Kohti kestäviä ruokavalintoja sidosryhmätilaisuus Climate Communication III hanke 13.4.16 klo 9.30 12, Kilta-sali, Helsinki Juha-Matti Katajajuuri Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Luonnonvarakeskus Uudet liiketoimintamahdollisuudet - Kiertotalouden ratkaisut
Taustaa 4-vuotiset CC I ja II hankkeet Useita työpajoja, raportteja, kuluttajatutkimuksia Elintarvikkeiden ilmastoviestinnän etenemissuositus 2.10.2013 CC III hanke käynnistyi MMM:n tilauksesta elintarvikealan kanssa pitkään jatkuneen CC-yhteistyön tuloksena 7.12. Alan yhteinen työpaja
Taustalla Climate Communication II hanke: Etenemis-suositus elintarvikkeiden ilmastoviestintään mtt.fi/climatecommunication Elintarvikkeiden ilmastoviestintä Suomessa -seminaari 2.10.2013
Miksi etenemissuunnitelma ja suositus julkaistu elintarvikesektorin ilmastoviestintään Ruuan osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on merkittävä ruokavalintojen merkitys suuri Kuluttajat eivät ole saaneet riittävästi tietoa, mutta haluavat ja tarvitsevat sitä Tahtotila etenemiseksi on olemassa, ala haluaa 1) olla kansainvälisesti edelläkävijä 2) yhtenäistää elintarvikkeiden ilmastoviestintää 3) parantaa viestinnän ymmärrettävyyttä ja johdonmukaisuutta 4) kasvattaa kuluttajien tietoisuutta, jotta he voivat käyttää saamaansa tietoa kestävämpien ruokavalointojen tukena ravitsemusta unohtamatta
Suosituksen sisältö Neljä osa-aluetta: 1. Tiedon tuottaminen ja viestinnän lisääminen 2. Kuluttajan tietoisuuden kasvattaminen 3. Elintarvikkeiden ilmasto- ja ympäristöviestinnän periaatteet 4. Eteneminen: Kuluttajien ymmärryksen kasvattaminen ja alan yhteisten ilmastoviestinnän periaatteiden kehittäminen
CC III: Tavoite Kuluttajaviestintä: kuluttajien tietoisuus kasvaa elintarvikkeiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksista Viestinnän yhtenäistäminen: sidosryhmä-keskustelut Pitkän aikavälin viestintätyö alkaa viestinviejien, portinvartijoiden ja median kautta. Pitkällä aikavälillä pysyvä muutos kulutuskäyttäytymisessä.
CC III -hanke: roolit Luke: tutkimustiedon tuottaja ja koostaja Kirjallisuuden ja omien tutkimusten perusteella taustatyö Organisoi työpajat Tekee ehdotuksen pääviesteistä Viestintä pohjautuu tieteellisiin julkaisuihin, Luken tutkimuksiin ja asiantuntijuuteen Viestintätoimisto laatii hankkeen viestintä-kampanjan Jälleenviestijät ja portinvartijat viemässä viestiä eteenpäin Perustetaan erillinen kampanjasivusto (MMM ja Luke) MMM toimii tilaajana
Aikataulu sidosryhmätilaisuus 60+ osallistujaa 7.12.2015 I sidosryhmätilaisuus 50+ osallistujaa 6-11/2015: pääviestien rakentaminen tieteellisten, referoitujen julkaisujen pohjalta 1-2/2016 pääviestien tarkentaminen palautteen pohjalta: toivomuksena positiivinen viestintä 4-9/2016 Viestinnällisesti hiotun konseptin valmistelu, Måndag-Luke 3/2016 Tarkennetut viestit asiantuntijaryhmälle ja viestintätoimistolle Kuluttajaviestintä ja koulutustilaisuudet alkavat syksyllä 2016
Päivän tavoite ja jatko Kuluttajaviestien uudistetun asiasisällön esittely alalle ja sidosryhmille Alustavan viestintäsuunnitelman esitteleminen suunnittelutoimisto-måndag Alan näkemysten kuuleminen Viestijöiden /portinvartijoiden aktivointi ja sitouttaminen viestintään Kirjurit paikalla kirjaamassa ylös kommentit Palautekysely tulee vielä perässä Laadimme osallistujille tiivistetyn yhteenvedon päivästä, jossa kuvataan toivottuja keskeisiä perusteltuja muutosehdotuksia Suunnittelutoimisto-Måndag yhdessä Luken ja MMM:n kanssa jatkaa viestinnän suunnittelua
Päivän aikataulu Kello 9.30-10.00 Alustukset 10.00-10.30 Sidosryhmien puheenvuorot 10.30-11.00 Yleinen keskustelu 11.05-12.00 Pienryhmissä keskustelu 12.00 Tilaisuus päättyy
Climate Communication III - VIESTIT Pyritään lisäämään kuluttajien tietoisuutta ruoan ympäristövaikutuksista ja ympäristöystävällisistä ruokavalinnoista. 11 20.5.2016
Lifecycle GHG emissions (CO 2 -C eq ) for 22 different food types. D Tilman & M Clark. 2014. Nature 515: 518-522, 1-5 doi:10.1038/nature13959
Pierer, M., Winiwarter, W., Leach, A. & Galloway; J. 2014. The nitrogen footprint of food products and general consumption patterns in Austria. Food Policy Volume 49, Part 1, December 2014, Pages 128 136
Westhoek, H., Lesschen, J., Rood, T., Wagner, S., De Marco, A., Murphy-Bokern, D., Leip, A., van Grinsven, H., Sutton, M. & Oenema, O. 2014. Food choices, health and environment: Effects of cutting Europe s meat and dairy intake Global Environmental Change Volume 26, May 2014, Pages 196 205.
Westhoek et al. 2014. Food choices, health and environment: Effects of cutting Europe s meat and dairy intake. Global Environmental Change 26, 196-205.
Van Dooren, C., Marinussen, M., Blonk, H., Aiking, H. & Vellinga, P. (2014) Exploring dietary guidelines based on ecological and nutritional values: A comparison of six dietary patterns. Food Policy 44, 36 46
Van Dooren, C., Marinussen, M., Blonk, H., Aiking, H. & Vellinga, P. (2014) Exploring dietary guidelines based on ecological and nutritional values: A comparison of six dietary patterns. Food Policy 44, 36 46 Sustainability Score In the vegan diet, milk is replaced by calcium-enriched soy drinks. Protein products are in line with the vegetarian option, but the eggs are replaced by an extra portion of pulses. Vegetable consumption is increased by 200 g, and the vegetables are rich in calcium.
Viestien lähtökohdat Materiaali on tuotettu kuluttajaviestinnän pohjaksi. Kuluttajaviestejä on yhteensä kolme ja lisäksi on tuotettu viestien perustelut lähteineen. Kuluttajaviesteissä on pyritty mahdollisimman positiiviseen sävyyn ja ne on valittu siten että niissä vältetään suoria vastakkainasetteluja, erimerkiksi kasvi- ja lihaperäisten tuotteiden välillä. Linjaus edellisen työpajan palautteen mukainen Kuluttajaviestinnässä suositellaan käytettävän valittuja ydinviestejä, ja taustamateriaalia suositellaan käytettävän jos viestejä halutaan tai on tarpeen perustella. Viesteissä on pyritty siihen, että niitä noudattamalla ruokavalion ilmasto-, rehevöitymis- ja happamoitumisvaikutukset vähenevät. Viesteissä ei myöskään anneta suosituksia, joissa oman asiantuntemuksemme perusteella tiedämme mahdollisesti olevan rankkoja ristiriitoja eri kestävyysnäkökulmien välillä Viesteissä esitetään tapoja kuinka ympäristövaikutukset pienenevät ruokavaliota kohtuullisesti muuttamalla. Suosituksia annettaessa on huomioitu suomalaiset ravitsemussuositukset. Kuluttajaviestit koskevat ruoankulutusta Suomessa. Viestit kuvaavat sekä Suomessa tuotetun että Suomeen tuodun ruoan vaikutuksia.
Viesti 1 Lisää monipuolisesti kasvisten, hedelmien, marjojen ja viljatuotteiden osuutta omassa ruokavaliossasi Ruokavalion ympäristövaikutuksia voidaan vähentää merkittävästi kohtuullisilla ruokavalion muutoksilla Erityisesti lisäämällä juuresten, perunan, kaalien, marjojen ja täysjyväviljatuotteiden osuutta ruokavaliossa, koska niiden ympäristövaikutukset ovat pienet
Viesti 2 Vältä ruokahävikkiä Keskimääräinen nelihenkinen suomalainen perhe haaskaa syömäkelpoista ruokaa vuodessa noin 100 kiloa. Ruokaa päätyy roskiin myös kodin ulkopuolisessa ruokailussa, muun muassa työpaikkaruokailussa ja kouluruokailussa. Ruokahävikin suurin ongelma ympäristönäkökulmasta on se, että ruoan tuottamisessa syntyneet ympäristövaikutukset ovat syntyneet täysin turhaan kun ruokaa ei syödä. Tärkeintä on siis että suunnittelemme ruoan syömistä ja ruoan hankintaa siten, että kulutamme ruokaa omaan tarpeeseemme sopivasti ja huolehdimme, ettei hävikkiä synny.
Viesti 3 Voit syödä ympäristöystävällisemmin tekemällä hyviä päivittäisiä ruokavalintoja Jotta ruoankulutuksen eri ympäristövaikutuksia voidaan vähentää tehokkaasti, on hyvä kiinnittää huomiota siihen, mitä syödään, miten paljon syödään ja että vaivalla tuotettu ruoka ei päätyisi roskiin. Toistuvat päivittäiset ruokarutiinit, ruokavalinnat ja niistä syntyvä ruokavalio ratkaisevat lopulta oman ruoankulutuksen ympäristöystävällisyyden.
Top 4 ruokavinkit ympäristöystävällisempään ja ravitsemuksellisesti hyvään ruokavalioon 1. Syö suhteessa enemmän ja monipuolisesti erilaisia kasviksia, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljatuotteita. 2. Suosi hyviä kasviproteiininlähteitä kuten papuja, herneitä, linssejä, pähkinöitä, siemeniä (auringonkukka, kurpitsa, pellava yms.) ja täysjyväviljatuotteita. 3. Syö oman energiantarpeesi mukaisesti ja vältä turhia kaloreita, erityisesti lisättyä sokeria, tyydyttynyttä rasvaa ja alkoholituotteita. 4. Vähennä ruokahävikkiä. + Lisäksi, jos keittotaitosi ja lähikauppiaasi suovat, niin suosi sisävesien ja Itämeren alueen pikkukaloja, kuten silakkaa ja muikkua.
Hankkeessa toteutettavan kampanjan viestintäsuunnitelma Måndag 23 7.12.2015
Sidosryhmien puheenvuorot 1. Anna Vainikainen, Elintarviketeollisuusliitto 2. Nani Pajunen, Sitra 3. Soile Käkönen, HK Scan 4. Leena Mikkonen-Young, HSY 5. Anni-Mari Syväniemi, MTK 6. Outi Luukkonen, HYY Ravintolat Rahoittajan kommenttipuheenvuoro: Petri Koskela, MMM 24 7.12.2015
Yleinen keskustelu 25 20.5.2016
Päivän jatko ja hankkeen seuraavat vaiheet Nyt keskustelua pienryhmissä kaikki palaute kirjataan ylös Pienryhmien jälkeen päivä päättyy n. klo 12 Palautekysely työpajan päätteeksi Osallistuneille lähetetään kirjallisena tutkijaryhmän näkemys työpajan lopputuloksesta ja viestintämateriaalin muutoksista Työpaja jälleenviestijöille? Viestintäkampanja syksyllä 2016