Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ursula Schwab FT, dosentti, kliininen opettaja, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemus, UEF Medisiininen keskus / Kliinisen ravitsemuksen yksikkö, KYS
Sidonnaisuudet Ei taloudellisia sidonnaisuuksia Aiheeseen liittyviä asiantuntijatehtäviä NNR5 projektiryhmän jäsen, rasvaryhmän pj Dyslipidemioiden KH-suositus työryhmän jäsen Valtion ravitsemusneuvottelukunta jäsen European Heart Network Nutrition Expert Group, jäsen päättynyt 11/2011
Terveyttä edistävä ruokavalio ESC 2012 Ravintoaine Suositus Tyydyttynyt rasva (SFA) <10 E% Transrasva (TFA) Suola Ravintokuitu Hedelmät Kasvikset Kala Alkoholi mahdollisimman vähän <5 g/vrk 30-45 g/vrk lähteinä täysjyvävilja, hedelmät ja kasvikset 200 g/vrk (2-3 annosta) 200 g/vrk (2-3 annosta) >2 x vko, josta 1 x rasvaista kalaa 2 annosta/vrk 1 annos/vrk
Sydänliitto 2010
Suositukset suhteessa muihin suosituksiin Hyvin yhteneväiset American Heart Association American Diabetes Association Euroopan Diabetestutkijat (DNSG) Diabetesliitto Pohjoismaiset ravitsemussuositukset -> Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset
Rasvan lähteet 1 Kova rasva SFA TFA maitovalmisteet voi ja voita sisältävät levitteet lihavalmisteet leivonnaiset pääosin samat kuin SFAn lähteet maitovalmisteet voi ja voita sisältävät levitteet konditoriatuotteet ja muut osittain kovetettua kasvirasvaa sisältävät tuotteet grilliruoka Finravinto 2007
Rasvan lähteet 2 MUFA kasviöljyt, pehmeät leipärasvat lihavalmisteet leivonnaiset korreloi länsimaissa usein voimakkaasti SFAn saantiin PUFA kasviöljyt, pehmeät leipärasvat lihavalmisteet leivonnaiset Finravinto 2007
Rasvan määrä Väestötutkimuksissa yhteys rasvan saannin ja obesiteetin välillä Interventiotutkimuksissa kohtuurasvainen dieetti ad libitum yhteydessä pieneen painonlaskuun, keskimäärin 2.5 kg Energiansaanti yhteydessä painonnousuun, ei rasvan määrä runsasrasvainen dieetti altistaa painonnousulle energiatiheytensä vuoksi n. 30 E% (25-35 E%) turvataan riittävä muiden ravintoaineiden saanti mahdollisesti ehkäisee painonnousua NNR 2004, Donnelly ym. 2008
Effects of a healthy Nordic diet on cardiovascular risk factors in hypercholesterolaemic subjects: a randomized controlled trial (NORDIET) Adamsson ym. 2011
Rasvan määrä ja seerumin lipidiprofiili / CVDriski Onko itsenäistä merkitystä, kun rasvan laatu huomioidaan? Rasvan määrän vähentäminen tai laadun parantaminen vähentänyt CVD-tapahtumia 16 % - 24 % tutkimuksen kestosta riippuen Kovan rasvan korvaaminen pehmeällä rasvalla tehokkaampaa CVD-riskin pienentämisessä kuin rasvan määrän vähentäminen kun 1 E% SFA korvataan PUFAlla, sepelvaltimotautiriski 2-3 % Hooper ym. 2001, Hu ym. 2001, ESC 2012
Rasvan laatu ja seerumin lipidiprofiili - ESC SFAn vähentäminen ja pehmeän tyydyttymättömän rasvan lisääminen fs-kol-pitoisuutta MUFA HDL-kolesterolipitoisuutta korvatessaan SFAa tai hiilihydraatteja PUFA parantaa LDL-/HDL-kol-suhdetta korvatessaan SFAa n-3-rasvahapot eivät ole hypokolesterolemisia, mutta sepelvaltimotauti- ja aivohalvausriskiä -> SFA <10 E%, TFA mahdollisimman vähän Suomessa SFA 13-14 E%, TFA 0.4 E% (Finravinto 2007) ESC 2012
Rasvan laatu ja seerumin lipidiprofiili NNR4 cis-mufa ja PUFA pienentävät fs-ldl-kol-pitoisutta korvatessaan SFAa ja TFAa, HDL-kolesterolipitoisuus ei muutu jos rasvan kokonaismäärä, HDL-kol-pitoisuus vapaana elävillä fs-kol 6-9 % dieettitavoitteiden saavuttaminen onnistunut harvoin metabolisessa tutkimusyksikössä fs-kol 10-15 % kontrolloitu dieetti Müller ym. 2001, Sacks ja Katan 2002, Tang et al. 1998, Clarke et al. 1997
Pohjoismaisten ravitsemussuositusten päivitys: Arviointiprosessi A B C A B C
Ruokavalion kokonaisuus (dietary pattern) Korostetaan aiempaa enemmän Välimeren ruokavalio runsaasti: hedelmät, kasvikset, palkokasvit, täysjyvävilja, kala, tyydyttymätön rasva (oliiviöljy) kohtuudella: alkoholi vähän: punainen liha, meijerituotteet, tyydyttynyt rasva yhteydessä pienempään sepelvaltimotautiriskiin ja kuolleisuuteen Itämeren ruokavalio hedelmät, marjat, kasvikset, täysjyvävilja (ruis), rypsiöljy, rasvattomat ja vähärasvaiset maitovalmisteet, kala edullinen vaikutus mm. glukoosi- ja insuliiniaineenvaihduntaan sekä inflammaatioon
Itämeren ruokapyramidi SYSTEMS BIOLOGY IN CONTROLLED DIETARY INTERVENTIONS AND COHORT STUDIES
Effects of a healthy Nordic diet on cardiovascular risk factors in hypercholesterolaemic subjects: a randomized controlled trial (NORDIET) Adamsson ym. 2011
Yhteenveto Ruokavalion rasvan laatu erittäin oleellinen seerumin lipidiprofiilin muokkaaja Kova rasva rasvattomat ja vähärasvaiset (< 1 %) nestemäiset maitovalmisteet vähärasvaiset juustot (< 17 %) kohtuudella voi ja voipohjaiset levitteet ja ruoanvalmistusrasvat rasvainen liha ja lihavalmisteet rasvaiset leivonnaiset ja konditoriatuotteet Pehmeä rasva - sekä MUFA että PUFA pehmeä leipärasva pehmeä ruoanvalmistusrasva öljy/öljykastike salaatissa kalaa 2-3 kertaa viikossa pähkinät, siemenet