Kognitiivisen kielentutkimuksen kurssi, 2 ov. Kevät 2005 Tampereen yliopisto, suomen kielen aineopinnot (A7) Perjantaisin klo 12 14 Pinni B 4115 OHJELMA 1 Kognitio ja sen tutkimus 1.1 Kognition käsite 1.2 Kognitiota tutkivat tieteet 1.3 Kognitiivinen tutkimus kielentutkimuksen kentässä 1.4 Kielen kognitiivisen tulkinnan sovelluksista 2 Kognitio ja kielenoppiminen 2.1 Kognition synty 2.2 Chomsky: kielikyky ja universaalikielioppi 2.2 Piaget ja Vygotski: sisältä ulos vai ulkoa sisään? 2.3 Kriittinen kielenoppimisikä 3 Merkitys ja kognitio 3.1 Merkityksen kognitiivinen tulkinta: semantiikka 3.2 Semanttisen tulkinnan päälinjat 3.2.1 Totuusarvot 3.2.2 Strukturaalisemantiikka 3.2.3 Prototyyppisemantiikka 3.2.4 Kehyssemantiikka 3.2.5 Semanttiset universaalit tai primitiivit 3.3 Kielioppi ja kognitio 3.3.1 Kognitiivinen kielioppi 3.3.2 Konstruktiokielioppi 4 Kognitiivisia lähtökohtia leksikaaliseen semantiikkaan 4.1 Merkityssuhteiden tulkinta ja luokittelu 4.2 Metafora ja kuvaannollinen kielenkäyttö 4.3 Kategorisaatio 4.4 Kulttuuriset mentaaliset kuvat 5 Opiskelijoiden esitelmiä esim. edellä mainituista tai erikseen sovittavista kognitiivisista teemoista FT Pekka Pälli Helsingin kauppakorkeakoulu pekka.palli@hkkk.fi
KOGNITIIVINEN KIELENTUTKIMUS 2 ov Pekka Pälli pekka.palli@hkkk.fi
Kognition käsite Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Ajattelu, ajattelutoiminnot viittaa (inhimilliseen) aivotoimintaan, joka voidaan nähdä a) fysikaalisena, aivojen hermobiologisena (neuraalisena) toimintaan b) ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä toimintana Kaikki ja/tai informaation käsittelyyn kuuluvat (yksilön päänsisäisiksi tulkittavat) prosessit Osa tiedostettuja, osa (ainakin osaksi) tiedostamattomia: esim. muisti, havaitseminen, ymmärtäminen (esim. syyyhteyksien taju, kieli (?) Joissakin yhteyksissä kognitiosta erotetaan tunneprosessit (emootio)
Sosiaalisuus ja toiminnallisuus Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Kognitiota voidaan ihmisen sosiaalisuutta korostaen katsoa sellaisena kokonaisuutena, johon punoutuu ihmisen fyysisen ympäristön lisäksi koko hänen sosiaalinen ympäristönsä Muutoinkin voi korostaa kognition olevan jotain, jota käytämme (sosiaalisessa) maailmassa toimimiseen (meillä ei ole ajattelua, vaan ajattelemme)
Yksilöllinen vai sosiaalinen kognitio? Kognitiivisia toimintoja (kognitiota) voidaan katsoa yksilöstä käsin ( mitä yksilön päässä liikkuu?) Sosiaalinen kognitio I Se mitä yksilön päässä liikkuu, on sosiaalista perua, tutkimuslinja voi tällöin olla yksilöllinen kognitio Sosiaalinen kognitio II Se mitä yksilön päässä liikkuu, on sosiaalista. Tutkimuslinja voi tällöin olla se, että tutkitaan kognitiota käytössä
Kognitiota tutkivat tieteet (I) Kognitio ja sen tutkimus: johdanto (Filosofia) Biologia Tekniset tieteet ja tietojärjestelmätieteet Kognitiotiede Kognitiivinen psykologia Sosiaalipsykologia Diskursiivinen psykologia Kielentutkimus pelkästään kognitiivinen kielentutkimus sisältää useita erilaisia ja vaihtoehtoisia koulukuntia
Kognitiota tutkivat tieteet (II) Jaettavissa karkeasti ottaen kahtia sen perusteella, minkä (tulkinnallisen) arvon antavat päänsisäisille prosesseille Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Kognitivismi ja mentalismi: yksilön kognition mentaalisen rakenteen käyttö selityksenä erilaisille asioille/ilmiöille Vaihtoehtoinen ei-mentalistinen näkemys: selitysten hakeminen ihmisten toiminnasta ja sosiaalisuudesta
Kognitiivinen tutkimus kielentutkimuksen kentässä Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Modernin kielitieteen historiassa keskustelu kielitieteen kuvauskohteesta Kielellisen merkityksen tulkinnassa kognitiivinen tulkinta on ollut valtalinja Varsinaisesti nimellä kognitiivinen semantiikka tutkimusta harjoitettiin 1980-luvulta alkaen 1980-luvun loppupuolelta alkaen kehiteltiin tarkempia kuvaustapoja, erityisesti kognitiivinen kielioppi ja konstruktiokielioppi Tutkimustoiminta vilkasta suomen kielessä 2000- luvulla
Uutta suomalaista kognitiivista kielentutkimusta Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Onikki-Rantajääskö, Tiina 2001: Sarjoja. Nykysuomen paikallissijaiset olotilanilmaukset kielen analogisuuden ilmentäjinä. Leino, Jaakko 2003: Antaa sen muuttua. Suomen kielen permissiivirakenne ja sen kehitys. Pörn, Michaela 2004: Suomen tunnekausatiiviverbit ja niiden lausemaiset täydennykset Sivonen, Jari 2005 (tulossa): Mutkia matkassa. Nykysuomen epäsuoraa reittiä ilmaisevien verbien kognitiivista semantiikkaa
Kieli ja kognitio Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Lingvistisen relativismin mukaisesti kielen nähdään muokkaavan mentaalista samoin kuin muutakin maailmaa Kieli nähdään chomskylaiseen tapaan sisäsyntyisenä ja universaalina (kognitiivisena) ilmiönä ja kielikykynä Kieli ja kielellinen merkitys rinnastetaan käsitteelliseen rakenteeseen Kielen nähdään heijastavan käsiterakenteita, tapaamme ajatella. Kielen rakenteen katsotaan olevan muotoutunut käsitteellistämisen malleista.
Kielen kognitiivisen tulkinnan sovelluksista Kielenoppiminen, kehityksen häiriöt, sairaudet Automaattiset tietojärjestelmät, tietokonesovellukset Kielijärjestelmän luonteen kuvaus Käsitteellistämisen tapojen kuvaus Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Tekstit ja diskurssit: kognitiivinen tulkinta apuna diskurssianalyyttisessä tulkinnassa Ks. esim. kielen ja kognition tutkimuksen maaliskuun kongressin ohjelma ohjelma
Kognition synty Kognitio ja kielenoppiminen Jo sikiöillä havaittu kognitiivista toimintaa, samoin vastasyntyneillä. Onko kognitio valmiina erilaisina kykyinä vai kehittyykö se vuorovaikutuksessa? Voidaan ajatella joko tietyt asiat vain kuuluvat ihmiskognitioon TAI tapa ajatella saavutetaan kulttuurisesti sosiaalisessa toiminnassa > kognitiiviset prosessit ovat (ainakin jossain määrin) kulttuurisidonnaisia
Chomsky: kielikyky ja universaalikielioppi Kognitio ja kielenoppiminen Universaalikielioppi on musta laatikko, joka on vastuussa kielenoppimisesta. Se on mekanismi, joka antaa lapselle mahdollisuuden konstruoida kielioppi siitä kielellisestä raakamateriaalista, jonka lapsen vanhemmat lapselle tarjoavat (Cook 1997, Inside language) Kielikyky kognitiivinen, kaikilla ihmisillä sisäsyntyisesti olemassa Selittää maailman kielten samanlaisuuden: eroja vain pintarakenteessa, syvärakenne olennaisesti sama
Argumentteja UG:n puolesta ja sitä vastaan (I) Kieliä opitaan suht samanlaisessa (universaalissa) järjestyksessä Järjestyksessä samuutta sekä lapsittain että kulttuureittain Lapsen kieli on sääntöjen mukaista ja systemaattista, vaikka systematiikka ei vastaa aikuisen systematiikkaa Kognitio ja kielenoppiminen Kielenkehitys (nopeus) on irrallaan älykkyydestä Ulkopuolelta tapahtuva korjaus ei vaikuta lapsen kielen kehitykseen (resistance to correction)
Argumentteja UG:n puolesta Kognitio ja sitä vastaan (II) Välttämättä em. eivät tarkoita, että olisi olemassa erityinen kielimoduuli (aivoissa), vaan ko. seikat voivat liittyä yleisempään kognitiivisen kehitykseen Kieltä opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, joka on välttämätön ehto yksilön (sosiaaliselle ja) kielelliselle kehitykselle Kieli ei ole irrallaan maailmasta, jossa sitä käytetään Voi olla, että samanlaisuudet selittyvät sosiaalisista syistä, ihmisen toiminnasta kielenoppiminen
Argumentteja UG:n puolesta Kognitio ja sitä vastaan kielenoppiminen Kokonaisuutena voidaan todeta, että UG ja kielikyky-ajatus on saanut osakseen kritiikkiä ja tullut hypoteesina hylätyksi sekä kognitivististen mallien harjoittajilta että kielen sosiaalisuuden puolestapuhujilta Autonomisen kielitieteen suhde UG:hen on ongelmallinen, periaatteessa kuitenkin kyse erilaisista näkemyksistä tutkimuskohteen määrittelyn osalta
Piaget ja Vygotski: sisältä Kognitio ulos ja vai ulkoa sisään? Keskustelu kielenoppimisesta ja kognitiosta voidaan typistää kahden lapsenkielenoppimista 1900-luvun alkupuolella tutkineen psykologin näkemyksiin Jean Piaget: kielenoppiminen tapahtuu periaatteella sisältä ulos Lapsella on kognitiivisia kykyjä, jotka (syötöksen avulla) saavat aikaan kielen kehittymisen L. S. Vygotski: kielenoppiminen tapahtuu periaatteella ulkoa sisään kielenoppiminen Lapsi oppii kielen vuorovaikutuksessa; puhe on aluksi ulkoista, muuttuu myöhemmin sisäiseksi. Tämä näkyy vielä aikuisellakin.
Kriittinen kielenoppimisikä Kognitio ja kielenoppiminen Sisältä ulos vai ulkoa sisään: ilman sosiaalista vuorovaikutusta kieltä ei opita Privaattikielen mahdottomuus (Wittgenstein) Asiaa tutkittu eristyksissä (sosiaalisesta vuorovaikutuksesta) kasvaneilla lapsilla Victor, (Ranska) 1700-luku Amala ja Kamala (kuuluisat susilapset, Intia 1920-l.) Genie (Yhdysvallat) Kolukhovan kaksoset Tapaukset viittaavat siihen, että n. 12 ikävuotta on kriittinen raja kielen kehitykselle kuten muullekin sosiaaliselle kehitykselle Tapaukset tulkinnallisesti hankalia, sillä kehitykseen liittyy muitakin seikkoja: esim. useita komerossa pidettyjä lapsia myös pahoinpidelty ja saatu aikaan vakavia kehityshäiriöitä
Merkityksen kognitiivinen tulkinta: semantiikka Merkitys ja kognitio Missä merkitys sijaitsee ja mitä se on? De Saussure, Ogden & Richards ynnä koko muu 1900-luvun vaikutusvaltainen semantiikka: kognitiossa (esim. merkityskolmio) Myös strukturalistinen semantiikka sijoitti merkityksen kognitioon Toisaalta jo aiemmin semantiikan alkuaikoina painotuksia siitä, että sanat eivät ole irrallaan maailmasta Nyttemmin esim. diskurssianalyysi, keskusteluntutkimus ja dialoginen tutkimus näkevät merkityksen käyttönä
Merkityksen kognitiivinen tulkinta: semantiikka Merkitys ja kognitio Semanttinen tulkinta voi ilman taustasitoumuksia käyttää kognitiivisia lähtökohtia kuvauksessaan Kognitiiviset tai kognitiivisiksi tulkittavat seikat perustelevat, miksi jokin merkitys on sellainen kuin on Erityisen hyvin kognitiiviset mallit sopivat merkityssuhteiden kuvaukseen Mallinnukseen löydettävissä kognitiivisia paralleeleja
Merkitys ja kognitio Totuusarvot (I) Lausekohtaisesti: lause on tosi, jos se kuvaa ulkoisen maailman asiaintilan oikein, asiaintila voi olla tosi tai epätosi Käytetyt sanat ovat suhteessa toisiinsa ja tietomme informaation kytkentämahdollisuuksista (kognitio) ratkaisee mahdollisen totuuden Kielen tulkinnassa tulkinnallisesti pakollista löytää mahdollinen totuusarvo voimme täydentää: esim lapsenkielen vaillinaiset lauseet, muutoinkin erilaiset lyhennelmät koska kieli on sosiaalista, on kielestä tehtävä sosiaalinen tulkinta Perustuu ajatukseen normaalista kognitiivisesta toiminnasta, kielen omaksuttuamme tiedämme, mitkä asiat ovat mahdollisia Esim. kognitiivisissa häiriöissä totuuden tunnistaminen erilaista
Merkitys ja kognitio Totuusarvot (II) Totuusarvojen pohdinta nojaa käsitteiden olemassaoloon ja oikeaan yleiseen merkitykseen (kognitiossa) Mahdollisten maailmojen semantiikka: on totta, että käpy on lehmä mahdollisessa maailmassa mahdolliset maailmat merkitään (esim. operaattori leikisti tai yleisemmin konteksti), totuustieto kyetään suhteuttamaan
Merkitys ja kognitio Strukturaalisemantiikka Ajatus suhteista on kytkettävissä yleisempään kognitiivisen toimintaan: ajattelemme asioita sen kautta, millaisissa suhteissa ne ovat toisiinsa käsite (merkitys) kuuluu kognitioon Kielelliset suhteet kognitiiviset suhteet Merkitysten kuvaus oppositioiden kautta: + jotain mikä on, - jotain mikä ei ole (kognitiivinen malli) Sanojen yhteenliittymät, kokonaisuudet käsitteiden yhteenliittymät (kognitiivinen malli)
Strukturaalista semantiikkaa: kentät Merkitys ja kognitio Sanakentät ja käsitekentät (lexical/semantic fields and conceptual fields) Sanat muodostavat yhteen liittyviä kokonaisuuksia, kenttiä, jotka ovat sidoksissa käsitteiden muodostamiin kenttiin Kentän sanat (merkitykset) voidaan kuvata suhteessa toisiinsa Muutokset toisessa kentässä saavat aikaan muutoksia toisessa Ei yksiyksistä vastaavuutta, mutta semanttisten kenttien teoriassa käsitteiden ja sanojen välillä siis suhde Attraktiokeskukset: jotkin käsitteet keräävät ympärilleen paljon sanoja (esim. slangin aihepiirit), käsite voi olla luonteeltaan attraktiivinen
Merkitys ja kognitio Prototyyppisemantiikka Ei + tai vaan enemmän tai vähemmän, luokan tyypilliset edustajat Ajattelemmeko prototyyppien kautta? Goodness of exemplar : kaikilla jonkin luokan edustajilla ei ole samaa statusta luokan sisällä Voidaan tutkia kokeellisesti: otetaan jokin sanaryhmä (esim. hedelmät) ja pyydetään pisteyttämään nämä 1 7 (yksi mahdollisimman paljon, 7 niin vähän kuin mahdollista, mutta kuitenkin kuuluu luokkaan)
Prototyypit (esim. 1), GOErating Appelsiini, omena, banaani, päärynä 1 Mango, kiivi 2 Vesimeloni 4 Sitruuna, kurpitsa 5 Karambola, sharon 6 Tomaatti 7 Seuratkaapa lasten peliä Hedelmänoita Merkitys ja kognitio
Prototyypit: kategorian edustajan hyvyys Merkitys ja kognitio Tavanomaisuus, representatiivisuus sidoksissa frekvenssiin Ideaalisuus Laadullisesti tyypillinen: esim. tyypilliseksi jalokiveksi ajatellaan harvinainen (ei siis tyypillinen kvantitatiivisessa mielessä) virheetön ja suuri jalokivi Stereotyyppisyys eroaa siinä tyypillisyydestä, että stereotyyppien käyttö on tietoista (kun taas tyypillisyys-ajattelu ei) ja stereotypiat muuttuvat mutta tyypillisyys ei ihmisen elämänkulussa (näin väittää Lakoff 1987: Women, fire, and dangerous things) Viimeisin ongelmallista: tyypillisyyskin muuttuu kun todellisuus muuttuu (tyypillinen kamera, tietokone) (Kritiikkiä Croft & Cruse 2004: Cognitive linguistics)
Kehyssemantiikka (frame semantics, C. Fillmore) Merkitys ja kognitio Paljolti samaa kuin sanakenttäsemantiikassa, paitsi: sanat muodostavat yhteenliittymiä, mutta yhteenliittymien tulkinnassa kehys olennainen kehyksen käyttö (selittäjänä) tulkinnassa Kehyssemantiikka keskittyy ymmärryksen (understanding) kuvaukseen, Fillmore: semantics of understanding) Kuvataan niitä tekijöitä, jotka ovat (merkityksen) ymmärryksen kannalta olennaisia
Kehyssemantiikka, esimerkkejä Merkitys ja kognitio Sanat 1) arpi ja leski? 2) nälkä ja syli? 3) kasvissyöjä, lainata, lakko, omenan kota? Fillmore: Arpi jälki iholla tai parantuva haavan merkki (arven historia tulkinnassa mukana), leski (samoin historia), nälkä (elollisten olioiden fysiologia), syli (kehon asento ja sylin funktio), kasvissyöjä (kulttuurinen kehys, jossa lihansyöntiä), lakko (kulttuurinen kehys, jossa lakkoillaan), kota (se osa, jonka useimmat meistä jättävät omenasta syömättä) Deiktiset ja grammatikaaliset ilmaukset herättävät esiin puheaktin tilanteen
Kehyssemantiikka Merkitys ja kognitio Samallakin sanalla monia kehyksiä, joista käyttötilanteessa aktualisoituu vain jokin Fillmore & Atkins (1992), esimerkkinä RISK-kehys (risk vaara uhka, tappionuhka ) 1. mahdollisuus (epävarmuus tulevasta) 2. vahinko, uhri (vahingon uhrina) 3. arvossa pidetty kohde (valued object) (jonka riski potentiaalisesti vaarantaa) 4. tilanne (joka saa aikaan tappionuhan)
Merkitys ja kognitio RISK-kehys 5. teko (deed) (joka aiheuttaa tilanteen) 6. tekijä (teon suorittaja, actor) 7. hyöty, saavutus (se, mitä riskinotosta saadaan) 8. tarkoitus (teon tekijällä) 9. hyöty ja motivaatio (teon tekijälle) Tarkastellaan usein syntaktisista konstruktioista, esimerkkilauseet esim. korpuksesta (korpuksena voi toimia nettikin)
Kognitiivinen kielioppi (R. Langacker) Merkitys ja kognitio Syntyi vastalauseena generativismille semanttinen struktuuri ei ole universaali Kognitiivisen kielentutkimuksen mukaan kielen rakenne ilmentää vakiintunutta käsitteistystä eli tulkintaa ympäröivästä maailmasta, ei todellisuutta sellaisenaan Etsitään muodoille (kognitiivisia) merkityksiä
Kognitiivinen kielioppi: kielen muotorakenteen tulkinnasta Merkitys ja kognitio Sanaluokat: miten hahmotamme kognitiivisesti eri sanaluokkia subst. perusluonteisesti olioita, verbit hahmottavat ajallisen suhteen Taivutus su. erityisesti sijajärjestelmä, miten ilmentää kognitiivisia suhteita? Johtaminen sekä nominin- että verbinj.: johtimien (johdinryhmien) kognitiivinen tulkinta
Kognitiivinen kielioppi: kielen muotorakenteen tulkinnasta (II) Partikkelit (pre- ja postpositiot, konjunktiot ja muut partikkelit): esim. spatiaalisten ja temporaalisten suhteiden kuvaus Pronominit deiktiset suhteet (mitä ja miten osoittavat?) Numeraalit ja muu kvantifiointi miten kielen järjestelmä osoittaa? Merkitys ja kognitio
Kognitiivinen kielioppi: kielen muotorakenteen tulkinnasta (III) Omistaminen ja sitä ilmaisevat rakenteet persoonajärjestelmä ja erityisesti su. taivutus (sijamuodot), verbit (miten esim. suomessa ilmaistaan hallussa oloa, omistamista) Vertailu ja arviointi Merkitys ja kognitio
Merkitys ja kognitio Konstruktiokielioppi Paljon samaa kuin kognitiivisessa kieliopissa, nojaa kuitenkin enemmän syntaksiin Kokonaisuuksien tulkintaa: kehittyi tarpeesta löytää tulkintoja idiomaattisille ilmauksille Idiomaattisille ilmauksille ominaista se, ettei niitä voida purkaa osiin eikä esim. järjestystä vaihtaa Esim. Tulee jos on tullakseen?jos on tullakseen, tulee Mutta: Menee jos on mennäkseen
Merkitys ja kognitio Konstruktiokielioppi (II) Täytyy miettiä, katsoa, pohtia, tarttee ajatella, pittää kahtoa jne. -konstruktio Konstruktion (lausekkeen) tulkinta: 1-persoonainen t. 1- persoonaisesti käytetty vb, joka ilmaisee relaatiota infinitiiviin, joka on objektina predikaatin ilmaisemalle tekemiselle Hankalampi tapaus pohdittavaksi Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen Fonologia, (morfologia), syntaksi ja semantiikka muodostavat yhden tulkinnallisen kokonaisuuden, tulkinnassa mukana myös pragmatiikka eli käyttötieto
Merkityssuhteiden luokittelu ja tulkinta Kognitiivisia lähtökohtia leksikaaliseen semantiikkaan Polysemia ja tulkinta Kognitiivisen semantiikan kysymys: polyseemien yleinen yhdistävä merkitys ja sen suhde yksittäisiin polyseemeihin Talous, kotitalous, talouspiimä, maailmantalous, talouselämä, taloudellinen, talousalue, talouskehitys Mistä tiedämme, mistä seuraavissa on kyse: 1) Ajattelin puhua tänään taloudesta 2) Sain hyvän kuvan toiminnastanne Vaikuttavat tekijät: tilanne ja kehys
Esimerkki, tuntea Tuntea (esim. merkitykset 1) tietää, 2) olla tuttu 3) tuntea esim. henkilön ajattelua tai teorioita (tieteessä) Esim. 1. a. Tehän tunnette Roman Jakobsonin b. Tehän tunnette Auli Hakulisen c. Tehän tunnette Anneli Pajusen Esim. 2 Helena: ai sä tunnet Valman [Yli-Vakkurin]? Pekka: joo (.) tai siis oon mä tavannu. mut lähinnä noitten Nykysuomen seuran juttujen kautta. Valmahan on ollu munkin aikana siinä jonkiv verram mukana. Helena: joo. mä aattelinki et Valma ei varmaa ollu enää Tampereella sun kans samaan aikaan
Merkityssuhteet (I) Kognitiivisia lähtökohtia leksikaaliseen semantiikkaan Tietokonemetafora : kansiot, alikansiot, ja tiedostot: hierarkia ja taksonomia Käsitteistys suhteiden kautta: käsitteet ymmärretään suhteina, ja kognitiivinen kielenkuvaus kuvaa merkityksiä käsitteiden suhteiden kautta hyponymia ( ylempi hyperonyymi, alempi hyponyymi)
Merkityssuhteet (II) Kognitiivisia lähtökohtia leksikaaliseen semantiikkaan Hyponymiasuhde takaa semanttisen hyvinmuodostuneisuuden esim. Koira on eläin. vrt. Eläin on koira; koira on ihminen - semanttisia anomalioita Ohimennen pohdittavaksi: Pojat on poikia,?hannu on Hannu,?opiskelija on opiskelija jne. meronymia: tarkoitteiden osakokonaisuussuhde, kokonaisuus holonyymi, kokonaisuuden osat meronyymeja
Merkityssuhteet (III) Kognitiivisia lähtökohtia leksikaaliseen semantiikkaan Metonymia: osa-kokonaisuus t. toinen tarkoite yleistyy toiseen; ilmenee eikirjaimellisena merkityksen ymmärryksenä Tulkittavaksi: 1) Käyn vessassa 2) Mä olen puhelinluettelossa
Merkityssuhteet (IV) Kognitiivisia lähtökohtia leksikaaliseen semantiikkaan Vastakohtasuhteet eli antonymia astevastakohdat (nuori vanha) lajivastakohta (elävä kuollut) konverssivastakohta, esim. eri näkökulma samaan ilmiöön, esim. myydä ostaa) Vastakohtien luominen kuitenkin pitkälti tekstuaalinen ilmiö
Metafora ja kuvaannollinen kielenkäyttö Jokin käsite ymmärretään toisen käsitteen kautta Tulkinnallisesti: lähdealue ja kohdealue kohdealue ymmärretään ja jäsennetään lähdealueeseen liittyvien ominaisuuksien avulla Metafora konkretisoi abstraktia, yksinkertaistaa monimutkaista, keino tehdä ymmärrettäväksi Kognitiivinen metaforateoria keskittyy ihmismielen käsitteellistämisen malleihin
Metaforat ja kuvaannollinen kielenkäyttö Skeeman käsite: joistakin asioista käytetään johdonmukaisesti samaa metaforien lähtöaluetta esim. skeema elämä on matka (alku- ja loppumetrit, matkasi varrella, päätepysäkillä jne.), skeema rakkaus on sotaa (metsästää, jahdata, piirittää, taistella, liittoutua...), skeema argumentointi on sotaa/taistelua (voittaa väittely, puolustautua, hyökätä, ampua) skeema kieli on puutarha (kitkeä, hoitaa, itää, rikkaruohot, sairaudet, monimuotoisuus, rehottaa, rönsyillä...)
Metaforalajit Strukturaaliset, orientoivat ja ontologiset metaforat strukturaaliset metaforat: kohdekäsite on vieraampi, ja se ymmärretään tutumman kautta tai vieraammasta korostuu jokin puoli orientoivat: ilmentävät asioiden keskinäisiä suhteita (esim. ylös alas, sisään ulos, syvällä matalalla) ontologinen metafora: abstrakti toiminta ilmaistaan jonkin konkreetin, esim. ihmisen tai jonkin muun objektin aktiviteettina
Kategorisaatio Ympäröivän maailman järjestäminen luokkiin, tapa tehdä maailmaa ymmärrettäväksi ja yksinkertaistaa sitä kognitiivinen eli havaintoon perustuva prosessi Esim. värit: ihmissilmä havaitsee useita tuhansia värisävyjä, mutta kielessä vain muutamia väriennimityksiä Ajattelu kategorioiden kautta? Pidetäänkö kaikkea/kaikkia luokkansa edustajana
Kategorisaatio (II) Psykologista todistusaineistoa on siitä, että kyllä pidetään suhtautuminen yksilöihin kategorioiden edustajina kategorisaatio on seuraamuksellinen kognitiivinen prosessi; mikäli puhutaan sosiaalisesta kategorisaatiosta, tulee mukaan pakosti arvottamista (hyvä vs. huono, oikea vs. väärä jne.) Samoin kielellistä ja kielitieteen teoreettista todistusaineistoa
Merkitys ja mentaalinen representaatio Yleisesti semantiikassa hyväksytty ajatus on, että merkitys on mentaalinen representaatio siis jotain kognitiossa Kuva? Joissakin tapauksissa kyllä, mutta kaikista asioista ei voi olla kuvaa, vrt. esim. käsitteet tuoli, demokratia
Kulttuuriset mentaaliset kuvat Puhelin? Nainen? tyypillisyyden muutokset hitaita
Kulttuuriset mentaaliset kuvat Esim. aikajaksojen hahmottaminen: vuosi ja viikonpäivät? Koulussa opetettu kulttuurinen tapa jäsentää ja visualisoida