Helsingin kaupunki ALUSTAVAT TOTEUTUSSUUNNITELMAT ALUEITTAIN AVUSTUS UUSIEN ASUNTOALUEIDEN KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMISEEN VUODET 2010 2012 Alueet etusijajärjestyksessä 1. Kalasatama, Sörnaistenniemi 2. Jätkäsaari, Jätkäsaarenkallio Hietasaari ja Saukonpaasi 3. Honkasuo 4. Kruunuvuorenranta, Gunillankallio ja Borgströminmäki 5. Myllypuron voimalan alue
HELSINGIN KAUPUNKI TOTEUTUSSUUNNITELMA TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS Kalasataman aluerakentamisprojekti Kehittämisosasto Hannu Asikainen, Petri Hoppula 1.3.2010 1 (2) Nro 1 TOTEUTUSSUUNNITELMA SÖRNÄISTENNIEMEN RAKENTAMISESTA Sijainti yhdyskuntarakenteessa, asemakaavatilanne ja liikennejärjestelyt Kalasataman projektialueeseen kuuluva Sörnäistenniemi sijaitsee itäisessä kantakaupungissa noin 2,5 etäisyydellä keskustasta. Alueen koko on noin 25 ha. Pohjoisessa se rajautuu Kulosaaren siltaan, idässä vesialueeseen, etelässä entiseen satama-alueeseen ja lännessä energia-alueeseen. Alue on kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin omistuksessa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kalasataman osayleiskaavan (nro 11650) 30.1.2008 ja se sai lainvoiman 14.3.2008. Osayleiskaavan mukaan alue on pääosin kerrostalovaltaista asuntoaluetta ja lähivirkistysaluetta. Sörnäistenniemen osa-alueen asemakaava (nro 11780) sai lainvoiman 16.1.2009. Alueen asemakaava on toteutussuunnitelman liitteenä 1. Sörnäistenniemen alueen luoteispuolelle Kalasataman metroaseman ympärille muodostetaan voimakas kaupallinen keskittymä. Alueella varataan suuri tontti julkisille lähipalveluille. Katuaukioiden reunoille sijoitetaan kadunvarsiliiketiloja ja keskeisen puistoalueen kulmauksessa oleva rakennus osoitetaan asukkaiden yhteiskäyttötiloille ja palveluille. Alueelle suunnitellaan koko ranta-alueen keskeisin puisto, Kalasatamanpuisto. Lisäksi alueelle tehdään yhtenäinen, julkinen rantapromenadi ja urbaani merellinen katuaukio. Kaupunginosapuistona toimii Mustikkamaa. Alue tukeutuu ensisijaisesti joukkoliikenteeseen. Toimintansa tammikuussa 2007 aloittaneen Kalasataman metroaseman yhteyteen alueen luoteispuolelle muodostetaan tehokas joukkoliikenteen solmukohta yhteyksineen Hakaniemen, Arabianrannan ja Pasilan suuntaan sekä seudun poikittaisliikenteeseen ja koilliseen Helsinkiin. Alueella varaudutaan useisiin raitiotielinjauksiin. Alueen pysäköinti perustuu pihakansien alle rakennettaviin pysäköintilaitoksiin, erilliseen pysäköintilaitokseen ja kadunvarsipysäköintiin. Väestön ja työpaikkojen kehitys vuosina 2010-2015 Sörnäistenniemeen suunnitellaan asuinkortteleita noin 2 700 uudelle asukkaalle (n. 109 000 k-m2). Lisäksi alueelle on osoitettu toimistotoimitilaa n. 17 500 k-m2, hotellitoimitilaa n. 11 500 k-m2 sekä julkisia
HELSINGIN KAUPUNKI TOTEUTUSSUUNNITELMA TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS Kalasataman aluerakentamisprojekti Kehittämisosasto Hannu Asikainen, Petri Hoppula 1.3.2010 2 (2) palveluja (koulu, päiväkodit) n. 12 000 k-m2. Alueella arvioidaan olevan työpaikkoja vuonna 2015 kaikkiaan noin 240. Asuntotuotannon määrä-, hallintomuoto- ja talotyyppitavoitteet vuosina 2010-2015 ARA-tuotannon osuus Sörnäistenniemen asemakaavassa on asuinkerrosalaa yhteensä noin 109 000 k-m2. Alueen kortteleita kiertää 5-6-kerroksisten kerrostalojen kehä. Kortteleiden sisäosissa, asuntokatujen varsilla on kolmikerroksisia yhden perheen kantakaupunkihuviloita. Rannassa on kaksi suurta korttelia, jotka on sovitettu Kulosaarensillan ja maiseman suureen mittakaavaan. Sillan kupeessa on kaksi korkeata toimistorakennusta muodostamassa sisäänkäyntiportin kantakaupunkiin ja suojaten asuinkortteleita Itäväylän aiheuttamilta häiriöiltä. Suuren kiilamaisen keskuspuiston viereen sijoittuu koulu ja hotelli. Pysäköinti on sijoitettu pihakansien ja puiston alle sekä katujen varsille. ARA-tuotannon osuus on esitetty liitteessä 2. Katujen, siltojen ja puistojen rakentamisen kustannukset ja aikataulu Sörnäistenniemen katujen, siltojen ja puistojen toteuttamisen kustannukset vuosina 2010 2015 ovat yhteensä noin 22,7 milj. euroa, mistä katujen ja siltojen rakennuskustannukset ovat noin 21,0 milj. euroa sekä puistojen noin 1,7 milj. euroa. Vuosittaiset katujen, siltojen ja puistojen rakentamiskustannukset on esitetty liitteessä 3. Lisäksi kaupungin on investoitava alueen maaperän puhdistamiseen ja esirakentamiseen vuosina 2010 2012 noin 11,8 milj. euroa. Alueen rakentamisaikataulu on kunnallistekniikan osalta seuraava: Kunnallistekniikan suunnittelu vuosina 2008 2010 Kunnallistekniikan rakentaminen vuosina 2009 2014 Lopullisesti kadut valmistuvat asuntorakentamisen tahdissa Puistojen suunnittelu vuosina 2011 2014 Puistojen rakentaminen vuosina 2012 2015 Liitteet 1 Sörnäistenniemen asemakaava ja sijaintikartta 2 Väestö- ja työpaikkatavoite sekä asuntotuotannon määrä-, hallintomuoto- ja talotyyppitavoitteet 3 Katujen, siltojen ja puistojen rakentamiskustannusarvio 4 Sörnäistenniemen tonttien rakentamisaikataulu 5 Sörnäistenniemen tontinvaraukset
LIITE 1a
LIITE 1b
Helsingin kaupunki TOTEUTUSSUUNNITELMA LIITE 2 Talous- ja suunnittelukeskus Kehittämisosasto 1.3.2010 SÖRNÄISTENNIEMI Väestö- ja työpaikkatavoite sekä asuntotuotannon määrä ja talotyyppitavoitteet Vuosi Väestö- Työpaikka- Asuntotuotanto aloitusvuosittain Asuntomäärät talotyypittäin tavoite tavoite vuoden lopussa Yhteensä Vapaarah. ARA vuokra Asumisoikeus kerrostalo pientalo [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] 2010 448 150 205 93 448 2011 220 404 294 110 386 18 2012 1 000 200 211 172 39 203 8 2013 1 700 210 130 115 15 119 11 2014 2 200 230-2015 2 600 240 - Yhteensä 2 600 240 1 193 731 369 93 1 156 37 Asuntotuotannon hallintajakauma määräytyy kaupunginvaltuuston hyväksymän maankäytön ja asumisen toteutusohjelman pohjalta tehtävien tontivarauspäätösten mukaan. Kaupunginhallitus on 23.2.2009 varannut Sörnäistenniemen tontit liitteenä 5 olevalla kartalla esitetyn mukaisesti.
Helsingin kaupunki TOTEUTUSSUUNNITELMA Talous- ja suunnittelukeskus Kehittämisosasto 1.3.2010 LIITE 3 SÖRNÄISTENNIEMI Katujen, siltojen ja puistojen rakentamiskustannusarvio Vuosi Katujen, siltojen ja Puistojen rakentaminen Yhteensä muiden liikenneväylien rakentaminen [ ] [ ] [ ] 2010 2,77 2,77 2011 4,04 4,04 2012 3,75 0,15 3,90 2013 4,77 4,77 2014 4,63 1,50 6,13 2015 1,08 1,08 Yhteensä 21,04 1,65 22,69 2010-2012 10,56 0,15 10,71
LIITE 4
LIITE 5
TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS TOTEUTUSSUUNNITELMA 1(3) Kehittämisosasto Länsisataman aluerakentamisprojekti 1.3.2010 Timo Laitinen Markku Riekko Nro 2 TOTEUTUSSUUNNITELMA JÄTKÄSAAREN RAKENTAMISESTA Osa-alueet: Jätkäsaarenkallio Hietasaari ja Saukonpaasi Sijainti yhdyskuntarakenteessa, asemakaavatilanne ja liikennejärjestelyt Helsingin Länsisataman kaupunginosassa on rakenteilla Jätkäsaaren asuin- ja työpaikka-alue. Alue rajoittuu luoteessa Ruoholahteen ja koillisessa Mechelininkatuun sekä Hietalahdenrantaan. Alueelle tulee asukkaita n. 16 000 ja työpaikkoja n. 6000. Jätkäsaaren alueen osayleiskaava (86 ha) tuli lainvoimaiseksi 18.8.2006. Jätkäsaaren asemakaava laaditaan seitsemässä osassa, joista ensimmäinen, Jätkäsaarenkallio - Hietasaari, tuli lainvoimaiseksi 7.8.2009. Lisäksi Jätkäsaaren asuinalueeseen luettavasta Saukonpaaden alueesta on lainvoimainen asemakaava (26.11.2004). Seuraavaksi lainvoiman saanee Saukonlaiturin asemakaava vuoden 2011 lopussa. Länsisataman tavarasataman siirryttyä vuonna 2008 Vuosaareen, vapautui alue muuhun käyttöön. Koska alueelle rakentuu suuri asuin- ja työpaikka-alue, siellä joudutaan suorittamaan mittava esirakentaminen. Lisätäyttöjä tehdään noin 14 ha, joka vaatii mittavat ruoppaus- ja täyttötyöt. Perusperiaatteena on, että alueelta kaivettu maa-aines käsitellään asianmukaisesti paikanpäällä ja pyritään loppusijoittamaan alueelle tuleviin rakenteisiin. Jätkäsaaren asemakaavarajat ja pääliikennejärjestelyt näkyvät liitteessä 1A ja 1B. Väestön ja työpaikkojen kehitys vuosina 2010 2015 Jätkäsaareen on asemakaavoitettu asuntoja 312 620 k-m². Alueella on lisäksi kaavoitettuna toimisto- ja liiketilatontteja 117 631 k-m². Alueelle tulee kattavat julkiset lähipalvelut, joiden rakentaminen ajoitetaan asuin- ja toimitilarakentamisen mukaan. Alueen suurin kaupallisten palveluiden keskittymä tulee Keskuskorttelin alueelle, josta laaditaan parhaillaan asemakaavaa. Väestö- ja työpaikkatavoitteen kehittyminen vuosina 2010-2015 on esitetty liitteessä 2. Asuntotuotannon määrä-, hallintomuoto- ja talotyyppitavoitteet vuosina 2010 2015 Jätkäsaaren asuntokerrosala on 670 299 k-m², josta jo kaavoitettujen pientalojen osuus on 9 000 k-m². Jätkäsaaren alue jakautuu pääsääntöisesti kerrostalovaltaiseen (AK) asuntoalueisiin ja matalamman rakentamisen (A) asuntoalueisiin. Alueelle suunnitellaan toteutettavaksi
TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS TOTEUTUSSUUNNITELMA 2(3) Kehittämisosasto Länsisataman aluerakentamisprojekti 1.3.2010 Timo Laitinen Markku Riekko ARA tuotannon osuus Maanhankinta myös muun tyyppistä rakentamista kuten pientaloja ja kaupunkirivitaloja, joissa on erilaisia ratkaisuja ja talotyyppejä. Kaupungin asunto-ohjelmassa on asetettu asuntorakentamisen aloitustavoitteeksi vuosi 2010. Näyttää siltä, että asuntorakentamisen aloitukseen päästään syksyllä 2010. Ensimmäiset tontinvaraukset tehtiin 2009. Asuntotuotannon määrä-, hallintomuoto- ja talotyyppitavoitteet on esitetty liitteessä 2. Tonttien rakentamisaikataulu on esitetty liitteessä 4. ARA -tuotannon osuus on esitetty liitteessä 2. Asemakaava alueen pinta-ala on 80 ha. Alue on kokonaan Helsingin kaupungin omistuksessa. Katujen, siltojen ja puistojen rakentamisen kustannukset ja aikataulu Alueen katujen ja puistojen toteuttamisen kustannukset ovat yhteensä noin 23,5 milj. euroa, mistä katujen rakennuskustannukset ovat 13,5 milj. euroa sekä puistojen 10 milj. euroa. Kustannuksia lisäävät puistoon tulevien mittavien täyttöjen rakentaminen. Pilaantuneen maaperän puhdistaminen ja Crusellinsilta ei sisälly em. lukuihin. Crusellinsillan rakentaminen käynnistyi vuonna 2008 ja se valmistuu vuoden 2010 lopussa. Sillan kustannusarvio on 20 milj. euroa. Alueen rakentamisaikataulu on kunnallistekniikan osalta seuraava: Kunnallistekniikan suunnittelu vuosina 2008 2014 Kunnallistekniikan rakentaminen vuosina 2009 2015 Lopullisesti kadut valmistuvat asuntorakentamisen tahdissa Puistojen suunnittelu vuosina 2008 2014 Puistojen rakentaminen vuosina 2010 2015 Alueen rakentamisen rahoitus määritellään kaupungin talousarviossa ja rakentamisen ohjelmoinnin suorittaa vuosittain määrärahojen puitteissa rakennusviraston katu- ja puisto-osasto. Katujen ja puistojen rakentamiskustannusarvio on esitetty liitteessä 3.
TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS TOTEUTUSSUUNNITELMA 3(3) Kehittämisosasto Länsisataman aluerakentamisprojekti 1.3.2010 Timo Laitinen Markku Riekko Liitteet Avustuksen vaikutus alueen asuntotuotannon ja hankkeiden aikaistamiseen Alueen katujen, siltojen ja puistojen rakentamiskustannukset ovat yhteensä noin 23,5 milj. euroa. Lisäksi kaupungin on investoitava vesi- ja energiahuollon rakentamiseen 10,5 milj. euroa, alueen julkisiin palveluihin 45 milj. euroa sekä muihin edellytysinvestointeihin 85 milj. euroa. Alueen maaperä on pääosin täyttömaata ja louhepengertä, joka lisää perustamiskustannuksia, koska joudutaan käyttämään paalutusta tai syvätiivistystä. Asuntorakentaminen voidaan aloittaa loppusyksystä 2010 vahvoilla asemakaava-alueilla (Jätkäsaarenkallio - Hietasaari ja Saukonpaasi). Taloudellisen tilanteen heikkenemisen vuoksi kaupunki joutuu supistamaan investointejaan, joten uusien asuinalueiden rakentamisen aloitus ja toteutusaikataulu ovat taloussuunnitelmia laadittaessa erityisessä harkinnassa. Jos Jätkäsaaren toteutussuunnitelman mukainen rahoitus järjestyy, on alueelle rakennettavissa noin 2706 asuntoa vuosina 2010-2015. 1 Jätkäsaaren asemakaava ja pääliikennejärjestelyt 2 Väestö- ja työpaikkatavoite sekä asuntotuotannon määrä-, hallintomuoto- ja talotyyppitavoitteet 3 Katujen, siltojen ja puistojen rakentamiskustannusarvio 4 Tonttien rakentamisaikataulu 5 Tontinvaraajat Jätkäsaaressa
JÄTKÄSAAREN ASEMAKAAVARAJAT LIITE 1A
PÄÄLIIKENNEJÄRJESTELYT LIITE 1 B Bussilinjat ja metroasemat on esitetty alla olevassa kuvassa (HSL 28.1.2010). Bussilinjojen ja Metron lisäksi Länsisatamaa palvelevat raitiolinja 6 alueen itäreunassa, sekä linja 8, jonka päätepysäkki on Ruoholahdessa Itämerenkadun päässä.
Helsingin kaupunki TOTEUTUSSUUNNITELMA LIITE 2 Talous- ja suunnittelukeskus Kehittämisosasto 1.3.2010 JÄTKÄSAARI: Jätkäsaarenkallio - Hietasaari ja Saukonpaasi Väestö- ja työpaikkatavoite sekä asuntotuotannon määrä ja talotyyppitavoitteet Vuosi Väestö- Työpaikka- Asuntotuotanto aloitusvuosittain Asuntomäärät talotyypittäin tavoite tavoite vuoden lopussa Yhteensä Vapaarah. ARA vuokra Asumisoikeus kerrostalo pientalo [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] 2010 152 284 70 214 284 2011 424 954 352 488 114 954 2012 933 944 289 289 289 2013 1 165 1 201 172 102 70 95 77 2014 2 728 2 906 587 437 50 100 587 2015 4 839 3 229 497 447 50 497 Yhteensä 9 665 8 856 2 783 1 697 872 214 2 706 77 Asuntotuotannon hallintajakauma määräytyy kaupunginvaltuuston hyväksymän maankäytön ja asumisen toteutusohjelman pohjalta tehtävien tontivarauspäätösten mukaan. Tontinvaraustilanne alueella näkyy liitteessä 5.
Helsingin kaupunki TOTEUTUSSUUNNITELMA Talous- ja suunnittelukeskus Kenittämisosasto 1.3.2010 LIITE 3 JÄTKÄSAARI: Jätkäsaarenkallio - Hietasaari ja Saukonpaasi Katujen, siltojen ja puistojen rakentamiskustannusarvio Vuosi Katujen, siltojen ja Puistojen rakentaminen Yhteensä muiden liikenneväylien rakentaminen milj. [ ] milj. [ ] milj. [ ] 2010 2,3 2,3 2011 1,9 1,9 2012 1,8 2,0 3,8 2013 2,0 3,0 5 2014 3,0 3,0 6 2015 2,5 2,0 5 Yhteensä 13,5 10 23,5 2010-2012 6,0 2,0 8,0
LIITE 4
LIITE 5
TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS TOTEUTUSSUUNNITELMA 1(3) Kehittämisosasto Honkasuo Kuninkaankolmion aluerakentamisprojekti 1.3.2010 Kimmo Kuisma Nro 3 TOTEUTUSSUUNNITELMA HONKASUON RAKENTAMISESTA Sijainti yhdyskuntarakenteessa, asemakaavatilanne ja liikennejärjestelyt Helsingin Malminkartanon kaupunginosassa on lähdössä rakenteille noin 1 500 asukkaan asuinalue Honkasuo, joka sijaitsee Malminkartanon pohjoisosassa Vantaan rajan tuntumassa. Honkasuon kaava-alue on rakentamatonta niittyä, metsää ja suota. Honkasuon asemakaavaehdotus on hyväksytty 11.12.2008 kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Asemakaava viimeistellään hyväksymiskäsittelyihin Honkasuon itäosan tontinvarauskilpailun jälkeen vuoden 2010 aikana. Asemakaava saanee lainvoiman vuoden 2011 alussa. Asemakaavaehdotuksen kartta on liitteenä 1. Alueen kokoojakadut Perhosenkierto ja Honkasuontie kulkevat koko Honkasuon halki. Perhosenkierto liittyy etelässä Naapuripellontiehen ja Honkasuontie alueen pohjoisosassa Rajatorpantiehen Vantaan puolella. Alueen liikennejärjestelyt näkyvät asemakaavakartassa, liite 1. Väestön ja työpaikkojen kehitys vuosina 2010 2015 Honkasuolle kaavoitetaan asuntoja noin 1 500 asukkaalle. Alueen omat julkiset lähipalvelut sijoittuvat Perhosenkierron pohjoispuoliseen korttelitaloon, johon on suunniteltu päiväkoti ja asukkaiden yhteistiloja. Muut julkiset palvelut ja kaupalliset palvelut ovat alueen vieressä Malminkartanon keskuksessa ja Vantaan Myyrmäessä. Väestö- ja työpaikkatavoitteen kehittyminen on esitetty liitteessä 2. Asuntotuotannon määrä-, hallintomuoto- ja talotyyppitavoitteet vuosina 2010 2015 Honkasuon asuntokerrosala on 60 000 kem 2, josta pientalojen osuus on noin 46 000 kem 2. Alue on pääosin matalaa ja tiivistä pientalorakentamista, jossa on seuraavia ratkaisuja ja talotyyppejä: yhden perheen talot omilla tonteilla tai yhtiömuotoisina kohteina, kaupunkipientalot (yhteen kytketyt pientalot omilla tonteilla), rivitalot ja rinnetaloratkaisut. Alueelle rakennetaan pienkerrostaloja noin 14 000 kem 2. Honkasuon itäosassa on vireillä Tekesin Kestävä yhdyskunta demonstraatiohanke Honkasuon ekotehokas kaupunkikylä. Alue toteutetaan tontinvarauskilpailun pohjalta. Kilpailussa tutkitaan innovatiivisia ja ekotehokkaita puurakenteisten pientalojen ratkaisuja. Kaupungin asunto-ohjelmassa on asetettu asuntorakentamisen aloitustavoitteeksi vuosi 2011. Ensimmäiset tontinvaraukset tehtänee syksyllä 2010 Honkasuon itäosassa. Kunnallistekniikan suunnittelu on käynnissä.
TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS TOTEUTUSSUUNNITELMA 2(3) Kehittämisosasto Honkasuo Kuninkaankolmion aluerakentamisprojekti 1.3.2010 Kimmo Kuisma Asuntotuotannon määrä-, hallintomuoto- ja talotyyppitavoitteet on esitetty liitteessä 2. ARA -tuotannon osuus Maanomistus ARA -tuotannon osuus on esitetty liitteessä 2. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 31,5 ha. Alue on kokonaan Helsingin kaupungin omistuksessa. Katujen ja puistojen rakentamisen kustannukset ja aikataulu Alueen katujen ja puistojen toteuttamisen kustannukset ovat yhteensä noin 4,95 milj. euroa, mistä katujen rakennuskustannukset ovat 2,95 milj. euroa sekä puistojen 2,0 milj. euroa. Kustannuksia lisäävät rakentaminen savi- ja suoperäiseen maastoon. Alueiden esirakentaminen ja vesi- ja energiahuollon rakentaminen eivät sisälly em. lukuihin. Alueen rakentamisaikataulu on kunnallistekniikan osalta seuraava: Kunnallistekniikan suunnittelu vuosina 2010 2011 Kunnallistekniikan rakentaminen vuosina 2011 2014 Lopullisesti kadut valmistuvat asuntorakentamisen tahdissa Puistojen suunnittelu vuosina 2010 2013 Puistojen rakentaminen vuosina 2012 2015 Alueen rakentamisen rahoitus määritellään kaupungin talousarviossa ja rakentamisen ohjelmoinnin suorittaa vuosittain määrärahojen puitteissa rakennusviraston katu- ja puisto-osasto. Avustuksen vaikutus alueen asuntotuotannon ja hankkeiden aikaistamiseen Alueen katujen ja puistojen rakentamiskustannukset ovat yhteensä noin 4,95 milj. euroa. Lisäksi kaupungin on investoitava vesihuollon rakentamiseen 2,9 milj. euroa, alueen julkiseen palvelurakennukseen 2,5 milj. euroa ja heikon maaperän vuoksi katujen esirakentamiseen noin 3,3 milj. euroa. Kaavatilanteen puolesta kunnallistekniikan suunnittelu on käynnissä ja rakentaminen alkaa 2011, jolloin asuntorakentaminen voidaan aloittaa syksyllä 2011. Taloudellisen tilanteen heikkenemisen vuoksi kaupunki joutuu supistamaan investointejaan, joten uusien asuinalueiden rakentamisen aloitus ja toteutusaikataulu ovat taloussuunnitelmia laadittaessa erityisessä harkinnassa. Jos Honkasuon toteutussuunnitelman mukainen rahoi-
TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS TOTEUTUSSUUNNITELMA 3(3) Kehittämisosasto Honkasuo Kuninkaankolmion aluerakentamisprojekti 1.3.2010 Kimmo Kuisma Sijaintikartta tus järjestyy, on alueelle rakennettavissa noin 730 asuntoa vuosina 2011-2017. Liitteet 1 Honkasuon asemakaavaehdotus, kartta 2 Väestö- ja työpaikkatavoite sekä asuntotuotannon määrä-, hallintomuoto- ja talotyyppitavoitteet 3 Katujen rakentamiskustannusarvio 4 Osa-alueiden rakentamisaikataulukartta
LIITE 1
Helsingin kaupunki TOTEUTUSSUUNNITELMA LIITE 2 Talous- ja suunnittelukeskus Kehittämisosasto 1.3.2010 HONKASUO Väestö- ja työpaikkatavoite sekä asuntotuotannon määrä ja talotyyppitavoitteet Vuosi Väestö- Työpaikka- Asuntotuotanto aloitusvuosittain Asuntomäärät talotyypittäin tavoite tavoite vuoden lopussa Yhteensä Vapaarah. ARA vuokra Asumisoikeus kerrostalo pientalo [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] 2010 - - - - - - - - 2011 - - 25 20-5 - 25 2012 160-57 48-9 - 57 2013 640-245 155 35 55 185 60 2014 890 10 118 96-22 - 118 2015 1 130-111 92-19 - 111 Yhteensä 1 130 10 556 411 35 110 185 371 Asuntotuotannon hallintajakauma määräytyy kaupunginvaltuuston hyväksymän maankäytön ja asumisen toteutusohjelman pohjalta tehtävien tontinvarauspäätösten mukaan. Honkasuon rakentaminen käynnistyy alueen itäosasta, jossa käydään tontinvarauskilpailu vuoden 2010 aikana. Tontinvarauskilpailuja järjestetään vuosittain 2011-2015. Alueen asuntorakentaminen jatkuu vuoteen 2017 saakka. Vuoden 2017 lopussa väestötavoite on 1500 asukasta ja asuntotuotannon kokonaistavoite 730 asuntoa.
Helsingin kaupunki TOTEUTUSSUUNNITELMA Talous- ja suunnittelukeskus Kehittämisosasto 1.3.2010 LIITE 3 Honkasuo Katujen, siltojen ja puistojen rakentamiskustannusarvio Vuosi Katujen, siltojen ja Puistojen rakentaminen Yhteensä muiden liikenneväylien rakentaminen [ ] [ ] [ ] 2010 200 000 200 000 2011 700 000 700 000 2012 1 450 000 150 000 1 600 000 2013 400 000 200 000 600 000 2014 200 000 810 000 1 010 000 2015-840 000 840 000 Yhteensä 2 950 000 2 000 000 4 950 000 2010-2012 2 350 000 150 000 2 500 000
LIITE 4
TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS TOTEUTUSSUUNNITELMA 1(3) Kehittämisosasto Kruunuvuorenrannan aluerakentamisprojekti 01.03.2010 Jari Tirkkonen, Ville Vastamäki Nro 4 TOTEUTUSSUUNNITELMA KRUUNUVUORENRANNAN OSA-ALUEIDEN GUNILLANKALLIO JA BORGSRÖMINMÄKI RAKENTAMISTESTA Sijainti yhdyskuntarakenteessa, asemakaavatilanne ja liikennejärjestelyt Helsingin Kruunuvuorenranta on Laajasalon lounaisosassa sijaitseva, meren rantaan rajoittuva suunnitteilla oleva asuinalue. Kruunuvuorenrannan aluerakentamisprojekti käsittää nykyiset Laajasalon öljysataman, Kruunuvuoren, Kaitalahden, Tullisaaren, Stansvikin kartanoalueen sekä Henrik Borgströmintien ja Gunillantien länsipuoliset metsäalueet. Asuinalueena tuleva Kruunuvuorenranta koostuu kahdeksasta nimetystä osa-alueesta, jotka ovat Borgströminmäki, Gunillankallio, Kaitalahti, Kruunuvuori, Hopealaakso, Haakoninlahti 1, Haakoninlahti 2, Koirasaari, Stansvikinnummi ja Stansvik. Kruunuvuorenranta jakautuu osayleiskaava-alueeseen ja maankäyttösuunnitelma-alueeseen. Gunillankallio ja Borgströminmäki sijaitsevat jälkimmäisellä ja liittyvät itälaidastaan Laajasalon olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Gunillankallio ja Borströminmäki ovat Kruunuvuorenrannan aloitusalueita. Gunillankallion kaavaehdotus on hyväksytty, ja kaavaluonnos on menossa valtuustokäsittelyyn loppukeväästä 2010. Borgströminmäen kaavaehdotus on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 20.11.2008. Alueen kokoojakatu Koirasaarentietie kulkee koko Kruunuvuorenrannan halki. Lännessä Koirasaarentien kaavaillaan jatkuvan kevyen liikenteen ja raitiotieliikenteen siltayhteytenä Kruununhakaan. Idässä Koirasaarentie liittyy Laajasalon kokoojakatuverkkoon, jonka yhteyksiä Itäväylälle parannetaan Herttoniemen kiertoliittymäalueen uusin ratkaisuin. Koirasaarentien kokonaisuus on suunniteltu jalankulkijoiden ja muun kevyen liikenteen sekä autojen ja raitiovaunujen käyttöön. Julkinen liikenne hoidetaan raitiovaunuin ja linja-autoin. Koirasaarentieltä haarautuvat Gunillankallion kokoojakatu Gunillantie, ja Borgströminmäen kokoojakatu Jurmonkuja. Alueen liikennejärjestelyt on esitetty liitteessä 1. Väestön ja työpaikkojen kehitys vuosina 2010-2015 Gunillankallioon on kaavoitettu asuntoja 1700 asukkaalle ja Borgströminmäkeen 1400 asukkaalle. Työpaikkoja alueilla lienee yhteensä n.150. Alueen omat julkiset lähipalvelut sijoittuvat Jurmonkujalle, johon tulee päiväkoti sekä Gunillantielle, jossa jo ovat Tahvonlahden koulu ja päiväkoti ja jonka varteen tulee kehitysvammaisten ryhmäkoti. Muut julki-
TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS TOTEUTUSSUUNNITELMA 2(3) Kehittämisosasto Kruunuvuorenrannan aluerakentamisprojekti 01.03.2010 Jari Tirkkonen, Ville Vastamäki set palvelut ja kaupalliset palvelut ovat alueen vieressä Laajasalossa ja tulevilla muilla Kruunuvuorenrannan osa-alueilla. Väestö- ja työpaikkatavoitteen kehittyminen on esitetty liitteessä 2. Asuntotuotannon määrä- ja talotyyppitavoitteet vuosina 2010-2015 Maanhankinta Gunillankallion asuntokerrosala on 67 800 kem 2, josta pientalojen osuus on 6 100 kem 2. Alueen rakennukset ovat lamellikerrostaloja, kolmisakaraisia, tähtimäisiä pistetaloja sekä rivitaloja. Alueen kaupunkikuvallisesti keskeisen Koirasaarentien varteen muodostuvan portaalialueen osalta ollaan järjestämässä suunnittelutarjouskilpailu. Borgströminmäen asuntokerrosala on 58 900 kem2. Alueen rakennukset ovat lamellikerrostaloja ja uudentyyppisiä pistetaloja, joista osa on koottu ryhmiksi pihana toimivan paikoituskannen ympärille. Borgströminmäen kaavoitus tehdään ns. kumppanuuskaavoituksena. Alueen tontinvarausta koskevan rakennuttajien välisen, tasoltaan hyväksi osoittautuneen suunnittelukilpailun tulokset julkistetaan maaliskuussa 2010. Alueiden tonttien rakentamisen ajoitus alkaa selvitä tässä yhteydessä. Asuntorakentaminen alkaa Gunillankalliosta, jonka osalta asuntorakentamisen aloitustavoitteeksi on asetettu vuosi 2011. Borgströminmäki alkaa rakentua saman tavoitteen mukaan vuonna 2012. Asuntotuotannon määrä- ja talotyyppitavoitteet on esitetty liitteessä 2. Alue on kokonaan Helsingin kaupungin omistuksessa. Katujen, siltojen ja puistojen rakentamisen kustannukset ja aikataulu Alueen katujen, siltojen ja puistojen toteuttamisen kustannukset ovat yhteensä noin 10,5 milj. euroa, mistä katujen ja siltojen rakennuskustannukset ovat 9,5 milj. euroa (kaupungin talousarvio) sekä puistojen 1,0 milj. euroa (talous- ja suunnittelukeskuksen arvio). Kustannuksia lisäävät rakentaminen jyrkkäpiirteiseen kallioiseen maastoon. Alueen rakentamisaikataulu on kunnallistekniikan osalta seuraava: Kunnallistekniikan suunnittelu vuosina 2009 2011 Kunnallistekniikan rakentaminen vuosina 2010 2014 Lopullisesti kadut valmistuvat asuntorakentamisen tahdissa Puistojen suunnittelu vuosina 2011 2012 Puistojen rakentaminen vuonna 2013
TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS TOTEUTUSSUUNNITELMA 3(3) Kehittämisosasto Kruunuvuorenrannan aluerakentamisprojekti 01.03.2010 Jari Tirkkonen, Ville Vastamäki Alueen rakentamisen rahoitus määritellään kaupungin talousarviossa ja rakentamisen ohjelmoinnin suorittaa vuosittain määrärahojen puitteissa rakennusviraston katu- ja puisto-osasto. Liitteet Avustuksen vaikutus alueen asuntotuotannon ja hankkeiden aikaistamiseen Alueen katujen, siltojen ja puistojen rakentamiskustannukset ovat yhteensä noin 10,5 milj. euroa. Lisäksi kaupungin vuosina 2010-2015 on investoitava vesihuollon rakentamiseen 2,0 milj. euroa, alueen julkisiin palvelurakennuksiin 6,4 milj. euroa sekä alueen sähköistykseen 2,2 milj euroa. Alueen maaperä on pääosin kovapohjaista, mutta rakentaminen jyrkkäpiirteiseen, kallioiseen maastoon lisää kustannuksia. Koko Kruunuvuorenrantaa ja Laajasaloa palvelevien Herttoniemen kiertoliittymäalueen, Kruunuvuorenselän ylittävän siltayhteyden sekä julkisen liikenteen investointien arvo noussee yli 350 milj euron. Taloudellisen tilanteen heikkenemisen vuoksi kaupunki joutuu supistamaan investointejaan, joten uusien asuinalueiden rakentamisen aloitus- ja toteutusaikataulu ovat taloussuunnitelmia laadittaessa erityisessä harkinnassa. Gunillankallion ja Borgströminmäen toteutussuunnitelman mukainen rahoitus järjestyy, on alueelle rakennettavissa noin 1420 asuntoa vuosina 2010-2015. 1 Alueiden karttatietoja, asemakaava ja pääliikennejärjestelyt 2 Väestö- ja työpaikkatavoite sekä asuntotuotannon määrä- ja talotyyppitavoitteet 3 Katujen, siltojen ja puistojen rakentamiskustannusarvio
LIITE 1
Helsingin kaupunki TOTEUTUSSUUNNITELMA LIITE 2 Talous- ja suunnittelukeskus Kehittämisosasto 1.3.2010 GUNILLANKALLIO JA BORGSTRÖMINMÄKI Väestö- ja työpaikkatavoite sekä asuntotuotannon määrä ja talotyyppitavoitteet Vuosi Väestö- Työpaikka- Asuntotuotanto aloitusvuosittain 1) Asuntomäärät talotyypittäin tavoite tavoite vuoden lopussa Yhteensä Vapaarah. ARA vuokra Asumisoikeus kerrostalo pientalo [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] 2010 - - - - - - - - 2011 600 20 270 100 125 45 270-2012 1 200 50 280 200 50 30 280-2013 2 000 100 360 215 115 30 360-2014 2 800 130 380 250 100 30 380-2015 3 100 150 130 85 20 25 80 50 Yhteensä 3 100 150 1 420 850 410 160 1 370 50 Asuntotuotannon hallintamuotojakauma määräytyy kaupunginvaltuuston hyväksymän maankäytön ja asumisen toteutusohjelman pohjalta tehtävien tontivarauspäätösten mukaan. Tontinvaraustilanne: Tontit ovat Helsingin kaupungin omaisuutta. Borgströminmäen osa-alueen tontinvaraukset ovat menossa kiinteistölautakuntaan 3/2010. Gunillankallion ensimmäiset tontinvaraukset 20 000 k-m2 käsiteltäneen vuoden 2010 alkupuoliskolla. Tontinvaraus etenee aikataulussa.
Helsingin kaupunki TOTEUTUSSUUNNITELMA Talous- ja suunnittelukeskus Kenittämisosasto 1.3.2010 LIITE 3 GUNILLANKALLIO JA BORGSTRÖMINMÄKI Katujen, siltojen ja puistojen rakentamiskustannusarvio Vuosi Katujen, siltojen ja Puistojen rakentaminen Yhteensä muiden liikenneväylien rakentaminen [ ] [ ] [ ] 2010 1,30 1,30 2011 3,00 3,00 2012 2,10 2,10 2013 1,10 1,00 2,10 2014 2,00 2,00 2015 0,00 Yhteensä 9,50 1,00 10,50 2010-2012 6,40 0,00 6,40
TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 1(6) Kehittämisosasto Seppo Kauhanen 25.2.2010 Nro 5 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA MYLLYPURON VOIMALAN ALUEEN RAKENTAMISESTA Sijainti yhdyskuntarakenteessa, asemakaavatilanne ja liikennejärjestelyt Myllypuron voimala-alueen asemakaava 11810 on vahvistunut 7.8.2009. Asemakaava mahdollistaa pientalovaltaisen asuntorakentamisen Kehä I:n itäpuolelle Myllypuron entisen voimalaitoksen tontille ja Lallukantien Ranckenintien ympäristöön. Kaupunki omistaa maan koko kaava-alueella. Kehä I:n ja Kontulantien viereen on kaavassa osoitettu neljä- ja viisikerroksista terassitalorakentamista ja toimitiloja. Muilta osin alueelle on suunniteltu pientaloja. Kehä I:tä lähinnä olevassa rakentamisessa on otettu huomioon liikenteen haittavaikutukset. Huippulämpökeskuksen ja sähköaseman toiminta säilyy nykyisellä paikalla. Öljysäiliöt siirretään korttelin keskiosasta lämpökeskuksen eteläpuolelle osittain maan alle. Tältä osin voimalaitoskorttelia on laajennettu etelään. Ajoyhteys polttoaineen kuljetuksia varten järjestetään Lallukantien suunnasta. Kaavan eräinä merkittävinä toteuttamisedellytyksinä ovat voimalaitosalueen sisäiset järjestelyt sekä Kehä I:n liittymäjärjestelyt. Mustapuronpuisto säilyy pääosin puistona kaavatyön aikana laaditun maisemasuunnitelman mukaisesti. Soraharjuntien ja Lallukantien risteyksessä sijaitseva avokytkinasema siirretään ja korvataan sähköasemarakennuksella. Lähimmät palvelut ovat Myllypuron keskuksessa. Voimalaitoskorttelin pohjoisosasta on myös Kontulan keskuksen palveluihin kävelyetäisyys (vajaa kilometri). Myllypuron keskuksessa, Kehä I:n länsipuolella on metroasema, ostoskeskus, joka korvataan uudella monipuolisemmalla palvelukeskuksella sekä kattavat liikuntapalvelut: Liikuntamyllyn suuri yleisurheilu- ja liikuntahalli sekä salibandykeskus. Alueelle on valmistunut myös harjoitushalli jalkapalloilijoille. Lähimmät koulut sijaitsevat Kontulassa Rintinpolulla kaava-alueesta koilliseen sekä Myllypuron kerrostaloalueella. Lähin lasten päiväkoti on Kontulassa Humikkalantiellä. Myllypuron keskukseen rakennettiin asuntotontin yhteyteen uusi päiväkoti vuonna 2009. Ruotsinkielinen ala- ja yläaste ovat Puotinharjussa Kukkaniityntiellä. Liikuntamyllyn pohjoispuolelle on rakenteilla uusi Myllypuron ja Itäkeskuksen yhteinen terveysasema
TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2(6) Kehittämisosasto Seppo Kauhanen 25.2.2010 Perusmitoitus väestön ja työpaikkojen määrästä Asuntorakennusoikeus on yhteensä 65 375 k-m 2. Tästä rivitalojen tai yhtiömuotoisten erillistalojen rakennusoikeus on noin kolmasosa ja omakotitalojen rakennusoikeus lähes kolmasosa. Omakotitontteja on 115. Toimitilatontin rakennusoikeus pysäköintilaitoksineen on 14 000 k-m 2. Käyttötarkoitus Pinta-ala Kerrosala m 2 k-m 2 Asuinrakennusten korttelialueet (A, A-1) 38 554 35 550 Asuinpientalojen korttelialueet (AP) 20 882 11 550 Erillispientalojen korttelialueet (AO, AO-1) 32 006 18 275 Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue 636 250 (AH) Toimitilarakennusten korttelialueet (KTY, 29 185 26 100 KTY-1) Puistoalueet (VP) ja lähivirkistysalueet (VL) 147 569 Yleisen tien alue (LT) 8 017 Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten 1 571 ja laitosten alue (ET) Suojaviheralueet (EV, EV-1) 21 174 Katualue 31 630 Yhteensä 331 224 91 725 Asuinrakennusten korttelialueet (A ja A-1) ja asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Nykyiselle voimalaitostontille lähinnä Kehä I:tä on sijoitettu nelikerroksista terassitalorakentamista, joka toimii myös melusuojauksena voimalatontin sisäosien uudelle matalammalle asuntorakentamiselle ja olemassa olevalle omakotialueelle. Terassitalotonttien itäosiin on sijoitettu matalampaa rakentamista kaksi- ja puolikerroksisina rivi- tai pienkerrostaloina. Myllypuron liittymän eteläpuolella on myös terassirakentamista. Kortteli 45585 on merkitty asuinrakennusten korttelialueeksi (A). Kehä I:n viereisellä rakennusalalla kerrosluku on V ja rakennusalalle tulee rakentaa terassitalo. Tonttien pysäköinti on rakennusten ja pihan alla. Pysäköintitilat saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi.
TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 3(6) Kehittämisosasto Seppo Kauhanen 25.2.2010 Erillispientalojen korttelialueet (AO ja AO-1) Pääosalle pientalotonteista on mahdollista rakentaa ns. town-housetyyppistä, omatonttista rakentamista. Rakennukset rakennetaan joko kiinni toisiinsa tai rakennusten välit ovat hyvin kapeat. Pääosa rakennuksista on määrätty rakennettavaksi kiinni naapuritontin rajaan. Autot ovat näillä tonteilla autotallissa, kiinteästi asuinrakennuksen yhteydessä. Suurimmilla tonteilla autosuojille on osoitettu rakennusala pihan takaosaan. Lallukan- ja Ranckeninteiden erillispientalorakentaminen on hieman väljempää kuin voimalaitostontin alueella. Tonttikoot tällä alueella vaihtelevat n. 300 m 2 :stä hieman yli 500 m 2 :iin. Rakennusoikeudet ovat vastaavasti 170 ja 200 k-m 2. Toimitilarakennusten korttelialueet (KTY ja KTY-1) Nykyisen voimalaitostontin eteläosasta on muodostettu toimitilarakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa toimistorakennuksia ja opetustoiminnan, kulttuuripalvelujen ja ympäristöhäiriöitä tuottamattoman pienteollisuuden rakennuksia sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia (KTY-1). Kortteli muodostuu nykyisestä voimalaitoksesta ja siihen liittyvistä tiloista. Myllypurontien ja Kehä I:n risteyksen pohjoispuolella on toimitilarakennusten korttelialue (KTY), jonka rakennusoikeus on 12 000 k-m 2. Lisäksi tontilla on rakennusala enintään 2 000 k-m 2 :n suuruista, kaksikerroksista pysäköintilaitosta varten. Kortteli jatkaa Myllypuron keskuksen toimitilarakentamista Kehä I:n itäpuolelle. Metroasemalle on tontilta matkaa n. 200 m. Väestön ja työpaikkojen kehitys vuosina 2010 2015 Asuntotuotanto alkaa eteläisellä alueella 2011 ja ensimmäiset asukkaat muuttavat aloitushankkeeseen noin 2012.
TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 4(6) Kehittämisosasto Seppo Kauhanen 25.2.2010 Asuntotuotannon määrä-, hallintomuoto- ja talotyyppitavoitteet vuosina 2010 2015 Hallinta- ja rahoitusmuoto Aloitusvuosi 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 - Yhteensä AV 97 85 182 Välimuoto 44 26 30 135 52 39 7 333 AAO 44 30 74 Hitas 26 135 52 39 7 259 OV Sääntelemätön 0 0 0 0 5 18 80 103 OV OO 5 18 80 103 Yhteensä 141 26 115 135 57 57 87 618 Talotyyppi Aloitusvuosi 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017- Yhteensä pt/rt 30 52 57 87 226 kt 141 26 85 135 5 0 0 392 Yhteensä 141 26 115 135 57 57 87 618 ARA tuotannon osuus Alueelle voi sijoittua kaikenlaista ARA -tuotantoa. Varsin suuri osa kerrostalotonteista tultaneen varaamaan asumisoikeus ARA tuotantoon ja sen osuus määritellään tontinvarausten yhteydessä. Alueelta on varattu ATT:n tuotantoon kortteli 45585 jossa on suunnitteilla seuraavat hankkeet: Myllypuron Kiinteistöt Oy / Lallukankuja 1/Vuokra 3597 kem2 Helsingin Asumisoikeus Oy / Lallukankuja 3/ Asumisoikeus 7853 kem2 Asunto Oy Helsingin Lallukankuja 5/ Hitas/ 3300 kem2 Yhteensä hankkeissa on 147 asuntoa.
TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 5(6) Kehittämisosasto Seppo Kauhanen 25.2.2010 Maanhankinta Alue on Helsingin kaupungin omistuksessa. Katujen, siltojen ja puistojen rakentamisen kustannukset ja aikataulu Koko kaava-alueen toteuttamisen kustannukset kaupungille ja kaupungin omistamille laitoksille ovat noin 24 milj. euroa: Korttelialueiden sisäinen kunnallistekniikka kadut ja väylät (HKR) 5 500 000 euroa puistot (HKR) 400 000 euroa tark vesihuolto (HSY Vesi ja HKR) 570 000 euroa energiahuolto (Helen) 1 320 000 euroa Näiden lisäksi alueen kynnyskustannukset ovat: Haettava ARA:n investointiavustus voimalaitoksen öljysäiliöiden siirtäminen (Helen, kaupunki) 4 5 milj. euroa Mustapuronpuiston kytkinaseman järjestely (Helen Sähköverkko Oy ja Helen) n. 6 milj. euroa Mustapuronpuiston kytkinaseman ja voimalaitoksen välisten korkeajännitemaakaapeleiden järjestelyt (Helen Sähköverkko Oy ja Helen) 2,5 3 milj. euroa putki- ja kaapelisiirrot (Helen, HSY, kaupunki), 1 150 000 euroa maaperän pilaantuneisuuden kunnostaminen (Helen, kaupunki) noin 1 milj. euroa alueellinen esirakentaminen (kaupunki) noin 3 milj. euroa Alueen rakentamisen ohjelmointi on vielä kesken mutta alustavasti Myllypuron voimalan kaava-alueen katujen ja puistojen suunnittelun ja rakentamisen kustannukset ovat: 2010 500 000 e 2013 1 100 000 e 2011 1 000 000 e 2014 1 100 000 e 2012 1 250 000 e 2015 950 000 e Haettavan avustuksen kustannusten piirissä vuosille 2010-12 on yhteensä 2,75 Me, josta haettavan avustuksen määrä on 825 000 e.
TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 6(6) Kehittämisosasto Seppo Kauhanen 25.2.2010 Avustuksen vaikutus alueen asuntotuotannon ja hankkeiden aikaistamiseen Taloudellisten tilanteen heikkenemisen vuoksi kaupunki joutuu supistamaan investointejaan, joten uusien asuinalueiden rakentamisen ja toteutusaikataulu ovat toteutussuunnitelmia laadittaessa erityisessä harkinnassa. Avustus auttaisi osaltaan alueen kunnallistekniikan rahoituksessa. Myllypuron voimala-alueen viereisen keskustan kehitys on käynnistynyt voimallisesti. Uusi ostoskeskus on rakenteilla ja siihen tulee 255 uutta asuntoa. Ostoskeskuksen viereen on valmistunut Hitas-asuntoja sekä rakenteille on S-asuntojen asumisoikeusasuntohanke senioreille. Metroaseman vaikutuspiiriin on mahdollista saada nyt toteutettua merkittävä määrä lisärakentamista ja erityisesti uusia asuntoja hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen ääreen. Liitteet 1A Myllypuron voimalan alue 1B,C Asemakaavakartat (2) 2 Taulukko 2, määrätavoitteet 3 Taulukko 3, kustannusarvio
Helsingin kaupunki TOTEUTUSSUUNNITELMA LIITE 2 Talous- ja suunnittelukeskus Kehittämisosasto 1.3.2010 Myllypuron voimalan alue Väestö- ja työpaikkatavoite sekä asuntotuotannon määrä ja talotyyppitavoitteet Vuosi Väestö- Työpaikka- Asuntotuotanto aloitusvuosittain Asuntomäärät talotyypittäin tavoite tavoite vuoden lopussa Yhteensä Vapaarah. ARA vuokra Asumisoikeus kerrostalo pientalo [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] 2010 - - - - - - 2011 141-97 44 141-2012 310 26 26 - - 26-2013 680 115-85 30 85 30 2014 1 300 135 135 - - 135-2015 2 220 57 57 - - 5 52 Yhteensä 2 220-474 218 182 74 392 82 Asuntotuotannon hallintajakauma määräytyy kaupunginvaltuuston hyväksymän maankäytön ja asumisen toteutusohjelman pohjalta tehtävien tontivarauspäätösten mukaan. Tontinvaraustilanne alueella: aloituskorttelit on varattu, muiden tonttien varaaminen on vireillä. Alueen asuntojen arvioitu rakentamisaika on 2011-2017, asuntojen kokonaistuotanto on tänä aikana 618 as.
Helsingin kaupunki TOTEUTUSSUUNNITELMA Talous- ja suunnittelukeskus Kenittämisosasto 1.3.2010 LIITE 3 Myllypuron voimalan alue Katujen, siltojen ja puistojen rakentamiskustannusarvio Vuosi Katujen, siltojen ja Puistojen rakentaminen Yhteensä muiden liikenneväylien rakentaminen [ ] [ ] [ ] 2010 500 000 500 000 2011 1 000 000 1 000 000 2012 1 250 000 1 250 000 2013 1 000 000 100 000 1 100 000 2014 1 000 000 100 000 1 100 000 2015 750 000 200 000 950 000 Yhteensä 5 500 000 400 000 5 900 000 2010-2012 2 750 000-2 750 000