Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus
Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset ja mistä Miten arvottaa oman työnsä Mistä kiinteät kustannukset muodostuvat Mihin ei voi juurikaan vaikuttaa Markkinoiden muutokset Sää, vuodenaikojen vaihtelu
Viljat Viljelyvyöhykkeen soveltuvuus viljalle hyvä pitkät perinteet viljanviljelyalueena Monokulttuurin välttäminen mahdollisuuksien mukaan Kylvö Hyvälaatuinen kylvösiemen pienentää tautien, tuholaisten, rikkakasvien ja vieraiden lajikkeiden riskiä Sertifioitu- tai peitattu siemen Oikea kylvömäärä Lannoitus Kasvin tarve ja maan ravinnetilanne huomioiden (huom. Ymp. tuen maksimit) Kasvuston kasvukaudenaikainen tarkkailu paljastaa lisälannoitustarpeet Yletön lannoittaminen turhaa, mikäli maan peruskunto on rapistunut (perusparannukset) Määrät satotavoitteiden mukaan
Viljat Kasvinsuojelu Tarkkailuun perustuvat ainevalinnat ja määrät Edellisen kasvukauden huomiot, sekä nykyinen tilanne Oikeaan aikaan pellolle Esim. myöhästetyllä ruiskutuksella valvatin ja ohdakkeen kimppuun Puolitettu tautiaine rikka-aineen yhteydessä ei välttämättä takaa riittävää tehoa. Mieluummin täysi annos lippulehtivaiheessa kertakäsittelynä (jaettu käsittely) Korrensääde Intensiivinen kasvinsuojelu kalliimpaa, mutta parantaa sato-odotuksia. Prosentuaalisesti ks-ainekustannus ei kovin korkea Rahaa sumutetaan hukkaan, jos ainevalinnat ja ruiskutusajankohdat tehdään samalla vanhalla kaavalla Toimiva ruisku
Viljat Tuotantokustannukset nousevat samalla, kun viljasta saatava hinta kohoaa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella hyvin kysyntää viljalle, sekä teollisuuden, että kotieläintuotannon muodossa
Tuottopehtorin tuotantokustannuslaskemat Tuotot: C1 kasvitilan tuet, rehuohra 160 /tn Ostopanokset: helmikuun 2010 hinnat, lannoitemäärät vastaavat ymp. tuen ehtoja Korkovaatimus: 5%, joka vastaa kokonaispääoman tuoton ohjeisarvossa tyydyttävän kannattavuuden alarajaa Työkustannus: 14,70 /h Kone-, rakennus- ja yleiskustannukset: Traktori 61-80kW, puimuri alle 350cm, kuivuri 130hl. Muuttuvissa kustannuksissa poltto- ja voiteluaineet sekä kuivurin sähkö Kunnossapitomenot sisällytetty kiinteisiin kustannuksiin 50 ha vastaavalle käyttömäärälle Koneiden poisto 20 vuoden käyttöajalla, 10 % jäännösarvolla Kuivurirakennuksen ja konehallin poisto 30 v. käyttöajalla ja 10 % jäännösarvolla Vakuutukset Pellon kustannukset: korkovaatimus peltoon sijoitetulle pääomalle, salaojituksen poisto, korko ja kunnossapito
Katetuotto C: tuotot 1028 /ha - menot 1112 /ha= -84 /ha Katetuotto A: tuotot 1028 /ha - muut.kust. 348 /ha= 680 /ha Rehuohra 3000 kg/ha 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 480 548 50 83 64 151 176 588 350 Sato Tuet Simenet Lannoitteet Kasvinsuojelu Muut muut.kust. Työ kust. Rak.kone,yleiskust. Pellon kust. 0 Tuotot Menot
Katetuotto C: tuotot 1188 /ha - menot 1189 /ha= -1 /ha Katetuotto A: tuotot 1188 /ha - muutt.kust. 419 /ha= 769 /ha Rehuohra 4000 kg/ha Sato 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 640 548 Tuotot 50 121 64 183 176 593 350 Menot Tuet Simenet Lannoitteet Kasvinsuojelu Muut muut.kust. Työ kust. Rak.kone,yleiskust. Pellon kust.
Katetuotto C: tuotot 1348 /ha - menot 1264 /ha= 84 /ha Katetuotto A: tuotot 1348 /ha - muuttuvat kust. 491 /ha= 857 /ha Rehuohra 5000 kg/ha Sato 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 800 548 50 159 64 215 176 597 350 Tuet Simenet Lannoitteet Kasvinsuojelu Muut muut.kust. Työ kust. Rak.kone,yleiskust. Pellon kust. 0 Tuotot Menot
Öljykasvit Erinomainen lisä viljelykiertoon, viljan monokulttuuriin taipuvaisella alueella Ylläpitää maan kasvukuntoa ja esikasviarvo on hyvä (hietamailla ohralla ja vehnällä 5-15 % parempi sato) Riittävästi välivuosia pahkahome, möhöjuuri Hyvä kompensaatiokyky Harvaksi jääneessä kasvustossa yksittäisen kasvin koko kasvaa sivuhaaroja (huom. lehtivihreäpitoisuus) Alhainen litujen lukumäärä lisää siementen lukumäärää ja kokoa Kylvö Tilan elinvoimaisimmille maille Kylvösiemenmäärä alhainen Lajikevalinnalla vaikutus mm. tulevaan öljy-% sekä lakoontumiseen
Öljykasvit Lannoitus Määrällisesti viljan tasoa Kasvinsuojelu tärkeässä roolissa Rikkakasviruiskutukset: Rikat kilpailevat kasvutilasta, ravinteista, valosta ja vedestä, alentaen siten sadon määrää ja laatua. Myytävän sadon mukana menevät rikkakasvien siemenet aiheuttavat laatuvähennyksiä Tuholaistorjunta: Aikaisessa taimivaiheessa kirpat saattavat tuhota koko kasvuston Tautitorjunta: Pahin tauti pahkahome, pahkat säilyvät maassa itämiskykyisinä jopa vuosia. Torjuntana kasvinvuorotus ja tautitorjunta ennen oireiden ilmenemistä. Torjuntaruiskutuksella saatu satojen kilojen sadonlisiä
Öljykasvit Rypsin hintavaihtelut ovat olleet viljaa pienemmät viime vuosina Öljykasvin ollessa osa viljelykiertoa, tilan työhuiput tasaantuvat sekä kiinteät kustannukset alenevat 2010 rypsiala oli suhteellisen suuri, mm. viljelykierto rajoittanee viljelyä jonkin verran 2011 Valkuaisen tarve pitää yllä rypsin markkinoita
Tuottopehtorin tuotantokustannuslaskemat Tuotot: C1 kasvitilan tuet, rypsi 370 /tn Ostopanokset: helmikuun 2010 hinnat, lannoitemäärät vastaavat ymp. tuen ehtoja Korkovaatimus: 5%, joka vastaa kokonaispääoman tuoton ohjeisarvossa tyydyttävän kannattavuuden alarajaa Työkustannus: 14,70 /h Kone-, rakennus- ja yleiskustannukset: Traktori 61-80kW, puimuri alle 350cm, kuivuri 130hl. Muuttuvissa kustannuksissa poltto- ja voiteluaineet sekä kuivurin sähkö Kunnossapitomenot sisällytetty kiinteisiin kustannuksiin 50 ha vastaavalle käyttömäärälle Traktorin poisto, korko, vakuutus ja kunnossapitokust. laskettu 600 h/vuosi käytön mukaan Leikkuupuimurin poisto, korko, vakuutus ja kunnossapitokust. laskettu 100 h/v käytön mukaan Vakuutukset Pellon kustannukset: korkovaatimus peltoon sijoitetulle pääomalle, salaojituksen poisto, korko ja kunnossapito
Katetuotto C: tuotot 1258 /ha - menot 1193 /ha= 65 /ha Katetuotto A: tuotot 1258 /ha - muuttuvat kust. 398 /ha= 860 /ha Rypsi 1500 kg/ha 1600 1400 1200 1000 555 41 145 98 113 176 Sato Tuet Simenet Lannoitteet Kasvinsuojelu 800 600 400 200 703 619 350 Muut muut.kust. Työ kust. Rak.kone,yleiskust. Pellon kust. 0 Tuotot Menot
Katetuotto C: tuotot 1443 /ha - menot 1249 /ha= 194 /ha Katetuotto A: tuotot 1443 /ha - muuttuvat kust. 452 /ha = 991 /ha Rypsi 2000 kg/ha 1600 1400 1200 1000 740 41 183 98 130 176 Sato Tuet Simenet Lannoitteet Kasvinsuojelu 800 600 400 200 703 621 350 Muut muut.kust. Työ kust. Rak.kone,yleiskust. Pellon kust. 0 Tuotot Menot
Katetuotto C: tuotot 1628 /ha - menot 1306 /ha= 322 /ha Katetuotto A: tuotot 1628 /ha - muuttuvat kust.507 /ha= 1121 /ha Rypsi 2500kg/ha 1800 1600 1400 1200 1000 925 41 222 98 146 176 Sato Tuet Simenet Lannoitteet Kasvinsuojelu 800 600 400 200 703 623 350 Muut muut.kust. Työ kust. Rak.kone,yleiskust. Pellon kust. 0 Tuotot Menot
Huomio kiinteisiin kustannuksiin Oikein mitoitettu konekalusto peltoalaan nähden Yhteistyö tilojen välillä Mitä kannattaa tehdä itse ja mitä teettää urakoitsijalla? Energiasuunnitelmalla selville miten energiataloutta voisi parantaa
Vaihtoehtoiset kasvit? LHP-riista, -maisema ja niitty tuet C1 721 / C2 701 Vaatii perustamisen, siemenkustannukset LHP-nurmi C1 591 / C2 571 Vanha nurmi riittää Vrt: rehuohra C1 548 / C2 561 Viljelyteknisesti hankalat lohkot edelleen LHP:ksi Rehuohran satotaso väh. 3000 kg/ha, kannattavuus sama kuin LHP riista, LHP nurmella riittää matalampikin taso Huom. Ymp.tuen 5 % vaatimus (2009 jälkeen sitoutuneet) Viherlannoitusnurmi C1 548 / C2 561 Maan rakenne paremmaksi, typen keräys seuraavalle viljelykasville
Viljelyala ja sato E-P:lla 2010 Kasvi Ala, ha Muutos 09/10, ha kg/ha milj. kg Kevätvehnä 11 600-100 4 130 48 Syysvehnä 600 + 100 3 790 2,4 Ruis 2 300 + 1 200 3 280 7,6 Ohra 54 400-12 000 3 880 210,9 Kaura 38 200-6 200 3 320 126,7 Rypsi+rapsi 18 600 + 8 700 1 330 24,6
Kylvöaikomuksia/ennustuksia VYR:n kylvöaikomuskyselyn mukaan vilja-ala kasvamassa yli 56 tuhannella hehtaarilla Mallasohran kylvöala eniten Pohjanmaalla erityisesti rehuohran ala kasvamassa Ohran yhteenlaskettu kylvöala n. 8 % suurempi kuin 2010 Syysvehnäkylvöjen suuri ala (73% enemmän kuin 2010) nostaa vehnän kokonaisviljelyalaa Kauran viljelyala pysymässä 2010 tasolla Rypsiala laskenee edellisvuoden ennätystasolta, mutta pysyy edelleen korkeana Haastavat viljelyolosuhteet 2010 rajoittavat innostusta Viljelykierto asettaa ehtoja
Pohdintaan Viljellään sitä mille on markkinat Tavoitellaan hyvää ja laadukasta satoa siltä alalta mitä viljellään Osa seuraavan kauden sadosta kiinnitetty sopimuksella takuu hinta Mitkä ratkaisut ovat tilakohtaisesti järkeviä ja omalle tilalle sopivia? Tuotetun sadon markkinat Keskimääräinen lämpösumman muodostuminen omalla alueella (ehtivätkö satoisat, mutta myöhäiset lajikkeet tuleentua) Tuotantopanosten hankinta-aika ja paikka kilpailuttaminen ajoissa Tulevaisuuden ennustaminen mahdotonta, nopeasti muuttuvat markkinat vaativat myös viljelijältä tiivistä seurantaa ja valmiutta tehdä totutusta poikkeavia ratkaisuja (LHP:n ja öljykasvien lisäys 2010) Oma työ ei ole ilmaista
Kiitos