Yhtenä tavoitteena on aktiivisempi Wilman käyttö. Sen avulla pyritään ajanmukaiseen ja

Sivu 1/17 Työsuunnitelma 1. Koulun perustiedot Koulu: {{Päivärinteen koulu}} Ylläpitäjä: {Siuntion kunta}} Opetuskieli: {{Suomi}} Oppilasmäärä: {{153}} Opettajien määrä: {{14}} 2. Lukuvuoden keskeiset tavoitteet Kasvatuksen tavoitteena on turvallinen kouluyhteisö, jossa jokainen oppilas on tasavertainen. Hän saa käydä rauhassa koulua ja keskittyä koulunkäyntiin. Tavoitteena on oppia vastuulliseksi yksilöksi ja tehdä rakentavaa yhteistyötä muiden kanssa. Hyvien käytöstapojen, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen harjoittelu ja oppiminen kuuluvat kasvatuksen tavoitteisiin. Näitä harjoittellaan koko lukuvuoden ajan. Sen lisäksi toteutetaan erilaisia teemapäiviä- ja viikkoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Opetuksen tavoitteena on laadukas perusopetus taloudellisesti toteutettuna. Tavoitteena on tukea oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia monipuolisin pedagogisin ja didaktisin keinoin. Opetuksen tavoitteena on yhdistää tiedollinen ja taidollinen osaaminen, ja kannustaa oppilasta hahmottamaan laajempia kokonaisuuksia. Lukuvuoden aikana laajennetaan ja syvennetään tietotekniikan eri välineistöjä ja ohjelmia oppimisprosesseissa. Oppimisen tuki toteutuu kolmiportaisen tuen mallilla. Tuen malliin kuuluu yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Oppimisen tuki toteutetaan oppilaskohtaiseti yhdessä huoltajien kanssa. Kerran viikossa kokoontuu oppimisen tukeen valittu ryhmä, jossa arvioidaan tuen toteutumisen laatua yleisesti ja oppilas- ja tapauskohtaisesti tarpeen mukaan. Ryhmän jäsenet ovat rehtori, vararehtori ja erityisopettaja. Siuntion kunnassa on perustettu opetussuunnitelman työryhmä. Sen tavoitteena on päivittää ja uudistaa kunnan omaa opetussuunnitelmaa vastaamaan valtakunnan opetussuunnitelman linjauksia. Päivärinteen koulun edustaja on Nanna Turunen. Siuntion kunnan Seitsemän veljeksen lukudiplomin tavoitteena on kannustaa lapsia lukemaan. Alakoululaiset suorittavat lukudiplomin lukien vuoden aikana kuusi kirjaa ja tekevät niistä kustakin yhden tehtävän. Lukuvuoden lopussa, todistustenjaon yhteydessä, opettaja jakaa lukudiplomin suorittaneille kunniakirjan. Koulun ja kodin rakentava ja tiivis yhteistyö kuuluu keskeisesti lukuvuoden tavoitteisiin. Yhteistyö tukee oppilaan kasvua ja oppimista ennalta ehkäisevästi ja tarvittaessa mahdollistaa onnistuneen tehostetun ja erityisen tuen oppilaalle. Kasvatuskumppanuus auttaa löytämään toimivia ratkaisukeinoja ja soveltuvia tukimuotoja oppilaan kasvuun ja oppimiseen erilaisissa tilanteissa. Vanhempainyhdistyksen toimintaa pyritään kehittämään yhteistyössä koulun kanssa. Tavoitteena on saada laajempi jäsenmäärä vanhempainyhdistykseen ja aktivoida jäseniä osallistumaan yhdityksen toimintaan. Yhtenä tavoitteena on aktiivisempi Wilman käyttö. Sen avulla pyritään ajanmukaiseen ja

Sivu 2/17 säännölliseen tiedonkulkuun. Tänä lukuvuonna on mahdollista hoitaa oppilaiden loma-, koulukuljetus- ja iltapäivätoiminta-anomukset Wilman kautta. Tämän tavoitteen rinnalla haluamme huolehtia kunnioittavasta ja toimivasta vuorovaikutuksesta henkilöstön ja huoltajien välillä. Tavoitteena on taata oppilaille ja henkilöstölle hyvinvointia tukeva kasvu- ja oppimisympäristö sekä työympäristö. Hyvinvointi muodostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Päivärinteen koulun tavoitteena on lapsilähtöinen, ratkaisukeskeinen ja positiivinen ilmapiiri, jolloin luodaan mahdollisuus onnistumisen elämyksille. Tavoitteena on, että jokainen oppilas ja henkilöstön jäsen toimii vastuullisena ja välittävänä kouluyhteisön jäsenenä. Kouluyhteisössä vaalitaan yhteispelaamisen taitoja ja toimitaan yhdessä hyväksyen ja arvostaen erilaisuutta. Koulussa toimii vertaissovittelu ja KiVa-toiminta. Tavoitteena on lisätä koulu- ja välituntiliikunnan laatua ja määrää. Koulussa toimii välkkäritoiminta. Välkkäritoiminnan koulutukseen valitaan 20 oppilasta ja aikuisista yksi vastuuvetäjä. Tämän lisäksi kunnassa järjestetään täydennyskoulutuksia koululiikuntakulttuurin kehittämiseksi. Oppilaista on valittu muutama osallistumaan ruokaraatitoimintaan, jossa yhteistyössä muiden koulujen ja ruokapalveluiden kanssa kehitetään kouluruokailua. Ruokaraadin ja välkkäritoiminnan vastuuopettaja on Riikka Niemenlehto. Kouluyhteisön tavoitteena on kunnioittava ja rohkaiseva vuorovaikutus oppilaan kanssa. Työyhteisön tavoitteena on avoimen keskusteluilmapiirin säilyttäminen. Kollegiaalinen tuki vahvistaa kouluyhteisön hyvinvointia. Henkilöstön yt-kokous on keskiviikkoisin. Tämän lisäksi jokaisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona kokoontuu puu- ja kivikoulun tiimit. Oppilashuollon valtakunnallisen uudistuksen myötä myös Siuntion kunnan oppilashuollossa on tapahtunut rakenne- ja toimintamuutoksia. Tavoitteena on yhdenmukaistaa kunnan peruskouluissa tapahtuvaa oppilashuollon työtä valtakunnallisten linjausten mukaan. Oppilashuollon tuki järjestetään oppilas- ja tapauskohtaisesti. Kerran viikossa kokoontuu kouluyhteisön hyvinvointia arvioiva työryhmä. Tähän ryhmään kuuluu rehtori, vararehtori ja erityisopettaja. Ryhmä käsittelee yleisellä tasolla tuen riittävyyttä, mahdollisten kiusaamistapausten asianmukaista selvittämistä, mahdollisisa kurinpitotoimenpiteitä, turvallisuuskysymyksiä jne. Siuntion sivistystoimessa on Kestävän kehityksen -hanke. Tämän lukuvuoden painopistealueena on energian säästäminen. Kestävän kehityksen hankkeeseen on nimetty työryhmä, jonka organisoijana toimiin Svenska skolanilta Lena Ahlroth. Työryhmässä on jokaisesta yksiköstä yksi edustaja. Päivärinteen koulun edustaja on Salla Laivo. Tämän lisäksi jokaisessa yksikössä on omat KEKE ryhmät. Päivärinteellä oppilaskunta toimii KEKE -ryhmänä. Alkukartoituksen perusteella yksikkö suunnittelee ja toteuttaa oman konkreettisen toiminnan. Lukuvuoden lopussa arvioidaan toteutusta. Kestävän kehityksen tavoitteena on lisätä oppilaan ja henkilöstön valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Päivärinteen koulun tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita oppilaita, jotka osaavat rakentaa tulevaisuutta ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Tavoitteena on kehittää kouluympäristöä ja sen toimintaa vastaamaan parhaiten kulloinkin vallitseviin tilanteisiin. Turvallisen kouluyhteisön kannalta kiinteistöjen kunto, sisäilma ja toiminnallisuus olivat keskiössä lukuvuoden aikana. Tilojen osalta tehtiin laajoja kartoituksia, järjestettiin verkostopalavereja ja suoritettiin peruskorjauksia. Työsuojelutarkastus tehtiin 9.2.2015. Tarpeen mukaan kokoontui kunnan sisäilmatyöryhmä. Tarvittaessa koulutoiminta organisoitiin toisin ja lukuvuoden aikana tehtiin useampia uudelleen järjestäytymisiä. Lukuvuoden päätteeksi puukoulu poistettiin koulutoiminnasta. Henkilökunnan hyvinvointia tuettiin lukuvuoden aikana käyttämällä varhaisen tuen mallia

Sivu 3/17 lähiesimiehen johdolla. Varhaisen tuen malliin kuuluu keskeisenä osana verkostopalaverit. Koulukohtainen työhyvinvointiryhmä suunnitteli ja toteutti useita erilaisia tapahtumia ilman taloudellista rasitetta. Kouluyhteissössä harjoiteltiin yhteisöllisyyteen liittyviä elementtejä huomioiden oppilaiden yksilöllisyys. Näiden asioiden harjoittelu näkyi koulupäivien erilaisissa tilanteissa. Näihin tilanteisiin pysähdyttiin ja asioita ratkaistiin tunne- ja vuorovaikutustaitoja käyttäen ja kehittäen. Oppilaiden tasavertaisuus näkyi kaikessa koulutoiminnassa, oppilailla oli yhtenevät oikeudet ja velvollisuudet. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö oli lukuvuoden aikana monimuotoista. Lukuvuoden aikana järjestettiin luokkakohtaisia vanhempainiltoja, arviointikeskusteluja ja yhteistoiminnallisia tapahtumia. Vanhempainyhdistys toimi aktiivisesti ja tuki koulutoimintaa läpi lukuvuoden. Laadukas perusopetus toteutui järjestämällä opetussuunnitelman mukaista opetusta ja talousarviossa pitäytyen. Oppilaiden yksilöllisistä oppimisprosessia toteutettiin monipuolisin opetusryhmin ja - menetelmin. Lukuvuoden aikana otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön ipadit. Niitä käytettiin lähes päivittäin ja tuotettiin useita erilaisia oppilastöitä. Kolmiportainen tuki toteutui yleisen tuen pohjalta, tarpeen mukaan tehostetulla ja erityisellä tuella oppilas- ja tapauskohtaisesti. Oppimisen tukiryhmä järjestäytyi kerran viikossa. Oppilaskohtainen oppimisen tuki toteutui yhdessä huoltajien ja tarvittaessa muiden verkostojen kanssa henkilökohtaisen suunnitelman avulla. Opetussuunnitelmatyön osalta tapahtui järjestäytyminen ja virittäytyminen tulevaan uudistustyöhön. Lisäksi perehdytyttiin valtakunnallisen opetussuunnitelman sisältöön ja kerättiin oppilaiden ajatuksia motivoivasta opiskeluympäristöstä ja -menetelmistä. Varsinainen opetussuunnitelmatyö ei käynnistynyt lukuvuoden aikana. Seitsemän veljeksen lukudiplomi -projekti toteutui eri vuosiluokka-asteilla. Jokaiselle lukudiplomin suorittaneelle oppilaalle jaettiin lukuvuoden päätteeksi kunniakirja. Koulun ja kodin välinen yhteistyö oli tiivistä. Luokkakohtaisia vanhempainiltoja järjestettiin vähintään yksi lukuvuoden aikana, moni luokka järjesti useamman vanhempainillan. Lisäksi oli erilaisia luokka- ja koulukohtaisia tapahtumia. Yhteisistä koulun ja kodin välisistä tapahtumista eniten osallistujia ja kiitosta keräsi toukokuinen taide- ja viherilta. Koulurakennukset ja piha täyttyivät useista erilaisista toiminnoista. Näitä olivat tulevien ensimmäisen luokan oppilaiden vanhempainilta, iltapäivätoiminnan elokuvaesitys, eri luokka-asteiden taideprojektit, kirpputori, vihermyynti, vanhempainyhdistyksen buffet jne. Vanhempainyhdistys kokoontui säännönmukaisesti ja tuki monin tavoin koulutoimintaa. Kouluyhteisön suureksi iloksi yhdistys ilmoitti koulun: Suomen paras koulu -kilpailuun. Jäsenmäärän kasvattaminen ei toteutunut toivotusti. Wilman -käyttöä aktivoitiin, erityisesti loma-anomusten käsittely siirtyi suurimmaksi osaksi sähköiseen käsittelyyn. Lapsilähtöinen ja positiivinen ilmapiiri toteutui yhteisöllisesti ja oppilaskohtaisesti. Lukuvuoden aikana toteutui vertaissovittelu ja KiVa -toiminta. Työsuunnitelman välkkäri ja -ruokaraatitoiminta toteutuivat lukuvuoden aikana. Ylemmillä vuosiluokilla olevien oppilaiden pitämät leikki- ja liikuntatuokiot olivat erittäin pidettyjä välituntitapahtumia. Osa henkilökunnasta osallitui liikunnan täydennyskoulutuksiin lukuvuoden aikana. Koulutustarjonta oli monipuolinen ja antoi hyviä liikuntavinkkejä erityisesti iltapäivätoimintaan. Henkilökunnan viikottaisen kokouksen lisäksi toteutui tiimipalaverit. Kollegiaalisen tuen takaamiseksi tapahtui lukuvuoden aikana paljon samanaikaikaisopetusta useille eri luokka-asteilla. Hyvinvoinnin tukiryhmä kokoontui viikoittain. Ryhmä käsitteli yleisellä tasolla koulun hyvinvointiin

Sivu 4/17 liittyviä asioita. Lukuvuoden aikana käsiteltiin kaikki hyvinvoinnin tukiryhmän tietoon tulleet kiusaamistapaukset. Yhteistyön mahdollisuuksia ja toimintatapoja pohdittiin Siuntion sosiaalitoimen kanssa. Koulun yhdyshenkilönä toimi sosiaalityöntekijä Samuel Keskinen. Kestävän kehityksen painopistealueena oli energian säästäminen ja se toteutui läpi lukuvuoden. Tämän lisäksi oli teemaviikkoja painopistealuuen parissa. 2.1 Koulun painopistealueet Suurimpana painopistealueena on viime lukuvuoden tapaan iltapäivätoiminnan kehittäminen ja sen yhdistäminen osaksi kokonaisvaltaista koulupäivää. Lukuvuoden aikana kehitetään Päivärinteen turvallisuuteen liittyviä asioita. Päivitetään turvallisuuskansion sisällöt ja jalkautetaan ne toiminnan arkeen. Pelastautumisharjoitus tehdään sekä syksyllä että keväällä. Tämän lisäksi kehitämme mediakasvatuksen hyödyntämistä kasvatuksessa ja opetuksessa. Lukuvuoden aikana on koko koulun käytössä Sanoma Pro Oppimisympäristö. Se tarjoaa verkossa olevia opiskeluaineistoja oppilaille ja opettajille oppikirjasarjojen tueksi. Tämän lisäksi kivikoulun kirjastoon on asennettu kahdeksan oppilastietokonetta. Ensimmäisen luokan oppilailla on käytettävissää IPadit, joita voivat myös koulun muut oppilaat käyttää oppimisvälineinä. Kuudennen luokan leirikoulu järjestetään 28. - 31.10.2014. Kisakalliossa. Leirikoulu sisältää liikunnallisia ja luonnonläheisiä aktiviteettejä vuorovaikutuksellisuutta ja yhteisöllisyyttä tukien. Leirikouluun osallistuu 31 kuudennen luokan oppilasta ja kaksi/kolme opettajaa. Tämän lisäksi leirikouluun osallistuu huoltajia tarpeen mukaan. Leirikoulurahat riittävät leirikoulun toteuttamiseen kuljetuksineen. elokuu: 11.8. Koulu alkaa yhteinen salitilaisuus syyskuu: 8.9. Käsipallo esittäytyy (SIF) 9.9. Ekaluokkalaisten koulutaipaleen aloitusjuhla 11.9. Koulukuvaus 24.9. Vanhempainilta -koko koulu ja luokkakohtaiset vanhempainillat 25.9. Workshop, koti ja koulu (pelit, sosiaalinen media jne.) lokakuu: 15.10. Syyspajapäivä Kolmikantakeskustelut marraskuu: 31.10. Marraslava oppilaiden esityksiä joulukuu: Joulukirkko Jouluinen pajapäivä 18.12. Joulujuhla klo:18.00 tammikuu: Arviointikeskustelut helmikuu:

Sivu 5/17 Talviurheilupäivä Ystävävyyden viikko maaliskuu: Kevätpajapäivä huhtikuu: Taide- ja viherillan valmistelu Pääsiäisvaellus Capellassa toukokuu: Taide- ja viherilta Unecef -kävely Kuutoset vs. aikuiset ystävyysottelu Meidän messu -kevätkirkko 30.5. Kevätjuhla Aamunavaukset (luokka- ja rakennuskohtaiset, koko koulu) Juhlapäivät Kummitapahtumat Rinnakkaisluokkatapahtumat Luokkatapahtumat Muut tapahtumat (kirjasto, Siuntion kylpylä, Martat jne.) Iltapäivätoiminnan ja kokonaiskoulupäivän kehittäminen oli keskeinen osa lukuvuotta. Iltapäivätoiminta toimi aktiivisesti eri koulurakennuksissa ja piha-alueella, hyödyntäen monipuolisesti koko koulualuetta. Toimintasuunnitelman lisäksi iltapäivätoiminnassa tehtiin syys- ja kevätlukukausisuunnitelmat. Niiden pohjalta syntyi kuukausisuunnitelmat ja viikkoohjelma. Pajatoiminta on keskeisessä osassa iltapäivätoiminnassa. Lisäksi iltapäivätoiminta järjesti muutamia retkipäiviä Siuntion alueella. Viikottaisiin koko henkilökunnan kokouksiin osallistui kiertävä edustaja iltapäivätoiminnasta. Iltapäivätoiminnassa järjestettiin henkilökunnan oma kokous viikoittain, rehtori osallistui myös kokouksiin. Hyvinvoinnin tukiryhmä oli iltapäivätoiminnan käytettävissä ja tapauskohtaisesti iltapäivätoiminnan ohjaaja osallistui oppilaan hyvinvointia käsitteleviin verkostopalavereihin. Mediakasvatuksessa painotettiin ipadien käyttöä jokapaiväisessä opiskelussa. Ipadit olivat opiskeluvälineinä eri oppiaineissa ja niiden avulla tuotettiin erilaisia opinnäytteitä. Mediakasvatuksessamme on ajanmukaistettavaa ja se tulee säilymään yhtenä painopistealueena. Kuudennen luokan leirikoulu toteutui suunnitelman mukaan. Tuottoisa varainkeruu mahdollisti toisen leirikoulun keväällä, ajankohtana oli 22.-24.4.2015. Paikkana oli Kisakallion urheiluopisto. Tapahtumakalenterista toteutuivat seuraavat: elokuu: 11.8. Koulu alkaa yhteinen salitilaisuus syyskuu: 8.9. Käsipallo esittäytyy (SIF) 9.9. Ekaluokkalaisten koulutaipaleen aloitusjuhla

Sivu 6/17 11.9. Koulukuvaus 24.9. Vanhempainilta -koko koulu ja luokkakohtaiset vanhempainillat 25.9. Workshop, koti ja koulu (pelit, sosiaalinen media jne.) lokakuu: 15.10. Syyspajapäivä Kolmikantakeskustelut marraskuu: 31.10. Marraslava oppilaiden esityksiä joulukuu: 1.12. Jouluinen pajapäivä 2.12 Joulukirkko 20.12. Joulujuhla klo:18.00 tammikuu: Arviointikeskustelut helmikuu: 8.2. Talviurheilupäivä (vanhempainyhdistys) 9.-13.2. Ystävävyyden viikko maaliskuu: Kevätpajapäivä -Päivärinne spelit 30.3. Pääsiäisvaellus Capellassa huhtikuu: Taide- ja viherillan valmistelu toukokuu: 7.5. Taide- ja viherilta 20.5. Kuutoset vs. aikuiset (pesäpallo) 21.5. Unecef -kävely 26.5. Meidän messu -kevätkirkko 26.5. Kuutoset vs. aikuiset (jalkapallo) 30.5. Kevätjuhla Lisätapahtumat: syyskuu: 25.9. Workshop, koti ja koulu (netin turvallinen käyttö) lokakuu: 2.10. Taikamuseo -museohistoriaa marraskuu: 20.11. lapsen oikeuksien pajapäivä ( joulukuu: 4.12. teatteri (vanhempainyhdistys) 5.12. itsenäisyyspäivän juhla helmikuu: 8.2. talvirieha

Sivu 7/17 maaliskuu: 11.3. kevätdisco (vanhempainyhdistys) huhtikuu: 7.-30.4. Energia -näyttely kirjastossa 21.4. pajapäivä -hyvinvointi 30.4. vappulava toukokuu: 25.5. Viukuviikarit -konsertti 25.5. kevätkirkko Aamunavaukset (luokka- ja rakennuskohtaiset, koko koulu) Juhlapäivät Kummitapahtumat Rinnakkaisluokkatapahtumat Luokkatapahtumat Muut tapahtumat (kirjasto, Siuntion kylpylä, Martat jne.) 3. Arviointi Oppilaan koulutyön arviointi on kokonaisvaltainen ja jatkuva prosessi. Oppilaan koulutyön arviointi muodostuu mm. kotitehtävistä, työskentelytaidoista, erilaisista tuotoksista ja kokeista. Syyslukukauden aikana oppilas tekee itsearvioinnin opiskelustaan. Tämän lisäksi järjestetään kolmikantakeskustelu, jossa oppilas, huoltaja ja opettaja arvioivat oppilaan koulutyötä. Syyslukukauden päättyessä oppilas saa välitodistuksen. Arviointikeskustelu pidetään tammi- /helmikuun vaihteessa. Lukuvuoden päättyessä oppilas saa lukuvuositodistuksen. Koululaiskysely 2014 tehtiin alkuvuodesta viidennen luokan oppilaiden kanssa. Kyselyn tulokset käydään kuudennen luokan oppilaiden ja huotajien kanssa läpi syksyllä 2014. Tutkumustuloksista ja niiden käsittelystä tehdään lyhyehkö raportti, jonka avulla voidaan valita kehittämiskohteita kuluvaksi lukuvuodeksi. Lukuvuosi aloitetaan henkilöstön suunnittelupäivällä, jossa suunnitellaan lukuvuoden ja syyslukukauden tavoitteet sisältöineen. Syksyn lukukausisuunnitelmaa tarkastellaan syksyllä työntekijän ja rehtorin kehityskeskustelussa. Kevätkauden tavoitteet sisältöineen suunnitellaan kevätlukukauden YT:ssä. Lukuvuoden päätteeksi opettajat arvioivat tavoitteiden toteutumista lukuvuoden aikana. Henkilöstöltä kerätään toukokuun 2015 aikana arviointipalautetta kuluneesta lukuvuodesta. Saatua palautetta käytetään tulevan lukuvuoden suunnittelun pohjana. Huoltajat antavat koulu- ja luokkakohtaista palautetta lukuvuoden sujumisesta luokanopettajalle/rehtorille lukuvuoden aikana. Tämän lisäksi keväällä 2015 huoltajat arvioivat Wilmassa olevan kyselyn avulla koulutoimintaa monelta eri osa-alueelta. Keväällä 2014 tehdyn huoltajakyselyn avulla todettiin palautteen olleen monin osin erinomaista. Kehittämiskohteita olivat piha-alueen turvallisuus ja viihtyvyys, kouluruoka ja huoltajien mahdollisuus osallistua koulutoimintaan. Oppilaan koulutyön arviointi toteutui työsuunnitelman mukaisesti. Arviointiin liittyen tehtiin lisäksi äidinkielen valtakunnallinen koe viidennen luokan oppilaille ja matematiikan valtakunnallinen koe kuudennen luokan oppilaille.

Sivu 8/17 Siuntion kunnan henkilökunnalle tehtiin työhyvinvointikysely syksyn aikana 2014 ja alustavat tulokset käytiin läpi 8.12.2015. Päivärinteen osalta tutkimustulokset olivat monin osin erinomaiset. Tammikuun aikana tuloksia käsiteltiin esimiehille ja työntekijöille erikseen järjestetyissä workshopeissa. Näiden pohjalta aloitettiin työhyvinvointia tukevan suunnitelman laatiminen. Suunnitelmatyötä jatkuu edelleen. 4. Opetusjärjestelyt Koulutyö aloitetaan Päivärinteen koulussa aloitetaan 11.8.2014 ja päätetään 30.5.2015 Syysloma 16. - 17.10.2014 Joululoma 22.12.2014 6.1.2015 Talviloma 16. 20.2.2015 Muu vapaapäivä 15.5.2015 Luokka-asteen 1 opetusjärjestelyissä on huomioitu iso oppilasmäärä. Tästä johtuen ensimmäisen vuosiluokan oppilaat on jaettu kahteen luokkaan. Kasvatus- ja opetustehtävistä vastaa kaksi luokanopettajaa ja avustaja. Tämän lisäksi laaja-alainen erityisopettaja tukee ensimmäisen vuosiluokan oppilaita alkuopetuksen aikana. Lisäksi luokka-asteille 1 ja 2 on viime lukuvuoden tapaan järjestetty mahdollisuus opiskeluun pienessä ryhmässä. Luokka-asteen 6 opetusjärjestelyissä on huomioitu suuri luokkakoko (31 oppilasta), tehostetun tuen ja erityisen tuen tarve. Tästä johtuen kasvatus- ja opetustehtävistä vastaa luokanopettaja ja resurssiopettaja. Laaja-alainen erityisopettaja Hanna-Kaisa Airas on Päivärinteen koulussa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Viikkotunteja on yhteensä 15. Ensimmäisen luokan opetusjärjestelyt saivat paljon kiitosta henkilöstöltä ja huoltajilta. Työsuunnitelman opeetusjärjestelyt toteutuivat sen mukaisesti, ensimmäisen luokan opetuksesta vastasivat kaksi luokanopettajaa. Toteutuneet opetusjärjestelyt ja osaava kasvatus- ja opetushenkilöstö takasivat hyvän aloituksen luokka-asteen 1 oppilaille. Kuudennen luokan samanaikaisopettajuus vastasi ison ryhmäkoon tarpeisiin ja kasvatus- ja opetustehtävät toteutuivat toivotusti. 4.1 Opetusryhmät ja ryhmäkoot Päivärinteen koulussa on 153 oppilasta. Oppilaita on lukuvuoteen 2013 2014 verrattuna neljä enemmän. Oppilaat opiskelevat kuudessa yleisopetuksen ryhmässä. Lisäksi koulussa toimii kolme pienryhmää. Pienryhmässä opiskelevista oppilaista osa on pääsääntöisesti ison luokkaasteryhmän joukossa. Osa oppilaista opiskelee pääsääntöisesti pienryhmässä. Pienryhmän oppilaat voivat kuulua yleisen tuen, tehostetun tuen tai erityisen tuen piiriin. Luokka-aste 1 26 oppilasta Luokka-aste 2 25 oppilasta Luokka-aste 3 27 oppilasta Luokka-aste 4 23oppilasta Luokka-aste 5 21 oppilasta Luokka-aste 6 31 oppilasta

Sivu 9/17 Yhteensä: 153 oppilasta Pääsääntöisesti pienryhmässä: Pienryhmä 1-2 5 oppilasta Pienryhmä 3-4 5 oppilasta Pienryhmä 5-6 4 oppilasta Yhteensä: 14 oppilasta Päivärinteen koulussa oli 153 oppilasta. Oppilaita oli lukuvuoteen 2013 2014 verrattuna neljä enemmän. Oppilaat opiskelivat kuudessa yleisopetuksen ryhmässä. Lisäksi koulussa toimii kolme pienryhmää. Pienryhmässä opiskelevista oppilaista osa oli pääsääntöisesti ison luokkaasteryhmän joukossa. Osa oppilaista opiskeleli pääsääntöisesti pienryhmässä. Pienryhmän oppilaat kuuluivat yleisen tuen, tehostetun tuen tai erityisen tuen piiriin. Luokka-aste 1 26 oppilasta Luokka-aste 2 25 oppilasta Luokka-aste 3 27 oppilasta Luokka-aste 4 23oppilasta Luokka-aste 5 21 oppilasta Luokka-aste 6 31 oppilasta Yhteensä: 153 oppilasta Pääsääntöisesti pienryhmässä: Pienryhmä 1-2 5 oppilasta Pienryhmä 3-4 5 oppilasta Pienryhmä 5-6 4 oppilasta Yhteensä: 14 oppilasta 4.2 Opetushenkilöstö, opetustunnit ja oppiaineet Päivärinteen koulun tuntikehys on lukuvuonna 2014-2015. Luokka-aste 1 Nanna Turunen 27h LI Luokka-aste 1 Sari Linnala 24h MU Luokka-aste 2 Maarit Hessle 24h TS Luokka-aste 3 Salla Laivo 27h TN Luokka-aste 4 Pia Voutilainen 24h TS Luokka-aste 5 Soille Turunen 27h MU Luokka-aste 6 Anu Hausen 22h Pienryhmä 1-2 Tarja Wilén 26h Pienryhmä 3-4 Heidi Strömberg 19h Pienryhmä 5-6 Tea Kuosa 22h Tuntiopettaja Minna Sundholm 18h RU, EN Tuntiopettaja Krista Rimpilä 6h LI Tuntiopettaja Seija Lindberg 2h TS

Sivu 10/17 Resurssiopettaja Riikka Niemenlehto 26h ET, HI Laaja-alainen erityiso. Hanna-Kaisa Airas 15h Yhteensä: 309 viikkotuntia (resurssi 328,4 viikkotuntia) Rehtori Anu Hausen Apulaisrehtori Soile Turunen Avustajat: Kati Rantaniemi 18h Krista Rimpilä 6h Seija Lindberg 29,5h Mia Nurmi 30h Vuokko Hekkala 28h Miija-Liisa Rinta 15,5h Tarja Häkli 28h Yhteensä: 155 viikkotuntia (resurssi 160 viikkotuntia) Iltapäivätoiminta Ohjaaja Miija-Liisa Rinta 25h Avustajat Krista Rimpilä 25h Miina Kärenaho 25h Suvi Ylipuranen 25h Yhteensä: 100 viikkotuntia (resurssi 100 viikkotuntia) Suomenkielisen jaoston henkilöstöedustaja on Soile Turunen. Vanhempainyhdistyksen opettajaedustajana on jokainen opettaja vuorollaan. Päivärinteen kouluun on saatu riittävät henkilöstöresurssit. Päivärinteen koulun tuntikehys toteutui työsuunnitelman mukaisesti ja turvasi laadukkaan perusopetuksen. 4.3 Muut vastuutehtävät Oppilaskunta Riikka Niemenlehto Kestävä kehitys Salla Laivo Välkkäritoiminta Riikka Niemenlehto Opetussuunnitelma Nanna Turunen Tyky-toiminta Pia Voutilainen ja Tarja Wilen It-vastaava (ATK ja AV) Heidi Strömberg OAJ- yhdyshenkilö Hanna-Kaisa Airas Kirjasto Pia Voutilainen

Sivu 11/17 Musiikki Soile Turunen Liikunta Nanna Turunen Tekninen Salla Laivo Tekstiili Marit Hessle SRK Salla Laivo Esiopetus Sari Linnala Vastuutehtävien vetäjät mahdollistivat ja innostivat onnistuneesti oppilaita osallistumaan ryhmien toimintaan. Oppilaat olivat erittäin kiinnostuneita osallistumaan toimintaan. Ryhmät suunnittelivat ja toteuttivat tapahtumia, jotka olivat oppilaiden mieleen ja tukivat oppimista. Oppilaskunta Riikka Niemenlehto Kestävä kehitys Salla Laivo Välkkäritoiminta Riikka Niemenlehto Opetussuunnitelma Nanna Turunen Tyky-toiminta Pia Voutilainen ja Tarja Wilen It-vastaava (ATK ja AV) Heidi Strömberg OAJ- yhdyshenkilö Hanna-Kaisa Airas Kirjasto Pia Voutilainen 4.4 Tuntijako 1.lk äidinkieli 7 tuntia matematiikka 4 tuntia musiikki 1 tunti ympäristö- ja luonnontieto 2 tuntia käsityö 2 tuntia uskonto 1 tunti liikunta 2 tuntia kuvataide 1 tunti Yhteensä: 20 viikkotuntia 2.lk äidinkieli 7 tuntia matematiikka 4 tuntia musiikki 1 tunti

Sivu 12/17 ympäristö- ja luonnontieto 2 tuntia käsityö 2 tuntia uskonto 1 tunti liikunta 2 tuntia kuvataide 1 tunti Yhteensä: 20 viikkotuntia 3.lk äidinkieli 5 tuntia matematiikka 4 tuntia musiikki 2 tuntia ympäristö- ja luonnontieto 3 tuntia käsityö 2 tuntia uskonto 1 tunti liikunta 2 tuntia kuvataide 2 tuntia englanti 2 tuntia Yhteensä: 23 viikkotuntia 4.lk äidinkieli 5 tuntia matematiikka 4 tuntia musiikki 2 tuntia ympäristö- ja luonnontieto 3 tuntia käsityö 2 tuntia uskonto 1 tunti liikunta 2 tuntia kuvataide 2 tuntia englanti 2 tuntia ruotsi 2 tuntia (valinnainen) Yhteensä: 23 tai 25 viikkotuntia 5.lk äidinkieli 4 tuntia matematiikka 4 tuntia musiikki 2 tuntia biologia ja maantiede 2 tuntia käsityö (tn/ts) 2 tuntia uskonto 2 tuntia liikunta 2 tuntia kuvataide 2 tuntia englanti 2 tuntia ruotsi 2 tuntia (valinnainen) historia 2 tuntia fysiikka ja kemia 1 tunti Yhteensä: 25 tai 27 viikkotuntia 6.lk

Sivu 13/17 äidinkieli 5 tuntia matematiikka 4 tuntia musiikki 2 tuntia biologia ja maantiede 2 tuntia käsityö (tn/ts) 2 tuntia uskonto 2 tuntia liikunta 2 tuntia kuvataide 2 tuntia englanti 2 tuntia ruotsi 2 tuntia (valinnainen) historia 2 tuntia fysiikka ja kemia 1 tunti Yhteensä: 26 tai 28 viikkotuntia Tuntijako toteutui työsuunnitelman mukaisesti. 4.5 Tunti-, välitunti- ja ruokailuajat 1. OPPITUNTI 8.10 8.55 2. OPPITUNTI 9.10-9.55 3. OPPITUNTI 10.10-10.55 4. OPPITUNTI 11.30 12.15 5. OPPITUNTI 12.30 13.15 Koulupäivän aikataulu toteutui työsuunnitelman mukaisesti. 4.6 Välituntivalvonta 1. VÄLITUNTI 8.55 9.10 2. VÄLITUNTI 9.55-10.10 3. RUOKAVÄLITUNTI 3. OPPITUNTI 1. 3. luokat 10.15 10.30 ( 1. - 3.lk) 10.30 11.15 11.15 11.30 ( 4. - 6. lk) 4. VÄLITUNTI 12.15 12.30 5. VÄLITUNTI 13.15-13.30 6. ja 7. OPPITUNTI 13.30 14.15 14.15-15.00 Ruokailuvuorot: 1. vuoro 9.55 10.30 2. vuoro 10.45 11.30 1. luokka 9.55 4. luokka 10.45 2. luokka 10.10 5. luokka 10.50 3. luokka 10.30 6. luokka 10.55 Pysäkkivalvoja ottaa 7.30 alkaen vastaan oppilaita taksipysäkillä. Puukouluun tulee aamuvalvoja 7.30 alkaen. Kivikouluun tulee aamuvalvoja 7.30 alkaen. Välituntivalvoja tulee 7.55. Koko koulun yhteisillä välitunneilla on kaksi välituntivalvojaa.

Sivu 14/17 Aamuisin pysäkkivalvojana on Seija Lindberg. Häntä sijaistaa Sari Linnala. Aamuvalvojana puukoulussa on Tarja Wilen. Häntä sijaistaa Marit Hessle. Kivikoulun aamuvalvojana on Minna Sundholm/Anu Hausen. Heitä sijaistaa Soile Turunen. KLO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI 7.55- Tarja Wilén Tarja Wilén Tarja Wilén Tarja Wilén Tarja Wilén 8.10 8.55-9.10 9.55-10.10 10.15-10.30 11.15-11.30 12.15-12.30 13.15-13.30 Välituntivalvonta toteutui työsuunnitelman mukaisesti. 5. Yhteistyö Päivärinteen koulun toiminta pohjaa vahvasti yhteistyön tärkeyteen, kumppanuutta oppilaiden hyväksi. Yhteistyötä tehdään oppilaiden, huoltajien ja eri verkostojen kanssa. Yhteistyön avulla vaalitaan ja kehitetään yhteisöllisistä koulutoimintaa Päivärinteellä. Yhteistyön osalta painotettiin aikaisempien lukuvuosien tapaan avoimeen ja ratkaisukeskeiseen vuorovaikutukseen kaikkien tahojen kanssa. Tavoitteena oli löytää koulutoimintaa tukevia ratkaisuja haastavissakin tilanteissa. 5.1 Koti ja koulu Marit Hessle Vuokko Hekkala Heidi Strömberg Krista Rimpilä Hanna-Kaisa Airas Salla Laivo Miijaliisa Rinta Marit Hessle Krista Rimpilä Heidi Strömberg Miijaliisa Rinta Soile Turunen Miia Nurmi Miia Nurmi Salla Laivo Tea Kuosa Krista Rimpilä Pia Voutilainen Kati Rantaniemi Salla Laivo Kati Rantaniemi Riikka Niemenlehto Vuokko Hekkala Sari Linnala Nanna Turunen Sari Linnala Nanna Turunen Tea Kuosa Miia Nurmi Marit Hessle Miijaliisa Rinta Heidi Strömberg Kati Rantaniemi Vuokko Hekkala Hanna-Kaisa Airas Tea Kuosa Soile Turunen Pia Voutilainen Soile Turunen Riikka Niemenlehto Riikka Niemenlehto Pia Voutilainen Minna Sundholm Sari Linnala Nanna Turunen Koulun toiminnasta tiedotetaan koteihin Wilman, tiedottein sekä koulun nettisivujen avulla. Alkuopetusluokilla on käytössä viikkotiedote, jonka luokanopettaja välittää oppilaiden kotiin viikoittain. 3. 6. luokkien opettajat lähettävät koteihin kuukausitiedotteita. Oppilailla on tarvittaessa käytössä reppuvihko, jonka avulla viestit kulkevat kotoa kouluun.

Sivu 15/17 Syyslukukaudella järjestetään koululla koko koulun yhteinen vanhempainilta. Jokainen luokanopettaja järjestää ainakin yhden luokkakohtaisen vanhempainillan lukuvuoden aikana. Luokanopettaja voi tarjota mahdollisuuden vanhempainvartteihin tarpeen mukaan. Oppilaan huoltajat ja oppilas kutsutaan arviointikeskusteluun tammikuussa 2014. Koulun taholta luokanopettaja ja mahdolliset aineenopettajat antavat säännöllistä ja jatkuvaa palautetta huoltajille oppilaan opiskelusta ja käyttäytymisestä. Tavoitteena on hyvä ja ennakoiva tiedonkulku koteihin. Yhteistyön onnistumisen edellytyksenä on avoin ja luottamuksellinen suhde koulun ja kodin välillä. Rohkaisemme yhteydenottoihin kaikissa lasta koskevissa asioissa. Päivärinteen koulussa toimii aktiivinen ja yhteistyöhenkinen vanhempainyhdistys, jonka kokouksissa on läsnä opettajien edustaja. Vanhempainyhdistys järjestää kerhotoimintaa, ostaa välituntileluja tai telineitä, myöntää kannustusstipendin jokaiselle luokka-asteelle lukuvuoden päätteeksi sekä avustaa retkien toteuttamisessa. Vanhempainyhdistys on järjestänyt huoltajille ja kasvattajille kohdennettuja luentoja tai keskusteluiltoja ajankohtaisista aiheista. Tilaisuuden yhteydessä järjestetyn tarjoilun tuotto on ollut osa vanhempainyhdistyksen varainkeruuta erilaisten avustusten ja tukien lisäksi. Koulun toiminnasta tiedotettiin huoltajille Wilman, tiedotteiden ja koulun nettisivujen avulla. Alkuopetusluokilla oli käytössä viikkotiedote, jonka luokanopettaja lähetti oppilaiden huoltajille viikoittain. 3. 6. luokkien opettajat lähettivät huoltajille kuukausitiedotteen. Oppilailla oli tarvittaessa käytössä reppuvihko, jonka avulla viestit kulkivat kotoa kouluun. Wilman käytössä on edelleen kehitettävää, sekä aktiivisuudessa että monipuolisuudessa. Syyslukukaudella järjestettiin koko koulun yhteinen vanhempainilta. Jokainen luokanopettaja järjesti ainakin yhden luokkakohtaisen vanhempainillan lukuvuoden aikana. Oppilas ja huoltajat kutsuttiin kolmikantakeskusteluun syksyllä ja arviointikeskusteluun tammikuussa. 5.2 Esiopetus Yhteistyö esiopetuksen kanssa on luontevaa arjessa tapahtuvaa toimintaa. Tyyskylän päiväkodissa toimiva esiopetus osallistuu osaan koulun tapahtumista ja käyttää koulun liikuntasalia, musiikkiluokkaa ja kirjastoa. Kevätlukukaudella he tutustuvat kouluympäristöön ja harjoittelevat ruokailua koulun ruokalassa. Esiopetuksen ja neljännen luokan oppilaiden kummitoiminta käynnistyy. Yhteistyö Tyyskylän esiopetuksen kanssa toteutui työsuunnitelman mukaisesti. Koulun ja esiopetuksen yhteistyötä on hyvä kehittää ja monipuolistaa tulevaisuudessa. 5.3 Iltapäivätoiminta Iltapäivätoiminta toimii puukoulussa ja ruokalarakennuksessa. He käyttävät myös kivikoulun kirjastoa. Päivärinteen koulu haluaa järjestää eheän koulupäivän alkuopetuksen oppilaille. Iltapäivätoiminta alkaa 12.15 ja päättyy 17.00. Iltapäivätoimintaan suunnitellaan aina kuukausi- ja viikkokohtainen ohjelma.

Sivu 16/17 Iltapäivätoiminta toimi pääsääntöisesti puukoulussa, mutta hyödynsivät koko koulualuetta. Iltapäivätoiminta alkoi 12.15 ja päättyi 17.00. Päättynyt lukuvuosi oli puukoulun koulu- ja iltapäivätoiminnan osalta viimeinen. 5.4 Muut koulut Aleksis Kiven yhtenäiskoulun kanssa teemme moniammatillista yhteistyötä 6. luokan oppilaiden siirtyessä yläkouluun. Niveltämistyö etenee laaditun nivelsuunnitelman pohjalta. Teemme mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä kummankin koulun kanssa. Kunnan koulut osallistuvat usein täydennyskoulutuksiin samanaikaisesti. Aleksis Kiven yhtenäiskoulun kanssa temme moniammatillista yhteistyötä 6. luokan oppilaiden siirtyessä yläkouluun. Niveltämistyö eteni kunnan nivelsuunnitelman mukaisesti. Koulujen välinen yhteistyö voisi olla aktiivisempaa. 5.5 Seurakunta Siuntion suomenkielinen seurakunta järjestää päivänavauksia lukuvuoden aikana. Tämän lisäksi ensimmäisen luokan oppilaat osallituvat seurakunnan järjestämään enkelivaellukseen ja viidennen luokan oppilaat osallituvat keskiaikaiseen kirkkotapahtumaan. Kukin opettaja järjestää aamunavaushetken luokassaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Siuntion suomenkielinen seurakunta järjesti luokkavierailuja lukuvuoden aikana. Tämän lisäksi ensimmäisen luokan oppilaat osallistuivat seurakunnan järjestämään enkelivaellukseen ja viidennen luokan oppilaat osallituivat keskiaikaiseen kirkkotapahtumaan. Lisäksi oli jouluja kevätkirkko. 6. Oppilashuolto Koulun oppilashuollon tehtäviin kuuluvat oppilaan hyvinvoinnin turvaaminen, kouluterveydenhoito ja säännöllinen terveyden seuranta sekä kodin ja koulun välinen yhteistyö. Oppilas- ja tapauskohtaisesti oppilashuoltoryhmä kokoontuu moniammatillisiin asiantuntijaryhmiin yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Rehtori, Anu Hausen Koulupsykologi Markus Majanen, koululla tarpeen mukaan Koulukuraattori Johanna Lindholm, koululla tarpeen mukaan Kouluterveydenhoitaja Andrea Tandefelt, koululla tarpeen mukaan Muut asiantuntijat tarpeen mukaan Koulun oppilashuollon tehtäviin kuuluivat oppilaan hyvinvoinnin turvaaminen, kouluterveydenhoito ja säännöllinen terveyden seuranta sekä kodin ja koulun välinen yhteistyö. Oppilas- ja tapauskohtaisesti oppilashuoltoryhmä käsitteli kaikki toimenpiteitä tarvinneet asiakkuudet.

Sivu 17/17 7. Kerhotoiminta Päivärinteen vanhempainyhdistyksen ja koulun järjestämät kerhot ovat käsityö-, liikunta- ja musiikkikerhot. Hiidenopiston järjestämänä toimii kuvataidekerho. Kunnan kaikkien peruskoulujen järjestämistä kerhoista kootaan kerhotarjotin ja jokainen voi ilmoittautua kerhoihin toiveensa mukaan. Käsityö, Seija Lindberg Liikunta, Suvi Ylipuranen Musiikki, Soile Turunen Kuvataidekerho, Tiina Ristola Kerhot toteutuivat työsuunnitelman mukaisesti. Erityisesti käsityön ja musiikin kerhot olivat osallistujamääran osalta onnistuneita. Käsityö, Seija Lindberg Liikunta, Suvi Ylipuranen Musiikki, Soile Turunen Kuvataidekerho, Tiina Ristola