ESPOO Maarinniitty III, muutos

1 (11) 28.5.2007 ESPOO Maarinniitty III, muutos 16. kaupunginosa, Pohjois-Tapiola Kortteli 16132 tontti 3 Asemakaavan muutos Asianumero 2994/503/2006 Toimielinkäsittely KSL 13.6.2007 Aluenumero 213209 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 6. päivänä helmikuuta 2007 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen laatimaa asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6248. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Tapiolan kaupunginosassa osoitteessa Tietäjäntie 4. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulokuulutuksena on valmisteluaineiston nähtävilläolokuulutus. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09 816 24121 Postiosoite: Faksi 09 816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Ali Karjalainen etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 (11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 Alueen nykytila... 3 1.2 Suunnittelu... 3 1.3 Mitoitus... 3 1.4 Asemakaavan muutoksen sisältö... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Suunnittelutilanne... 3 2.1.1 Uudenmaan maakuntakaava... 3 2.1.2 Yleiskaava... 3 2.1.3 Asemakaava... 3 2.1.4 Rakennusjärjestys... 3 2.1.5 Rakennuskiellot... 4 2.1.6 Pohjakartta... 4 2.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset... 4 2.2 Selvitys alueesta... 4 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 4 2.2.2 Maanomistus... 4 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 4 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 5 2.2.5 Suojelukohteet... 5 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät... 5 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 6 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 6 3.2 Osallisten tavoitteet... 6 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 6 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 6 4.2 Mitoitus... 6 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 6 4.3.1 Maankäyttö... 6 4.3.2 Liikenne... 6 4.3.3 Yhdyskuntatekninen huolto... 6 4.4 Ympäristön häiriötekijät... 7 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 7 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 7 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 7 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 7 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)... 7 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 7 5.6 Muut merkittävät vaikutukset... 7 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 7 6.1 Rakentamisaikataulu... 7 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet... 7 6.3 Toteutuksen seuranta... 7 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 7.1 Suunnittelun vireilletulo sekä sitä koskevat päätökset... 8 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 8 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot... 8 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Seurantalomake Idealuonnoksia toteutuksesta, arkkitehtitoimisto CJN Oy

3 (11) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualueella sijaitsee tällä hetkellä kolmekerroksinen toimistorakennus. Suunnittelualueen eteläpuolelle on rakenteilla asuinkerrostalo ja länsipuolella on olemassa olevia asuinkerrostaloja. 1.2 Suunnittelu Kaavamuutoksen hakijana on Toimistokeskus Oy (12.5.2006). Hakijan suunnittelukonsulttina on toiminut Arkkitehtitoimisto CJN Oy. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty selostuksen kohdassa 7.2 esitetyllä tavalla. Ympäristövaikutukset on selvitetty kaavaselostuksessa. 1.3 Mitoitus Voimassa olevan asemakaavan mukaan korttelin 16132 tontilla 3 on rakennusoikeutta 5760 k-m2 sekä väestönsuoja- ja tekniset tilat. Kaavamuutoksella ei lisätä alueen rakennusoikeutta. Toimistorakennusten korttelialue (KT) muutetaan asuin-, työtila-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. 1.4 Asemakaavan muutoksen sisältö Kaavamuutoksen tavoitteena on luoda edellytykset Arkkitehtitoimisto CJN Oy:n laatimien ja 5.12.2006 päiväämien luonnospiirustusten mukaisesti rakennuksen tilojen käyttämiseksi toimistotiloina, liiketiloina, asuntoina ja työtiloina. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Uudenmaan maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut 8.11.2006 Uudenmaan maakuntakaavan. Vahvistamispäätöksessä ympäristöministeriö määräsi maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. 2.1.2 Asemakaava Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Muutoksen alue on yleiskaavassa osoitettu työpaikka-alueeksi (TP). Laadittu kaavamuutos poikkeaa asumisen osalta yleiskaavasta. Alueella on voimassa Maarinniitty III asemakaavan muutos, jonka ympäristöministeriö on hyväksynyt 11.11.1999. Korttelin 16132 tontin 3 on voimassa olevan asemakaavan mukaan toimistorakennusten korttelialuetta (KT). Rakennusoikeus on 5760 k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku on kolme kerrosta. Kaavamääräyksien mukaan korttelialueelle saadaan sijoittaa myös pienteollisuus- ja opetustoimintaa palvelevia tiloja sekä asuntoja kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Edelleen kaavamääräyksen mukaan rakennuksen ylimmän kerroksen yläpuolelle saadaan sijoittaa sauna sekä hissi- ja ilmanvaihtokonehuoneita kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. 2.1.3 Rakennusjärjestys

4 (11) Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.4 Rakennuskiellot Asemakaavan muutosalueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. 2.1.5 Pohjakartta Pohjakartta 1:1000 mittakaavassa on Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. 2.1.6 Muut suunnitelmat ja päätökset - Tapiolan asumisen ja väestökehityksen vaihtoehtoja ja erityispiirteitä. Seppo Laakso, Arja Munter 2003. - Espoon eteläosien yleiskaava: Maankäyttövaihtoehtojen kuvaus. 1999. - Tielaitoksen teettämä Kehä I Espoon alueella, Yleissuunnitelma 1999. - Kehä I välillä Karhusaarentie-Kalevalantie yleissuunnitelma on aloitettu syksyllä 2003. - Kaupunkisuunnittelukeskuksen laatima Pikaraitiotie välillä Tapiola- Leppävaara 1994. - Eteläosien yleiskaavaan liittyvä pikaraitiotieselvitys on käynnissä. - Pääkaupunkiseudun poikittainen tiheävuorovälinen linja-autolinja, bussijokeri, jonka liikennöinti alkoi v. 2003. - Tapiola huomenna (Tapiolan tulevaisuustyöryhmän raportti) - Lausunto: Tapiolan asuntokanta 28.6.2002 (Engel palvelut Oy, Arviointipalvelu). 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Tapiolassa Kehä I:n länsipuolella, Tietäjäntien itäpuolella ja Metsänneidonkujan pohjoispuolella. Kaavamuutosalueen pohjoispuolella on olemassa oleva toimistorakennus, itäpuolella pysäköintialue, eteläpuolella on rakenteilla oleva asuinkerrostalo ja länsipuolella on asuinkerrostaloja. 2.2.2 Maanomistus Korttelin 16132 tontin 3 omistaa Toimistokeskus Oy. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualueella sijaitsee kolmekerroksinen toimistorakennus. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaavamuutosalueella on noin 150 työpaikkaa. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualuetta rajaa pohjoisessa ja idässä työpaikkarakentaminen ja etelässä on rakenteilla asuinkerrostalo. Kaavamuutosalueen länsipuoli on olemassa olevaa asuinkerrostalojen aluetta. Lähiympäristössä sekä toimisto- että asuinrakennukset ovat vaaleita ja kaupunkikuva on varsin yhtenäinen. Rakennettu kulttuuriympäristö Tapiolan kulttuurihistoriallisesti arvokas kansallismaisema ei ulotu kaavaalueelle. Liikenne Ajoneuvoliikenne

5 (11) Alue liittyy Tietäjäntien ja edelleen Kalevalantien kautta Espoon yleiseen liikenneverkkoon. Kevytliikenne Tietäjäntien molemmin puolin kulkee kevytliikenteen väylä. Alueen itäreunassa kulkee pohjois-eteläsuuntainen Metsänpojanpolku-niminen kevytliikenteen raitti, josta erkanee kaavanmuutosalueen kohdalla Metsänneidonpolku niminen raitti itä-länsi-suunnassa Kehä I:lle päin. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Pysäköiminen alueella tapahtuu korttelialueella. Autopaikkavaatimus nykyisellä KT-tontilla on 1 ap/60 k-m². Julkinen liikenne Alue on erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiirissä. Kehä I:stä ja Tietäjäntietä pitkin kulkevat seuraavat bussilinjat: 103 Helsinki Otaniemi Pohjois-Tapiola 52 Hämevaara Otaniemi Tapiola 57 Leppävaara Westendinasema 510 Vantaankoski Tapiola Westendinasema 512A Malmi Leppävaara Otaniemi 514 Lentoasema Tapiola Westendinasema 550 Itäkeskus Westendinasema Palvelut Kaavamuutosalueen lähiympäristössä on seuraavia kunnallisia palveluja: - Aarnivalkean koulu (alakoulu) - Sepon koulu (alakoulu) - Pohjois-Tapiolan koulu ja lukio (yläkoulu ja lukio) - Pohjois-Tapiolan päiväkoti - Tapiolan päiväkoti Itäkartanossa - Maarinniityn päiväkoti - Mm. seuraavia kaupallisia palveluja: - K-market Pohjantähti - Siwa Tapiola Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on vesijohto- ja viemäriverkosto sekä kaukolämpö. Alue kuuluu Fortum Espoon toimintapiiriin ja alueella on keskitetty jätehuolto ja puhtaanapito. 2.2.4 Luonnonolosuhteet Kaavamuutosalueelle on jo rakennettu toimistotalo, joten tehtävät muutokset tapahtuvat lähinnä rakennuksen sisällä ja katolla. 2.2.5 Suojelukohteet 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Varsinaisia muinaismuisto- tai luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja alueita tai kohteita kaavamuutosalueella ei ole. Alueellisia päästölähteitä ei kaavamuutosalueella ole, joten ilman epäpuhtaudet ovat peräisin kaukokulkeumasta tai liikenteestä. Vuoden 2020 ennustetilanteessa sekä typpidioksidin että hiilimonoksidin pitoisuudet ovat pienemmät kuin nykytilanteessa, eivätkä ohjearvot ylity.

6 (11) 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Espoon kaupunginhallitus on Espoon eteläosien yleiskaavaluonnoksen nähtävilläolon (v. 1977) jälkeen korottanut Espoon työpaikka- ja väestötavoitteita ja siten asettanut yleiskaavallisia tavoitteita maankäytön tehostamiselle ja kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Käsiteltävänä olevalla asemakaavan muutoksella ei alueen rakennusoikeutta lisä, mahdollistetaan ainoastaan olemassa olevan rakennuksen monipuolisempi käyttö. 3.2 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Asemakaavanmuutoksen käsittelyssä noudatetaan selostuksen kohdassa 7.2 esitettyä menettelyä. Kaupunkisuunnittelupäällikkö asettaa kaavamuutosluonnoksen julkisesti nähtäville, jolloin kaikilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus 4.2 Mitoitus Kaavamuutoksella ei mahdollisteta lisärakentamista alueella. Muutoksella ainoastaan mahdollistetaan olemassa olevan toimistorakennuksen käyttö myös osittain asuintiloina. Yhtenä lähtökohtana ja kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on toteuttaa toimistorakennukseen myös asuin- ja asuintyötiloja. Asuntoja varten tarvittava oleskelupiha on tarkoitus sijoittaa rakennuksen katolle. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 3802 m2. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Kokonaiskerrosala on 5670 k-m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 1,49. Rakennusoikeuden lisäksi sallitaan tarvittavat väestönsuoja- ja tekniset tilat. Kaavamuutoksella ei lisätä alueen rakennusoikeutta. Korttelialueet Kaavamuutosalue on AL-1 - merkinnällä osoitettu asuin- asuintyötila-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Kaavamääräyksen mukaan rakennuksen katolle saa sijoittaa oleskelualueen. Autopaikkoja on rakennettava seuraavasti: - liiketilat 1 autopaikka / 50 k-m2 - toimistotilat 1 autopaikka / 60 k-m2 - asunnot ja asuintyötilat 1 autopaikka / 85 k-m2 - pienteollisuus- ja opetustoimintaa palvelevat tilat 1 autopaikka / 150 k-m2. Kaavamääräyksen mukaan tontin autopaikat saadaan osoittaa saman korttelin toisen tontin alueelta. 4.3.2 Liikenne Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia alueen liikenneverkkoon. 4.3.3 Yhdyskuntatekninen huolto Rakennus on liitetty olemassa olevaan vesi- ja viemäriverkostoon.

7 (11) 4.4 Ympäristön häiriötekijät Kehä I:n varteen rakennetut liikerakennukset suojaavat kaavamuutosalueen rakennusta liikennemelulta. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavan muutoksen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ovat vähäisiä ja pääosin positiivisia. Tapiolassa väestön vanhenemisen ja asumisväljyyden lisääntymisen myötä asukkaat ovat vähentyneet ja uusien kerrostalojen rakentaminen tonttien puuttumisen johdosta on vähäistä. Palveluiden saamisen säilymisen kannalta uusien asukkaiden saaminen Tapiolaan on tärkeää. Kaavamuutoksella mahdollistetaan olemassa olevan rakennuksen monipuolinen käyttö. 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksen kohteena olevalle alueelle on jo rakennettu toimistorakennus, johon tehtävät muutokset ovat pääosin sisällä tapahtuvia muutoksia. Kaavamuutoksella ei ole sanottavia vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön. Asumisen salliminen rakennukseen elävöittää aluetta. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavamuutoksella ei esitetä muutoksia olemassa olevaan katuverkkoon eikä kevyen liikenteen yhteyksiin. Kaavamuutoksessa on mahdollistettu tarvittaman oleskelupihan rakentaminen rakennuksen katolle. Näin ollen muutoksella ei ole sanottavia vaikutuksia luontoon ja maisemaan. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset 5.6 Muut merkittävät vaikutukset Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan olemassa olevan rakennuksen monipuolinen käyttö. Rakentamalla asumiselle tarvittavat ulko-oleskelualueet, luodaan asumiselle edellytykset alueella. Yhdyskuntatalouteen muutoksella ei ole sanottavia vaikutuksia. Mahdollisesti osa työpaikoista vähenee ja rakennukseen sijoitetaan asuntoja. Kaavamuutoksella luodaan edellytyksen "sekoitta" asuminen ja työnteko samaan rakennukseen. Asuntojen yhteyteen on mahdollista sijoitta myös asuintyötiloja. Tällä luodaan edellytykset rakennuksen monipuoliseen käyttöön sovittaen toiminnot osittain suhdanteiden mukaiseksi vastaamaan kysyntää. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Kaavamuutoksen hakijan tarkoituksena on vaiheittain muuttaa toimistotiloja asuin- ja asuintyötiloiksi. Toimistotilojen muuttaminen asunnoiksi edellyttää ulko-oleskelupihan järjestämistä. Kaavaratkaisun mukaan oleskelupiha voidaan ositta rakennuksen katolle, jolloin turvallisuusnäkökohdat tulee erityisesi huomioida. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaavaratkaisusta saadaan palautetta osana normaalia asiakaspalvelua. Tarkempi toteutus määrittyy rakennuslupavaiheessa, missä kaupunkisuunnittelukeskus pyydettäessä toimii yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa.

8 (11) 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo sekä sitä koskevat päätökset Suunnittelun vireilletulosta on kuulutus valmisteluaineiston nähtävilläpidosta. Vireilletulo Kaavamuutoksen hakijana on Toimistokeskus Oy (12.5.2006). Hakijan suunnittelukonsulttina on toiminut Arkkitehtitoimisto CJN Oy. Sopimukset 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavamuutoksen käsittelyn edetessä tarkentuu sopimuksen tarpeellisuus. Kaavaselostuksen kohdassa 5 Asemakaavaratkaisun vaikutukset, on arvioitu hankkeen vaikutukset rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin sekä luontoon ja maisemaan. Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja kiinteistönomistajat, maanomistajat, yritykset, yhteisöt, viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat. Asemakaavan muutosluonnoksen valmisteluaineisto asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus lähialueiden maanomistajille. Asemakaavanmuutoksesta pyydetään tarvittavat osallisten lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Nähtävilläoloaikana osallisilla on määräaikaan mennessä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kirjallisesti. Luonnosvaiheesta saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus lähialueiden maanomistajille. Nähtävillä oloaikana on mahdollisuus jättää muistutus määräaikaan mennessä. Mikäli asemakaavan muutosehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, asetetaan se uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtäville asettamisessa noudatetaan edellä (MRA 27 ) esitettyä menettelyä. Kaavamuutokseen liittyy maankäyttösopimus, joten sen hyväksyy kaupunginhallitus. Hyväksymispäätöksen jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä hakijan suunnittelukonsulttina toimineen Arkkitehtitoimisto CJN Oy. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavateknikko Ali Karjalainen. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Kiinteistön omistajan toimesta on tutkittu erilaisia käyttömahdollisuuksia olemassa olevalle rakennukselle. Käyttötarkoituksen laajentamisen mahdollistamiseksi on päädytty ehdottamaan asumista ja siihen liittyvien asuintyötilojen sallimista rakennuksessa. 7.4 Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet 6.2.2007 Kaupunkisuunnittelupäällikkö

9 (11) 1 hyväksyn MRA 30 :n mukaisesti nähtäville Maarinniitty III, muutos, alue 213209, 6.2.2007 päivätyn asemakaavan muutosluonnoksen, piirustusnumero 6248 2 kaavanmuutoksen hakijalle ilmoitetaan, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskuluja I maksuluokan mukaisen palkkion 1100 euroa ja kustannukset kuulutuksen julkaisemisesta sanomalehdissä 1000 euroa eli yhteensä 2100 euroa. Laatimiskuluista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3 laskutetaan heti ja loput kustannukset asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen 3 asemakaavan muutosluonnoksesta pyydetään ympäristökeskuksen, teknisen keskuksen, kiinteistöpalvelukeskuksen, rakennusvalvontakeskuksen ja Espoon Veden kannanotot sekä Fortum Espoo Oy:n ja Elisa Oyj:n lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä. 5.3.-3.4.2007 Nähtävillä MRA 30 Nähtävilläoloaikana jätettiin yksi kirjallinen mielipide. Mielipiteessä esitettiin, että alueella on puutetta pysäköintipaikoista, joten tämän kaavamuutoksen osalta samoin kuin muidenkin alueella tehtävien muutosten osalta tulisi varmistua siitä, että pysäköintitilanne ei ainakaan huonone alueella. Kaavamääräysten mukainen asuntojen autopaikkavaatimus on yksi asia, mutta sen lisäksi käytännössä alueen pysäköintipaikkojen käyttöön (asukkaiden tarpeen myötä) vaikuttaa mm. asuntojen koko ja käyttö, työpaikkojen käyttö ja jne. Nämä tulisi jatkosuunnittelussa arvioida realistisesti ja pyrkiä tilanteeseen, jossa pysäköintitilanne ei käytännössä huonone. Kadunvarsipysäköinti esimerkiksi tulisi sallia jatkossakin. Vastineena esitettiin, että kaavamuutoksen kohteena olevalla tontilla on autopaikkoja 87 sekä rasitteena saman korttelin toisella tontilla 10 autopaikkaa, eli yhteensä 97 autopaikkaa. Olemassa olevien autopaikkojen määrä täyttää kaavamuutoksen edellyttämän autopaikkojen vähimmäistarpeen. Kaavamuutoksella ei oteta kantaa kadunvarsipysäköintiin eikä sen jatkuvuuteen. Lausunnot ja kannanotot saatiin seuraavilta: Elisa, Fortum Espoo Distribution Oy, Espoon Vesi, tekninen keskus ja kiinteistöpalvelukeskus. Tekninen keskus ja kiinteistöpalvelukeskus kannanotoissaan esittivät, että ennen kaavamuutoksen jatkokäsittelyä tulisi periaatteet, joiden mukaan työpaikkarakennusoikeutta muutetaan muuhun käyttötarkoitukseen, päivittää vastaamaan tämän hetken elinkeinopolitiikkaa. Kaavamuutoksella ei ole sanottavia vaikutuksia työpaikkarakennusoikeuteen, koska kaavamääräyksen mukaan rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja. Kaavamuutos antaa mahdollisuuden asuin- ja asuintyötilojen sijoittamiseen olemassa olevaan rakennukseen. 13.6.2007 Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka mielipiteen osalta ilmenivät esityslistalta ja lausuntojen ja kannanottojen osalta asian liitteestä 2 hyväksyi MRA 27 :n mukaisesti nähtäville Maarinniitty III, muutos, alue 213209, 6.2.2007 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6248

10 (11) 3 edellyttää, että tarvittaessa maanomistajan kanssa neuvotellaan maankäyttösopimus siten, että se on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on sen hyväksynyt ennen kaavamuutoksen hyväksymistä. 6.8.-4.9.2009 Kaavamuutosehdotus nähtävillä MRA 27 Nähtävilläoloaikana ei jätetty yhtään muistutusta. Tapiolan alueneuvottelukunta ilmoitti lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa muutoksesta.

ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Asemakaavayksikkö Ali Karjalainen Asemakaavateknikko Kristiina Peltomaa Asemakaavapäällikkö