esim. metsiä turvallisuusnäkökulma huomioiden. Päivittäinen liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta; liikunnallisen elämäntavan totuttelu alkaa jo varhaislapsuudessa. Lapselle on annettava mahdollisuus päivittäiseen liikkumiseen; liikkuminen on vauhtia ja elämyksiä, hikeä ja hengästymistä. Liikuntaympäristön ja välineiden tulee olla monipuolisia, turvallisia ja liikkumiseen houkuttelevia. Päivittäin käytettävä liikuntapaikka on päivähoitopaikan piha, jonka lisäksi hyödynnetään lähiympäristöä, esim. metsiä ja eri liikuntapaikkoja. Liikkumiseen tulee houkutella myös sisätiloissa. Leikillä ja liikunnalla on tärkeä merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle, esim. sosiaaliset ja emotionaaliset taidot mielikuvitus kielen ja ajattelun kehitys motoriset taidot 4.4. Tutkiminen ja oppiminen Lapselle tutkiminen on luontaista, hän tyydyttää uteliaisuuttaan ja tuntee yhteenkuuluvuutta ympäröivään maailmaan kaikkia aisteja käyttäen. Yritys, erehdys ja oivallus vahvistaa oppimisen iloa. Lapsen tulee saada rauhassa tutkia uusia asioita, tehdä johtopäätöksiä ja ilmaista omia ajatuksiaan. Varhaiskasvatuksessa luodaan myönteiset asenteet oppimiselle. Lapsi oppii leikin, sadun ja konkreettisen tekemisen kautta. Innostavassa, monipuolisessa ja sallivassa oppimisympäristössä lapsi voi kokea onnistumisen ja oppimisen iloa. Turvalliset ihmissuhteet ovat hyvän oppimisen ja myönteisen oppimisasenteen perusta. 4.5. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Lapsen taide- ja ilmaisukasvatuksessa pyritään houkuttelemaan esiin ja vahvistamaan lapsen luovaa elämänasennetta. Lapsen monipuolista ilmaisua tuodaan esille ja arvostetaan, toiminnassa korostuu tekemisen ilo ja luottamus omiin taitoihin. Lapselle tarjotaan mahdollisuus taiteellisiin peruskokemuksiin eri taiteenalueilta, kuten musiikki kuvataide tanssi itseilmaisu/teatteri kädentaidot kirjallisuus 7
5. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖT On tärkeää muistaa, että varhaiskasvatuksessa lapsi ei opiskele tai suorita eri sisältöjä eikä lapselle aseteta suoriutumisvaatimuksia, vaan sisältöalueet muodostavat kehyksen lapsen yksilölliselle kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. 5.1. Kieli ja vuorovaikutus Lapsen tulee saada onnistumisen kokemuksia eri vuorovaikutustilanteissa. Kasvattajan aito ja eläytyvä läsnäolo on keskeistä. Oppimisympäristön tulee rohkaista ja tukea lasta puhujana ja kuuntelijana huomioiden lapsen yksilölliset valmiudet, jolloin lapsen itseluottamus kasvaa ja vahvistuu ja hän rohkaistuu jatkossakin aktiiviseen vuorovaikutukseen. Leikki ja ilmaisu esineleikki, roolileikki mielikuvaleikki mallioppiminen pelit teatteri Kirjallisuus ja viestintä kirjat ja sadut lorut, riimit, rytmit laulut kerronta, murre saduttaminen tietokone, televisio, äänitteet 8
Vuorovaikutus kosketus katsekontakti, ilmeet, eleet, tunneilmaisu ääntely, jokeltelu, lepertely puheen tuottaminen sekä puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi (viittomat, kuvat) äänten sävyt ja painotukset nimeäminen ja sanavaraston kartuttaminen, aloitteisiin ja kysymyksiin vastaaminen, keskustelu 5.2. Matematiikka Matematiikka on osa lapsen jokapäiväistä elämää. Kasvattajan tulee rohkaista ja kannustaa lasta sekä tarjota hänelle mielekäs ympäristö, jossa lapsen on mahdollista kehittää matemaattista ajatteluaan. Siinä toimintatapoina käytetään mm. vertailu mittaaminen luokittelu ja sarjoittaminen rakentelu luvut ja määrät muodot aika ongelmaratkaisu, looginen päättely 5.3. Ympäristö ja luonnontieto Lapsi on luontaisesti kiinnostunut ympäristöstään, luonnosta ja sen ilmiöistä. Lapsi harjoittelee yhdessä kasvattajan kanssa arvostamaan ja ottamaan vastuuta luonnon ja ympäristön hyvinvoinnista. Lasta ohjataan käyttämään monipuolisesti kaikkia aistejaan havainnoidessaan ympäristöä ja luontoa; lähiympäristö (retket, tutkiminen, kokeilu, havainnointi) luonnonsuojelu kestävä kehitys, kierrätys 5.4. Kotiseutu ja kulttuurihistoria Lapsen kanssa tutustutaan Euran kulttuurihistoriallisiin kohteisiin retkien, esineiden ja tarinoiden avulla. Näin lapsella on mahdollisuus oppia arvostamaan ja vaalimaan kotiseutunsa menneisyyttä ja historiaa. Euralaisia kulttuuri- ja historiakohteita: muinaishistoriakohteita, mm. Linnavuori, Käräjämäki, Luistari, Viikinkikylä, Naurava Lohikäärme, Kolmhaara kotiseutumuseot Ruukin alue 9
5.5. Taide ja estetiikka Taidekasvatus tarjoaa lapselle monipuolisia elämyksiä ja mahdollisuuden laaja-alaiseen luovaan toimintaan eri taiteen alueet huomioiden. Lapselle tulee tarjota mahdollisuus estetiikan tajun kehittymiseen havaitsemisen, kuuntelemisen, tuntemisen ja luomisen, mutta myös kuvittelun avulla. Toiminnassa korostuu tekemisen ilo ja luottamus omiin taitoihin. Varhaiskasvatuksessa lapsi tutustuu taiteen eri muotoihin, mm. taidenäyttelyt konsertit lastenteatterit ja elokuvat kädentaitajat lasten oma tekeminen ja tuottaminen 5.6. Etiikka Eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan. Päivittäisessä vuorovaikutuksessa korostuu oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, toisten kunnioittaminen ja huomioon ottaminen sekä erilaisuuden hyväksyminen. Kasvattajat sitoutuvat myönteisessä ja suvaitsevassa ilmapiirissä omalla esimerkillään luomaan avoimen, rehellisen ja turvallisen kasvuympäristön. Lasta rohkaistaan tunnistamaan ja ilmaisemaan erilaisia tunnetiloja. Kasvattaja tukee omalla toiminnallaan lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä auttamalla lasta erottamaan oikean ja väärän sekä hyvän ja pahan hänen kehitystasonsa huomioiden. Kasvattaja auttaa lasta kunnioittamaan ja huomioimaan myös toisen omaa, ympäristöä ja luontoa. On tärkeää, että kasvattajilla on yhteisesti sovitut eettiset toimintatavat suhteessa lapseen. 5.7 Uskonto katsomus Uskonnollis-katsomuksellisen sisällön muodostavat uskonnolliset, hengelliset ja henkiset asiat ja ilmiöt. Jo hoitosuhteen alussa selvitetään avoimessa ja kunnioittavassa vuorovaikutuksessa perheen oma uskonto tai katsomus. Kasvattaja välittää evankelisluterilaisen näkemyksen perinnettä ja kulttuuria huomioiden perheen mahdollisen erilaisen uskonnon tai katsomuksen. Uskontokasvatuksessa huomioidaan mm. kirkkopyhät ruokarukoukset ym. tavat kotikirkkoon ja seurakunnan toimintaan tutustuminen yhteistyö seurakunnan kanssa Lapselle annetaan mahdollisuus hiljentymiseen, ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan turvallisessa ja lämpimässä ilmapiirissä. 10
6. ESIOPETUS 6.1. Esiopetussuunnitelma Euran kunnan oma esiopetussuunnitelma valmistui vuonna 2000 ja se perustuu opetushallituksen vahvistamaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Esiopetussuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Lisäksi jokaisella esiopetusta antavalla yksiköllä on oma suunnitelmansa. 11
6.2. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyö Varhaiskasvatuksen ja siihen liittyvän esiopetuksen sekä perusopetuksen tulee muodostaa lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus. Tämän jatkumon varmistamiseksi on tärkeää yhteistyön toteutuminen seuraavanlaisesti: PERUSOPETUS Y H T E I S T Y Ö - esi- ja alkuopetuksen väliset oppilashuoltotyöryhmät keväällä ja syksyllä - moniammatillisen verkoston hyödyntäminen (elto, terv.hoitajat jne.) - muu mahdollinen yhteistyö (konsertit, retket, koulukummiluokka jne.) ESIOPETUS Y H T E I S T Y Ö - esiopettajien yhteydenpito tarpeen mukaan; perhepäivähoito, päiväkodit, seurakunnan kerhot, kotoa tulevien lasten vanhemmat -moniammatillisen verkoston hyödyntäminen (elto, terveydenhoitaja, perheneuvola, psykologi, erilaiset terapeutit jne.) - muu mahdollinen yhteistyö (esim. SATKS) VARHAISKASVATUS 12
7. KASVATUSKUMPPANUUS Vanhemmat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita. Heillä on lastensa kasvatusoikeus ja vastuu. Henkilöstöllä on koulutuksen kautta saatu ammatillinen tieto ja osaaminen sekä näkemys lapsesta ryhmän jäsenenä. Vastuu kasvatuskumppanuuden ja tasavertaisen yhteistyön edellytysten luomisesta on henkilöstöllä. Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista. Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on, että lapsi toimijana ja oman elämänsä kokijana tulee kokonaisvaltaisesti nähdyksi, ymmärretyksi ja kannatelluksi. Kasvatuskumppanuus perustuu vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön yhteisiin, luottamuksellisiin keskusteluihin heti hoitosuhteen alkaessa ja syvenee päivittäisissä vuorovaikutustilanteissa. Toimintakauden aikana tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää vanhempainiltoja ja kasvatuskeskusteluja. 7.1. Yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma Yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien kanssa lapsen hoitosuhteen alussa (liite 1.). Suunnitelmaa tehtäessä keskustellaan lapsen kiinnostuksen kohteista ja vahvuuksista, tuen tarpeesta ja vanhempien toiveista. Suunnitelman avulla vanhemmat ja varhaiskasvatushenkilöstö sitoutuvat tietoisesti yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Suunnitelmaa päivitetään ja arvioidaan vuosittain yhdessä vanhempien kanssa. Varhaiskasvatushenkilöstö huolehtii lapsen varhaiskasvatussuunnitelman siirtymisestä hoitopaikkaa vaihdettaessa Euran kunnan sisällä. 13
8. MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Moniammatillisen yhteistyön tavoitteena on rakentaa ennaltaehkäisevä tukiverkosto lapsen kasvun ja oppimisen tueksi. Yhteistyön tulee olla säännöllistä ja jatkuvaa. Mikäli tukiverkostoa käytetään yksittäisen lapsen asioissa, tulee yhteydenottoon aina olla vanhempien suostumus. Euran kunnassa lasten 5-vuotishavainnointi (liite 2.) tehdään yhteistyössä vanhempien, varhaiskasvatushenkilöstön ja neuvolan kanssa. Euran kunnassa toimii moniammatillinen työryhmä Myssy, johon kuuluu lastentarhanopettajia, perhepäivähoidon ohjaaja, terveydenhoitaja, perheneuvolan psykologi, seurakunnan lapsityönohjaaja, kelto ja sosiaalisihteeri (puheenjohtaja). Varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: neuvola (terveydenhoitaja, lääkäri) kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) perheneuvola, terveyskeskuspsykologi lastensuojelu terapeutit (puhe, toiminta, musiikki, taide, ratsastus) Satakunnan erityishuoltopiiri (Antinkartano) Satakunnan keskussairaala (lastentaudit, lastenneurologia, lastenpsykiatria) perusopetus (yleisopetus, alkuluokka, Kirkonkylän koulun erityisluokat, Kännön koulu) 14
9. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa ja kehittyä, leikkiä ja osallistua, iloita oppimisesta, elää rikasta ja ainutlaatuista lapsuuttaan. Jokainen lapsi on omalla tavallaan erilainen ja tarvitsee tukea omaan kasvuunsa. Erityistä tukea varhaiskasvatuksessa järjestettäessä avainsanoina käytetään kuntouttava arki ja keskusteleva hoito. Tuki tuodaan sinne, missä lapsi on ja se ulotetaan luontevasti niin toistuviin perushoidon tilanteisiin kuin vuorovaikutustilanteisiinkin sekä leikkeihin ja lauluihin, sillä näissä arjen säännöllisesti toistuvissa tilanteissa lapsen kuntoutus tulee luontevaksi ja systemaattiseksi osaksi lapsen arkipäivää. Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varhaisen puuttumisen ja tukitoimien sekä yhteistyön avulla auttaa lasta ennaltaehkäisevästi lapsen yksilölliset tukitoimet aloitetaan heti, kun tuen tarve havaitaan arvioinnin lähtökohtana on vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu ja luottamuksellinen keskustelu arvioinnin tueksi voidaan hankkia asiantuntijan lausunto kelto työskentelee yhdessä vanhempien, varhaiskasvatuksen henkilöstön ja muiden tahojen kanssa erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan yksilöllinen oppimis- ja kuntoutussuunnitelma/hojks 15
10. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET VARHAISKASVA- TUKSESSA Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan sekä saamelaisia, romaneja ja viittomakielisiä että maahanmuuttajataustaisia lapsia. Lapsen aloittaessa Euran kunnan päivähoidossa keskustellaan perheen tavoista ja kulttuurista lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Myös suomalaisen varhaiskasvatuksen tavat ja periaatteet tuodaan keskustelussa esille. Lasta autetaan ja ohjataan suomen kielen omaksumiseen, oppimiseen ja käyttämiseen. Perheitä kannustetaan vaalimaan kodeissa omaa kieltä ja kulttuuria. Suomen kielen ja kulttuurin oppimisen kannalta tärkeitä asioita ovat perushoitotilanteet vuorovaikutustilanteet tulkkipalvelu tarvittavat yhteistyötahot 16
YKSILÖLLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Liite 1. (laaditaan vuosittain yhdessä vanhempien kanssa) - LAPSEN HENKILÖTIEDOT (nimi ja syntymäaika): - LAPSEN VAHVUUDET JA KIINNOSTUKSEN KOHTEET (esim. taidot, osaaminen, luonteenpiirteet): - LAPSEN TUEN TARVE (esim. omatoimisuus, sosiaalisuus, tunneilmaisu, kielellinen kehitys, liikkuminen, terapiapalvelut): - VANHEMPIEN TOIVEET: - MUUTA HUOMIOITAVAA (esim. allergiat, muutokset lapsen elämässä): Eurassa / / Allekirjoitukset 17