Järviruk energiaksi, vesien tila paremmaksi Phjis-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Kuva Eemil Tlvanen 13.6.2013 Jensuun Tiedepuist, Jensuu Ilna Jensuu Sumen ympäristökeskus, Jensuun timipaikka Järviruk energiaksi, vesien tila paremmaksi Phjis-Karjalassa (JÄREÄ)
JÄRVIRUOKO (Phragmites australis) Kasvi lajina ksmpliitti (ei Antarktiksella) Järviruk Sumessa: Kuva Eemil Tlvanen 2012
JÄRVIRUOKOA POHJOIS-KARJALASSA Niin kauas kuin silmä siintää (Hepselkä) Kylän veneranta (Hepselkä) Ei enää aktiivikäytössä (Ätäskö) Kesämökki järvimaisemalla? (Hepselkä)
Höytiäisen suu (Pyhäselkä) Nin 1935-1945 2009
KOKEMUS JÄRVIRUO OSTA JA SEN SEURAUKSET Rannanmistajat ja matkailuyrittäjät pääsääntöisesti haluavat ern järviru sta - mm. haittaa virkistyskäyttöä, aiheuttaa hajuja, estää veden virtaamista ja vaihtumista => Niittäminen ja ruppaaminen ei le suunnitelmallista, lunnn mnimutisuutta humiivaa eikä jatkuvaa. Niittjäte jätetään jpa veteen, ei juuri hyödynnetä Alalla n yrittäjiä, mutta niitt- ja keruulaitteistissa sekä työtavissa n paljn kehittämisen varaa Rantjen umpeenkasvu n valtasalla lunnnsujelualueitamme merkittävin rantjen pesimälinnustn tilaa heikentävä tekijä
H e p s e l ä n r u v i k t H e p s e l ä n r u v i k t Eri menetelmin järviru n levinneisyydeksi arviitu 115-343 ha
Ruvikn määrässä tai laajuudessa ei Matias Lustarisen (2013) kyselytutkimuksessa llut tilastllisesti merkitsevää era järvien välillä
JÄRVIRUO ON MENESTYSTARINAN SYYT MIKSI? Vesistöjen rehevöityminen Ihmistiminta erityisesti järvien valuma-alueilla vanhat varastt sedimentissä ->Lannitamme eri tavin vesistöjämme ja Itämerta vusi tisensa jälkeen Rantjen laidunnuksen lppuminen Rantjen ja vesistön käytön muuttuminen Uudet lajit? Ilmastnmuuts tulee lisäämään järvien umpeenkasvua mm. kasvukauden pidentyessä (Alahuhta 2011) sekä ravinteiden lisääntyvän huuhtutumisen myötä (Ventelä ym 2010). Vesiplitiikan puitedirektiivi edellyttää vesistöjemme saavuttavan hyvän eklgisen tilan vuteen 2015 mennessä.
HANKKEEN TAVOITTEET (1/3) Tavitteet Menetelmiä ja timintamalleja - vesistöjen tilan parantamisen sekä bienergian tai muun järviru n hyödyntämiseen liittyvän tutannn yritystiminnan yhdistäminen liiketimintamallit, tukenut tarvittavan laitetekniikan kehittämistä (tekniikka, verkstituminen, rahitus, laitekkeilut ja materiaalin antaminen kkeiluihin), yrittäjien kulutus ympäristöpakettien kautta Kknaisvaltainen suunnittelu + ikeat tteutustavat ja timintamallit - bimassan piststa vesistöille aiheutuvat riskit vältetään, lunnn mnimutisuusarvt humiidaan Keskeisten timintaketjujen vaikutusten arviinti elinkaarianalyysin ja mniultteisen kestävyyden arviintikehikn avulla, järviru n levinneisyyden ja bimassan kartitusmenetelmät, kk järvien tarkastelu kunnstussuunnitelmissa, kunnstuskkeiluiden vaikutusten seuranta tteutuksen aikana
HANKKEEN TAVOITTEET (2/3) Tavitteet Järvikunnstus ja siihen liittyvä yritystiminta saksi paikallista elinkeintimintaa ja kestävää kehitystä Uudet ja timivammat kneet sekä menetelmät liikeketjujen yrityksille, uudet tutteet vesistökunnstuksen sivuvirrista, uusien yrittäjien saaminen alalle, kyselyt rantakiinteistöjen mistajille mm. maksuhalukkuudesta, yritystimintaan liittyvän infran nykytilan kartitus ja kehittämistarpeet Tavite: Vesistökunnstus taludellisesti liiketimintaa j itsessään Timinnan edellyttämien lupamenettelyjen selvittäminen ja hyvien lupahakemusten mallin luminen selvitykset vesilain edellyttämistä luvista ja menettelyistä Uuden vesilain tulkinnat niittihin ja ruppauksiin liittyvissä kysymyksissä, ympäristöhallinnn valtakunnallisen yhdenmukaistamistiminnan tulksista tiedttaminen, tarvittavat luvat ja lupamenettelyt luvan hakuprsesseineen eri tilanteissa ja timenpiteissä, esimerkkinä yksityisen rannanmistajan vaihtehtjen vertailu niittja ja ruppauksia sisältävässä khteessa
HANKKEEN TAVOITTEET (3/3) Keskipitkän aikavälin tavitteet Rantjen ja vesistöjen tila Itä-Sumessa paremmaksi bienergian tai muuta järviru n käyttöön liittyvää tutanta edistävän yritystiminnan avulla Ranta- ja vesilunnn mnimutisuuden lisääminen, virkistyskäyttömahdllisuuksien parantaminen, ranta-alueiden arvn nusu, virkistyskäyttöön ja vesiluntn perustuvien matkailuelinkeinjen timintaympäristön vahvistaminen Hankkeen hyödynsaajia Vesistökunnstusyritykset, bimassaa hyödyntävät yritykset ja matkailuyritykset Alueen kunnat, ranta-asukkaat ja vesistöjen virkistyskäyttäjät.
TOIMINTAA OHJAAVAT YLEISET PERIAATTEET JA LIITTYMINEN OHJELMAAN (1/2) Merkittävimpien yritysketjujen ympäristöllisten, ssiaalisten ja taludellisten vaikutusten arviinti elinkaari- ja mniultteisen kestävyyden arviintikehikn avulla (s. 31) Kestävä kehitys (s. 31) Kehitetään ympäristöteknlgiaa bimassjen kerääminen kestävällä tavalla ja paremmilla laitteilla, vesistökunnstuksista tulevien sivututteena tulevien massjen (järviruk eri mudissaan, sedimentti) kehittäminen uusiksi tutteiksi Omat lunnnvarat (vesistökunnstuksista tulevat sivumassat) pyritään jalstamaan alueella uusiksi lppututteiksi Asukkaille turvataan viihtyisä elinympäristö Virkistyskäyttöarvjen ja jpa kiinteistöjen arvn parantuminen järviru n pistamisen myötä Lunnn mnimutisuudesta hulehditaan Eri eliölajien tarpeiden humiiminen laajemmissa kunnstussuunnitelmissa mm. tteutustavissa ja lpputulksissa yksityisillä ja yleisillä rannilla mahdllisuuksien mukaan, vesistökunnstusten taludellisesti kannattavan timinnan kautta lunnnsujelualueiden kunnstaminen Vetvimainen yritysympäristö (s. 46) Hyvä ympäristö alueen kilpailukyky ja vimavaratekijä, myönteiset lähtökhdat mm. lunt- ja vesistömatkailun kehittämiselle Virkistyskäyttöarvjen, matkailuyritysten timinnan edellytysten ja jpa kiinteistöjen arvn parantuminen järviru n pistamisen myötä Muut yritykset hyötyvät myös ympäristöstä ja käyttävät sitä
TOIMINTAA OHJAAVAT YLEISET PERIAATTEET JA LIITTYMINEN OHJELMAAN (2/2) Taludellisen timinnan ja lunnn ympäristöstä hulehtimisen yhdistäminen (s. 46) julkisesta rahituksen tarvitsijasta yritysvetiseksi timinnaksi Tuettava timinta (ss. 46-47) Selvitykset ja suunnitelmat, jilla kehitetään menetelmiä ja uusia teknlgiita ympäristön tilan parantamiseksi sekä riskien hallintaan järviru n kartitusmenetelmät (levinneisyys, tiheys eri vudenaikina), liiketimintamallit, laitetekniikan kehittyminen, tutteistaminen, vesilain tulkinta ja hjeistus luvan hakuun, yrittäjien kulutuspaketti Vesistöjen kunnstuksen edistämiseen liittyvät timet, jilla edistetään erityisesti matkailun, mutta myös muun yritystiminnan edellytyksiä Järviru n pistamisesta heti virkistyskäyttöarvjen, matkailuyritysten timinnan edellytysten ja jpa kiinteistöjen arvn parantuminen, yrittäjyyden syntyedellytysten arviiminen Hankevalintakriteerit (yllä levien lisäksi) Parantaa yhteistyötä palveluntuttajien kesken - yrittäjien verkstituminen, rahituksen selvittäminen, ympäristöklusterien synnyn tukeminen, jatkssa jalkauttaminen eli rahituksen hakeminen kehitystyöhön ja tutteistukseen? Tulsten tulee lla laajennettavia ja mnistettavia Mnet alan yrittäjät timivat valtakunnallisesti, ketjujen timinta mahdllista myös muille yrityksille vastaavalla knseptilla (Vesiplitiikan puitedirektiivin lähtökhtana levan lunnntilan humiiminen suunnitelmissa)
KUIVIKEKÄYTTÖ KÄYMÄLÖISSÄ "PAKETTI"PAALIT PELLETIT RAKENTAMINEN KÄYTTÖ MAATALOUDESSA (lisäys peltn) Lannite Orgaaniseen aineksen lisäys KOMPOSTOINTI YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN Pitkspuut Tien phjat Meluaita ym NIPUTUS RAKENTAMINEN Taljen katt RUOVIKKO LEIKKUU KERUU Seinäeriste Kriste-elementit ym SILPPU KASVUALUSTA Lisäys peltn (lannite, rgaaninen aines) BIOKAASUTUS Jälkeen käyttöön (lannite, rgaaninen aines) POLTTO Jälkeen lisäys pellille tai metsään (lannite) KUIVIKE (hevnen, hieh, lammas) Jälkeen bikaasutus ja levitys pellille Jälkeen levitys pellille LÄJITYS YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN esim. avimien rantjen luminen lkeille REHU KEMIALLINEN HAJOTUS Uudet tutteet PAALAUS KULJETUS SILPPUAMINEN POLTTO Jälkeen lisäys pellille tai metsään (lannite) Hanke llut surassa timinnassa tähän mennessä 16 yrityksen kanssa. Hankkeen kanssa tekemisissä lleita yrityksiä n llut 30 kpl. Ylipistja ym. tutkimuslaitksia n mukana llut 4kpl, jista Itä-Sumen ylipiststa yhteistyössä n llut mukana 3 laitsta. PELLETTI KAASUTUS Bihiili PYROLYYSI Plttaine KUIVIKE Jälkeen bikaasutus ja levitys pellille Jälkeen käyttö (lannite, rgaaninen aines) BIOKAASUTUS
YRITYSESIMERKKI: KASVUALUSTA Tällä hetkellä yksi lupaavimmista käyttömudista n Phjis- Karjalassa kehitetty kasvihuneiden kasvualusta, jssa käytetään mm. järviruka phjana Sumen ja Eurpan markkinilta n puuttunut npeasti uusiutuva, kasvikuituphjainen kasvualusta Järviru n lisäksi vidaan hyödyntää bikaasulaitksen mädätysjäännöstä ja muuta rgaanista materiaalia Patentin mistaa Kiteen Mat ja Multa Oy, yritys saanut tutteelle myyntiluvan Ympäristöministeriö n myöntänyt ns. RaKi-rahitusta (Ravinteiden kierrätyksen edistäminen ja Saaristmeren tilan parantaminen)
JÄREÄ-HANKE Päätteuttaja º Sumen ympäristökeskus, Jensuun timipaikka Osatteuttajat º Itä-Sumen ylipist º Karelia Ammattikrkeakulu Rahittajat º EU/ EAKR-rahast (Phjis-Karjalan ELYkeskus) º Tteuttajat º Jensuun kaupunki º Liperin kunta º Kiteen kunta Kest º 1.1.2011-31.12.2013 Rahitus (päätös 9.11.2011, muutspäätös 23.11.2012) º 2011-2013 kknaisrahitus 610 000 e (EAKR-suus 450 084 e) Ohjausryhmässä edustajia: º Phjis-Karjalan ELY-keskuksesta, º Itä-Sumen ylipiststa, º Phjis-Karjalan ammattikrkeakulusta, º Jensuun kaupungista, º Liperin kunnasta, º Kiteen kaupungista, º PrAgria Phjis-Karjalasta, º Phjis-Karjalan maakuntaliitsta, º Jensuun kehittämisyhtiö JOSEK ry:stä, º Osakaskunnista (Hepselkä/ Pyhäselkä ja Ätäskö) sekä º Sumen ympäristökeskuksesta
Marjala 12.10.2012 Ilna Jensuu Parikkalan Siikalahti 13.5.2013 Kaj Karlssn