************************************************************************ Saaren koulun työsuunnitelma lukuvuonna

Transkriptio

1 ************************************************************************ Saaren koulun työsuunnitelma lukuvuonna ************************************************************************ 1. Koulun perustiedot Saaren koulun oppilasmäärä on alkaneena lukuvuonna 288 oppilasta. Heistä on esikoulussa 30, alaluokilla (1.-6.lk) 137 ja yläluokilla (7.-9.lk) 121 oppilasta. Alaluokkien osalta oppilasmäärä väheni kahdeksalla ja yläluokilla yhdellä. Koko koulun oppilasmäärä pieneni kolmen kasvullisen vuoden jälkeen. Oppilasmäärien kehitys Eskari Luokat Luokat Yhteensä Perusopetusryhmiä on yhteensä 19, joista esiopetusryhmiä on kaksi ja vuosiluokilla 1-6 jokaista ikäsarjaa yksi luokka. Yläluokilla 7-9 on seiskalla ja kasilla on kaksi sekä ysillä kolme opetusryhmää. Lisäksi koulussa toimii kolme erityisopetuksen pienryhmä, joihin oppilaita on jaettu toimintakyvyn, iän ja osaamisen perusteella. Osa pienryhmien oppilaiden tunneista on yleisopetuksen ryhmien mukana. Pääosa opetuksesta on järjestetty perusryhmissä. Valinnaisten aineiden tai muiden seikkojen vuoksi tästä ryhmityksestä kuitenkin poiketaan tietyissä oppiaineissa. 2. Lukuvuoden työ-/ja loma-ajat Syyslukukausi Syysloma (vko 43) Joululoma Kevätlukukausi Hiihtoloma (vko 10) Pääsiäisloma Helatorstai ja perjantai (ei työpäiviä) Lukuvuosi päättyy lauantaina

2 Lauantaityöpäivät (luokilla 1-9 yksi) 1-6lk seikkailupäivä Rautiperällä lk valinnaisainetyöpäivä lk messupäivä (hajautetusti) 9lk valinnaisainetyöpäivä Tuntien ajat: Alaluokat (1-6) Yläluokat (7-9) R R Esikoululaisten työpäivä alkaa klo 8:45 ja päättyy 12:45. Päivään sisältyy neljä oppituntia, mutta tuntien jaksotus elää tarpeen mukaan. 3. Jaksot ja ajankohdat jaksojärjestelmässä Luokkien 7-9 noudattama jaksojärjestys I II III IV V Opetustunnit 4.1 Tuntikehys lv Saaren koulun tuntikehys on sivistyslautakunnan päätöksen mukaisesti 619 vuosiviikkotuntia. Mainittuun kehykseen (619h) lukeutuvat myös esikoulun tunnit (44h). Oheisten lisäksi Saaren koululle on ohjattu 5 vuosiviikkotuntia opetusryhmien pienentämiseen saatua valtionavustuksesta. Opetuksen järjestämiseen ohjattu kokonaiskehys on resursoitu alustavasti niin, että yleisopetukseen käytetään 493 tuntia, erityisopetukseen 133 tuntia ja opettajien erityistehtäviin 19 tuntia. Erityisopetuksen 133 tunnin kehyksestä käytetään noin kaksi kolmasosaa luokkamuotoiseen erityisopetukseen (3 pienryhmää). Vanhempien oppilaiden kohdalla pienryhmäopetusta pitävät myös aineopettajat omien aineidensa osalta. Kolmannes erityisopetuksen kehyksestä menee osa-aikaiseen erityisopetukseen yleisryhmille.

3 Lisäksi kerhotoimintaan on käytössä 6 vuosiviikkotuntia. 4.2 Tuntikehyksen käyttö oppiaineisiin 1.-6.luokilla oppilaita opetetaan pääosin perusryhmissä luokanopettajien toimesta. Ylimpien luokkien taito- ja taideaineiden sekä osittain liikunnan ja englannin opetuksesta vastaavat pääosin aineopettajat. Osa opetuksesta annetaan ns. jakotunteina (=puolelle luokkaa) tuntikehyksen puitteissa. Jakotunteja on suunnattu ryhmän koon ja vaativuuden perusteella. Lisäksi käytetään muutamia ns. samanaikaisopetuksen tunteja, jossa jaon sijaan isolle tai haasteelliselle opetusryhmälle on varattu kahden opettajan resurssi samanaikaisesti. Käsitöissä 1.-4.luokilla on sekaryhmät, joissa opiskellaan sekä tekstiiliettä teknistä työtä luokilla oppilaat opiskelevat valintansa mukaan joko tekstiili- tai teknistä työtä. Lukuvuoden aikana on kuitenkin noin kuukauden mittainen käsityövaihto. Liikunnassa kaikki ryhmät ovat luokkakohtaisia sekaryhmiä luokkalaisilla on valinnaisuutta 1 h/vko taito- ja taideaineissa. 7.luokalla tuntikehystä käytetään aineittain kaksi kertaa oppiaineen tuntimäärä. Kotitaloudessa ja teknisessä työssä on muodostettu kolme ryhmää pienentämään isoja ryhmäkokoja. Käsitöissä ryhmät jakautuvat oppilaan oman valinnan pohjalta tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. Myös seitsemännen luokan käsitöihin kuuluu lyhyt luokkakohtainen jakso, jossa tutustutaan myös ei-valittuun käsityön muotoon. 8.luokalla muissa kuin valinnaisaineissa kehystä on käytetty aineittain kaksi kertaa oppiaineen tuntimäärä. 9.luokalla muissa kuin valinnaisaineissa kehystä on käytetty aineittain kolme kertaa oppiaineen tuntimäärä. Liikunta järjestetään 7.-9.luokilla joko opetusluokkaan tai sukupuoleen sidotusti riippuen tarkoituksenmukaisuudesta kuten aikatauluista ja esimerkiksi luokanvalvojuudesta. Valinnaisaineita opiskellaan yläluokilla yhteensä 12 vuosiviikkotuntia. Nämä jakautuvat tasan 8. ja 9.luokille. Oppilasmäärien pienentymisen myötä on haettu yhä enempi yhteisryhmiä 8. ja 9. luokkien kesken. Tämä on edesauttanut vähemmänkin valittujen valinnaisaineiden toteutumista. 5. Tukiopetusjärjestelyt Tukipetukseen on varattu noin 10 vuosiviikkotunnin resurssi (erityisopetus). Tukiopetusta voidaan järjestää oppilas tai opettajalähtöisesti aina tarvittaessa paikkaamaan oppimiseen jääneitä katveita. Tukiopetuksesta vastaavat opettajat omien

4 aineidensa osalta tai erityisopettajat. Myös säännöllisin läksyparkkiajoin voidaan tukea tukiopetustarvetta. Pysyvämmän tukiopetuksen tarpeita kartoitetaan pedagogisten arvioiden ja selvitysten avulla. 6. Erityisopetusjärjestelyt Erityisopetusta toteutetaan pysyvissä pienryhmissä sekä laajaalaisessa erityisopetuksessa, jossa opetus tapahtuu yksilö-, pienryhmä tai samanaikaisopetuksessa. Samanaikaisopetuksessa tuki toteutetaan erityisopettajan ja luokan- /aineenopettajan yhteistyönä normaalissa luokkatilanteessa. Laajaalainen erityisopetus on suunnattu yleisopetuksessa oleville oppilaille, joilla on oppimisvaikeuksia tai muita koulunkäyntiin liittyviä ongelmia. Oppilas voi saada erityisopetusta yhdessä tai useammassa aineessa joko muutaman tunnin tai koko lukuvuoden ajan tarpeesta riippuen. Erityisopetukseen hakeutuminen voi tapahtua aineenopettajan, luokanvalvojan, oppilaan tai hänen huoltajansa aloitteesta. Erityisopetustarvetta kartoitetaan myös erityisopettajien tekemillä testeillä. Lisäksi tälle lukuvuodelle on perustettu 1-2 alkuluokka, jossa uusien ykkösten lisäksi on edellisvuonna pienryhmässä opiskelleita kakkosluokkalaisia. Luokan mukana toimii noin 16 tunnin ajan myös erityisopettaja. 7. Arviointi 7.1 Oppilasarviointi Oppilaiden arviointi ja sen tiedottaminen huoltajille tapahtuu seuraavasti. Luokilla 1-4 annetaan välitodistus syyslukukaudesta (18.12) sekä lukuvuositodistus (4.6) sanallisin arvioin. Vuosiluokilla 5-6 todistukset ovat samankaltaiset, mutta arviointia tapahtuu myös numeroarvioin. Yläluokilla arviointi tapahtuu aina jaksoittain tai aihekokonaisuuksittain ja noudattelee aineiden vuosiviikkotuntimääriä. Paperilliset todistukset toimitetaan koteihin kahdesti kuten alaluokillakin samoina ajankohtina. Wilma järjestelmän käyttöönoton myötä kurssiarviointien tiedottamisessa pyritään reaaliaikaisuuteen. 9.luokkalaiset saavat omat päättötodistuksensa keväällä koulunsa päätteeksi. Lisäksi oppilaan koulumenestystä arvioidaan vanhempien kanssa myös vanhempainvarteissa ja muissa yhteydenotoissa. Oppilaita kannustetaan myös itsearviointiin.

5 7.2 Koulun toiminnan arviointi Lukuvuoden aikana suoritetaan koulun toiminnan arvioimiseksi arviointikysely, johon pyydetään vastaukset koulun oppilailta, opettajilta ja muulta henkilökunnalta. Saatu palaute arvioidaan ja yritetään huomioida koulun kehittämisessä. 8. Oppilashuoltosuunnitelma Oppilashuollolla pyritään hyvän oppimisen ohella hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Oppilashuoltoon liittyvät toimet ovat osa koulun kaikkea arkea, mutta sen erityisiä osa-alueita ovat erityisopetus, tukioppilastoiminta, oppilaanohjaus, oppilashuoltoryhmä ja kouluterveydenhoito. Tukioppilastoiminnassa ylempien luokkien oppilaat auttavat alempien luokan oppilaita nivelvaiheiden sopeutumisessa. Toiminnassa pyritään erityisesti ryhmähengen parantamiseen sekä koulukiusaamisen varhaiseen havaitsemiseen. Oppilaanohjauksessa pyritään tarttumaan opiskelun mahdollisiin ongelmakohtiin sekä auttamaan oppilaan tulevaisuuteen liittyvissä valinnoissa. Se koostuu erillisistä oppi-tunneista sekä luottamuksellisista keskusteluista oppilaiden kesken. Osa onnistunutta ohjausta on luonteva yhteistyö oppilaan vanhempien suuntaan. Oppilaanohjausta hoitavat alaluokilla luokanopettajat ja yläluokilla koulun sekä lukion yhteinen oppilaanohjaaja. Oppilashuoltoryhmien tavoitteena on paneutua koulunkäyntiin liittyviin ongelmiin säännöllisin kokoontumisin. Ryhmien monipuolinen kokoonpano mahdollistaa ongelmien tarkastelun moniammatillisesta näkökulmasta. Kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa koulujen yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Saaren koulun osalta kohdennetusti edellisistä toimista vastaa koulukohtainen oppilashuoltoryhmä. Siihen kuuluvat rehtori, apulaisrehtorit, oppilaanohjaaja, kuraattori ja kouluterveydenhoitaja. Yksittäisissä oppilaskohtaisista asioista vastaa erillinen asiantuntijaryhmä. Ryhmä kootaan koulun toimesta huoltajan kanssa yhteistyössä. Kokoonpano perustuu tapaus-kohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Terveyteen liittyvissä asioissa koulussa toimii paikan päällä koulukuraattori sekä kouluterveydenhoitaja. Koululaisten hyvinvointia ja terveyttä seurataan yksilöllisten haastattelujen ja

6 terveystarkastusten avulla. Tietyille luokka-asteille tehdään ns. laajempi terveystarkastus, johon osallistuu myös koululaislääkäri. Myös koulupsykologin palveluita on saatavilla kunnan koulujen tarpeisiin 1-2 päivää viikossa. Oppilashuollon muina yhteistyötahoina toimivat mm. seutukunnan sosiaalitoimi sekä Raahen perheneuvola. 9. Kodin ja koulun yhteistyö Vanhempainiltoja järjestetään lukuvuoden kuluessa hajautetusti joka luokka-asteella. Tarkempi tiedotus vanhempainilloista tapahtuu kutsukirjein oppilaan mukana. Lisäksi jokaisella luokka-asteella pidetään erillisiä vanhempainvartteja vähintäänkin kerran lukuvuodessa käyden läpi oppilaan koulunkäyntiin liittyviä asioita. Edellisten ohella oppilaan huoltaja voi neuvotella opettajien kanssa kaikista koulunkäyntiin liittyvistä asioista sähköpostitse, soittamalla koululle tai suoraan opettajille työnumeroihin. Oppilasta koskevissa asioissa voi ottaa yhteyttä oppilaan opettajaan, luokanvalvojaan, opinto-ohjaajaan, aineenopettajaan tai erityisopettajaan. Tarvittaessa voidaan sopia myös henkilökohtaisista tapaamisista. Viestinnän keskeisenä apuvälineenä toimii Wilma -järjestelmä. Alakoululaisten vanhempia kutsutaan mukaan joulu- ja kevätjuhliin ja 5.-6.luokkalaisia talkoisiin leirikoulurahan keräämisen tiimoilta. 9. luokkalaisten vanhemmat kutsutaan yläkoulun kevätjuhlaan, jossa jaetaan päästötodistukset. Oppilaiden kaikki huoltajat kuuluvat Saaren koulun vanhempainyhdistykseen. Yhdistyksen ydinryhmään valitaan vuosittain jokaiselta ikäluokalta vähintään yksi huoltaja edustajaksi. 10. Koulun kerhotoiminta Kerhotoimintaan on varattu 6 vuosiviikkotuntia. Ala- ja yläluokille suunnatut kuorot käyttävät 2 h:n viikossa. Lisäksi on suunnitteilla ainakin jaksoittain tekstiilityö-, kuvataide-, kotitalous- ja liikuntakerhoja. 11. Koulun ulkopuolella annettava opetus 6.luokkien oppilailla on mahdollisuus enintään kolmen työpäivän mittaisen leirikoulun toteuttamiseen lukuvuoden aikana luokkien oppilailla on mahdollisuus enintään kahden työpäivän mittaisen leirikoulun toteuttamiseen lukuvuoden aikana. Myös pienryhmissä on mahdollisuus muutamien päivien opintomatkoille.

7 Kansainvälisten yhteistyökuvioiden puitteissa on mahdollisuus toteuttaa enintään viikon mittainen leirikoulu ulkomaille. Mahdollisuus koskee rajattuja pieniä oppilasryhmiä, jotka sitoutuvat hankkeen puitteissa tapahtuviin yhteistyökuvioihin sekä varainhankintaan. 8.luokilla on neljän työpäivän mittainen työelämään tutustuminen kevätlukukauden aikana. 9.luokilla on viiden työpäivän mittainen työelämään tutustuminen syyslukukauden aikana. Yläluokkien tukioppilailla varataan mahdollisuus tutustumiskoulutuksen järjestämiseen koulupäivien päätteeksi ja/tai viikonloppuna. Koululla perustettavilla 9.luokkalaisten NY yrityksillä on mahdollisuus hajauttaa yritystensä toimintaa omien yritystuntiensa (2h/vko) osalta. 12. Lukuvuoden painopistealueet ja keskeiset toteutettavat teemat Saaren koulun painopistealueita ovat olleet viime vuosina kiusaamiseen puuttuminen, kotien ja koulun välisen yhteistyön parantaminen, koulun piha-alueiden kehittäminen, hyvien tapojen päivittäminen sekä tekniikka ja liikunta. Kiusaamiseen puuttumisen välineenä on toiminut valtakunnallinen KiVa- ohjelma. Sen avulla tulokset ovat olleet hyviä ja ohjelman käyttöä jatketaan myös tulevaisuudessa. Koulukeskuksen piha-alueiden suhteen on valmisteltu investointiohjelmaa, joka on suunnitteluvaiheessa. Syksyn alkuun on kerätty oppilaiden ja henkilökunnan ideoita, joita arkkitehti työstää eteenpäin. Nähtäväksi jää miten ja millä laajuudella suunnitelmaa lähdetään toteuttamaan. Myös kotien ja koulun välisen yhteistyön kehittämistä jatketaan. Varsinkin vanhempainyhdistystoiminnalle haetaan uusia malleja, joilla integroida vanhempia kiinteämmin osaksi koulun tukemista ja kehittämistä. Uutena aiempiin vuosiin nähden on kouluresurssista osoitetut vastuuopettajat vanhempainyhdistystoimintaan ja sosiaalisen median hallintaan. Koulu pyrkii hoitamaan viestintää yhä enempi sähköisesti Wilma -järjestelmän, Facebookin ja koulun nettisivujen kautta. Uutta lukuvuotta leimaa ennen kaikkea uuden opetussuunnitelman valmistelu ja siihen liittyvien käytäntöjen rakentaminen. Samassa yhteydessä on tarkoitus pohtia opetuksellisten mallien toimivuutta ja vaikuttavuutta.

8 13. Merkittävät tapahtumat lukuvuoden koulutyössä Seiskojen uusi ryhmäytymis-/aloituspäivä Tukioppilaiden ja oppilaskunnan hallituksen tapahtumat (hankijalkapallo, 9.luokkien gaala, jne) Kunnan alakoulujen yleisurheilu-, hiihto- ja maastojuoksukilpailut Kuntoilutoiminta (salibandysarja, ulkoilupäivät ja uimaopetus) Hyväntekeväisyystapahtumat (taksvärkki, ympäristön siivous, nälkäpäivä, ) Joulumyyjäiset, jouluateria ja joulukirkko Leirikoulut Joulu- ja kevätjuhlat